Kaupungin hallinto tarkoittaa kaikkia niitä toimia, joilla kaupungin tehtäviä hoidetaan. Kaupungin päätöksenteko on keskeinen osa kaupunkihallintoa ja se vaikuttaa merkittävästi kaupungin kehitykseen ja asukkaiden hyvinvointiin.
Iisalmen kaupungin visiona on olla kansainvälisesti tunnettu, helposti saavutettava, rohkeasti kehittyvä ja vetovoimainen seutukaupunki - Suomen houkuttelevin seutukaupunki 2030. Lue lisää kaupunkimme arvoista ja toimintaperiaatteista.
Kaupungin johtaminen perustuu kaupunkistrategiaan, talous- ja toimintasuunnitelmaan sekä muihin kaupunginvaltuuston päätöksiin. Tällä sivulla voit tutustua päätöksentekoon ja toimielimiin Iisalmessa.
Osaava ja hyvinvoiva iisalmelainen on yhteinen, kaupungin strategian mukainen tavoitteemme. Iisalmen kaupungin asukkailla on useita vaikutusmahdollisuuksia oman kaupungin kehittämiseksi. Tutustu tällä sivulla osallistumis- ja vaikuttamiskanaviimme.
Kaupunkiorganisaatio vastaa kaupungin päätöksenteosta, palvelujen tuottamisesta ja yleisestä hallinnoinnista. Organisaation tarkoituksena on varmistaa kaupungin toiminnan sujuvuus, tehokkuus ja palveluiden laatu kaupungin asukkaille.
...Eeva.Suomalainen@iisalmi.fi Marin Marja Talouspäällikkö Talouspalvelut +358405434920 Marja.Marin@iisalmi.fi Miettinen Leena Talouspäällikkö Talouspalvelut +358405889025 Leena.Miettinen@iisalmi.fi Rönkkö Pirjo Talouspäällikkö Talouspalvelut +358408302667 Pirjo.Ronkko@iisalmi.fi Liikkanen Terhi Rahoitus- ja maksuliikenneasiantuntija Talouspalvelut +358406613484 Terhi.Liikkanen@iisalmi.fi Halttunen Teija Talousasiantuntija...
Hankinnoilla edistetään kaupunkistrategian mukaisten tavoitteiden toteutumista. Lue tältä sivulta käynnissä olevista hankinnoista, hankintaan liittyviä ohjeita sekä tarkempia tietoja kaupungin hankintamenettelyistä.
Iisalmen Vesi -liikelaitos pyytää tarjousta JVP 19 Soinlahden ja JVP 35 Muovikadun jätevedenpumppaamoiden rakentamisesta liitteenä olevan urakkatarjouspyyntöaineiston mukaisesti. Urakkamuotona on kokonaishintaurakka. Rakennusurakoitsija toimii kohteen pääurakoitsijana.
Pyydämme tuntiveloituksella aikavälillä 1.5.2025 – 30.4.2027 tehtävistä rakennusten ja katuvalaistuksen sähkötöistä.
Pyydämme tarjousta tuntiveloituksella aikavälillä 1.5.2025 – 30.4.2027 tehtävistä rakennusten LVI-töistä.
Pyydämme tarjousta tuntiveloituksella aikavälillä 1.5.2025 – 30.4.2027 tehtävistä rakennusten korjaus- ja kunnossapitotöistä.
Pyydämme tarjousta tuntiveloituksella aikavälillä 1.5.2025 – 30.4.2027 tehtävistä kylmälaiteasennustöistä.
Iisalmen kaupunki ja Genelec Oy haluavat yhdessä luoda Iisalmen keskeisimpänä kulttuuriharrastus- ja tapahtumakohteena tunnettuun Iisalmen kulttuurikeskukseen innovatiivisen huipputeknologian tarjoaman äänimaailman, joka nostaa jokaisen kävijän asiakaskokemuksen ainutlaatuiseksi elämykseksi, olipa kyseessä konsertti, seminaaritapahtuma tai kirjastokäynti. Ääniarkkitehtuuriratkaisut toteutetaan osana laajaa peruskorjaus- ja uudistamishanketta vuosina 2025-2027.
Vuosina 2025–2027 uudistettavista Iisalmen kulttuurikeskuksen tiloista rakentuu valtakunnallisesti ja kansainvälisesti poikkeuksellinen esitystekninen kokonaisuus, joka tulee toimimaan vetovoimatekijänä niin Iisalmen kaupungille tapahtumien järjestäjien suuntaan kuin showroomina ja esittelytilana Genelecille asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden tehdasvierailujen yhteydessä.
”Genelecin tuotteet ovat keskiössä kulttuurikeskuksen tulevaisuuden äänijärjestelmä ja -kokemusratkaisussa. Syntyvät ääniratkaisut voivat inspiroida myös muita siinä, miten laadukasta audiota voidaan hyödyntää kulttuuritoiminnassa ja julkisten tilojen suunnittelussa. Tavoitteena on luoda tila, joka palvelee kulttuurin hyvinvointivaikutuksia, ja tuottaa siten yhteiskunnallisesti myönteisiä vaikutuksia”, kuvailee Genelec Oy:n toimitusjohtaja Siamäk Naghian poikkeuksellisen yhteistyöprojektin avaamia mahdollisuuksia.
”Arvostamme mahdollisuutta päästä toteuttamaan innovatiivinen, kestävän kehityksen periaatteidemme mukainen ratkaisu koko Iisalmen seudun, yrityksemme kotiseudun, kannalta tärkeään kulttuurikohteeseen. Genelecin teknologiaratkaisujen tarjoama totuudenmukainen ääni tulee olemaan olennaisena osana tulevaisuuden kulttuurielämyksiä Iisalmessa!”, jatkaa Siamäk Naghian.
”Halusimme ehdottomasti saada kaupungin historian suurimpaan hankkeeseen paikallisten yritysten huippuosaamista, joten neuvottelut Genelec-yhteistyöstä käynnistettiin jo suunnittelun alkuvaiheessa. Olemme iloisia, että projekti saadaan liikkeelle tiiviissä yhteistyössä ja odotan erityisesti tulevia elämyksellisiä hetkiä uudessa black box -esitystilassa!” kertoo elinkeinojohtaja Terho Savolainen Iisalmen kaupungilta.
”Uusi huipputason tarkkaamotila tulee mahdollistamaan myös kaikkien rakennuksessa järjestettävien tilaisuuksien tallentamisen ja striimaamisen uusimmalla teknologialla, mikä tekee Kulttuurikeskuksesta myös kansainvälisesti houkuttelevan kohteen sekä esiintyjille, tapahtumanjärjestäjille että yleisölle”, jatkaa Savolainen.
Iisalmen kaupunki ja Genelec Oy järjestivät medialle mahdollisuuden tutustua Genelecin tehtaaseen ja tulevan ääniarkkitehtuuriyhteistyön kohteena olevaan Iisalmen kulttuurikeskukseen keskiviikkona 8.1.2025. Media sai mahdollisuuden kysyä myös tilojen käyttäjiä edustavilta kulttuuri-, kirjasto- ja opistopalveluiden toimijoilta odotuksia tulevaan uudistukseen liittyen.
”Me kulttuuripalveluiden arjessa toimivat koemme, että investointi elämykselliseen äänimaailmaan on investointi iisalmelaisten ja muiden kävijöiden hyvinvointiin. Kaikki, mikä tekee kulttuuripalveluista laadukkaampia ja kiinnostavampia, tukee aktiivisempaa ja monipuolisempaa palveluiden käyttöä. Uskomme, että yhteistyö Genelec Oy:n kanssa tulee luomaan uusia mahdollisuuksia Iisalmen kulttuuritoiminnalle!”, viitoittaa Iisalmen kaupungin kirjasto- ja kulttuuripalvelupäällikkö Sanna Marin.
Lisätietoja antavat:
Terho Savolainen, elinkeinojohtaja, Iisalmen kaupunki, p. 040 630 5328 tai terho.savolainen@iisalmi.fi
Mikko Tuomi, Sales Director (Nordics), Genelec Oy, p. 040 709 2558 tai mikko.tuomi@genelec.com
Lisätietoja netissä:
Iisalmen kulttuurikeskuksen peruskorjaus- ja uudistamishankkeen tiedotus on keskitetty www.iisalmi.fi/uudistuvakulttuurikeskus -sivulle.
Genelec Oy:n verkkosivut: www.genelec.fi
Iisalmen kaupunki järjestää kevättalven aikana uudenlaisia kuntalaisten kohtaamishetkiä, kiireneutraaleja kaupunkikahveja, jo ennestään yhteisöllisyydestään tutuksi tulleessa paikassa, IPK:n ylläpitämässä Karhun Kellarissa. Ensimmäiset kaupunkikahvit järjestetään keskiviikkona 29.1.2025 klo 14–15. Tuolloin teemana on Ihmeiden Iisalmi – vetovoimainen ja elinvoimainen seutukeskus sekä kaikkia kahvihetkiä yhdistävä hyvinvoinnin teema – se on olennainen osa Iisalmen kiireneutraaliutta. Mukana tammikuun kahveilla ovat kaupunginjohtaja Jarmo Ronkainen ja elinkeinojohtaja Terho Savolainen. Matalan kynnyksen kahvihetkiin toivotaan runsasta osallistumista iästä ja muista taustatekijöistä riippumatta.
Kaikissa Kiireneutraalit kaupunkikahvit -tapahtumissa on vaihtuvien johdon edustajien lisäksi mukana hyvinvointi- ja osallisuuskoordinaattori Hanna Holopainen, joka näkee tilausta tällaisille kaikille avoimille kohtaamisille:
”Kutsumme kaikkia mukaan kohtaamisiin, joissa ei ole tiukkaa ohjelmaa, vaan ideana on jutella kiireettömästi arjen hyvinvointiin liittyvistä asioista. Odotan kuulevani toisilta asukkailta ideoita harrastuksiin tai muihin hyvinvointia lisääviin tekijöihin. Ja on lupa tulla ihan vain kuuntelemaankin, kohtaamiset ovat tärkeitä niinkin!”
”Idea kiireneutraaleista kaupunkikahveista juuri Karhun Kellarissa liittyy myös siihen, että IPK on By Iisalmi -lähettiläämme, ja he ovatkin omalta osaltaan näyttäneet, mikä merkitys ja voima yhteisöllisyyden rakentamisella on. IPK:n peleihin voi tulla juuri sellaisena kuin on ja ne kokoavat yhteen laajasti erilaisia ihmisiä. Toivomme, että jotain samaa henkeä saisimme kahvihetkiinkin luotua”, kertoo Iisalmen kaupungin markkinointi- ja viestintäsuunnittelija Laura Koski.
Karhun Kellarissa Kiireneutraali Iisalmi -teema näkyy myös siten, että aiemmin Iisalmen kaupunginkirjastossa palvellut Kiireneutraali Olkkari siirtyi vuodenvaihteessa osaksi Karhun Kellarin palvelua. Olkkaria voi edelleen lainata esimerkiksi yritystilaisuuksiin tai tapahtumiin – viimeksi Olkkari oli lainassa Ysaon henkilöstötapahtumassa ja By Iisalmi -seminaarissa.
Kunnilla on lakisääteinen velvoite edistää kuntalaisten hyvinvointia ja terveyttä (Kuntalaki 410/2015, 1 § ja Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 612/2021, 6§). Hyvinvoivat asukkaat ovat elinvoimaisen kaupungin edellytys. Iisalmelaisille onkin voinut jo tulla tutuksi mainoslause, jonka mukaan asukkaiden halutaan olevan elämänsä kunnossa. Jotta lause ei jäisi vain paperille ja kauniiksi sanoiksi, tehdään Iisalmessa pitkäjänteistä ja suunnitelmallista hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen työtä laaja-alaisesti. Hyvinvointia edistäviä toimia tehdään kunnan kaikilla sektoreilla ja nyt alkavat Kiireneutraalit kaupunkikahvit tarkastelevatkin hyvinvointia strategisten teema-alueiden kautta – ensimmäisenä sivutaan Ihmeiden Iisalmi -teema-alueen elinvoiman, vetovoiman ja hyvinvoinnin keskinäistä liittoa:
”Seutumme elinvoiman ja vetovoiman vahvistaminen turvaa osaltaan myös kuntalaisten hyvinvointia lisäämällä työnteon ja osallisuuden mahdollisuuksia. Elinvoimainen ja taloudellisesti hyvin pärjäävä kaupunki pystyy tarjoamaan riittävät resurssit myös hyvinvointia lisääviin palveluihin. Elinvoimaisessa kaupungissa on myös lukuisia eri alojen yrittäjiä ja kolmannen sektorin toimijoita tekemässä kuntalaisten arjesta parempaa – esimerkiksi lukuisat liikunta-alan yritykset toimivat kohtaamisen ja liikkumisen keskuksina ja yhteisöllisyyden rakentajina”, toteaa elinkeinojohtaja Terho Savolainen.
”Hyvinvointia voi tarkastella hyvin monella eri tasolla ja sen lisäksi, että me Iisalmen kaupungilla seuraamme esimerkiksi hyvinvointikertomusta ja muita raportteja, on tällaiset kasvokkaiset matalan kynnyksen kohtaamiset tärkeitä paikkoja kuulla kuntalaisten ajatuksia aiheesta. Kuulen oikein mielelläni, mitkä asiat ovat iisalmelaisille tärkeitä arjen iloja. Uskon, että hyviä vinkkejäkin tulemme saamaan siitä, miten kaupunki voi olla edistämässä arjen hyvinvointia”, ennakoi Iisalmen kaupunginjohtaja Jarmo Ronkainen.
Kiireneutraaleja kaupunkikahveja on sovittu alustavasti järjestettävän kolme kertaa (29.1., 26.2. ja 26.3.) Mikäli kahvihetket osoittautuvat toimivaksi tavaksi lisätä kuntalaisten osallisuutta, voidaan niitä jatkaa ja harkita kevätkesällä myös siirtymistä ulkoilmaan torikahvien merkeissä.
Iisalmen kaupunki ja Genelec Oy haluavat yhdessä luoda Iisalmen keskeisimpänä kulttuuriharrastus- ja tapahtumakohteena tunnettuun Iisalmen kulttuurikeskukseen innovatiivisen huipputeknologian tarjoaman äänimaailman, joka nostaa jokaisen kävijän asiakaskokemuksen ainutlaatuiseksi elämykseksi, olipa kyseessä konsertti, seminaaritapahtuma tai kirjastokäynti. Ääniarkkitehtuuriratkaisut toteutetaan osana laajaa peruskorjaus- ja uudistamishanketta vuosina 2025-2027.
Vuosina 2025–2027 uudistettavista Iisalmen kulttuurikeskuksen tiloista rakentuu valtakunnallisesti ja kansainvälisesti poikkeuksellinen esitystekninen kokonaisuus, joka tulee toimimaan vetovoimatekijänä niin Iisalmen kaupungille tapahtumien järjestäjien suuntaan kuin showroomina ja esittelytilana Genelecille asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden tehdasvierailujen yhteydessä.
”Genelecin tuotteet ovat keskiössä kulttuurikeskuksen tulevaisuuden äänijärjestelmä ja -kokemusratkaisussa. Syntyvät ääniratkaisut voivat inspiroida myös muita siinä, miten laadukasta audiota voidaan hyödyntää kulttuuritoiminnassa ja julkisten tilojen suunnittelussa. Tavoitteena on luoda tila, joka palvelee kulttuurin hyvinvointivaikutuksia, ja tuottaa siten yhteiskunnallisesti myönteisiä vaikutuksia”, kuvailee Genelec Oy:n toimitusjohtaja Siamäk Naghian poikkeuksellisen yhteistyöprojektin avaamia mahdollisuuksia.
”Arvostamme mahdollisuutta päästä toteuttamaan innovatiivinen, kestävän kehityksen periaatteidemme mukainen ratkaisu koko Iisalmen seudun, yrityksemme kotiseudun, kannalta tärkeään kulttuurikohteeseen. Genelecin teknologiaratkaisujen tarjoama totuudenmukainen ääni tulee olemaan olennaisena osana tulevaisuuden kulttuurielämyksiä Iisalmessa!”, jatkaa Siamäk Naghian.
”Halusimme ehdottomasti saada kaupungin historian suurimpaan hankkeeseen paikallisten yritysten huippuosaamista, joten neuvottelut Genelec-yhteistyöstä käynnistettiin jo suunnittelun alkuvaiheessa. Olemme iloisia, että projekti saadaan liikkeelle tiiviissä yhteistyössä ja odotan erityisesti tulevia elämyksellisiä hetkiä uudessa black box -esitystilassa!” kertoo elinkeinojohtaja Terho Savolainen Iisalmen kaupungilta.
”Uusi huipputason tarkkaamotila tulee mahdollistamaan myös kaikkien rakennuksessa järjestettävien tilaisuuksien tallentamisen ja striimaamisen uusimmalla teknologialla, mikä tekee Kulttuurikeskuksesta myös kansainvälisesti houkuttelevan kohteen sekä esiintyjille, tapahtumanjärjestäjille että yleisölle”, jatkaa Savolainen.
Iisalmen kaupunki ja Genelec Oy järjestivät medialle mahdollisuuden tutustua Genelecin tehtaaseen ja tulevan ääniarkkitehtuuriyhteistyön kohteena olevaan Iisalmen kulttuurikeskukseen keskiviikkona 8.1.2025. Media sai mahdollisuuden kysyä myös tilojen käyttäjiä edustavilta kulttuuri-, kirjasto- ja opistopalveluiden toimijoilta odotuksia tulevaan uudistukseen liittyen.
”Me kulttuuripalveluiden arjessa toimivat koemme, että investointi elämykselliseen äänimaailmaan on investointi iisalmelaisten ja muiden kävijöiden hyvinvointiin. Kaikki, mikä tekee kulttuuripalveluista laadukkaampia ja kiinnostavampia, tukee aktiivisempaa ja monipuolisempaa palveluiden käyttöä. Uskomme, että yhteistyö Genelec Oy:n kanssa tulee luomaan uusia mahdollisuuksia Iisalmen kulttuuritoiminnalle!”, viitoittaa Iisalmen kaupungin kirjasto- ja kulttuuripalvelupäällikkö Sanna Marin.
Lisätietoja antavat:
Terho Savolainen, elinkeinojohtaja, Iisalmen kaupunki, p. 040 630 5328 tai terho.savolainen@iisalmi.fi
Mikko Tuomi, Sales Director (Nordics), Genelec Oy, p. 040 709 2558 tai mikko.tuomi@genelec.com
Lisätietoja netissä:
Iisalmen kulttuurikeskuksen peruskorjaus- ja uudistamishankkeen tiedotus on keskitetty www.iisalmi.fi/uudistuvakulttuurikeskus -sivulle.
Genelec Oy:n verkkosivut: www.genelec.fi
Iisalmen kaupunki on julkaissut strategian toteutumista läpinäkyvästi mittaavan ihmemittariston. Iisalmen ihmemittari löytyy kaupungin verkkosivustolta ja on siten helposti luettavissa missä ja milloin vain. Mittaristoon on valittu kaupungin toimialoilta keskeisimmät tunnusluvut, jotka kertovat kaupunkistrategian toimenpiteiden toteutumisesta.
”Haluamme parantaa strategiamme läpinäkyvyyttä ja seurantaa kuntalaisille ja eri sidosryhmien suuntaan. Toisinaan korkealentoiset strategiset lauseet on hyvä konkretisoida käytännön tason mittareiksi”, kertoo Iisalmen kaupunkistrategiasta vastaava elinkeinojohtaja Terho Savolainen.
Iisalmen ihmemittaria on työstetty yhdessä toimialojen edustajien ja teknisestä toteutuksesta vastaavan Branden asiantuntijakumppaneiden kanssa kuluvan syksyn ajan. Brandella on kokemusta kaupunkien auttamisesta avoimemman hallinnon kehittämisessä.
”Osallistavampi ja vuorovaikutuksellisempi kaupunki lisää kaupunkilaisten turvallisuudentunnetta ja antaa syitä uskoa tulevaisuuteen. Samalla kaupungin oma päätöksenteko, palveluiden suunnittelu ja toteutus paranee”, kuvailee Branden Business Designer Eveliina Eräjärvi.
Kun Iisalmi käynnisteli oman ihmemittarinsa luomista, oli yhtenä inspiraation lähteenä Branden ja Äänekosken kaupungin yhteistyönä syntynyt Äänekoski-ilmiötä eli Äänekosken kaupunkistrategiaa seuraava mittaristo. Iisalmeen rakennettiin kuitenkin juuri oman kaupungin tarpeita vastaava ratkaisu.
Iisalmen ihmemittari on rakennettu strategian teemojen, Inspiroiva Iisalmi, Ihana Iisalmi ja Ihmeiden Iisalmi, ympärille. Mittari tarjoaa selkeän näkymän kunkin strategisen teeman kannalta tärkeimpiin mitattavissa oleviin muuttujiin: Esimerkiksi Inspiroiva Iisalmi -osiossa mitataan asukkaiden hyvinvointiin vaikuttavia asioita, kuten uimahallin kävijämääriä, kirjaston lainamääriä, varhaiskasvatuksen osallistumisastetta ja asukkaiden koulutustasoa. Ihana Iisalmi -osiossa tutkitaan onnistumista turvallisen kaupunkiympäristön luomisessa mitaten esimerkiksi energiankulutusta, liikenteen vähäpäästöisyyttä ja rakennusvalmiiden tonttien määrää. Ihmeiden Iisalmi -osio puolestaan tarjoaa näkymän muun muassa uusien yritysten määrään, työttömyysasteeseen, asukkaiden verotulojen kehitykseen ja kaupungin digitaaliseen näkyvyyteen.
”Näitä ihmemittaristoon koottuja tietoja tullaan päivittämään aktiivisesti ja siten tilannekuva on paremmin kaikkien nähtävillä myös varsinaisten strategian raportointikausien välillä. Mittaristoon liittyy myös vaihtuvia kysymyksiä eri osa-alueista, ja niiden kautta kuntalaisten toivotaan osallistuvan strategian seurantaan ja kehittämiseen. Nyt heti aluksi kysymme esimerkiksi sitä, ovatko iisalmelaiset halukkaita suosittelemaan asumista kotikaupungissaan”, esittelee Terho Savolainen.
Ihmemittari toimii iisalmelaisen arjen monitorina myös tulevissa strategiakehityksen vaiheissa:
”Iisalmen kaupunkistrategialle on juuri tehty väliarviointi näin valtuustokauden viimeisen vuoden käynnistyessä. Sen perusteella ainakaan vielä ei ole tarvetta radikaaliin suunnanmuutokseen, Iisalmi pyrkii edelleen Suomen houkuttelevimmaksi seutukaupungiksi”, kertoo Terho Savolainen ja jatkaa:
”Tiettyjä strategian painopistealueita tarkennettiin ja mittareita päivitettiin, toimenpidetasolla toimialoille tuli jonkin verran uusia toteutettavia tehtäviä. Ensi vuoden kuntavaalien jälkeen uusi valtuusto päättää seuraavan strategiapäivityksen aikataulusta, todennäköisesti se tehdään valtuustokauden alkuvaiheessa 2025–2026”.
Lisätietoja:
Terho Savolainen, elinkeinojohtaja, Iisalmen kaupunki, p. 040 630 5328, terho.savolainen@iisalmi.fi
Iisalmen ihmemittari netissä:
www.iisalmi.fi/ihmemittari(siirryt toiseen palveluun)
Iisalmen kaupunginhallitus päätti maanantaina 17.2.2025, että Iisalmi käynnistää Ideoista ihmeiksi -osallistuvan budjetoinnin prosessin ja esittää kaupunginvaltuustolle, että se myöntää 100 000 euron lisämäärärahan kuntalaisten ideoimien toimenpiteiden toteuttamista varten. Osallistuvan budjetoinnin tavoitteena on lisätä kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksia yhteisen hyvän kehittämisessä ja vuorovaikutusta kaupungin kanssa, tuoden päätöksentekoa lähemmäs asukkaita. Iisalmessa osallistuvaa budjetointia toteutetaan tässä laajuudessa nyt toista kertaa – viime vuoden toteutus sai paljon kiitosta eri osapuolilta. Kuntalaiset pääsevät lähettämään ideoitaan 24.2.2025 alkaen.
Suunnittelualue sijoittuu Koukunjoentien varteen, välille Sonkajärventie-Pohjoislahti. Osayleiskaavalla ratkaistaan mahdollisuus aurinkovoiman tuotantoalueen sijoittumisesta alueelle.
Kunnat ovat arkemme perusta – niiden tarjoamat palvelut näkyvät elämässämme päivittäin, usein huomaamattamme. Koulut, päiväkodit, liikuntapaikat, kirjastot, puhdas juomavesi ja toimiva jätehuolto ovat esimerkkejä kuntien vastuulla olevista tehtävistä, jotka tekevät elämästämme sujuvaa ja turvallista.
Iisalmen kaupunki järjestää kevättalven aikana uudenlaisia kuntalaisten kohtaamishetkiä, kiireneutraaleja kaupunkikahveja, jo ennestään yhteisöllisyydestään tutuksi tulleessa paikassa, IPK:n ylläpitämässä Karhun Kellarissa. Ensimmäiset kaupunkikahvit järjestetään keskiviikkona 29.1.2025 klo 14–15. Tuolloin teemana on Ihmeiden Iisalmi – vetovoimainen ja elinvoimainen seutukeskus sekä kaikkia kahvihetkiä yhdistävä hyvinvoinnin teema – se on olennainen osa Iisalmen kiireneutraaliutta. Mukana tammikuun kahveilla ovat kaupunginjohtaja Jarmo Ronkainen ja elinkeinojohtaja Terho Savolainen. Matalan kynnyksen kahvihetkiin toivotaan runsasta osallistumista iästä ja muista taustatekijöistä riippumatta.
Kaikissa Kiireneutraalit kaupunkikahvit -tapahtumissa on vaihtuvien johdon edustajien lisäksi mukana hyvinvointi- ja osallisuuskoordinaattori Hanna Holopainen, joka näkee tilausta tällaisille kaikille avoimille kohtaamisille:
”Kutsumme kaikkia mukaan kohtaamisiin, joissa ei ole tiukkaa ohjelmaa, vaan ideana on jutella kiireettömästi arjen hyvinvointiin liittyvistä asioista. Odotan kuulevani toisilta asukkailta ideoita harrastuksiin tai muihin hyvinvointia lisääviin tekijöihin. Ja on lupa tulla ihan vain kuuntelemaankin, kohtaamiset ovat tärkeitä niinkin!”
”Idea kiireneutraaleista kaupunkikahveista juuri Karhun Kellarissa liittyy myös siihen, että IPK on By Iisalmi -lähettiläämme, ja he ovatkin omalta osaltaan näyttäneet, mikä merkitys ja voima yhteisöllisyyden rakentamisella on. IPK:n peleihin voi tulla juuri sellaisena kuin on ja ne kokoavat yhteen laajasti erilaisia ihmisiä. Toivomme, että jotain samaa henkeä saisimme kahvihetkiinkin luotua”, kertoo Iisalmen kaupungin markkinointi- ja viestintäsuunnittelija Laura Koski.
Karhun Kellarissa Kiireneutraali Iisalmi -teema näkyy myös siten, että aiemmin Iisalmen kaupunginkirjastossa palvellut Kiireneutraali Olkkari siirtyi vuodenvaihteessa osaksi Karhun Kellarin palvelua. Olkkaria voi edelleen lainata esimerkiksi yritystilaisuuksiin tai tapahtumiin – viimeksi Olkkari oli lainassa Ysaon henkilöstötapahtumassa ja By Iisalmi -seminaarissa.
Kunnilla on lakisääteinen velvoite edistää kuntalaisten hyvinvointia ja terveyttä (Kuntalaki 410/2015, 1 § ja Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 612/2021, 6§). Hyvinvoivat asukkaat ovat elinvoimaisen kaupungin edellytys. Iisalmelaisille onkin voinut jo tulla tutuksi mainoslause, jonka mukaan asukkaiden halutaan olevan elämänsä kunnossa. Jotta lause ei jäisi vain paperille ja kauniiksi sanoiksi, tehdään Iisalmessa pitkäjänteistä ja suunnitelmallista hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen työtä laaja-alaisesti. Hyvinvointia edistäviä toimia tehdään kunnan kaikilla sektoreilla ja nyt alkavat Kiireneutraalit kaupunkikahvit tarkastelevatkin hyvinvointia strategisten teema-alueiden kautta – ensimmäisenä sivutaan Ihmeiden Iisalmi -teema-alueen elinvoiman, vetovoiman ja hyvinvoinnin keskinäistä liittoa:
”Seutumme elinvoiman ja vetovoiman vahvistaminen turvaa osaltaan myös kuntalaisten hyvinvointia lisäämällä työnteon ja osallisuuden mahdollisuuksia. Elinvoimainen ja taloudellisesti hyvin pärjäävä kaupunki pystyy tarjoamaan riittävät resurssit myös hyvinvointia lisääviin palveluihin. Elinvoimaisessa kaupungissa on myös lukuisia eri alojen yrittäjiä ja kolmannen sektorin toimijoita tekemässä kuntalaisten arjesta parempaa – esimerkiksi lukuisat liikunta-alan yritykset toimivat kohtaamisen ja liikkumisen keskuksina ja yhteisöllisyyden rakentajina”, toteaa elinkeinojohtaja Terho Savolainen.
”Hyvinvointia voi tarkastella hyvin monella eri tasolla ja sen lisäksi, että me Iisalmen kaupungilla seuraamme esimerkiksi hyvinvointikertomusta ja muita raportteja, on tällaiset kasvokkaiset matalan kynnyksen kohtaamiset tärkeitä paikkoja kuulla kuntalaisten ajatuksia aiheesta. Kuulen oikein mielelläni, mitkä asiat ovat iisalmelaisille tärkeitä arjen iloja. Uskon, että hyviä vinkkejäkin tulemme saamaan siitä, miten kaupunki voi olla edistämässä arjen hyvinvointia”, ennakoi Iisalmen kaupunginjohtaja Jarmo Ronkainen.
Kiireneutraaleja kaupunkikahveja on sovittu alustavasti järjestettävän kolme kertaa (29.1., 26.2. ja 26.3.) Mikäli kahvihetket osoittautuvat toimivaksi tavaksi lisätä kuntalaisten osallisuutta, voidaan niitä jatkaa ja harkita kevätkesällä myös siirtymistä ulkoilmaan torikahvien merkeissä.
Iisalmen kaupungin talousarvion 2025 ja taloussuunnitelman 2026–2027 valmistelua on leimannut talouden taantuma ja sotien aiheuttama poikkeuksellinen epävarmuus. Talousarvio vuodelle 2025 on n. 1,9 milj. euroa alijäämäinen. Talousarvioehdotusta voidaan luonnehtia palvelut turvaavaksi, investointipainotteiseksi ja kaupungin pito- ja vetovoimaa vahvistavaksi. Taloussuunnitelmavuosina 2026–2027 kuntatalouden kokonaistilanteen arvioidaan olevan edelleen haasteellinen. Iisalmessa suunnitelmavuosina tasapainoon pääsemisen edellytyksenä on menokehityksen hillitseminen ja tulopohjan vahvistaminen.
Iisalmen kaupunki on julkaissut strategian toteutumista läpinäkyvästi mittaavan ihmemittariston. Iisalmen ihmemittari löytyy kaupungin verkkosivustolta ja on siten helposti luettavissa missä ja milloin vain. Mittaristoon on valittu kaupungin toimialoilta keskeisimmät tunnusluvut, jotka kertovat kaupunkistrategian toimenpiteiden toteutumisesta.
”Haluamme parantaa strategiamme läpinäkyvyyttä ja seurantaa kuntalaisille ja eri sidosryhmien suuntaan. Toisinaan korkealentoiset strategiset lauseet on hyvä konkretisoida käytännön tason mittareiksi”, kertoo Iisalmen kaupunkistrategiasta vastaava elinkeinojohtaja Terho Savolainen.
Iisalmen ihmemittaria on työstetty yhdessä toimialojen edustajien ja teknisestä toteutuksesta vastaavan Branden asiantuntijakumppaneiden kanssa kuluvan syksyn ajan. Brandella on kokemusta kaupunkien auttamisesta avoimemman hallinnon kehittämisessä.
”Osallistavampi ja vuorovaikutuksellisempi kaupunki lisää kaupunkilaisten turvallisuudentunnetta ja antaa syitä uskoa tulevaisuuteen. Samalla kaupungin oma päätöksenteko, palveluiden suunnittelu ja toteutus paranee”, kuvailee Branden Business Designer Eveliina Eräjärvi.
Kun Iisalmi käynnisteli oman ihmemittarinsa luomista, oli yhtenä inspiraation lähteenä Branden ja Äänekosken kaupungin yhteistyönä syntynyt Äänekoski-ilmiötä eli Äänekosken kaupunkistrategiaa seuraava mittaristo. Iisalmeen rakennettiin kuitenkin juuri oman kaupungin tarpeita vastaava ratkaisu.
Iisalmen ihmemittari on rakennettu strategian teemojen, Inspiroiva Iisalmi, Ihana Iisalmi ja Ihmeiden Iisalmi, ympärille. Mittari tarjoaa selkeän näkymän kunkin strategisen teeman kannalta tärkeimpiin mitattavissa oleviin muuttujiin: Esimerkiksi Inspiroiva Iisalmi -osiossa mitataan asukkaiden hyvinvointiin vaikuttavia asioita, kuten uimahallin kävijämääriä, kirjaston lainamääriä, varhaiskasvatuksen osallistumisastetta ja asukkaiden koulutustasoa. Ihana Iisalmi -osiossa tutkitaan onnistumista turvallisen kaupunkiympäristön luomisessa mitaten esimerkiksi energiankulutusta, liikenteen vähäpäästöisyyttä ja rakennusvalmiiden tonttien määrää. Ihmeiden Iisalmi -osio puolestaan tarjoaa näkymän muun muassa uusien yritysten määrään, työttömyysasteeseen, asukkaiden verotulojen kehitykseen ja kaupungin digitaaliseen näkyvyyteen.
”Näitä ihmemittaristoon koottuja tietoja tullaan päivittämään aktiivisesti ja siten tilannekuva on paremmin kaikkien nähtävillä myös varsinaisten strategian raportointikausien välillä. Mittaristoon liittyy myös vaihtuvia kysymyksiä eri osa-alueista, ja niiden kautta kuntalaisten toivotaan osallistuvan strategian seurantaan ja kehittämiseen. Nyt heti aluksi kysymme esimerkiksi sitä, ovatko iisalmelaiset halukkaita suosittelemaan asumista kotikaupungissaan”, esittelee Terho Savolainen.
Ihmemittari toimii iisalmelaisen arjen monitorina myös tulevissa strategiakehityksen vaiheissa:
”Iisalmen kaupunkistrategialle on juuri tehty väliarviointi näin valtuustokauden viimeisen vuoden käynnistyessä. Sen perusteella ainakaan vielä ei ole tarvetta radikaaliin suunnanmuutokseen, Iisalmi pyrkii edelleen Suomen houkuttelevimmaksi seutukaupungiksi”, kertoo Terho Savolainen ja jatkaa:
”Tiettyjä strategian painopistealueita tarkennettiin ja mittareita päivitettiin, toimenpidetasolla toimialoille tuli jonkin verran uusia toteutettavia tehtäviä. Ensi vuoden kuntavaalien jälkeen uusi valtuusto päättää seuraavan strategiapäivityksen aikataulusta, todennäköisesti se tehdään valtuustokauden alkuvaiheessa 2025–2026”.
Lisätietoja:
Terho Savolainen, elinkeinojohtaja, Iisalmen kaupunki, p. 040 630 5328, terho.savolainen@iisalmi.fi
Iisalmen ihmemittari netissä:
www.iisalmi.fi/ihmemittari(siirryt toiseen palveluun)
Iisalmen Vesi- liikelaitoksen johtokunnan 27.2.2025 kokouksen asialistalla on mm. Iisalmen Vesi -liikelaitoksen vuoden 2024 tilinpäätöksen allekirjoittaminen ja tarkastettavaksi lähettäminen.
Sivistys- ja hyvinvointilautakunnan kokouksen 25.2.2025 asialistalla on mm. Pohjois-Savon Muisti ry:n avustus Yhdistystalo Vakan toimintaan vuodelle 2025 ja Iisalmen kaupungin ja
Mannerheimin lastensuojeluliiton Järvi-Suomen piiri ry:n kanssa.
Iisalmen kaupunginhallituksen 27.2.2025 kokouksen esityslista on julkaistu.
Teknisen lautakunnan 26.2.2025 kokouksen asialistalla on mm. Kulttuurikeskuksen peruskorjaus ja uudistaminen -hankkeen urakkatarjouspyyntöperiaatteiden hyväksyminen ja kaavoituskatsaus 2025.
Iisalmen kaupunginhallitus päätti maanantaina 17.2.2025, että Iisalmi käynnistää Ideoista ihmeiksi -osallistuvan budjetoinnin prosessin ja esittää kaupunginvaltuustolle, että se myöntää 100 000 euron lisämäärärahan kuntalaisten ideoimien toimenpiteiden toteuttamista varten. Osallistuvan budjetoinnin tavoitteena on lisätä kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksia yhteisen hyvän kehittämisessä ja vuorovaikutusta kaupungin kanssa, tuoden päätöksentekoa lähemmäs asukkaita. Iisalmessa osallistuvaa budjetointia toteutetaan tässä laajuudessa nyt toista kertaa – viime vuoden toteutus sai paljon kiitosta eri osapuolilta. Kuntalaiset pääsevät lähettämään ideoitaan 24.2.2025 alkaen.
Ylä-Savon työllisyys- ja yrityspalvelulautakunnan kokouksessa 28.11.2024 hyväksyttiin työllisyyden monialaisen palvelun yhteistyösopimus.
Iisalmen kaupunginhallitus päätti maanantaina 17.2.2025, että Iisalmi käynnistää Ideoista ihmeiksi -osallistuvan budjetoinnin prosessin ja esittää kaupunginvaltuustolle, että se myöntää 100 000 euron lisämäärärahan kuntalaisten ideoimien toimenpiteiden toteuttamista varten. Osallistuvan budjetoinnin tavoitteena on lisätä kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksia yhteisen hyvän kehittämisessä ja vuorovaikutusta kaupungin kanssa, tuoden päätöksentekoa lähemmäs asukkaita. Iisalmessa osallistuvaa budjetointia toteutetaan tässä laajuudessa nyt toista kertaa – viime vuoden toteutus sai paljon kiitosta eri osapuolilta. Kuntalaiset pääsevät lähettämään ideoitaan 24.2.2025 alkaen.
Ylä-Savon kuntien pyöreä pöytä on yhteistyöfoorumi, jossa alueen kunnat kokoontuvat keskustelemaan yhteisistä asioista ja kehittämään seudullista yhteistyötä. Pyöreässä pöydässä on selvitetty vuoden 2024 aikana kuntien erilaisia yhteistyömahdollisuuksia. Tavoitteena selvityksessä on ollut löytää kuntien toiminnoista osa-alueita, joissa yhteistyötä tiivistämällä olisi mahdollista saavuttaa tehokkaampia työskentelytapoja ja voimakkaampaa alueellista kehittymistä.
Pyöreän pöydän toimeksiannosta toteutettiin kuntien yhteistyömahdollisuuksia koskeva kysely, joka lähetettiin Iisalmen ja Kiuruveden kaupungeille sekä Keiteleen, Pielaveden, Rautavaaran, Sonkajärven ja Vieremän kunnille. Kyselyn perusteella kävi ilmi, että kunnat ovat kiinnostuneita selvittämään taloushallinnon yhteistyömahdollisuuksia.
Taloushallinnon yhteistyömahdollisuuksien selvittämiseksi Ylä-Savon kuntien talous- ja henkilöstöhallinnosta vastaavat viranhaltijat ovat kokoontuneet yhteen ja käyneet keskustelua erilaisista yhteistyömahdollisuuksista.
“Erityisesti keskusteluissamme on noussut esiin tahtotilamme turvata osaavan, ammattitaitoisen ja sitoutuneen työvoiman saatavuus alueella sekä varautua mahdollisiin häiriöitilanteisiin. Jatkuvuus on kriittisissä talous- ja henkilöstöhallinnon toiminnoissa tärkeää, ja yhdessä voisimme sen aiempaa paremmin turvata jokaisen kunnan osalta”, kuvailee Iisalmen kaupungin talousjohtaja Eeva Suomalainen ja jatkaa:
“Taloushallinnon yhteistyön kehittämisen lisäksi keskusteluissa on noussut esille tarve selvittää palvelujen järjestämisvaihtoehtoja myös henkilöstöhallinnon palvelujen osalta”
Yhteisten tapaamisten ja keskustelun pohjalta Iisalmi, Kiuruvesi, Lapinlahti, Pielavesi, Sonkajärvi, Vieremä ja Rautavaara ovat päättäneet tehdä talous- ja henkilöstöhallinnon palvelujen järjestämiseen liittyvän selvityksen. Selvityksessä on mukana myös kuntien omistama ja kunnille ICT-palveluja tuottava Savon ICT -Palvelut Oy.
Selvityksessä tarkastellaan talous- ja henkilöstöhallinnon palvelujen nykytilaa sekä vaihtoehtoja yhteistyön tiivistämiseksi. Selvityksen toteuttaa opinnäytetyönä kuntien toimeksiannosta Jyväskylän ammattikorkeakoulun tradenomiopiskelija, Iisalmen kaupungilta opintovapaalla oleva talouspäällikkö Tarja Säisä.
Kuntien talous- ja henkilöstöhallinnon yhteistyöselvitys valmistuu 30.4.2025 mennessä, minkä jälkeen se käsitellään selvitykseen osallistuneissa kunnissa ja kunnan-/kaupunginhallituksissa. Selvitystyötä ohjaa kuntien talous- ja henkilöstöhallinnon viranhaltijoista koostuva ohjausryhmä (yhteystiedot alla).
Ohjausryhmän jäsenet/lisätietojen antajat:
Iisalmi: talousjohtaja Eeva Suomalainen, p. 040 652 4002 ja henkilöstöpäällikkö Eija Lyyra, p. 040 703 3811
Lapinlahti: hallintojohtaja Ulla Nikulainen, p. 040 488 3211
Kiuruvesi: yleisten palveluiden palvelupäällikkö Helena Laitinen, p. 040 355 9051
Pielavesi: talouspäällikkö Tuula Räisänen, p. 040 489 4052
Sonkajärvi, talous- ja hallintojohtaja Anni Kainulainen, p. 040 675 0042
Vieremä: hallintojohtaja Tiia Väänänen, p. 040 590 1345
Rautavaara: kunnanjohtaja Mikko Kärnä, p. 040 143 8941
Iisalmen kaupungin talousarvion 2025 ja taloussuunnitelman 2026–2027 valmistelua on leimannut talouden taantuma ja sotien aiheuttama poikkeuksellinen epävarmuus. Talousarvio vuodelle 2025 on n. 1,9 milj. euroa alijäämäinen. Talousarvioehdotusta voidaan luonnehtia palvelut turvaavaksi, investointipainotteiseksi ja kaupungin pito- ja vetovoimaa vahvistavaksi. Taloussuunnitelmavuosina 2026–2027 kuntatalouden kokonaistilanteen arvioidaan olevan edelleen haasteellinen. Iisalmessa suunnitelmavuosina tasapainoon pääsemisen edellytyksenä on menokehityksen hillitseminen ja tulopohjan vahvistaminen.
Iisalmen kaupunginjohtaja Jarmo Ronkainen esittää 25.11.2024 kokoontuvalle kaupunginhallitukselle, että se antaa sosiaali- ja terveysvaliokunnalle lausunnon, jossa linjataan Iisalmen vastustavan lakiesityksessä esitettyä säädöstä, jonka mukaan laissa säädettäisiin, millä paikkakunnilla on mahdollista ylläpitää väestölle avointa ympärivuorokautista perusterveydenhuollon päivystystä. Iisalmen kaupunki katsoo, että päätösvalta asiasta tulisi olla hyvinvointialueilla.
Iisalmen kaupunki on julkaissut strategian toteutumista läpinäkyvästi mittaavan ihmemittariston. Iisalmen ihmemittari löytyy kaupungin verkkosivustolta ja on siten helposti luettavissa missä ja milloin vain. Mittaristoon on valittu kaupungin toimialoilta keskeisimmät tunnusluvut, jotka kertovat kaupunkistrategian toimenpiteiden toteutumisesta.
”Haluamme parantaa strategiamme läpinäkyvyyttä ja seurantaa kuntalaisille ja eri sidosryhmien suuntaan. Toisinaan korkealentoiset strategiset lauseet on hyvä konkretisoida käytännön tason mittareiksi”, kertoo Iisalmen kaupunkistrategiasta vastaava elinkeinojohtaja Terho Savolainen.
Iisalmen ihmemittaria on työstetty yhdessä toimialojen edustajien ja teknisestä toteutuksesta vastaavan Branden asiantuntijakumppaneiden kanssa kuluvan syksyn ajan. Brandella on kokemusta kaupunkien auttamisesta avoimemman hallinnon kehittämisessä.
”Osallistavampi ja vuorovaikutuksellisempi kaupunki lisää kaupunkilaisten turvallisuudentunnetta ja antaa syitä uskoa tulevaisuuteen. Samalla kaupungin oma päätöksenteko, palveluiden suunnittelu ja toteutus paranee”, kuvailee Branden Business Designer Eveliina Eräjärvi.
Kun Iisalmi käynnisteli oman ihmemittarinsa luomista, oli yhtenä inspiraation lähteenä Branden ja Äänekosken kaupungin yhteistyönä syntynyt Äänekoski-ilmiötä eli Äänekosken kaupunkistrategiaa seuraava mittaristo. Iisalmeen rakennettiin kuitenkin juuri oman kaupungin tarpeita vastaava ratkaisu.
Iisalmen ihmemittari on rakennettu strategian teemojen, Inspiroiva Iisalmi, Ihana Iisalmi ja Ihmeiden Iisalmi, ympärille. Mittari tarjoaa selkeän näkymän kunkin strategisen teeman kannalta tärkeimpiin mitattavissa oleviin muuttujiin: Esimerkiksi Inspiroiva Iisalmi -osiossa mitataan asukkaiden hyvinvointiin vaikuttavia asioita, kuten uimahallin kävijämääriä, kirjaston lainamääriä, varhaiskasvatuksen osallistumisastetta ja asukkaiden koulutustasoa. Ihana Iisalmi -osiossa tutkitaan onnistumista turvallisen kaupunkiympäristön luomisessa mitaten esimerkiksi energiankulutusta, liikenteen vähäpäästöisyyttä ja rakennusvalmiiden tonttien määrää. Ihmeiden Iisalmi -osio puolestaan tarjoaa näkymän muun muassa uusien yritysten määrään, työttömyysasteeseen, asukkaiden verotulojen kehitykseen ja kaupungin digitaaliseen näkyvyyteen.
”Näitä ihmemittaristoon koottuja tietoja tullaan päivittämään aktiivisesti ja siten tilannekuva on paremmin kaikkien nähtävillä myös varsinaisten strategian raportointikausien välillä. Mittaristoon liittyy myös vaihtuvia kysymyksiä eri osa-alueista, ja niiden kautta kuntalaisten toivotaan osallistuvan strategian seurantaan ja kehittämiseen. Nyt heti aluksi kysymme esimerkiksi sitä, ovatko iisalmelaiset halukkaita suosittelemaan asumista kotikaupungissaan”, esittelee Terho Savolainen.
Ihmemittari toimii iisalmelaisen arjen monitorina myös tulevissa strategiakehityksen vaiheissa:
”Iisalmen kaupunkistrategialle on juuri tehty väliarviointi näin valtuustokauden viimeisen vuoden käynnistyessä. Sen perusteella ainakaan vielä ei ole tarvetta radikaaliin suunnanmuutokseen, Iisalmi pyrkii edelleen Suomen houkuttelevimmaksi seutukaupungiksi”, kertoo Terho Savolainen ja jatkaa:
”Tiettyjä strategian painopistealueita tarkennettiin ja mittareita päivitettiin, toimenpidetasolla toimialoille tuli jonkin verran uusia toteutettavia tehtäviä. Ensi vuoden kuntavaalien jälkeen uusi valtuusto päättää seuraavan strategiapäivityksen aikataulusta, todennäköisesti se tehdään valtuustokauden alkuvaiheessa 2025–2026”.
Lisätietoja:
Terho Savolainen, elinkeinojohtaja, Iisalmen kaupunki, p. 040 630 5328, terho.savolainen@iisalmi.fi
Iisalmen ihmemittari netissä:
www.iisalmi.fi/ihmemittari(siirryt toiseen palveluun)
Iisalmen kaupunginvaltuustossa päätettiin maanantaina 10.6.2024 Iisalmen talouden tasapainotukseen liittyvästä varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluverkosta. Valtuusto päätti asiasta äänestämällä. Äänestys johti pohjaesitystä matalampiin oppilasmäärän minimirajoihin.
Kunnat ovat arkemme perusta – niiden tarjoamat palvelut näkyvät elämässämme päivittäin, usein huomaamattamme. Koulut, päiväkodit, liikuntapaikat, kirjastot, puhdas juomavesi ja toimiva jätehuolto ovat esimerkkejä kuntien vastuulla olevista tehtävistä, jotka tekevät elämästämme sujuvaa ja turvallista.
