Kehittämistoiminnan ja hankkeiden tarkoituksena on tukea kaupungin strategian toteutumista mm. kehittämällä palveluita, parantamalla kaupungin viihtyisyyttä tai tukemalla elinkeinoelämän kasvua ja kehittymistä. Tästä pääset tutustumaan keskeisimpien käynnissä olevien kehittämishankkeidemme nettisivuihin.
Iisalmen Liikkuva Koulu ja kouluPT-hanke edistää nuorten kokonaisvaltaista hyvinvointia ja pyrkii lisäämään fyysistä aktiivisuutta.
Yrittäjyyskasvatushanke Tulevaisuuden Osaajat TULOS kehittää yrittäjyyskasvatusta Iisalmessa yhteistyössä päiväkotien, oppilaitosten ja työelämän kanssa.
TechSavo edistää pk-yritysten kasvu-, uudistumis- ja innovaatiovalmiuksia Pohjois-Savossa ja Pieksämäellä. Hankkeen kohderyhmiä ovat alueen teknologiateollisuuden sekä puu- ja rakennustuotealan yritykset sekä niille palveluja tuottavat pk-yritykset.
SISU-hanke on laaja 15 kunnan yhteinen ilmastohanke, jonka keskeisin tarkoitus on saada ilmastoasiat sisään kunnan jokapäiväiseen työhön sekä osaksi talouden suunnittelua ja päätöksentekoa.
Kansainvälisessä EU-verkostohankkeessa pyritään löytämään yhdessä ratkaisuja pienenevän väkiluvun tuomiin haasteisiin, työvoimapulaan sekä vetovoiman kehittämiseen.
KesTech -hankkeen päätavoite on luoda KesTechistä uusi teollisuuden ja teknologia-alan toiminnan kehittymistä tukeva koulutus- ja TKI-osaamiskeskittymä Ylä-Savoon, eli se tukee yleisesti teollisuuden elinvoimaisuutta alueella.
Hanke tukee Ylä-Savon ja Rautavaaran matkailuyritysten sekä matkailun parissa olevia yrityksiä verkostoitumaan, vastuullisten tuotteiden sekä palveluiden kehittämiseen. Esteettömyys, hyvä asiakaskokemus ja digitalisaatio luovat uusia kohderyhmiä seudun matkailuyrityksille. Kun asiakas etsii palveluita netistä ja sosiaalisesta mediasta, yrityksesi digitaalinen asiakaspolku tulee olla silloin kunnossa. Esimerkiksi tähän saat apuja hanketyössä.
OKM:n tukeman hankkeen tarkoituksena on mahdollistaa jokaiselle lapselle ja nuorelle mieluisa ja maksuton harrastus koulupäivän yhteydessä. Harrastaa voi joko koululla tai harrastuspaikoilla ohjatusti tai omatoimisesti.
Iisalmen kaupunki hyödyntää kehittämishankkeiden toteuttamisessa erilaisia ulkoisia rahoituslähteitä. Kaupunki voi toimia hankkeissa eri roolissa – toteuttajana, yhteistyökumppanina tai joissain tapauksissa osarahoittajana. Hanketoiminnan koordinoinnista vastaa kaupungin elinvoimapalvelut.
Mikäli olet valmistelemassa hanketta, johon suunnittelet hakevasi Iisalmen kaupungilta kuntarahoitusosuutta, olethan yhteydessä elinvoimapalveluiden yhteyshenkilöihin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
Pohjois-Savon kuntiin suunniteltujen ilmastotoimenpiteiden vaikuttavuutta arvioitiin yhteisessä selvityksessä. Vaikuttavuusarvioinneissa tarkasteltiin, millä toimilla ilmastonmuutosta kiihdyttäviä päästöjä…
Itä-Suomi yhdistää voimansa! Järjestämme yhteistyössä Borderland – liiketoimintamahdollisuudet puolustus- ja turvallisuussektorilla -koulutussarjan.
Aloitimme blogisarjan, jossa Iisalmen yrityspalveluiden henkilöstö kertoo työstään katsauksella menneen viikon tapahtumiin. Sarjan tavoitteena on madaltaa kynnystä käyttää yritysneuvonnan palveluja: Arkisen viikon kuvaus avaa sitä, miten monenlaista yritysneuvontaa ja tukea on tarjolla. Tässä blogissa kynäilee projektipäällikkö Kirsi Piirainen kertoen tammikuisesta työviikostaan.
URBACT-ohjelman alla toimiva EU-verkostohanke Residents of the Future on edennyt vauhdikkaasti ja tuleva vuosi 2025 onkin hankkeelle jo viimeinen toimintavuosi.
Elinvoimainen teollisuus -teemalehti ilmestyi 16.11.2024 Iisalmen Sanomien välissä. Lehden teema on Ylä-Savon menestyjät – tulevaisuuden rakentajat.
Kasvua ja kansainvälistymistä vastuulliseen matkailuun -hanke aloitti syksyllä vastuullisen tuotteistaminen työpajat yhdessä 17 yrityksen ja 2 toimijan kanssa. Osa heistä vasta suunnittelee matkailutoimintaa, osa tekee yhteistyötä ja osa on toiminut jo pitkään matkailun parissa.
Blogisarjassa Iisalmen yrityspalveluiden henkilöstö kertoo työstään katsauksella menneen viikon tapahtumiin. Sarjan tavoitteena on madaltaa kynnystä käyttää yritysneuvonnan palveluja: Arkisen viikon kuvaus avaa sitä, miten monenlaista yritysneuvontaa ja tukea on tarjolla, ja siten hoksauttaa erilaisia yrityksiä ja yrittäjiä vastaavien palveluiden mahdollisuuksista. Tällä kertaa kynän varressa työviikkoaan kertaa Mika Kolehmainen.
Itä-Suomi yhdistää voimansa! Järjestämme yhteistyössä Borderland – liiketoimintamahdollisuudet puolustus- ja turvallisuussektorilla -koulutussarjan.
Blogisarjassa Iisalmen yrityspalveluiden henkilöstö kertoo työstään katsauksella menneen viikon tapahtumiin. Sarjan tavoitteena on madaltaa kynnystä käyttää yritysneuvonnan palveluja: Arkisen viikon kuvaus avaa sitä, miten monenlaista yritysneuvontaa ja tukea on tarjolla, ja siten hoksauttaa erilaisia yrityksiä ja yrittäjiä vastaavien palveluiden mahdollisuuksista. Tällä kertaa kynän varressa työviikkoaan kertaa Markku Penttinen.
Iisalmen kaupunki, By Iisalmi -verkosto ja Ylä-Savon Teollisuus Ry jakavat yhteisen tavoitteen: Seudun teollisuuden tarjoamat uramahdollisuudet on tärkeää saada nykyistä paremmin nuorten tietoisuuteen. Ylä-Savon Teollisuus Ry julkaisi viime vuonna historiikin, jonka se niin ikään toivoo tavoittavan myös nuoria, sillä oman alueen paikallisen elinkeinoelämän ja kulttuurin kehityskaaren tuntemus voi lisätä pito- ja vetovoimaa. Nyt kohti tavoitetta askelletaan sosiaalisessa mediassa, kun Savon ammattiopisto Sakkyn merkonomiopiskelijan harjoittelujaksolla tuottama somesarja pääsee lentoon nuorelta nuorille -ajatuksella.
Liiketalouden perustutkintoa eli merkonomin tutkintoa opiskeleva Ulla Lehtonen on ollut harjoittelujaksolla Iisalmen kaupungin markkinoinnissa ja viestinnässä, jossa hänen keskeisin tehtävänsä on ollut tuottaa Ylä-Savon Teollisuus Ry:n historiikkiin pohjautuvaa, Historian helmiä ja tulevaisuuden menestystarinoita Ylä-Savon teollisuudessa -somesarjaa. Ulla on taittanut valokuvia valitun graafisen ilmeen mukaiseen kehykseen ja yhteistyössä Iisalmen kaupungin ja teollisuusyritysten kanssa luonut myös yrityskohtaiset tekstitykset. Tavoitteena on ollut tuottaa kokonaisuus, joka inspiroisi tutustumaan lisää Ylä-Savon teollisuusyritysten historiaan, nykypäivän toimintaan sekä uramahdollisuuksiin.
”Lähteenä somesarjalle toiminut, vuonna 2023 julkaistu Jaana Luttisen historiikkiteos Ylä-Savon teollisuuden puolesta: Ylä-Savon Teollisuus ry 140 vuotta 1883-2023 on upea kooste yläsavolaisten teollisuusyritysten vaikutuksesta koko seudun kulttuuriin ja elinvoimaan. Teos innostaa pohtimaan, miten tarina jatkuu – ja siinä nykyiset nuoret voivat olla tulevaisuuden osaajina merkittävässä roolissa, ja haluammekin heitä siihen tällä sarjalla kannustaa!”, kiteyttää Iisalmen kaupungin markkinointi- ja viestintäsuunnittelija Laura Koski, joka on markkinointiavustaja Mari Kuosmasen kanssa toiminut harjoittelun ohjaajana.
”Nuorelta nuorelle -periaatteella tehty somesarja nostaa arvokkaan historiikkimme helmet someen, kaikkien saataville. Sarjassa esitellään, millaista työskentely tänä päivänä jopa ympäri maailmaa tunnetuissa yrityksissämme oli niiden historian alussa, ja valotetaan myös sitä, millaisia työmahdollisuuksia alueen yritykset tarjoavat tänään. Toivottavasti erityisesti nuoret löytävät somesarjamme ja pääsevät sen avulla näkemään, kuinka poikkeuksellinen vientiteollisuuden keskittymä alueellamme toimiikaan. Ja erityisesti löytämään ne moninaiset työskentelymahdollisuudet ja urapolut, jotka ne tarjoavat! Kokonaisuudesta syntyy kuva, että Ylä-Savon seudulla voi todella tehdä merkityksellistä työtä ja luoda kansainvälisenkin uran.”, kuvailee Ylä-Savon Teollisuus Ry:n varapuheenjohtajana toimiva Iisalmen Sahat Oy:n toimitusjohtaja Tommi Lähteinen.
Ainakin yksi nuori osaaja – sarjan parissa työskennellyt Ulla Lehtonen – on yhteistyöprojektin aikana oppinut paljon uutta seudun tarjoamista uramahdollisuuksista:
”Ylä-Savon teollisuudessa on todella laajasti erilaisia yrityksiä, osa yrityksistä on ollut jopa minulle täysin uusia. Yrityksissä on myös ollut ihan erilaisia työtehtäviä, mitä olin kuvitellut. Ylä-Savon teollisuus on kehittynyt paljon alkuajoistaan, ja ainakin minun mielenkiintoni on herännyt useampaakin yritystä kohtaan.”
Ulla Lehtosen mielestä alueen yritysten olisikin hyvä kertoa hieman enemmän ja laajemmin alueen oppilaitoksissa niistä moninaisista työtehtävistä, joita ne tarjoavat:
”Esimerkiksi tekoälyä hyödyntävien työtehtävien monipuolisuudesta en ollut ennen tätä projektia kuullut, joten ei varmasti moni muukaan. Lisäksi esimerkiksi markkinointiin liittyen löytyy varmasti monesta yrityksestä tehtäviä, kun some on jo niin iso osa ihmisten elämää, että tarvitaan yrityksiin somea tuottavia henkilöitä. Merkonomina minulle avautuu myös mahdollisuudet työskennellä taloushallinnon parissa ja erilaisissa myyntitehtävissä”, hän toteaa.
Entä mikä tarina jäi erityisesti Ulla Lehtosen mieleen, kun projekti vei niin monen erilaisen toimijan historian käänteisiin?
”Ponssen nimen tarina on jäänyt hyvin mieleen, samoin tarina siitä, miten Normet on alun alkaen syntynyt, ja heidän valtava kehityksensä tähän nykyhetkeen. Kiinnostavaa oli myös tutustua kisällioppimiseen, ja kuinka siitä on päästy maksuttomaan koulutukseen”, kertoo Ulla Lehtonen.
Historian helmiä ja tulevaisuuden menestystarinoita Ylä-Savon teollisuudessa -somesarja alkaa joulukuun alussa Iisalmen kaupungin Facebookissa ja Instagramissa sekä Iisalmen Teollisuuskylä Oy:n LinkedInissä. Sarjaan voi tutustua myös Ylä-Savon Teollisuus ry:n verkkosivuilla osoitteessa www.ystl.fi(siirryt toiseen palveluun)
Lisätietoja:
Laura Koski, markkinointi- ja viestintäsuunnittelija, p. 040 632 5868 tai laura.koski(at)iisalmi.fi (Lauran kautta tavoittaa myös merkonomiopiskelija Ulla Lehtosen)
Tommi Lähteinen, toimitusjohtaja, CEO, Iisalmen Sahat Oy, p. 05900 906 tai tommi.lahteinen(at)ipowood.fi
Elinvoimainen teollisuus -teemalehti ilmestyi 16.11.2024 Iisalmen Sanomien välissä. Lehden teema on Ylä-Savon menestyjät – tulevaisuuden rakentajat.
Yläsavolaiset kunnat, Iisalmi, Keitele, Kiuruvesi, Lapinlahti, Pielavesi, Sonkajärvi, Vieremä ja Rautavaara, järjestävät yhdessä vaikuttajatapaamisen valtakunnallisen päätöksenteon pääpaikalla eduskunnassa. Kunnat ovat kutsuneet tilaisuuteen kansanedustajia ja elinkeinoelämän vaikuttajia, ja ohjelmassa on tiivis katsaus Ylä-Savon tilannekuvaan ja kehitysnäkymiin.
Suomen menestys rakentuu alueiden menestyksen varaan. Yksi vahvimmista teollisuuden sekä maidon- ja lihantuotannon keskittymistä Suomessa on Ylä-Savon seutu. 50 000 asukkaan alueella yritykset tuottavat yli 3 Mrd€ liikevaihdon ja yli 700M€ vientitulot kansantalouteemme. Alueella on jo kaksi lähes 1Mrd€:n arvoista pörssiyritystä pääkonttoreineen ja lukuisia yksityisomisteisia suuryrityksiä eri toimialoilla. Ylä-Savo tuottaa lähes 10% koko Suomen maidosta ja naudanlihasta – sillä on painoarvoa kokonaisturvallisuudenkin kannalta. Alueelle on rakentumassa Suomen suurin biokaasun tuotantolaitos ja vireillä useita tuulivoimapuistohankkeita. Kasvuhaluiset yritykset haluavat myös tulevaisuudessa toimia kilpailukykyisesti Ylä-Savosta käsin.
Tällä hetkellä Ylä-Savossa niin asukkaita kuin elinkeinoelämääkin puhuttavat palveluverkoston yllä leijuvat uhat – molemmat tarvitsevat toimivia sote-palveluja kuin monia muitakin arjen asiointipalveluja, joita yhä enemmän keskitetään maakuntakaupunkiin tai jopa kauemmas. Ylä-Savon alueen keskuskaupunki Iisalmi on perinteisesti toiminut vireän seudun asiointikeskittymänä, mutta nyt liian monet yhtäaikaiset palvelukavennukset eivät voi olla vaikuttamatta alueen tulevaisuususkoon.
”Ylä-Savon painoarvo Suomen menestykselle on niin mittava, ettei alueen ääntä palvelujen puolesta kannata sivuuttaa. Me teemme kaikkemme Suomen menestyksen ja kestävän kasvun parhaaksi, kun meille annetaan siihen riittävät mahdollisuudet”, toteaa tilaisuuden järjestelyistä vastannut Iisalmen kaupungin elinkeinojohtaja Terho Savolainen.
Tilaisuuden tavoitteena on tarjota valtakunnantason päättäjille tietoa Ylä-Savon tämänhetkisestä tilanteesta ja näkymistä sekä tarjota keskustelumahdollisuuksia päättäjille ja elinkeinoelämän toimijoille, jotta syntyisi yhteinen näkemys siitä, miten pystytään varmistamaan Ylä-Savon menestymisen edellytykset ja kilpailukyky jatkossakin.
Ohjelma
17.00 Tervetulosanat – kansanedustaja Timo Suhonen, Savo-Karjalan kansanedustajat
17.10 Ylä-Savon tilannekuva ja kehitysnäkymät – kaupunginjohtaja Jarmo Ronkainen, Iisalmi
17.30 Suomi tarvitsee elinvoimaista Ylä-Savon teollisuutta – yhteiskuntasuhdejohtaja Pia Hortling, Olvi Oyj
17.50 Pk-yritysten elinvoima Ylä-Savossa – kauppaneuvos Kalevi Hilli, Savon Yrittäjät ry
18.10 Alueen kansanedustajien puheenvuorot – kansanedustaja Markku Eestilä, Kokoomus
18.30 Vapaata keskustelua ja cocktail-tilaisuus
Lisätietoja:
Terho Savolainen, elinkeinojohtaja, Iisalmen kaupunki
p. 040 630 5328, terho.savolainen@iisalmi.fi
I
Aloitimme blogisarjan, jossa Iisalmen yrityspalveluiden henkilöstö kertoo työstään katsauksella menneen viikon tapahtumiin. Sarjan tavoitteena on madaltaa kynnystä käyttää yritysneuvonnan palveluja: Arkisen viikon kuvaus avaa sitä, miten monenlaista yritysneuvontaa ja tukea on tarjolla. Tässä blogissa kynäilee projektipäällikkö Kirsi Piirainen kertoen tammikuisesta työviikostaan.
Iisalmen kaupunki ja Genelec Oy haluavat yhdessä luoda Iisalmen keskeisimpänä kulttuuriharrastus- ja tapahtumakohteena tunnettuun Iisalmen kulttuurikeskukseen innovatiivisen huipputeknologian tarjoaman äänimaailman, joka nostaa jokaisen kävijän asiakaskokemuksen ainutlaatuiseksi elämykseksi, olipa kyseessä konsertti, seminaaritapahtuma tai kirjastokäynti. Ääniarkkitehtuuriratkaisut toteutetaan osana laajaa peruskorjaus- ja uudistamishanketta vuosina 2025-2027.
Vuosina 2025–2027 uudistettavista Iisalmen kulttuurikeskuksen tiloista rakentuu valtakunnallisesti ja kansainvälisesti poikkeuksellinen esitystekninen kokonaisuus, joka tulee toimimaan vetovoimatekijänä niin Iisalmen kaupungille tapahtumien järjestäjien suuntaan kuin showroomina ja esittelytilana Genelecille asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden tehdasvierailujen yhteydessä.
”Genelecin tuotteet ovat keskiössä kulttuurikeskuksen tulevaisuuden äänijärjestelmä ja -kokemusratkaisussa. Syntyvät ääniratkaisut voivat inspiroida myös muita siinä, miten laadukasta audiota voidaan hyödyntää kulttuuritoiminnassa ja julkisten tilojen suunnittelussa. Tavoitteena on luoda tila, joka palvelee kulttuurin hyvinvointivaikutuksia, ja tuottaa siten yhteiskunnallisesti myönteisiä vaikutuksia”, kuvailee Genelec Oy:n toimitusjohtaja Siamäk Naghian poikkeuksellisen yhteistyöprojektin avaamia mahdollisuuksia.
”Arvostamme mahdollisuutta päästä toteuttamaan innovatiivinen, kestävän kehityksen periaatteidemme mukainen ratkaisu koko Iisalmen seudun, yrityksemme kotiseudun, kannalta tärkeään kulttuurikohteeseen. Genelecin teknologiaratkaisujen tarjoama totuudenmukainen ääni tulee olemaan olennaisena osana tulevaisuuden kulttuurielämyksiä Iisalmessa!”, jatkaa Siamäk Naghian.
”Halusimme ehdottomasti saada kaupungin historian suurimpaan hankkeeseen paikallisten yritysten huippuosaamista, joten neuvottelut Genelec-yhteistyöstä käynnistettiin jo suunnittelun alkuvaiheessa. Olemme iloisia, että projekti saadaan liikkeelle tiiviissä yhteistyössä ja odotan erityisesti tulevia elämyksellisiä hetkiä uudessa black box -esitystilassa!” kertoo elinkeinojohtaja Terho Savolainen Iisalmen kaupungilta.
”Uusi huipputason tarkkaamotila tulee mahdollistamaan myös kaikkien rakennuksessa järjestettävien tilaisuuksien tallentamisen ja striimaamisen uusimmalla teknologialla, mikä tekee Kulttuurikeskuksesta myös kansainvälisesti houkuttelevan kohteen sekä esiintyjille, tapahtumanjärjestäjille että yleisölle”, jatkaa Savolainen.
Iisalmen kaupunki ja Genelec Oy järjestivät medialle mahdollisuuden tutustua Genelecin tehtaaseen ja tulevan ääniarkkitehtuuriyhteistyön kohteena olevaan Iisalmen kulttuurikeskukseen keskiviikkona 8.1.2025. Media sai mahdollisuuden kysyä myös tilojen käyttäjiä edustavilta kulttuuri-, kirjasto- ja opistopalveluiden toimijoilta odotuksia tulevaan uudistukseen liittyen.
”Me kulttuuripalveluiden arjessa toimivat koemme, että investointi elämykselliseen äänimaailmaan on investointi iisalmelaisten ja muiden kävijöiden hyvinvointiin. Kaikki, mikä tekee kulttuuripalveluista laadukkaampia ja kiinnostavampia, tukee aktiivisempaa ja monipuolisempaa palveluiden käyttöä. Uskomme, että yhteistyö Genelec Oy:n kanssa tulee luomaan uusia mahdollisuuksia Iisalmen kulttuuritoiminnalle!”, viitoittaa Iisalmen kaupungin kirjasto- ja kulttuuripalvelupäällikkö Sanna Marin.
Lisätietoja antavat:
Terho Savolainen, elinkeinojohtaja, Iisalmen kaupunki, p. 040 630 5328 tai terho.savolainen@iisalmi.fi
Mikko Tuomi, Sales Director (Nordics), Genelec Oy, p. 040 709 2558 tai mikko.tuomi@genelec.com
Lisätietoja netissä:
Iisalmen kulttuurikeskuksen peruskorjaus- ja uudistamishankkeen tiedotus on keskitetty www.iisalmi.fi/uudistuvakulttuurikeskus -sivulle.
Genelec Oy:n verkkosivut: www.genelec.fi
Iisalmen kaupunki myöntää tapahtumatukea tapahtumajärjestäjälle, joka tuottaa Iisalmeen tapahtuman vuoden 2025 aikana. Tapahtumatukihaku vuodelle 2025…
Iisalmen kaupunki, Ylä-Savon Koulutuskuntayhtymä (YSAO), Savon ammattiopisto (Sakky) sekä Savonia-ammattikorkeakoulu ovat jo useita vuosia mahdollistaneet…
Kasvua ja kansainvälistymistä vastuulliseen matkailuun -hanke aloitti syksyllä vastuullisen tuotteistaminen työpajat yhdessä 17 yrityksen ja 2 toimijan kanssa. Osa heistä vasta suunnittelee matkailutoimintaa, osa tekee yhteistyötä ja osa on toiminut jo pitkään matkailun parissa.
Iisalmen kaupunki on julkaissut strategian toteutumista läpinäkyvästi mittaavan ihmemittariston. Iisalmen ihmemittari löytyy kaupungin verkkosivustolta ja on siten helposti luettavissa missä ja milloin vain. Mittaristoon on valittu kaupungin toimialoilta keskeisimmät tunnusluvut, jotka kertovat kaupunkistrategian toimenpiteiden toteutumisesta.
”Haluamme parantaa strategiamme läpinäkyvyyttä ja seurantaa kuntalaisille ja eri sidosryhmien suuntaan. Toisinaan korkealentoiset strategiset lauseet on hyvä konkretisoida käytännön tason mittareiksi”, kertoo Iisalmen kaupunkistrategiasta vastaava elinkeinojohtaja Terho Savolainen.
Iisalmen ihmemittaria on työstetty yhdessä toimialojen edustajien ja teknisestä toteutuksesta vastaavan Branden asiantuntijakumppaneiden kanssa kuluvan syksyn ajan. Brandella on kokemusta kaupunkien auttamisesta avoimemman hallinnon kehittämisessä.
”Osallistavampi ja vuorovaikutuksellisempi kaupunki lisää kaupunkilaisten turvallisuudentunnetta ja antaa syitä uskoa tulevaisuuteen. Samalla kaupungin oma päätöksenteko, palveluiden suunnittelu ja toteutus paranee”, kuvailee Branden Business Designer Eveliina Eräjärvi.
Kun Iisalmi käynnisteli oman ihmemittarinsa luomista, oli yhtenä inspiraation lähteenä Branden ja Äänekosken kaupungin yhteistyönä syntynyt Äänekoski-ilmiötä eli Äänekosken kaupunkistrategiaa seuraava mittaristo. Iisalmeen rakennettiin kuitenkin juuri oman kaupungin tarpeita vastaava ratkaisu.
Iisalmen ihmemittari on rakennettu strategian teemojen, Inspiroiva Iisalmi, Ihana Iisalmi ja Ihmeiden Iisalmi, ympärille. Mittari tarjoaa selkeän näkymän kunkin strategisen teeman kannalta tärkeimpiin mitattavissa oleviin muuttujiin: Esimerkiksi Inspiroiva Iisalmi -osiossa mitataan asukkaiden hyvinvointiin vaikuttavia asioita, kuten uimahallin kävijämääriä, kirjaston lainamääriä, varhaiskasvatuksen osallistumisastetta ja asukkaiden koulutustasoa. Ihana Iisalmi -osiossa tutkitaan onnistumista turvallisen kaupunkiympäristön luomisessa mitaten esimerkiksi energiankulutusta, liikenteen vähäpäästöisyyttä ja rakennusvalmiiden tonttien määrää. Ihmeiden Iisalmi -osio puolestaan tarjoaa näkymän muun muassa uusien yritysten määrään, työttömyysasteeseen, asukkaiden verotulojen kehitykseen ja kaupungin digitaaliseen näkyvyyteen.
”Näitä ihmemittaristoon koottuja tietoja tullaan päivittämään aktiivisesti ja siten tilannekuva on paremmin kaikkien nähtävillä myös varsinaisten strategian raportointikausien välillä. Mittaristoon liittyy myös vaihtuvia kysymyksiä eri osa-alueista, ja niiden kautta kuntalaisten toivotaan osallistuvan strategian seurantaan ja kehittämiseen. Nyt heti aluksi kysymme esimerkiksi sitä, ovatko iisalmelaiset halukkaita suosittelemaan asumista kotikaupungissaan”, esittelee Terho Savolainen.
Ihmemittari toimii iisalmelaisen arjen monitorina myös tulevissa strategiakehityksen vaiheissa:
”Iisalmen kaupunkistrategialle on juuri tehty väliarviointi näin valtuustokauden viimeisen vuoden käynnistyessä. Sen perusteella ainakaan vielä ei ole tarvetta radikaaliin suunnanmuutokseen, Iisalmi pyrkii edelleen Suomen houkuttelevimmaksi seutukaupungiksi”, kertoo Terho Savolainen ja jatkaa:
”Tiettyjä strategian painopistealueita tarkennettiin ja mittareita päivitettiin, toimenpidetasolla toimialoille tuli jonkin verran uusia toteutettavia tehtäviä. Ensi vuoden kuntavaalien jälkeen uusi valtuusto päättää seuraavan strategiapäivityksen aikataulusta, todennäköisesti se tehdään valtuustokauden alkuvaiheessa 2025–2026”.
Lisätietoja:
Terho Savolainen, elinkeinojohtaja, Iisalmen kaupunki, p. 040 630 5328, terho.savolainen@iisalmi.fi
Iisalmen ihmemittari netissä:
www.iisalmi.fi/ihmemittari(siirryt toiseen palveluun)
Iisalmi-tuen tavoitteena on edistää työttömänä olevien iisalmelaisten työllistymistä avoimille työmarkkinoille. Sen voi myös saada oppisopimukseen, jolloin tukiaika enimmillään tuplaantuu työsuhteeseen verrattuna. Palkattavan työntekijän pitää olla iisalmelainen työnhakija, jonka työllistymissuunnitelmaa Iisalmi-tuen jakso tukee, tai jonka kaupungin työllistymisen palvelupolkuun tukijakso kytketään. Iisalmi-tuki ei ole tarkoitettu palkkakustannuksien kattamiseen; Iisalmi-tuen lisäksi työnantajalla voi olla mahdollisuus hakea palkkatukea. Iisalmi-tuen voi saada vain varsinaisesta työnjohdosta ja -ohjauksesta vastaava yritys.
Lisätietoa Iisalmi-tuesta ja muista työllisyyspalveluiden työnantajapalveluista löydät nettisivuiltamme www.iisalmi.fi/työllisyyspalvelut/työnantajalle(avautuu uuteen ikkunaan)
Tervetuloa palveluihimme – tehdään hyvää työtä!
Ylä-Savon työllisyys- ja yrityspalvelulautakunnan kokouksessa 28.11.2024 hyväksyttiin työllisyyden monialaisen palvelun yhteistyösopimus.
Uusi työvoimaviranomainen toimii viiden yläsavolaisen kunnan alueella. Nämä kunnat ovat: Iisalmi, Kiuruvesi, Sonkajärvi, Pielavesi ja Vieremä. Työnhakijat ja työnantajat saavat jatkossakin samoja tuttuja “työkkärin palveluita” kuin tähänkin asti, mutta jotain uuttakin palveluvalikoimaan on tulossa. Yksi käytännön tason muutos aiempaan on se, että niin työnhakijat kuin työnantajatkin asioivat työnhakuun ja työllistämiseen liittyvissä asioissa omassa kotikunnassaan. Palvelut tuodaan lähelle asiakkaita ja oman virkailijankin kanssa voi tarvittaessa jutella kasvotusten.
Palvelupisteet on sijoitettu kuntalaisille kenties hyvinkin tuttuihin paikkoihin, ja palvelupisteet avaavat ovensa asiakkaille 2.1.2025 alkaen. Kaikissa kunnissa on ajanvarauksella annettavaa palvelua maanantaista perjantaihin, ajanvaraukseton asiointi on auki tiettyinä päivinä ja kellonaikoina.
Miten asioit kanssamme?
Iisalmessa palvelupiste on Kaupungintalolla, osoitteessa Pohjolankatu 14.
Ajanvarauksettoman asiakaspalvelun aukioloajat:
2.-3.1.2025 klo 13.30-15.00
7.1.2025 alkaen ma-pe klo 10.00-15.00
Kiuruvedellä palvelupiste on Kaupungintalolla, osoitteessa Harjukatu 2.
Ajanvarauksettoman asiakaspalvelun aukioloaika:
8.1.2025 alkaen ke klo 10.00-12.00
Pielavedellä palvelupiste on Duunikulmalla, osoitteessa Puistotie 11.
Ajanvarauksettoman asiakaspalvelun aukioloaika:
8.1.2025 alkaen ke klo 10.00-12.00
Sonkajärvellä palvelupiste on Työpajalla, osoitteessa Rutakontie 24.
Ajanvarauksettoman asiakaspalvelun aukioloaika:
8.1.2025 alkaen ke klo 12.00-14.00
Vieremällä palvelupiste on Kunnantalolla, osoitteessa Myllyjärventie 1.
Ajanvarauksettoman asiakaspalvelun aukioloaika:
8.1.2025 alkaen ke klo 12.00-14.00
Tarkennamme yhteystietoja muun muassa kuntakohtaisten työntekijöiden osalta joulukuun aikana. Työnhakijoilla voi vuodenvaihteessa vaihtua nykyinen tuttu asiantuntija, joten kiireellisissä työnhakuun liittyvissä asioissa voi jättää yhteydenottopyynnön Työmarkkinatorin Asiointi-palvelussa(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun) 29.12.2024 asti tai lähettää sähköpostia osoitteeseen: tyollisyyspalvelut@iisalmi.fi.
Tervetuloa tutustumaan ja asioimaan!
Iisalmen kaupunki on julkaissut strategian toteutumista läpinäkyvästi mittaavan ihmemittariston. Iisalmen ihmemittari löytyy kaupungin verkkosivustolta ja on siten helposti luettavissa missä ja milloin vain. Mittaristoon on valittu kaupungin toimialoilta keskeisimmät tunnusluvut, jotka kertovat kaupunkistrategian toimenpiteiden toteutumisesta.
”Haluamme parantaa strategiamme läpinäkyvyyttä ja seurantaa kuntalaisille ja eri sidosryhmien suuntaan. Toisinaan korkealentoiset strategiset lauseet on hyvä konkretisoida käytännön tason mittareiksi”, kertoo Iisalmen kaupunkistrategiasta vastaava elinkeinojohtaja Terho Savolainen.
Iisalmen ihmemittaria on työstetty yhdessä toimialojen edustajien ja teknisestä toteutuksesta vastaavan Branden asiantuntijakumppaneiden kanssa kuluvan syksyn ajan. Brandella on kokemusta kaupunkien auttamisesta avoimemman hallinnon kehittämisessä.
”Osallistavampi ja vuorovaikutuksellisempi kaupunki lisää kaupunkilaisten turvallisuudentunnetta ja antaa syitä uskoa tulevaisuuteen. Samalla kaupungin oma päätöksenteko, palveluiden suunnittelu ja toteutus paranee”, kuvailee Branden Business Designer Eveliina Eräjärvi.
Kun Iisalmi käynnisteli oman ihmemittarinsa luomista, oli yhtenä inspiraation lähteenä Branden ja Äänekosken kaupungin yhteistyönä syntynyt Äänekoski-ilmiötä eli Äänekosken kaupunkistrategiaa seuraava mittaristo. Iisalmeen rakennettiin kuitenkin juuri oman kaupungin tarpeita vastaava ratkaisu.
Iisalmen ihmemittari on rakennettu strategian teemojen, Inspiroiva Iisalmi, Ihana Iisalmi ja Ihmeiden Iisalmi, ympärille. Mittari tarjoaa selkeän näkymän kunkin strategisen teeman kannalta tärkeimpiin mitattavissa oleviin muuttujiin: Esimerkiksi Inspiroiva Iisalmi -osiossa mitataan asukkaiden hyvinvointiin vaikuttavia asioita, kuten uimahallin kävijämääriä, kirjaston lainamääriä, varhaiskasvatuksen osallistumisastetta ja asukkaiden koulutustasoa. Ihana Iisalmi -osiossa tutkitaan onnistumista turvallisen kaupunkiympäristön luomisessa mitaten esimerkiksi energiankulutusta, liikenteen vähäpäästöisyyttä ja rakennusvalmiiden tonttien määrää. Ihmeiden Iisalmi -osio puolestaan tarjoaa näkymän muun muassa uusien yritysten määrään, työttömyysasteeseen, asukkaiden verotulojen kehitykseen ja kaupungin digitaaliseen näkyvyyteen.
”Näitä ihmemittaristoon koottuja tietoja tullaan päivittämään aktiivisesti ja siten tilannekuva on paremmin kaikkien nähtävillä myös varsinaisten strategian raportointikausien välillä. Mittaristoon liittyy myös vaihtuvia kysymyksiä eri osa-alueista, ja niiden kautta kuntalaisten toivotaan osallistuvan strategian seurantaan ja kehittämiseen. Nyt heti aluksi kysymme esimerkiksi sitä, ovatko iisalmelaiset halukkaita suosittelemaan asumista kotikaupungissaan”, esittelee Terho Savolainen.
Ihmemittari toimii iisalmelaisen arjen monitorina myös tulevissa strategiakehityksen vaiheissa:
”Iisalmen kaupunkistrategialle on juuri tehty väliarviointi näin valtuustokauden viimeisen vuoden käynnistyessä. Sen perusteella ainakaan vielä ei ole tarvetta radikaaliin suunnanmuutokseen, Iisalmi pyrkii edelleen Suomen houkuttelevimmaksi seutukaupungiksi”, kertoo Terho Savolainen ja jatkaa:
”Tiettyjä strategian painopistealueita tarkennettiin ja mittareita päivitettiin, toimenpidetasolla toimialoille tuli jonkin verran uusia toteutettavia tehtäviä. Ensi vuoden kuntavaalien jälkeen uusi valtuusto päättää seuraavan strategiapäivityksen aikataulusta, todennäköisesti se tehdään valtuustokauden alkuvaiheessa 2025–2026”.
Lisätietoja:
Terho Savolainen, elinkeinojohtaja, Iisalmen kaupunki, p. 040 630 5328, terho.savolainen@iisalmi.fi
Iisalmen ihmemittari netissä:
www.iisalmi.fi/ihmemittari(siirryt toiseen palveluun)
Kansainvälisyyspalvelut järjestää yhdessä Ylä-Savon ammattiopiston kanssa Meetings in Everyday Life – MEL – tapahtuman torstaina 21.11.2024 Ylä-Savon ammattiopistolla klo 16:00-18:00. Tapahtumassa esitellään Ylä-Savon alueen vapaa-ajan toimijoita messutyylisesti. MEL on koko perheen maksuton tapahtuma. Tapahtumassa toiminnallisia esittelypisteitä.
Mukana tapahtumassa Ylä-Savon ammattiopisto, Vieremän kunta, Punainen Risti – Iisalmen osasto, Luetaan yhdessä-verkosto, Iisalmen seurakunta, Savon Ammattiopisto, Perheentalo, Avoin varhaiskasvatus, Iisalmen Kirjasto ja Ylä-Savon kirjastoverkko Rutakko, Unicef – Vapaaehtoiset, Iisalmen Naisvoimistelijat ry, Iisalmen Korvenkävijät ry, Väkkärä – Ylä-Savon ensi- ja turvakotiyhdistys ry, Arkkitehtuuri- ja ympäristökulttuurikoulu LASTU sekä Talent Hub Eastern Finland.
Tervetuloa mukaan!
Ylä-Savon työllisyys- ja yrityspalvelulautakunnan ensimmäisessä kokouksessa 31.10.2024 käsiteltiin työllisyysalueen palveluverkkoa, jossa panostetaan vahvoihin lähipalveluihin. Jokaiseen kuntaan tulee oma palvelupiste. Talousarvion loppusumma vuodelle 2025 on 4,7M€ – kunnat antavat siitä lausuntonsa ja hyväksyttäväsi talousarvio tulee seuraavaan lautakunnan kokoukseen.
Iisalmi-tuen tavoitteena on edistää työttömänä olevien iisalmelaisten työllistymistä avoimille työmarkkinoille. Sen voi myös saada oppisopimukseen, jolloin tukiaika enimmillään tuplaantuu työsuhteeseen verrattuna. Palkattavan työntekijän pitää olla iisalmelainen työnhakija, jonka työllistymissuunnitelmaa Iisalmi-tuen jakso tukee, tai jonka kaupungin työllistymisen palvelupolkuun tukijakso kytketään. Iisalmi-tuki ei ole tarkoitettu palkkakustannuksien kattamiseen; Iisalmi-tuen lisäksi työnantajalla voi olla mahdollisuus hakea palkkatukea. Iisalmi-tuen voi saada vain varsinaisesta työnjohdosta ja -ohjauksesta vastaava yritys.
Lisätietoa Iisalmi-tuesta ja muista työllisyyspalveluiden työnantajapalveluista löydät nettisivuiltamme www.iisalmi.fi/työllisyyspalvelut/työnantajalle(avautuu uuteen ikkunaan)
Tervetuloa palveluihimme – tehdään hyvää työtä!
Ylä-Savon työllisyys- ja yrityspalvelulautakunnan kokouksessa 28.11.2024 hyväksyttiin työllisyyden monialaisen palvelun yhteistyösopimus.
Iisalmen kaupunki on julkaissut strategian toteutumista läpinäkyvästi mittaavan ihmemittariston. Iisalmen ihmemittari löytyy kaupungin verkkosivustolta ja on siten helposti luettavissa missä ja milloin vain. Mittaristoon on valittu kaupungin toimialoilta keskeisimmät tunnusluvut, jotka kertovat kaupunkistrategian toimenpiteiden toteutumisesta.
”Haluamme parantaa strategiamme läpinäkyvyyttä ja seurantaa kuntalaisille ja eri sidosryhmien suuntaan. Toisinaan korkealentoiset strategiset lauseet on hyvä konkretisoida käytännön tason mittareiksi”, kertoo Iisalmen kaupunkistrategiasta vastaava elinkeinojohtaja Terho Savolainen.
Iisalmen ihmemittaria on työstetty yhdessä toimialojen edustajien ja teknisestä toteutuksesta vastaavan Branden asiantuntijakumppaneiden kanssa kuluvan syksyn ajan. Brandella on kokemusta kaupunkien auttamisesta avoimemman hallinnon kehittämisessä.
”Osallistavampi ja vuorovaikutuksellisempi kaupunki lisää kaupunkilaisten turvallisuudentunnetta ja antaa syitä uskoa tulevaisuuteen. Samalla kaupungin oma päätöksenteko, palveluiden suunnittelu ja toteutus paranee”, kuvailee Branden Business Designer Eveliina Eräjärvi.
Kun Iisalmi käynnisteli oman ihmemittarinsa luomista, oli yhtenä inspiraation lähteenä Branden ja Äänekosken kaupungin yhteistyönä syntynyt Äänekoski-ilmiötä eli Äänekosken kaupunkistrategiaa seuraava mittaristo. Iisalmeen rakennettiin kuitenkin juuri oman kaupungin tarpeita vastaava ratkaisu.
Iisalmen ihmemittari on rakennettu strategian teemojen, Inspiroiva Iisalmi, Ihana Iisalmi ja Ihmeiden Iisalmi, ympärille. Mittari tarjoaa selkeän näkymän kunkin strategisen teeman kannalta tärkeimpiin mitattavissa oleviin muuttujiin: Esimerkiksi Inspiroiva Iisalmi -osiossa mitataan asukkaiden hyvinvointiin vaikuttavia asioita, kuten uimahallin kävijämääriä, kirjaston lainamääriä, varhaiskasvatuksen osallistumisastetta ja asukkaiden koulutustasoa. Ihana Iisalmi -osiossa tutkitaan onnistumista turvallisen kaupunkiympäristön luomisessa mitaten esimerkiksi energiankulutusta, liikenteen vähäpäästöisyyttä ja rakennusvalmiiden tonttien määrää. Ihmeiden Iisalmi -osio puolestaan tarjoaa näkymän muun muassa uusien yritysten määrään, työttömyysasteeseen, asukkaiden verotulojen kehitykseen ja kaupungin digitaaliseen näkyvyyteen.
”Näitä ihmemittaristoon koottuja tietoja tullaan päivittämään aktiivisesti ja siten tilannekuva on paremmin kaikkien nähtävillä myös varsinaisten strategian raportointikausien välillä. Mittaristoon liittyy myös vaihtuvia kysymyksiä eri osa-alueista, ja niiden kautta kuntalaisten toivotaan osallistuvan strategian seurantaan ja kehittämiseen. Nyt heti aluksi kysymme esimerkiksi sitä, ovatko iisalmelaiset halukkaita suosittelemaan asumista kotikaupungissaan”, esittelee Terho Savolainen.
Ihmemittari toimii iisalmelaisen arjen monitorina myös tulevissa strategiakehityksen vaiheissa:
”Iisalmen kaupunkistrategialle on juuri tehty väliarviointi näin valtuustokauden viimeisen vuoden käynnistyessä. Sen perusteella ainakaan vielä ei ole tarvetta radikaaliin suunnanmuutokseen, Iisalmi pyrkii edelleen Suomen houkuttelevimmaksi seutukaupungiksi”, kertoo Terho Savolainen ja jatkaa:
”Tiettyjä strategian painopistealueita tarkennettiin ja mittareita päivitettiin, toimenpidetasolla toimialoille tuli jonkin verran uusia toteutettavia tehtäviä. Ensi vuoden kuntavaalien jälkeen uusi valtuusto päättää seuraavan strategiapäivityksen aikataulusta, todennäköisesti se tehdään valtuustokauden alkuvaiheessa 2025–2026”.
Lisätietoja:
Terho Savolainen, elinkeinojohtaja, Iisalmen kaupunki, p. 040 630 5328, terho.savolainen@iisalmi.fi
Iisalmen ihmemittari netissä:
www.iisalmi.fi/ihmemittari(siirryt toiseen palveluun)
Ylä-Savon työllisyys- ja yrityspalvelulautakunnan ensimmäisessä kokouksessa 31.10.2024 käsiteltiin työllisyysalueen palveluverkkoa, jossa panostetaan vahvoihin lähipalveluihin. Jokaiseen kuntaan tulee oma palvelupiste. Talousarvion loppusumma vuodelle 2025 on 4,7M€ – kunnat antavat siitä lausuntonsa ja hyväksyttäväsi talousarvio tulee seuraavaan lautakunnan kokoukseen.
Julkisten työvoimapalveluiden järjestämisvastuu siirtyy valtiolta kunnille vuoden 2025 alussa. Uudistuksen myötä sekä henkilö- että yritysasiakkaiden työvoimapalveluista tulee osa jokaisen kunnan lakisääteisiä tehtäviä. Valtion työ- ja elin-keinotoimistot eli TE-toimistot lakkautetaan. Samalla reilut 4000 työvoimapalveluiden ammattilaista siirtyy liikkeenluovutuksella valtiolta kuntiin tai kuntayhtymiin. Suomeen tulee yhteensä 45 työllisyysaluetta tai kuntaa, jotka vastaavat 1.1.2025 alkaen työvoimapalvelujen järjestämisestä. Yksi työllisyysalueista on Ylä-Savon työllisyysalue, joka tulee jatkossa vastaamaan Iisalmen, Kiuruveden, Vieremän, Sonkajärven ja Pielaveden työvoimapalveluista vastuukuntamallilla, jossa Iisalmi on hallinnoijana. Ylä-Savon työllisyysalueen valmistelutyötä on tehty sujuvasti kuluvan vuoden ajan, ja marraskuussa tullaan tiedottamaan muun muassa palvelupaikoista ja -ajoista.
Nyt toteutuva historiallinen TE-uudistus vahvistaa kuntien monipuolisia peruspalveluja entisestään ja tuo kunnille toivottuja työkaluja työllisyyden edistämiseen. Uudistus tuo palvelut lähemmäs kuntalaisia, mikä lisää työvoimapalvelujen saavutettavuutta ja vaikuttavuutta. Kaikki nämä tekijät yhdessä tukevat työntekijöiden nopeamman työllistymisen tavoitetta sekä edistävät työllisyyden lisäksi koko alueen elinvoimaa.
Työvoimapalvelujen avulla sekä henkilö- että yritysasiakkaat saavat neuvontaa ja ohjausta työnhakuun ja työntekijöiden rekrytointiin sekä osaamisen kehittämiseen.
Vuoden 2025 alussa astuu voimaan myös uusi kotoutumislaki, jonka myötä kunnille tulee kokonaisvastuu kotoutumisen edistämisestä. Kotoutumispalvelut ovat maahanmuuttaneille tarkoitettuja palveluja, joilla edistetään maahanmuuttajien sujuvaa kotoutumista Suomeen.
Uudistus tuo palvelut lähemmäs asiakkaita. Jatkossa oman kotikunnan palvelukaton alta löytyvät esimerkiksi kunnan koulutuspalvelujen, elinkeinopalvelujen ja yhdyskuntarakentamisen lisäksi myös työvoimapalvelut.
”Kunnat tuntevat asukkaansa ja elinkeinoelämänsä parhaiten, mikä mahdollistaa paikallisiin tarpeisiin sopivien ja yksilöllisesti räätälöityjen palvelujen toteuttamisen”, toteaa Iisalmen kaupungin työllisyys- ja kansainvälisyyspäällikkö Virpi Jukarainen.
Järjestämisvastuun siirto valtiolta kunnille on hyvin mittava uudistus. Henkilöasiakkaiden rinnalla tärkeänä kohderyhmänä uudistuksessa ovat myös yritysasiakkaat.
”Uudistuksen tavoitteena ei ole vain siirtää palveluja ja henkilöstöä valtiolta kunnille ja työllisyysalueille, vaan kehittää työvoimapalveluita entistä vaikuttavammaksi esimerkiksi suuntaamalla ammatillista koulutusta tukemaan paremmin alueen työllisyyttä ja yritysten tarpeita, edistämällä sekä kotoutumisen roolia työllisyyden hoidossa että kuntien roolia osaajien aktiivisessa houkuttelussa, tarvittaessa maan rajojen ulkopuoleltakin”, taustoittaa Iisalmen kaupungin elinkeinojohtaja Terho Savolainen.
Tänään 23.9.2024 on jäljellä 100 päivää starttiin ja TE-palveluiden järjestämisvastuun siirtoon. Valmistelun aikataulu on ollut tiukka, mutta valmistelu on edennyt valtakunnallisesti ja myös Ylä-Savon työllisyysalueella yhteistyössä ja aikataulussa. Valmisteluissa on pyritty huomioimaan kaikki mahdolliset osatekijät. Tulevan syksyn aikana Ylä-Savossakin on edessä asiakasviestinnän aloittaminen – tähän saakka tiedotus on ollut enemmän yleistasoista muutosviestintää, mutta marraskuussa on aika kertoa esimerkiksi palvelupaikoista ja -ajoista.
”Nykyisten TE-palveluiden tai työllisyyden kuntakokeilun asiakkaiden ei tarvitse tehdä mitään erityistä, vaikka palveluntarjoaja ja osin myös fyysisten palvelupisteiden sijainnit vaihtuvat vuoden vaihteessa. Tiedotamme mahdollisista muutoksista kunnan ja työllisuusalueen verkkosivuilla ja otamme asiakkaisiin yhteyttä tarvittaessa myös henkilökohtaisesti”, kertoo Virpi Jukarainen ja jatkaa:
”Töitä tai työntekijöitä hakiessa tulee jatkossakin kirjautua Työmarkkinatorille, joka toimii töiden ja tekijöiden kohtaamispaikkana. Työmarkkinatorilta löytyy työelämään liittyvää tietoa, palveluita ja avoimia työpaikkoja. Kirjautuneena pääsee luomaan esimerkiksi työnhakuprofiilin tai työpaikkailmoituksen. Toimivien digitaalisten palveluiden lisäksi myös kasvollisia kohtaamisia aiotaan lisätä”.
Huolimatta TE-palveluiden hallinnollisesta järjestämisestä ja työllisyysalueiden rakenteista, asukkaat voivat jatkossa kääntyä oman kotikunnan puoleen työvoimapalveluihin liittyvissä kysymyksissä samaan tapaan, kuin etsiessään esimerkiksi teknisiä palveluja tai tietoa varhaiskasvatuksesta. Tämä nyrkkisääntö pitää paikkansa kaikkialla Suomessa.
Lisätietoja:
Virpi Jukarainen, työllisyys- ja kansainvälisyyspäällikkö, Iisalmen kaupunki
p. 040 653 0021, virpi.jukarainen@iisalmi.fi
Terho Savolainen, elinkeinojohtaja, Iisalmen kaupunki
p. 040 630 5328, terho.savolainen@iisalmi.fi
Lisää aiheesta:
Kuntaliiton TE-uudistukseen keskittyvä sivusto: https://www.kuntaliitto.fi/talous-ja-elinvoima/tyollisyys/te-palvelut-2024-uudistus(siirryt toiseen palveluun)
Ylä-Savon työllisyysalueen valmistelun viestintään keskittyvä verkkosivu: https://www.iisalmi.fi/työllisyysalueuudistus(siirryt toiseen palveluun)
Iisalmen kaupungin elinkeinoryhmä esittää, että tulevan lautakunnan kokouksiin voitaisiin ottaa mukaan puhe- ja läsnäolo-oikeudella riippumaton elinkeinoelämän edustaja.
Blogisarjassa Iisalmen yrityspalveluiden henkilöstö kertoo työstään katsauksella menneen viikon tapahtumiin. Sarjan tavoitteena on madaltaa kynnystä käyttää yritysneuvonnan palveluja: Arkisen viikon kuvaus avaa sitä, miten monenlaista yritysneuvontaa ja tukea on tarjolla, ja siten hoksauttaa erilaisia yrityksiä ja yrittäjiä vastaavien palveluiden mahdollisuuksista. Tällä kertaa kynän varressa työviikkoaan kertaa elinkeinojohtaja Terho Savolainen.
Iisalmen yrityspalvelut vastaavat maakunnallisen yritysten kehittämishankkeen toteutuksesta Ylä-Savon alueella vuosien 2025-27 ajan.
Iisalmen yrityspalveluita vuonna 2024 käyttäneille asiakkaille lähetettiin loppuvuodesta asiakastyytyväisyyskysely, joilla selvitettiin yritysneuvonnan, yrityspalveluiden toteuttamien hankkeiden sekä Iisalmen Teollisuuskylän palveluiden käytettävyyttä ja asiakaskokemuksen tasoa. Palautteiden keskiarvo oli 8,9 eli kouluarvosanana lähes ysi.
Itä-Suomi yhdistää voimansa! Järjestämme yhteistyössä Borderland – liiketoimintamahdollisuudet puolustus- ja turvallisuussektorilla -koulutussarjan.
Iisalmen kaupunki ja Genelec Oy haluavat yhdessä luoda Iisalmen keskeisimpänä kulttuuriharrastus- ja tapahtumakohteena tunnettuun Iisalmen kulttuurikeskukseen innovatiivisen huipputeknologian tarjoaman äänimaailman, joka nostaa jokaisen kävijän asiakaskokemuksen ainutlaatuiseksi elämykseksi, olipa kyseessä konsertti, seminaaritapahtuma tai kirjastokäynti. Ääniarkkitehtuuriratkaisut toteutetaan osana laajaa peruskorjaus- ja uudistamishanketta vuosina 2025-2027.
Vuosina 2025–2027 uudistettavista Iisalmen kulttuurikeskuksen tiloista rakentuu valtakunnallisesti ja kansainvälisesti poikkeuksellinen esitystekninen kokonaisuus, joka tulee toimimaan vetovoimatekijänä niin Iisalmen kaupungille tapahtumien järjestäjien suuntaan kuin showroomina ja esittelytilana Genelecille asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden tehdasvierailujen yhteydessä.
”Genelecin tuotteet ovat keskiössä kulttuurikeskuksen tulevaisuuden äänijärjestelmä ja -kokemusratkaisussa. Syntyvät ääniratkaisut voivat inspiroida myös muita siinä, miten laadukasta audiota voidaan hyödyntää kulttuuritoiminnassa ja julkisten tilojen suunnittelussa. Tavoitteena on luoda tila, joka palvelee kulttuurin hyvinvointivaikutuksia, ja tuottaa siten yhteiskunnallisesti myönteisiä vaikutuksia”, kuvailee Genelec Oy:n toimitusjohtaja Siamäk Naghian poikkeuksellisen yhteistyöprojektin avaamia mahdollisuuksia.
”Arvostamme mahdollisuutta päästä toteuttamaan innovatiivinen, kestävän kehityksen periaatteidemme mukainen ratkaisu koko Iisalmen seudun, yrityksemme kotiseudun, kannalta tärkeään kulttuurikohteeseen. Genelecin teknologiaratkaisujen tarjoama totuudenmukainen ääni tulee olemaan olennaisena osana tulevaisuuden kulttuurielämyksiä Iisalmessa!”, jatkaa Siamäk Naghian.
”Halusimme ehdottomasti saada kaupungin historian suurimpaan hankkeeseen paikallisten yritysten huippuosaamista, joten neuvottelut Genelec-yhteistyöstä käynnistettiin jo suunnittelun alkuvaiheessa. Olemme iloisia, että projekti saadaan liikkeelle tiiviissä yhteistyössä ja odotan erityisesti tulevia elämyksellisiä hetkiä uudessa black box -esitystilassa!” kertoo elinkeinojohtaja Terho Savolainen Iisalmen kaupungilta.
”Uusi huipputason tarkkaamotila tulee mahdollistamaan myös kaikkien rakennuksessa järjestettävien tilaisuuksien tallentamisen ja striimaamisen uusimmalla teknologialla, mikä tekee Kulttuurikeskuksesta myös kansainvälisesti houkuttelevan kohteen sekä esiintyjille, tapahtumanjärjestäjille että yleisölle”, jatkaa Savolainen.
Iisalmen kaupunki ja Genelec Oy järjestivät medialle mahdollisuuden tutustua Genelecin tehtaaseen ja tulevan ääniarkkitehtuuriyhteistyön kohteena olevaan Iisalmen kulttuurikeskukseen keskiviikkona 8.1.2025. Media sai mahdollisuuden kysyä myös tilojen käyttäjiä edustavilta kulttuuri-, kirjasto- ja opistopalveluiden toimijoilta odotuksia tulevaan uudistukseen liittyen.
”Me kulttuuripalveluiden arjessa toimivat koemme, että investointi elämykselliseen äänimaailmaan on investointi iisalmelaisten ja muiden kävijöiden hyvinvointiin. Kaikki, mikä tekee kulttuuripalveluista laadukkaampia ja kiinnostavampia, tukee aktiivisempaa ja monipuolisempaa palveluiden käyttöä. Uskomme, että yhteistyö Genelec Oy:n kanssa tulee luomaan uusia mahdollisuuksia Iisalmen kulttuuritoiminnalle!”, viitoittaa Iisalmen kaupungin kirjasto- ja kulttuuripalvelupäällikkö Sanna Marin.
Lisätietoja antavat:
Terho Savolainen, elinkeinojohtaja, Iisalmen kaupunki, p. 040 630 5328 tai terho.savolainen@iisalmi.fi
Mikko Tuomi, Sales Director (Nordics), Genelec Oy, p. 040 709 2558 tai mikko.tuomi@genelec.com
Lisätietoja netissä:
Iisalmen kulttuurikeskuksen peruskorjaus- ja uudistamishankkeen tiedotus on keskitetty www.iisalmi.fi/uudistuvakulttuurikeskus -sivulle.
Genelec Oy:n verkkosivut: www.genelec.fi
Kasvua ja kansainvälistymistä vastuulliseen matkailuun -hanke aloitti syksyllä vastuullisen tuotteistaminen työpajat yhdessä 17 yrityksen ja 2 toimijan kanssa. Osa heistä vasta suunnittelee matkailutoimintaa, osa tekee yhteistyötä ja osa on toiminut jo pitkään matkailun parissa.
