Vuosittain laadittavassa kaavoituskatsauksessa kerrotaan vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. Kaavoituskatsauksessa esiteltävien hankkeiden lisäksi saattaa vuoden mittaan käynnistyä muitakin hankkeita, joista tiedotetaan erikseen.
Styffin talon ja Seurahuoneen tonttien asemakaavan muuttamiseksi on tehty kaavamuutoshakemukset. Tavoitteena on kehittää kaupunkiasumista keskusta-alueella. Alueella on kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia, joiden arvot asemakaavan muutoksessa huomioidaan. Kaavaluonnos valmistuu vuonna 2025.
Asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma valmistui vuonna 2023. Keskustaseudun osayleiskaava ohjaa osan Kirkonsalmen tonteista muuttamista omarantaisiksi. Kaavamuutoksen aikana ratkaistaan se, missä laajuudessa omarantaisuutta alueella voidaan toteuttaa. Kaava on tavoitteena saada kaupunginvaltuuston käsittelyyn vuoden 2025 aikana.
Kiinteistön omistajalta on tullut kaavamuutoshakemus käyttötarkoituksen laajentamiseksi myös asuinrakentamiseen toimisto- ja liikerakentamisen lisäksi. Kaavaluonnos valmistuu vuoden 2025 aikana.
Kaavan tavoitteena on muuttaa risteysalueen asemakaavaa siten, että liikenneturvallisuusnäkökohdat tulevat paremmin kadunrakentamisessa huomioitua. Kaavan tavoiteaikataulun mukaan suunnittelu käynnistyy keväällä 2025.
Kaupungin puutarhan alueella selvitetään alueen käyttötarkoituksen muuttamismahdollisuus. On syntynyt tarve saada uusia liiketontteja Iisalmen alueelle ja kaavoituksen aikana nämä molemmat vaihtoehdot selvitetään. Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma on tavoitteena asettaa nähtäville vuoden 2025 aikana.
Iisalmen kaupungin toimitilat on hakenut kaavamuutosta rautatieaseman läheisyydessä sijaitsevan, 1940-luvulla rakennetun rankarakenteisen, rakennuksen purkamisen mahdollistamiseksi. Kaavamuutoksella selvitetään kohteen kulttuurihistorialliset arvot ja uudistetaan asemakaavaa tarvittavilta osin. Kaavatyö käynnistyy vuoden 2025 aikana.
Kaavan tavoitteena on tutkia omarantaisten asuintonttien sijoittamista kaupungin omistamalle alueelle. Kaava on tavoitteena käynnistää vuoden 2025 aikana.
Iisalmen yleiskaava hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 2024. Kaavasta on jätetty kaksi valitusta Itä-Suomen hallinto-oikeuteen.
Iisalmen yleiskaava ohjaa mm. asumisen, palvelujen ja työpaikka-alueiden sijoittumista sekä liikkumista Iisalmen alueella ja sitä varten on tehty erilaisia paikkatietotarkasteluja ja selvityksiä. Lisäksi kaava ohjaa Iisalmen yhdyskuntarakennetta elävästi riippuen väestökehityksestä ja kaupungin elinvoiman kehittymisestä. Kaupunkistrategia on hyväksytty vuonna 2021. Yleiskaavatyössä on huomioitu kaupunkistrategiassa määritellyt keskeiset tavoitteet.
Vuorimäen tuulivoima-alueen osayleiskaava on tavoitteena saada kaupunginvaltuuston käsittelyyn kevätkaudella 2025.
Rajamäen aurinkovoima-alueen osayleiskaavan osalta kaupunginhallitus on hyväksynyt kaavoitusaloitteen ja kaavoitussopimuksen syyskaudella 2024. Tavoitteena on saada kaava ehdotusvaiheeseen vuoden 2025 aikana.
Pohjois-Savon maakuntakaavan laatimisesta vastaa Pohjois-Savon liitto. Pohjois-Savon maakuntakaavan uusiminen etenee vaiheittain:
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Tavoitteilla varmistetaan, että valtakunnallisesti merkittävät asiat huomioidaan kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa. Voimassa olevat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulivat voimaan 1.4.2018.
Kunnan tulee seurata asemakaavojen ajanmukaisuutta ja tarvittaessa ryhtyä toimenpiteisiin vanhentuneiden asemakaavojen uudistamiseksi. Asemakaavojen ajanmukaisuutta arvioitiin teknisessä lautakunnassa 9.4.2025 § 53. Alueille, joilla asemakaava todettiin vanhentuneeksi, asetettiin rakennuskielto asemakaavan muuttamista varten.
Vuorimäen alueella on rakennuskielto ja toimenpiderajoitus yleiskaavan laatimiseksi (tekninen lautakunta 3.11.2021 § 192). Rakennuskiellot jatkuvat siihen saakka, kunnes kaavamuutokset on tehty. Kun kaava on hyväksytty ja saanut lainvoiman, rakennuskielto ja toimenpiderajoitus päättyvät.
Kaavoituskatsausta tulosteena on saatavana Iisalmen kaupungintalolla,
Pohjolankatu 14 ja kaupunginkirjastossa, Kulttuurikeskus, Kirkkopuistonkatu 9.
Millaisia viheralueita Iisalmen kaupunkialueella on nyt ja tulevaisuudessa? Tätä suunnitellaan parhaillaan meneillä olevassa viheraluejärjestelmän päivitystyössä. Viheralueisiin kohdistuu paljon erilaisia odotuksia: esimerkiksi niiden käyttöön virkistykseen tai siihen, miltä alueet näyttävät. Luontoarvojen huomioon ottaminenkin nousee yhä vahvemmin esiin kaupunkien viheralueita suunniteltaessa ja käsiteltäessä. Luonto onkin tärkeä tai erittäin tärkeä lähes kaikille (89 %) suomalaisille ja tärkein luontoalue on kodin lähistöltä löytyvä viheralue tai puisto. (Ympäristöministeriö 2022.)
Asuinympäristöissä viheralueet lisäävät alueiden viihtyisyyttä ja vetovoimaa sekä asukkaiden hyvinvointia. Luonto auttaa tutkitusti palautumaan stressistä, altistaa hyville mikrobeille, kohentaa mielialaa ja houkuttelee liikkumaan. (Viherympäristöliitto.)
Mitä hyötyjä kaupunki voi viheralueistaan saada? Viherympäristöliiton mukaan viheralueet toimivat esimerkiksi hiilinieluina ja vähentävät tiiviin rakentamisen mukanaan tuomia terveys- ja ympäristöhaittoja, kuten melua, kuumuutta, saasteita ja tulvia. On ennakoitu, että Suomessa hellejaksot tulevat lisääntymään ja pitkittymään sekä sademäärät kasvamaan: viheralueet ovat osa näihin muutoksiin varautumista. Kaupunkimaisesti rakennetuilla alueilla luontoarvot keskittyvät usein viheralueille ja myös ne tulevat huomioitavaksi viheralueita suunniteltaessa. Maankäytöstä ja kaavoituksesta vastaavilla kunnilla on luontokadon pysäyttämisessä merkittävä rooli. Ei siis ole yhdentekevää, minkälaisia viheralueita kunnassa on, minkälaisia luontopohjaisia ratkaisuja sinne suunnitellaan, miten niitä rakennetaan ja hoidetaan. (Viherympäristöliitto.)
Millainen siis on viihtyisä viheralue? Harva sitä ehkä pohtii, mutta arviomme saattaa rakentua ensisijaisesti sille, miltä alue näyttää. Aalto-yliopiston tutkijatohtori Sanna Lehtinen toteaa artikkelissaan ”Esteettisesti kestävä kaupunki”, kuinka kauneusarvioilla on vahva subjektiivinen leima, mutta todellisuudessa kriteerit ovat usein vahvasti sosiaalisesti ja kulttuurisesti määrittyviä (Lehtinen, 2023). Artikkelissa pohditaan, kuinka suunnittelussa huomioitavaksi tulevat kestävyyspyrkimykset voisi yhdistää kaupunkia koskeviin kauneuspyrkimyksiin. Visuaalisen kauneuden arvostamisen lisäksi meidän on mahdollista laajentaa esteettisten arvojen käsityksiämme esimerkiksi saadessamme uutta tietoa tai kokemuksia, jotka vaikuttavat arvioomme alueiden kauneudesta ja viihtyisyydestä.
Hannele Kelavuori
Lähteet:
Lehtinen, Sanna 2023: Esteettisesti kestävä kaupunki. Avaimia kestävään kaupunkikehitykseen – Tutkijoiden puheenvuoroja. YM.
Viherympäristöliitto. Vehreän asuinympäristön monet hyödyt, tietopaketti kuntapäättäjille.
Ympäristöministeriö 2022.Luontosuhdebarometri. MDI.
