Kaupungin johtaminen perustuu kaupunkistrategiaan, talous- ja toimintasuunnitelmaan sekä muihin kaupunginvaltuuston päätöksiin. Valtuusto vastaa kaupungin toiminnasta ja taloudesta, käyttää kaupungin päätösvaltaa ja siirtää toimivaltaansa hallintosäännöllä.
Kunnallinen päätöksenteko perustuu kuntalakiin ja hallintosääntöön. Hallintosäännössä on annettava tarpeelliset määräykset kunnan hallinnon ja toiminnan järjestämisestä, päätöksenteko- ja hallintomenettelystä sekä valtuuston toiminnasta.
Kaupunginvaltuustolla on yleinen toimivalta päättää kaupungin asukkaiden yhteisistä asioista. Päätösvalta kuuluu valtuustolle, jollei erikseen ole toisin säädetty tai jollei valtuusto ole itse siirtänyt toimivaltaansa kaupungin muille viranomaisille hallintosäännöllä.
Kaupunginhallitus on Iisalmen kaupungin keskeisin toimielin. Sen tehtävänä on johtaa kaupungin toimintaa, hallintoa ja taloutta.
Lautakuntien tehtävänä on huolehtia toimialansa kehittämisestä sekä ohjata sen suunnittelua ja toteutusta. Kaupunginvaltuusto valitsee lautakuntien jäsenet sekä heille henkilökohtaiset varajäsenet ja jäsenistä lautakunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.
Iisalmen kaupungin hallinnon ja talouden valvontajärjestelmä sisältää ulkoisen ja sisäisen valvonnan. Ulkoinen ja sisäinen valvonta yhdessä muodostavat kattavan valvontajärjestelmän.
Kaupungin luottamushenkilöiden ja tiettyjen viranhaltijoiden on ilmoitettava julkisesti sidonnaisuuksistaan. Kuntalaki 84 § määrää sidonnaisuuksien ilmoittamisesta. Tältä sivulta löydät ohjeita sidonnaisuustietojen ilmoittamiseen.
Kestävä, tasapainoinen kuntatalous, jossa tulot kattavat menot, mahdollistaa kaupunkistrategian mukaisen toiminnan kehittämisen ja palveluiden tarjonnan. Varmistaakseen kaupunkistrategian toteutumista Iisalmi on käynnistänyt talouden tasapainotusohjelman laatimisen.
Sivusto palvelee Iisalmen kaupungin luottamushenkilöitä toimikauden aikana ilmoitus sekä palkkio- ja korvausasioissa. Sähköiset lomakkeet vaativat tunnistautumisen.
Iisalmen kaupunginhallitus päätti 18.12.2023 kokouksessaan nimetä ohjausryhmän valmistelemaan talouden tasapainottamisen toimenpiteitä. Talouden tasapainotusohjelman ohjausryhmään kuuluvat valtuustoryhmien puheenjohtajat, kaupunginhallituksen puheenjohtaja, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja sekä viranhaltijoiden edustajina kaupunginjohtaja ja talousjohtaja. Ohjausryhmän tavoitteena on valmistella talouden tasapainotusohjelma vuosille 2024-2027 ja saavuttaa poliittinen yhteisymmärrys sekä yhteinen tahtotila tasapainotusohjelmassa esitettyjen toimenpiteiden toteuttamiseen. Kuntalaisia ja muita sidosryhmiä tiedotetaan valmistelun edetessä www.iisalmi.fi/taloudentasapainotusohjelma -verkkosivulla.
Iisalmen kaupungin talous on pysynyt vakaana ja vahvana jo pitkään. Vuoden 2023 tilinpäätökseen kertyi ylijäämää 5,6 M€. Iisalmen kaupunki teki näin 11. peräkkäisen ylijäämäisen tilinpäätöksen, mikä on osoitus tarkasta kuntatalouden pidosta. Vuoden 2023 vuosikate 15,0 M€ kattaa poistot (9,9 M€) 151 prosenttisesti.
Iisalmen kaupunginhallituksen esityslistalla on päätösesitys, jonka mukaan Iisalmi antaisi valtioneuvostolle ja sosiaali- ja terveysministeriölle kannanoton kehysriihen ratkaisuun sairaalaverkon tulevaisuudesta sekä tekisi aloitteen Pohjois-Savon hyvinvointialueelle. Iisalmessa katsotaan, että Iisalmen sairaalan perusterveydenhuollon yöpäivystys tulisi säilyttää palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden turvaamiseksi Pohjois-Savossa.
Iisalmi keräsi tammi-helmikuussa Ideoista ihmeiksi -osallistuvan budjetoinnin mallissaan kuntalaisehdotuksia erilaisista asukkaiden hyvinvointiin vaikuttavista toimenpiteistä. Maaliskuussa kuntalaiset pääsivät äänestämään työryhmän valitsemien kuuden ehdotuksen joukosta omia suosikkejaan. Ääniä annettiin yhteensä 412 ja kärkiehdokkaiksi nousivat mm. näköalatorni Paloisvuorelle ja ulkoilmaelokuvatapahtuma. Talousarvioon on varattu yhteensä 100 000 euroa, jolla tulee kattaa valittavien toimenpiteiden toteutus vuonna 2024. Lopullisen toimeenpanopäätöksen tekee Iisalmen kaupunginhallitus.
Julkisten työvoimapalveluiden järjestämisvastuu siirtyy työ- ja elinkeinotoimistoilta kunnille 1.1.2025. Suomeen tulee yhteensä 45 työllisyysaluetta tai kuntaa, jotka vastaavat 1.1.2025 alkaen työvoimapalvelujen järjestämisestä.
