Kulttuuriympäristö on syntynyt ihmisten toiminnan tuloksena. Kulttuuriympäristössä näkyy ihmisen toiminta ja suhde ympäristöönsä ennen ja nyt. Se muodostuu muinaisjäännöksistä, rakennetusta ympäristöstä, maisemasta ja perinnebiotoopeista.
Ympäristössä näkyy ihmisen toiminta sekä vuorovaikutus luonnon kanssa esihistoriasta nykypäivään asti. Erilaisista ja eri-ikäisistä maisemista, rakennetuista ympäristöistä ja arkeologisesta perinnöstä muodostuvaa kokonaisuutta kutsutaan kulttuuriympäristöksi. (Lähde: Museovirasto)
Lue tarkemmin kulttuuriympäristön määrittelystä Museoviraston sivuilta.
Iisalmi on historiallinen kaupunki, jonka kerroksellinen kaupunkirakenne ilmentää monimuotoista kulttuurihistoriaa. Rakennettua kulttuuriympäristöä on selvitetty ja arvotettu.
Iisalmen kulttuuriympäristö, keskustaseutu -raportti julkaistiin painettuna loppuvuodesta 2014. Julkaisua on päivitetty alkuvuodesta 2023 mm. suojelutilanteen osalta.
Iisalmen maaseudun rakennettu kulttuuriympäristö -kirja julkaistiin maaliskuussa 2023.
Moderniksi rakennusperinnöksi kutsutaan pääasiassa 1960-luvulla ja sen jälkeen syntynyttä rakennuskantaa. Modernin rakennusperinnön kohteita kartoitettiin vuonna 2019. Kohteiden arvotuksen suoritti arvottamisryhmä vuonna 2021.
Nimet kantavat mukanaan kaupungin historiaa. Nimistön suunnittelussa käytetään paikallisia, maantieteellisiä nimiä tai muuta paikkaan liittyvää tietoa. Uusilla alueilla nimistö kehitetään yleensä jonkin aihepiirin ympärille, mikä helpottaa hahmottamaan nimen kuuluvan tietylle alueelle.
Asemakaava-alueen nimistö (katujen, puistojen ym. nimet) vahvistuu asemakaavoituksen yhteydessä.
Haja-asutusalueen nimistö syntyy kylätoimikuntien ja alueen asukkaiden ehdotusten perusteella.
Nimistötyöryhmä esittää nimistöä asemakaavaan, luottamuselinten ratkaistavaksi.
Iisalmen kaupungissa toimivaan nimistötyöryhmään kuuluvat teknisen lautakunnan 23.2.2016 § 30 päätöksen mukaisesti filosofian tohtori Jaana Luttinen, kirjasto- ja kulttuuripäällikkö Sanna Marin, asemakaava-arkkitehti Hannele Kelavuori, kaavoituspäällikkö Sari Niemi ja kiinteistöinsinööri Sirkku Eloranta.
Koljonvirran kulttuurimaiseman näkymättömät kerrostumat heräävät eloon Taisteluiden ja Tarinoiden Koljonvirralla. Miljöö, muistomerkit ja muinaisjäänteet, jotka ovat painaneet jälkensä maisemaan, kertovat alueen värikkäästä historiasta. Parhaiten Koljonvirta tunnetaan kuuluisasta taistelusta, joka käytiin Ruotsin ja Venäjän välisessä Suomen sodassa 27.10.1808.
Iisalmen kaupungin tekninen- ja ympäristötoimiala asettaa nähtäville ehdotuksen Mansikkaniemen ympäristösuunnitelmasta. Suunnitelmaehdotus pidetään nähtävillä 20.11. –…
Iisalmen kaupunki on julkaissut strategian toteutumista läpinäkyvästi mittaavan ihmemittariston. Iisalmen ihmemittari löytyy kaupungin verkkosivustolta ja on siten helposti luettavissa missä ja milloin vain. Mittaristoon on valittu kaupungin toimialoilta keskeisimmät tunnusluvut, jotka kertovat kaupunkistrategian toimenpiteiden toteutumisesta.
”Haluamme parantaa strategiamme läpinäkyvyyttä ja seurantaa kuntalaisille ja eri sidosryhmien suuntaan. Toisinaan korkealentoiset strategiset lauseet on hyvä konkretisoida käytännön tason mittareiksi”, kertoo Iisalmen kaupunkistrategiasta vastaava elinkeinojohtaja Terho Savolainen.
Iisalmen ihmemittaria on työstetty yhdessä toimialojen edustajien ja teknisestä toteutuksesta vastaavan Branden asiantuntijakumppaneiden kanssa kuluvan syksyn ajan. Brandella on kokemusta kaupunkien auttamisesta avoimemman hallinnon kehittämisessä.
”Osallistavampi ja vuorovaikutuksellisempi kaupunki lisää kaupunkilaisten turvallisuudentunnetta ja antaa syitä uskoa tulevaisuuteen. Samalla kaupungin oma päätöksenteko, palveluiden suunnittelu ja toteutus paranee”, kuvailee Branden Business Designer Eveliina Eräjärvi.
Kun Iisalmi käynnisteli oman ihmemittarinsa luomista, oli yhtenä inspiraation lähteenä Branden ja Äänekosken kaupungin yhteistyönä syntynyt Äänekoski-ilmiötä eli Äänekosken kaupunkistrategiaa seuraava mittaristo. Iisalmeen rakennettiin kuitenkin juuri oman kaupungin tarpeita vastaava ratkaisu.
Iisalmen ihmemittari on rakennettu strategian teemojen, Inspiroiva Iisalmi, Ihana Iisalmi ja Ihmeiden Iisalmi, ympärille. Mittari tarjoaa selkeän näkymän kunkin strategisen teeman kannalta tärkeimpiin mitattavissa oleviin muuttujiin: Esimerkiksi Inspiroiva Iisalmi -osiossa mitataan asukkaiden hyvinvointiin vaikuttavia asioita, kuten uimahallin kävijämääriä, kirjaston lainamääriä, varhaiskasvatuksen osallistumisastetta ja asukkaiden koulutustasoa. Ihana Iisalmi -osiossa tutkitaan onnistumista turvallisen kaupunkiympäristön luomisessa mitaten esimerkiksi energiankulutusta, liikenteen vähäpäästöisyyttä ja rakennusvalmiiden tonttien määrää. Ihmeiden Iisalmi -osio puolestaan tarjoaa näkymän muun muassa uusien yritysten määrään, työttömyysasteeseen, asukkaiden verotulojen kehitykseen ja kaupungin digitaaliseen näkyvyyteen.
”Näitä ihmemittaristoon koottuja tietoja tullaan päivittämään aktiivisesti ja siten tilannekuva on paremmin kaikkien nähtävillä myös varsinaisten strategian raportointikausien välillä. Mittaristoon liittyy myös vaihtuvia kysymyksiä eri osa-alueista, ja niiden kautta kuntalaisten toivotaan osallistuvan strategian seurantaan ja kehittämiseen. Nyt heti aluksi kysymme esimerkiksi sitä, ovatko iisalmelaiset halukkaita suosittelemaan asumista kotikaupungissaan”, esittelee Terho Savolainen.
Ihmemittari toimii iisalmelaisen arjen monitorina myös tulevissa strategiakehityksen vaiheissa:
”Iisalmen kaupunkistrategialle on juuri tehty väliarviointi näin valtuustokauden viimeisen vuoden käynnistyessä. Sen perusteella ainakaan vielä ei ole tarvetta radikaaliin suunnanmuutokseen, Iisalmi pyrkii edelleen Suomen houkuttelevimmaksi seutukaupungiksi”, kertoo Terho Savolainen ja jatkaa:
”Tiettyjä strategian painopistealueita tarkennettiin ja mittareita päivitettiin, toimenpidetasolla toimialoille tuli jonkin verran uusia toteutettavia tehtäviä. Ensi vuoden kuntavaalien jälkeen uusi valtuusto päättää seuraavan strategiapäivityksen aikataulusta, todennäköisesti se tehdään valtuustokauden alkuvaiheessa 2025–2026”.
Lisätietoja:
Terho Savolainen, elinkeinojohtaja, Iisalmen kaupunki, p. 040 630 5328, terho.savolainen@iisalmi.fi
Iisalmen ihmemittari netissä:
www.iisalmi.fi/ihmemittari(siirryt toiseen palveluun)
Markkinavuoropuhelu on avoin keskustelutilaisuus, johon hankintayksikkö kutsuu projektista kiinnostuneita tarjoajia keskustelemaan vapaamuotoisesti tulevasta hankinnasta. Markkinavuoropuhelu ei ole pakollinen osa hankintaa, mutta se on hyvin tärkeä askel kohti hankinnan onnistumista.
Uusi jalankulun ja pyöräilyn yhteys Lepokankaantielle Saarnikadun ja Eteläntien välille on valmistunut. Väylän rakentaminen aloitettiin…
Syksy tekee kovaa vauhtia tuloaan ja sen mukana myös Kulttuurikeskuksen hanke on edennyt suunnitellusti eteenpäin kohti rakennuslupaa.
Torstaina 18.4.2024 kirjastolla järjestettävä kuntalaisille avoin työpaja keräsi kulttuurikeskuksen hankkeesta kiinnostuneet saman pöydän ääreen.
