Kaavamuutos koskee pysäköintiin liittyviä kaavamääräyksiä Iisalmen keskusta-alueella. Vaiheasemakaavassa ei käsitellä kaikkia tavallisen asemakaavan teemoja, vaan se koskee vain rajattuja aiheita. Tällä vaihekaavalla tehdään tarkistuksia vain pysäköintimääräyksiin.
Kaupunginvaltuusto hyväksyi 2.12.2024 § 78 vaiheasemakaavan pysäköintimääräysten muuttamiseksi keskusta-alueella.
Alueilla on voimassa rakennuskielto (MRL 53 §) siltä osin, mitä vaiheasemakaava koskee,
kunnes hyväksymispäätös on saanut lainvoiman.
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma pidettiin nähtävillä 15.1.–2.2.2024. Nähtävilläoloaikana järjestettiin keskustelutilaisuus, jossa mm. esiteltiin kaavamuutoksen tavoitteita.
Tekninen lautakunta päätti 20.3.2024 § 40(siirryt toiseen palveluun) asettaa kaavaluonnoksen nähtäville. Kaavaluonnos pidettiin nähtävillä 2.-30.4.2024 ja nähtävilläoloaikana 15.4.2024 järjestettiin luonnoksen esittely- ja keskustelutilaisuus.
Kaupunginhallitus päätti 9.9.2024 § 193(siirryt toiseen palveluun) asettaa kaavamuutosehdotuksen nähtäville.
Kaavaehdotus pidettiin nähtävillä 30.9.-29.10.2024. Kaavaehdotuksen esittely- ja keskustelutilaisuus järjestettiin 3.10.2024. Lue muistio.
Kaavaehdotuksesta saatu palaute käsiteltiin. Palaute ei aiheuttanut muutoksia kaavakartalle.
Kaupunginvaltuusto hyväksyi kaavan 2.12.2024 § 78.
Alueilla on voimassa rakennuskielto (MRL 53 §) siltä osin, mitä vaiheasemakaava koskee,
kunnes hyväksymispäätös on saanut lainvoiman.
Kaupunginvaltuusto hyväksyi 2.12.2024 § 78 vaiheasemakaavan pysäköintimääräysten muuttamiseksi keskusta-alueella.
Kaavamuutos koskee Puhelinosuuskunta IPY:n tonttia (Pohjolankatu 5b) sekä Kirkkopuistoa Pohjolankadun ja Louhenkadun väliseltä osalta
Iisalmen kaupunki on julkaissut strategian toteutumista läpinäkyvästi mittaavan ihmemittariston. Iisalmen ihmemittari löytyy kaupungin verkkosivustolta ja on siten helposti luettavissa missä ja milloin vain. Mittaristoon on valittu kaupungin toimialoilta keskeisimmät tunnusluvut, jotka kertovat kaupunkistrategian toimenpiteiden toteutumisesta.
”Haluamme parantaa strategiamme läpinäkyvyyttä ja seurantaa kuntalaisille ja eri sidosryhmien suuntaan. Toisinaan korkealentoiset strategiset lauseet on hyvä konkretisoida käytännön tason mittareiksi”, kertoo Iisalmen kaupunkistrategiasta vastaava elinkeinojohtaja Terho Savolainen.
Iisalmen ihmemittaria on työstetty yhdessä toimialojen edustajien ja teknisestä toteutuksesta vastaavan Branden asiantuntijakumppaneiden kanssa kuluvan syksyn ajan. Brandella on kokemusta kaupunkien auttamisesta avoimemman hallinnon kehittämisessä.
”Osallistavampi ja vuorovaikutuksellisempi kaupunki lisää kaupunkilaisten turvallisuudentunnetta ja antaa syitä uskoa tulevaisuuteen. Samalla kaupungin oma päätöksenteko, palveluiden suunnittelu ja toteutus paranee”, kuvailee Branden Business Designer Eveliina Eräjärvi.
Kun Iisalmi käynnisteli oman ihmemittarinsa luomista, oli yhtenä inspiraation lähteenä Branden ja Äänekosken kaupungin yhteistyönä syntynyt Äänekoski-ilmiötä eli Äänekosken kaupunkistrategiaa seuraava mittaristo. Iisalmeen rakennettiin kuitenkin juuri oman kaupungin tarpeita vastaava ratkaisu.
Iisalmen ihmemittari on rakennettu strategian teemojen, Inspiroiva Iisalmi, Ihana Iisalmi ja Ihmeiden Iisalmi, ympärille. Mittari tarjoaa selkeän näkymän kunkin strategisen teeman kannalta tärkeimpiin mitattavissa oleviin muuttujiin: Esimerkiksi Inspiroiva Iisalmi -osiossa mitataan asukkaiden hyvinvointiin vaikuttavia asioita, kuten uimahallin kävijämääriä, kirjaston lainamääriä, varhaiskasvatuksen osallistumisastetta ja asukkaiden koulutustasoa. Ihana Iisalmi -osiossa tutkitaan onnistumista turvallisen kaupunkiympäristön luomisessa mitaten esimerkiksi energiankulutusta, liikenteen vähäpäästöisyyttä ja rakennusvalmiiden tonttien määrää. Ihmeiden Iisalmi -osio puolestaan tarjoaa näkymän muun muassa uusien yritysten määrään, työttömyysasteeseen, asukkaiden verotulojen kehitykseen ja kaupungin digitaaliseen näkyvyyteen.
”Näitä ihmemittaristoon koottuja tietoja tullaan päivittämään aktiivisesti ja siten tilannekuva on paremmin kaikkien nähtävillä myös varsinaisten strategian raportointikausien välillä. Mittaristoon liittyy myös vaihtuvia kysymyksiä eri osa-alueista, ja niiden kautta kuntalaisten toivotaan osallistuvan strategian seurantaan ja kehittämiseen. Nyt heti aluksi kysymme esimerkiksi sitä, ovatko iisalmelaiset halukkaita suosittelemaan asumista kotikaupungissaan”, esittelee Terho Savolainen.
Ihmemittari toimii iisalmelaisen arjen monitorina myös tulevissa strategiakehityksen vaiheissa:
”Iisalmen kaupunkistrategialle on juuri tehty väliarviointi näin valtuustokauden viimeisen vuoden käynnistyessä. Sen perusteella ainakaan vielä ei ole tarvetta radikaaliin suunnanmuutokseen, Iisalmi pyrkii edelleen Suomen houkuttelevimmaksi seutukaupungiksi”, kertoo Terho Savolainen ja jatkaa:
”Tiettyjä strategian painopistealueita tarkennettiin ja mittareita päivitettiin, toimenpidetasolla toimialoille tuli jonkin verran uusia toteutettavia tehtäviä. Ensi vuoden kuntavaalien jälkeen uusi valtuusto päättää seuraavan strategiapäivityksen aikataulusta, todennäköisesti se tehdään valtuustokauden alkuvaiheessa 2025–2026”.
Lisätietoja:
Terho Savolainen, elinkeinojohtaja, Iisalmen kaupunki, p. 040 630 5328, terho.savolainen@iisalmi.fi
Iisalmen ihmemittari netissä:
www.iisalmi.fi/ihmemittari(siirryt toiseen palveluun)
Kaavaehdotus pidetään nähtävillä 11.11-10.12.2024. Iisalmen kaupungintalolla ja kaavan nettisivuilla.
