Osallistu ja vaikuta
Osaava ja hyvinvoiva iisalmelainen on yhteinen, kaupungin strategian mukainen tavoitteemme. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi kaupungin asukkailla on useita vaikutusmahdollisuuksia oman kaupungin kehittämiseksi.
Osaava ja hyvinvoiva iisalmelainen on yhteinen, kaupungin strategian mukainen tavoitteemme. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi kaupungin asukkailla on useita vaikutusmahdollisuuksia oman kaupungin kehittämiseksi.
Asioiden etenemiseen ja lopulliseen päätöksentekoon pääset vaikuttamaan silloin, kun asioita valmistellaan. Kaupungin kehittämiseen osallistuminen edellyttääkin aktiivisuutta.
Osallistua voit seuraavien väylien kautta:
Kuntalain 23 §:n mukaan kunnan asukkaalla sekä kunnassa toimivalla yhteisöllä ja säätiöllä on oikeus tehdä aloitteita kunnan toimintaa koskevissa asioissa. Lisäksi palvelun käyttäjällä on oikeus tehdä aloitteita kyseistä kunnan palvelua koskevassa asiassa. Iisalmen kaupunki on ottanut käyttöön kuntalaisaloite-palvelun, jonka kautta kuntalaiset voivat tehdä sähköisesti kuntalaisaloitteita. Palvelussa voi myös kannattaa ja seurata muiden tekemiä aloitteita.
Nuorten osallisuutta tuetaan järjestämällä monipuolisesti maksutonta toimintaa. Tavoitteena on edistää ajanviettomahdollisuuksien kautta nuorten hyvinvointia. Iisalmen Nuorisoneuvosto INN on nuorten virallinen edustaja Iisalmessa. Sen tarkoituksena on ajaa nuorten etua ja edistää sekä kehittää nuorten elinoloja ja ajanviettomahdollisuuksia Iisalmessa.
Lue Nuorten osallisuus -sivulta lisää osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista!
Hyvinvoivat asukkaat ovat elinvoimaisen kaupungin edellytys. Iisalmelaisten halutaan olevan Elämänsä kunnossa läpi elämän! Hyvinvointia edistäviä toimia tehdään kaupungin kaikilla toimialoilla.
Lue lisää esimerkiksi vammaisneuvoston ja ikäihmisten neuvoston toiminnasta Hyvinvoinnin edistämisen sivulta.
Asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä sekä niihin vaikuttavia toimenpiteitä seurataan. Tutustu Iisalmen hyvinvoinnin edistämistyötä ohjaaviin suunnitelmiin sekä raportteihin.
Kaupungin johtaminen perustuu kaupunkistrategiaan, talous- ja toimintasuunnitelmaan sekä muihin kaupunginvaltuuston päätöksiin. Valtuusto vastaa kaupungin toiminnasta ja taloudesta, käyttää kaupungin päätösvaltaa ja siirtää toimivaltaansa hallintosäännöllä.
Kaavoittaminen on maankäytön suunnittelua, jonka tavoitteena on varmistaa hyvän elinympäristön rakentuminen. Kunta vastaa yleis- ja asemakaavoituksesta. Seudullisella tasolla kaavoitusta ohjaa maakuntakaava, jonka laadinnasta vastaa maakunnan liitto.
Osallistuvassa budjetoinnissa kaikki iisalmelaiset otetaan mukaan yhteisten varojen käyttämisen suunnitteluun. Vuonna 2024 iisalmelaiset ideoivat ja äänestävät, miten 100 000 euroa käytetään iisalmelaisten hyvinvoinnin edistämiseen.
Iisalmen kaupunki järjestää kevättalven aikana uudenlaisia kuntalaisten kohtaamishetkiä, kiireneutraaleja kaupunkikahveja, jo ennestään yhteisöllisyydestään tutuksi tulleessa paikassa, IPK:n ylläpitämässä Karhun Kellarissa. Ensimmäiset kaupunkikahvit järjestetään keskiviikkona 29.1.2025 klo 14–15. Tuolloin teemana on Ihmeiden Iisalmi – vetovoimainen ja elinvoimainen seutukeskus sekä kaikkia kahvihetkiä yhdistävä hyvinvoinnin teema – se on olennainen osa Iisalmen kiireneutraaliutta. Mukana tammikuun kahveilla ovat kaupunginjohtaja Jarmo Ronkainen ja elinkeinojohtaja Terho Savolainen. Matalan kynnyksen kahvihetkiin toivotaan runsasta osallistumista iästä ja muista taustatekijöistä riippumatta.
Kaikissa Kiireneutraalit kaupunkikahvit -tapahtumissa on vaihtuvien johdon edustajien lisäksi mukana hyvinvointi- ja osallisuuskoordinaattori Hanna Holopainen, joka näkee tilausta tällaisille kaikille avoimille kohtaamisille:
”Kutsumme kaikkia mukaan kohtaamisiin, joissa ei ole tiukkaa ohjelmaa, vaan ideana on jutella kiireettömästi arjen hyvinvointiin liittyvistä asioista. Odotan kuulevani toisilta asukkailta ideoita harrastuksiin tai muihin hyvinvointia lisääviin tekijöihin. Ja on lupa tulla ihan vain kuuntelemaankin, kohtaamiset ovat tärkeitä niinkin!”
”Idea kiireneutraaleista kaupunkikahveista juuri Karhun Kellarissa liittyy myös siihen, että IPK on By Iisalmi -lähettiläämme, ja he ovatkin omalta osaltaan näyttäneet, mikä merkitys ja voima yhteisöllisyyden rakentamisella on. IPK:n peleihin voi tulla juuri sellaisena kuin on ja ne kokoavat yhteen laajasti erilaisia ihmisiä. Toivomme, että jotain samaa henkeä saisimme kahvihetkiinkin luotua”, kertoo Iisalmen kaupungin markkinointi- ja viestintäsuunnittelija Laura Koski.
Karhun Kellarissa Kiireneutraali Iisalmi -teema näkyy myös siten, että aiemmin Iisalmen kaupunginkirjastossa palvellut Kiireneutraali Olkkari siirtyi vuodenvaihteessa osaksi Karhun Kellarin palvelua. Olkkaria voi edelleen lainata esimerkiksi yritystilaisuuksiin tai tapahtumiin – viimeksi Olkkari oli lainassa Ysaon henkilöstötapahtumassa ja By Iisalmi -seminaarissa.
Kunnilla on lakisääteinen velvoite edistää kuntalaisten hyvinvointia ja terveyttä (Kuntalaki 410/2015, 1 § ja Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 612/2021, 6§). Hyvinvoivat asukkaat ovat elinvoimaisen kaupungin edellytys. Iisalmelaisille onkin voinut jo tulla tutuksi mainoslause, jonka mukaan asukkaiden halutaan olevan elämänsä kunnossa. Jotta lause ei jäisi vain paperille ja kauniiksi sanoiksi, tehdään Iisalmessa pitkäjänteistä ja suunnitelmallista hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen työtä laaja-alaisesti. Hyvinvointia edistäviä toimia tehdään kunnan kaikilla sektoreilla ja nyt alkavat Kiireneutraalit kaupunkikahvit tarkastelevatkin hyvinvointia strategisten teema-alueiden kautta – ensimmäisenä sivutaan Ihmeiden Iisalmi -teema-alueen elinvoiman, vetovoiman ja hyvinvoinnin keskinäistä liittoa:
”Seutumme elinvoiman ja vetovoiman vahvistaminen turvaa osaltaan myös kuntalaisten hyvinvointia lisäämällä työnteon ja osallisuuden mahdollisuuksia. Elinvoimainen ja taloudellisesti hyvin pärjäävä kaupunki pystyy tarjoamaan riittävät resurssit myös hyvinvointia lisääviin palveluihin. Elinvoimaisessa kaupungissa on myös lukuisia eri alojen yrittäjiä ja kolmannen sektorin toimijoita tekemässä kuntalaisten arjesta parempaa – esimerkiksi lukuisat liikunta-alan yritykset toimivat kohtaamisen ja liikkumisen keskuksina ja yhteisöllisyyden rakentajina”, toteaa elinkeinojohtaja Terho Savolainen.
”Hyvinvointia voi tarkastella hyvin monella eri tasolla ja sen lisäksi, että me Iisalmen kaupungilla seuraamme esimerkiksi hyvinvointikertomusta ja muita raportteja, on tällaiset kasvokkaiset matalan kynnyksen kohtaamiset tärkeitä paikkoja kuulla kuntalaisten ajatuksia aiheesta. Kuulen oikein mielelläni, mitkä asiat ovat iisalmelaisille tärkeitä arjen iloja. Uskon, että hyviä vinkkejäkin tulemme saamaan siitä, miten kaupunki voi olla edistämässä arjen hyvinvointia”, ennakoi Iisalmen kaupunginjohtaja Jarmo Ronkainen.
Kiireneutraaleja kaupunkikahveja on sovittu alustavasti järjestettävän kolme kertaa (29.1., 26.2. ja 26.3.) Mikäli kahvihetket osoittautuvat toimivaksi tavaksi lisätä kuntalaisten osallisuutta, voidaan niitä jatkaa ja harkita kevätkesällä myös siirtymistä ulkoilmaan torikahvien merkeissä.
Iisalmen kaupungin talousarvion 2025 ja taloussuunnitelman 2026–2027 valmistelua on leimannut talouden taantuma ja sotien aiheuttama poikkeuksellinen epävarmuus. Talousarvio vuodelle 2025 on n. 1,9 milj. euroa alijäämäinen. Talousarvioehdotusta voidaan luonnehtia palvelut turvaavaksi, investointipainotteiseksi ja kaupungin pito- ja vetovoimaa vahvistavaksi. Taloussuunnitelmavuosina 2026–2027 kuntatalouden kokonaistilanteen arvioidaan olevan edelleen haasteellinen. Iisalmessa suunnitelmavuosina tasapainoon pääsemisen edellytyksenä on menokehityksen hillitseminen ja tulopohjan vahvistaminen.
Iisalmen kaupunki on julkaissut strategian toteutumista läpinäkyvästi mittaavan ihmemittariston. Iisalmen ihmemittari löytyy kaupungin verkkosivustolta ja on siten helposti luettavissa missä ja milloin vain. Mittaristoon on valittu kaupungin toimialoilta keskeisimmät tunnusluvut, jotka kertovat kaupunkistrategian toimenpiteiden toteutumisesta.
”Haluamme parantaa strategiamme läpinäkyvyyttä ja seurantaa kuntalaisille ja eri sidosryhmien suuntaan. Toisinaan korkealentoiset strategiset lauseet on hyvä konkretisoida käytännön tason mittareiksi”, kertoo Iisalmen kaupunkistrategiasta vastaava elinkeinojohtaja Terho Savolainen.
Iisalmen ihmemittaria on työstetty yhdessä toimialojen edustajien ja teknisestä toteutuksesta vastaavan Branden asiantuntijakumppaneiden kanssa kuluvan syksyn ajan. Brandella on kokemusta kaupunkien auttamisesta avoimemman hallinnon kehittämisessä.
”Osallistavampi ja vuorovaikutuksellisempi kaupunki lisää kaupunkilaisten turvallisuudentunnetta ja antaa syitä uskoa tulevaisuuteen. Samalla kaupungin oma päätöksenteko, palveluiden suunnittelu ja toteutus paranee”, kuvailee Branden Business Designer Eveliina Eräjärvi.
Kun Iisalmi käynnisteli oman ihmemittarinsa luomista, oli yhtenä inspiraation lähteenä Branden ja Äänekosken kaupungin yhteistyönä syntynyt Äänekoski-ilmiötä eli Äänekosken kaupunkistrategiaa seuraava mittaristo. Iisalmeen rakennettiin kuitenkin juuri oman kaupungin tarpeita vastaava ratkaisu.
Iisalmen ihmemittari on rakennettu strategian teemojen, Inspiroiva Iisalmi, Ihana Iisalmi ja Ihmeiden Iisalmi, ympärille. Mittari tarjoaa selkeän näkymän kunkin strategisen teeman kannalta tärkeimpiin mitattavissa oleviin muuttujiin: Esimerkiksi Inspiroiva Iisalmi -osiossa mitataan asukkaiden hyvinvointiin vaikuttavia asioita, kuten uimahallin kävijämääriä, kirjaston lainamääriä, varhaiskasvatuksen osallistumisastetta ja asukkaiden koulutustasoa. Ihana Iisalmi -osiossa tutkitaan onnistumista turvallisen kaupunkiympäristön luomisessa mitaten esimerkiksi energiankulutusta, liikenteen vähäpäästöisyyttä ja rakennusvalmiiden tonttien määrää. Ihmeiden Iisalmi -osio puolestaan tarjoaa näkymän muun muassa uusien yritysten määrään, työttömyysasteeseen, asukkaiden verotulojen kehitykseen ja kaupungin digitaaliseen näkyvyyteen.
”Näitä ihmemittaristoon koottuja tietoja tullaan päivittämään aktiivisesti ja siten tilannekuva on paremmin kaikkien nähtävillä myös varsinaisten strategian raportointikausien välillä. Mittaristoon liittyy myös vaihtuvia kysymyksiä eri osa-alueista, ja niiden kautta kuntalaisten toivotaan osallistuvan strategian seurantaan ja kehittämiseen. Nyt heti aluksi kysymme esimerkiksi sitä, ovatko iisalmelaiset halukkaita suosittelemaan asumista kotikaupungissaan”, esittelee Terho Savolainen.
Ihmemittari toimii iisalmelaisen arjen monitorina myös tulevissa strategiakehityksen vaiheissa:
”Iisalmen kaupunkistrategialle on juuri tehty väliarviointi näin valtuustokauden viimeisen vuoden käynnistyessä. Sen perusteella ainakaan vielä ei ole tarvetta radikaaliin suunnanmuutokseen, Iisalmi pyrkii edelleen Suomen houkuttelevimmaksi seutukaupungiksi”, kertoo Terho Savolainen ja jatkaa:
”Tiettyjä strategian painopistealueita tarkennettiin ja mittareita päivitettiin, toimenpidetasolla toimialoille tuli jonkin verran uusia toteutettavia tehtäviä. Ensi vuoden kuntavaalien jälkeen uusi valtuusto päättää seuraavan strategiapäivityksen aikataulusta, todennäköisesti se tehdään valtuustokauden alkuvaiheessa 2025–2026”.
Lisätietoja:
Terho Savolainen, elinkeinojohtaja, Iisalmen kaupunki, p. 040 630 5328, terho.savolainen@iisalmi.fi
Iisalmen ihmemittari netissä:
www.iisalmi.fi/ihmemittari(siirryt toiseen palveluun)
Iisalmen kaupunki halusi kokeilla jotain uutta ja varasi 100 000 € vuodelle 2024 iisalmelaisten hyvinvoinnin…
Iisalmen kaupunginkirjastossa on alkanut ”Inspiroiva ja ihmeellinen kirjasto – yhdessä uudistuen kohti tulevaisuutta” toiminnan kehittämisen hanke, jossa palvelumuotoilua käyttäen osallistetaan kaupunkilaiset tulevaisuuden kirjaston ideointiin.
Ideoista ihmeeksi – vuoden 2024 osallistuvan budjetoinnin ideoinnin ja äänestyksen tuloksena Iisalmen kaupunginhallitus päätti 3.6.2024…