Kaupungin hallinto tarkoittaa kaikkia niitä toimia, joilla kaupungin tehtäviä hoidetaan. Kaupungin päätöksenteko on keskeinen osa kaupunkihallintoa ja se vaikuttaa merkittävästi kaupungin kehitykseen ja asukkaiden hyvinvointiin.
Iisalmen kaupungin visiona on olla kansainvälisesti tunnettu, helposti saavutettava, rohkeasti kehittyvä ja vetovoimainen seutukaupunki - Suomen houkuttelevin seutukaupunki 2030. Lue lisää kaupunkimme arvoista ja toimintaperiaatteista.
Kaupungin johtaminen perustuu kaupunkistrategiaan, talous- ja toimintasuunnitelmaan sekä muihin kaupunginvaltuuston päätöksiin. Tällä sivulla voit tutustua päätöksentekoon ja toimielimiin Iisalmessa.
Osaava ja hyvinvoiva iisalmelainen on yhteinen, kaupungin strategian mukainen tavoitteemme. Iisalmen kaupungin asukkailla on useita vaikutusmahdollisuuksia oman kaupungin kehittämiseksi. Tutustu tällä sivulla osallistumis- ja vaikuttamiskanaviimme.
Kaupunkiorganisaatio vastaa kaupungin päätöksenteosta, palvelujen tuottamisesta ja yleisestä hallinnoinnista. Organisaation tarkoituksena on varmistaa kaupungin toiminnan sujuvuus, tehokkuus ja palveluiden laatu kaupungin asukkaille.
Talouspalvelujen tavoitteena on tuottaa kustannustehokkaita ja laadukkaita talouspalveluita kaupunkiorganisaatiolle. Tutustu tällä sivulla Iisalmen kaupungin talouteen.
Hankinnoilla edistetään kaupunkistrategian mukaisten tavoitteiden toteutumista. Lue tältä sivulta käynnissä olevista hankinnoista, hankintaan liittyviä ohjeita sekä tarkempia tietoja kaupungin hankintamenettelyistä.
Tilaaja käynnistää tällä tarjouspyynnöllä hankintamenettelyn urakasta ”Iisalmen vesitornin saneeraus, KU”.
Iisalmen vesitorni sijaitsee Iisalmen kaupungissa taajama-alueella. Vesitorni on valmistunut vuonna 1976 ja on tyypiltään elementtirakenteinen MJ-vesitorni. Tornin korkeus maanpinnasta kattotasolle on noin 41 m. Jalan ulkohalkaisija on noin 6 m ja vesisäiliön ulkopuolinen halkaisija on 18,36 m. Vesitorni on peruskorjattu vuonna 2014, jolloin säiliöosaa vahvistettiin teräsbetonirakenteilla ja torni pinnoitettiin kauttaaltaan.
Urakkaan kuuluu mm. uuden tuloputkilinjan asentaminen vesisäiliöön vanhan linjan muutokset vesisäiliössä, UV-desinfiointilaitteen hankinta ja asennus sekä vesisäiliön sisäpintaan tulevan pussin hankinta ja asennus.
Iisalmen kaupungin tekninen ja ympäristötoimiala pyytää tarjoustanne tuntiveloituksella vuosien 2025–2027 aikana tehtävistä sillansuunnittelusta, sillantarkastuksista ja siltojen rakennuttamisasiantuntijatehtävistä sekä siltoja koskevien päivitystietojen viemisestä Väyläviraston ylläpitämään taitorakennerekisteriin.
Määräaikaan mennessä saapui hankintaan liittyviä lisäkysymyksiä seuraavasti:
1. Missä vaiheessa sovitaan SKOL- luokkien mukaiset veloitushinnat?
* SKOL- luokkien mukaiset tuntihinnat sovitaan tarjouskilpailun jälkeen valittujen puitesopimuskumppaneiden kanssa sopimusneuvotteluissa. Tarjousvaiheessa annetaan vain pyydetyt vastaavien asiantuntijoiden tuntihinnat.
2. Tarjouslomakkeen kohdassa 2 mainitaan seuraavaa: “Hinnoittelun perusteena on aikapalkkio vaativuusluokittain. Palkkio veloitetaan käyttäen vaativuusluokittain sovittuja tuntiveloituksia…” Syötetäänkö veloitushinta vaativuusluokittain tarjouspyynnön liitteeksi?
* Tarjouslomakkeeseen syötetään vain pyydetyt vastaavien asiantuntijoiden tuntihinnat.
3. Jos veloitushinta vaativuusluokittain syötetään tarjouspyynnön liitteeksi, mihin se syötetään?
* SKOL- luokkien mukaiset tuntihinnat sovitaan tarjouskilpailun jälkeen valittujen puitesopimuskumppaneiden kanssa sopimusneuvotteluissa. Tarjousvaiheessa annetaan vain pyydetyt vastaavien asiantuntijoiden tuntihinnat.
Syksyn hankintafoorumi yrittäjille järjestetään tällä kertaa Hotelli Golden Domessa (Kyllikinkatu 8) ja ohjelmassa on mm. katsaus Ylä-Savon työllisyysalueen valmistelutilanteeseen ja tuleviin ostopalveluhankintoihin.
Iisalmen kaupunki on julkaissut strategian toteutumista läpinäkyvästi mittaavan ihmemittariston. Iisalmen ihmemittari löytyy kaupungin verkkosivustolta ja on siten helposti luettavissa missä ja milloin vain. Mittaristoon on valittu kaupungin toimialoilta keskeisimmät tunnusluvut, jotka kertovat kaupunkistrategian toimenpiteiden toteutumisesta.
”Haluamme parantaa strategiamme läpinäkyvyyttä ja seurantaa kuntalaisille ja eri sidosryhmien suuntaan. Toisinaan korkealentoiset strategiset lauseet on hyvä konkretisoida käytännön tason mittareiksi”, kertoo Iisalmen kaupunkistrategiasta vastaava elinkeinojohtaja Terho Savolainen.
Iisalmen ihmemittaria on työstetty yhdessä toimialojen edustajien ja teknisestä toteutuksesta vastaavan Branden asiantuntijakumppaneiden kanssa kuluvan syksyn ajan. Brandella on kokemusta kaupunkien auttamisesta avoimemman hallinnon kehittämisessä.
”Osallistavampi ja vuorovaikutuksellisempi kaupunki lisää kaupunkilaisten turvallisuudentunnetta ja antaa syitä uskoa tulevaisuuteen. Samalla kaupungin oma päätöksenteko, palveluiden suunnittelu ja toteutus paranee”, kuvailee Branden Business Designer Eveliina Eräjärvi.
Kun Iisalmi käynnisteli oman ihmemittarinsa luomista, oli yhtenä inspiraation lähteenä Branden ja Äänekosken kaupungin yhteistyönä syntynyt Äänekoski-ilmiötä eli Äänekosken kaupunkistrategiaa seuraava mittaristo. Iisalmeen rakennettiin kuitenkin juuri oman kaupungin tarpeita vastaava ratkaisu.
Asukkaiden sujuja arki ja hyvinvointi sekä kaupungin elinvoima piirtyvät mittaristoon selkeinä näkyminä
Iisalmen ihmemittari on rakennettu strategian teemojen, Inspiroiva Iisalmi, Ihana Iisalmi ja Ihmeiden Iisalmi, ympärille. Mittari tarjoaa selkeän näkymän kunkin strategisen teeman kannalta tärkeimpiin mitattavissa oleviin muuttujiin: Esimerkiksi Inspiroiva Iisalmi -osiossa mitataan asukkaiden hyvinvointiin vaikuttavia asioita, kuten uimahallin kävijämääriä, kirjaston lainamääriä, varhaiskasvatuksen osallistumisastetta ja asukkaiden koulutustasoa. Ihana Iisalmi -osiossa tutkitaan onnistumista turvallisen kaupunkiympäristön luomisessa mitaten esimerkiksi energiankulutusta, liikenteen vähäpäästöisyyttä ja rakennusvalmiiden tonttien määrää. Ihmeiden Iisalmi -osio puolestaan tarjoaa näkymän muun muassa uusien yritysten määrään, työttömyysasteeseen, asukkaiden verotulojen kehitykseen ja kaupungin digitaaliseen näkyvyyteen.
”Näitä ihmemittaristoon koottuja tietoja tullaan päivittämään aktiivisesti ja siten tilannekuva on paremmin kaikkien nähtävillä myös varsinaisten strategian raportointikausien välillä. Mittaristoon liittyy myös vaihtuvia kysymyksiä eri osa-alueista, ja niiden kautta kuntalaisten toivotaan osallistuvan strategian seurantaan ja kehittämiseen. Nyt heti aluksi kysymme esimerkiksi sitä, ovatko iisalmelaiset halukkaita suosittelemaan asumista kotikaupungissaan”, esittelee Terho Savolainen.
Ihmemittari toimii iisalmelaisen arjen monitorina myös tulevissa strategiakehityksen vaiheissa:
”Iisalmen kaupunkistrategialle on juuri tehty väliarviointi näin valtuustokauden viimeisen vuoden käynnistyessä. Sen perusteella ainakaan vielä ei ole tarvetta radikaaliin suunnanmuutokseen, Iisalmi pyrkii edelleen Suomen houkuttelevimmaksi seutukaupungiksi”, kertoo Terho Savolainen ja jatkaa:
”Tiettyjä strategian painopistealueita tarkennettiin ja mittareita päivitettiin, toimenpidetasolla toimialoille tuli jonkin verran uusia toteutettavia tehtäviä. Ensi vuoden kuntavaalien jälkeen uusi valtuusto päättää seuraavan strategiapäivityksen aikataulusta, todennäköisesti se tehdään valtuustokauden alkuvaiheessa 2025–2026”.
Lisätietoja:
Terho Savolainen, elinkeinojohtaja, Iisalmen kaupunki, p. 040 630 5328, terho.savolainen@iisalmi.fi
Iisalmen kaupunki on julkaissut strategian toteutumista läpinäkyvästi mittaavan ihmemittariston. Iisalmen ihmemittari löytyy kaupungin verkkosivustolta ja on siten helposti luettavissa missä ja milloin vain. Mittaristoon on valittu kaupungin toimialoilta keskeisimmät tunnusluvut, jotka kertovat kaupunkistrategian toimenpiteiden toteutumisesta.
”Haluamme parantaa strategiamme läpinäkyvyyttä ja seurantaa kuntalaisille ja eri sidosryhmien suuntaan. Toisinaan korkealentoiset strategiset lauseet on hyvä konkretisoida käytännön tason mittareiksi”, kertoo Iisalmen kaupunkistrategiasta vastaava elinkeinojohtaja Terho Savolainen.
Iisalmen ihmemittaria on työstetty yhdessä toimialojen edustajien ja teknisestä toteutuksesta vastaavan Branden asiantuntijakumppaneiden kanssa kuluvan syksyn ajan. Brandella on kokemusta kaupunkien auttamisesta avoimemman hallinnon kehittämisessä.
”Osallistavampi ja vuorovaikutuksellisempi kaupunki lisää kaupunkilaisten turvallisuudentunnetta ja antaa syitä uskoa tulevaisuuteen. Samalla kaupungin oma päätöksenteko, palveluiden suunnittelu ja toteutus paranee”, kuvailee Branden Business Designer Eveliina Eräjärvi.
Kun Iisalmi käynnisteli oman ihmemittarinsa luomista, oli yhtenä inspiraation lähteenä Branden ja Äänekosken kaupungin yhteistyönä syntynyt Äänekoski-ilmiötä eli Äänekosken kaupunkistrategiaa seuraava mittaristo. Iisalmeen rakennettiin kuitenkin juuri oman kaupungin tarpeita vastaava ratkaisu.
Asukkaiden sujuja arki ja hyvinvointi sekä kaupungin elinvoima piirtyvät mittaristoon selkeinä näkyminä
Iisalmen ihmemittari on rakennettu strategian teemojen, Inspiroiva Iisalmi, Ihana Iisalmi ja Ihmeiden Iisalmi, ympärille. Mittari tarjoaa selkeän näkymän kunkin strategisen teeman kannalta tärkeimpiin mitattavissa oleviin muuttujiin: Esimerkiksi Inspiroiva Iisalmi -osiossa mitataan asukkaiden hyvinvointiin vaikuttavia asioita, kuten uimahallin kävijämääriä, kirjaston lainamääriä, varhaiskasvatuksen osallistumisastetta ja asukkaiden koulutustasoa. Ihana Iisalmi -osiossa tutkitaan onnistumista turvallisen kaupunkiympäristön luomisessa mitaten esimerkiksi energiankulutusta, liikenteen vähäpäästöisyyttä ja rakennusvalmiiden tonttien määrää. Ihmeiden Iisalmi -osio puolestaan tarjoaa näkymän muun muassa uusien yritysten määrään, työttömyysasteeseen, asukkaiden verotulojen kehitykseen ja kaupungin digitaaliseen näkyvyyteen.
”Näitä ihmemittaristoon koottuja tietoja tullaan päivittämään aktiivisesti ja siten tilannekuva on paremmin kaikkien nähtävillä myös varsinaisten strategian raportointikausien välillä. Mittaristoon liittyy myös vaihtuvia kysymyksiä eri osa-alueista, ja niiden kautta kuntalaisten toivotaan osallistuvan strategian seurantaan ja kehittämiseen. Nyt heti aluksi kysymme esimerkiksi sitä, ovatko iisalmelaiset halukkaita suosittelemaan asumista kotikaupungissaan”, esittelee Terho Savolainen.
Ihmemittari toimii iisalmelaisen arjen monitorina myös tulevissa strategiakehityksen vaiheissa:
”Iisalmen kaupunkistrategialle on juuri tehty väliarviointi näin valtuustokauden viimeisen vuoden käynnistyessä. Sen perusteella ainakaan vielä ei ole tarvetta radikaaliin suunnanmuutokseen, Iisalmi pyrkii edelleen Suomen houkuttelevimmaksi seutukaupungiksi”, kertoo Terho Savolainen ja jatkaa:
”Tiettyjä strategian painopistealueita tarkennettiin ja mittareita päivitettiin, toimenpidetasolla toimialoille tuli jonkin verran uusia toteutettavia tehtäviä. Ensi vuoden kuntavaalien jälkeen uusi valtuusto päättää seuraavan strategiapäivityksen aikataulusta, todennäköisesti se tehdään valtuustokauden alkuvaiheessa 2025–2026”.
Lisätietoja:
Terho Savolainen, elinkeinojohtaja, Iisalmen kaupunki, p. 040 630 5328, terho.savolainen@iisalmi.fi
Iisalmen kaupunginkirjastossa on alkanut ”Inspiroiva ja ihmeellinen kirjasto – yhdessä uudistuen kohti tulevaisuutta” toiminnan kehittämisen hanke, jossa palvelumuotoilua käyttäen osallistetaan kaupunkilaiset tulevaisuuden kirjaston ideointiin.
Iisalmen kaupungin uudistetut, helppokäyttöiset ja käyttäjäystävälliset verkkosivut on avattu 10.6.2024. Anna palautetta uudesta sivustostamme, jotta voimme kehittää sitä entistä paremmaksi!
Iisalmen kaupunki on julkaissut strategian toteutumista läpinäkyvästi mittaavan ihmemittariston. Iisalmen ihmemittari löytyy kaupungin verkkosivustolta ja on siten helposti luettavissa missä ja milloin vain. Mittaristoon on valittu kaupungin toimialoilta keskeisimmät tunnusluvut, jotka kertovat kaupunkistrategian toimenpiteiden toteutumisesta.
”Haluamme parantaa strategiamme läpinäkyvyyttä ja seurantaa kuntalaisille ja eri sidosryhmien suuntaan. Toisinaan korkealentoiset strategiset lauseet on hyvä konkretisoida käytännön tason mittareiksi”, kertoo Iisalmen kaupunkistrategiasta vastaava elinkeinojohtaja Terho Savolainen.
Iisalmen ihmemittaria on työstetty yhdessä toimialojen edustajien ja teknisestä toteutuksesta vastaavan Branden asiantuntijakumppaneiden kanssa kuluvan syksyn ajan. Brandella on kokemusta kaupunkien auttamisesta avoimemman hallinnon kehittämisessä.
”Osallistavampi ja vuorovaikutuksellisempi kaupunki lisää kaupunkilaisten turvallisuudentunnetta ja antaa syitä uskoa tulevaisuuteen. Samalla kaupungin oma päätöksenteko, palveluiden suunnittelu ja toteutus paranee”, kuvailee Branden Business Designer Eveliina Eräjärvi.
Kun Iisalmi käynnisteli oman ihmemittarinsa luomista, oli yhtenä inspiraation lähteenä Branden ja Äänekosken kaupungin yhteistyönä syntynyt Äänekoski-ilmiötä eli Äänekosken kaupunkistrategiaa seuraava mittaristo. Iisalmeen rakennettiin kuitenkin juuri oman kaupungin tarpeita vastaava ratkaisu.
Asukkaiden sujuja arki ja hyvinvointi sekä kaupungin elinvoima piirtyvät mittaristoon selkeinä näkyminä
Iisalmen ihmemittari on rakennettu strategian teemojen, Inspiroiva Iisalmi, Ihana Iisalmi ja Ihmeiden Iisalmi, ympärille. Mittari tarjoaa selkeän näkymän kunkin strategisen teeman kannalta tärkeimpiin mitattavissa oleviin muuttujiin: Esimerkiksi Inspiroiva Iisalmi -osiossa mitataan asukkaiden hyvinvointiin vaikuttavia asioita, kuten uimahallin kävijämääriä, kirjaston lainamääriä, varhaiskasvatuksen osallistumisastetta ja asukkaiden koulutustasoa. Ihana Iisalmi -osiossa tutkitaan onnistumista turvallisen kaupunkiympäristön luomisessa mitaten esimerkiksi energiankulutusta, liikenteen vähäpäästöisyyttä ja rakennusvalmiiden tonttien määrää. Ihmeiden Iisalmi -osio puolestaan tarjoaa näkymän muun muassa uusien yritysten määrään, työttömyysasteeseen, asukkaiden verotulojen kehitykseen ja kaupungin digitaaliseen näkyvyyteen.
”Näitä ihmemittaristoon koottuja tietoja tullaan päivittämään aktiivisesti ja siten tilannekuva on paremmin kaikkien nähtävillä myös varsinaisten strategian raportointikausien välillä. Mittaristoon liittyy myös vaihtuvia kysymyksiä eri osa-alueista, ja niiden kautta kuntalaisten toivotaan osallistuvan strategian seurantaan ja kehittämiseen. Nyt heti aluksi kysymme esimerkiksi sitä, ovatko iisalmelaiset halukkaita suosittelemaan asumista kotikaupungissaan”, esittelee Terho Savolainen.
Ihmemittari toimii iisalmelaisen arjen monitorina myös tulevissa strategiakehityksen vaiheissa:
”Iisalmen kaupunkistrategialle on juuri tehty väliarviointi näin valtuustokauden viimeisen vuoden käynnistyessä. Sen perusteella ainakaan vielä ei ole tarvetta radikaaliin suunnanmuutokseen, Iisalmi pyrkii edelleen Suomen houkuttelevimmaksi seutukaupungiksi”, kertoo Terho Savolainen ja jatkaa:
”Tiettyjä strategian painopistealueita tarkennettiin ja mittareita päivitettiin, toimenpidetasolla toimialoille tuli jonkin verran uusia toteutettavia tehtäviä. Ensi vuoden kuntavaalien jälkeen uusi valtuusto päättää seuraavan strategiapäivityksen aikataulusta, todennäköisesti se tehdään valtuustokauden alkuvaiheessa 2025–2026”.
Lisätietoja:
Terho Savolainen, elinkeinojohtaja, Iisalmen kaupunki, p. 040 630 5328, terho.savolainen@iisalmi.fi
Iisalmen kaupunginhallitus päätti 18.12.2023 kokouksessaan nimetä ohjausryhmän valmistelemaan talouden tasapainottamisen toimenpiteitä. Talouden tasapainotusohjelman ohjausryhmään kuuluvat valtuustoryhmien puheenjohtajat, kaupunginhallituksen puheenjohtaja, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja sekä viranhaltijoiden edustajina kaupunginjohtaja ja talousjohtaja. Ohjausryhmän tavoitteena on valmistella talouden tasapainotusohjelma vuosille 2024-2027 ja saavuttaa poliittinen yhteisymmärrys sekä yhteinen tahtotila tasapainotusohjelmassa esitettyjen toimenpiteiden toteuttamiseen. Kuntalaisia ja muita sidosryhmiä tiedotetaan valmistelun edetessä www.iisalmi.fi/taloudentasapainotusohjelma -verkkosivulla.
Julkisten työvoimapalveluiden järjestämisvastuu siirtyy työ- ja elinkeinotoimistoilta kunnille 1.1.2025. Suomeen tulee yhteensä 45 työllisyysaluetta tai kuntaa, jotka vastaavat 1.1.2025 alkaen työvoimapalvelujen järjestämisestä.
Iisalmen kaupunki on julkaissut strategian toteutumista läpinäkyvästi mittaavan ihmemittariston. Iisalmen ihmemittari löytyy kaupungin verkkosivustolta ja on siten helposti luettavissa missä ja milloin vain. Mittaristoon on valittu kaupungin toimialoilta keskeisimmät tunnusluvut, jotka kertovat kaupunkistrategian toimenpiteiden toteutumisesta.
”Haluamme parantaa strategiamme läpinäkyvyyttä ja seurantaa kuntalaisille ja eri sidosryhmien suuntaan. Toisinaan korkealentoiset strategiset lauseet on hyvä konkretisoida käytännön tason mittareiksi”, kertoo Iisalmen kaupunkistrategiasta vastaava elinkeinojohtaja Terho Savolainen.
Iisalmen ihmemittaria on työstetty yhdessä toimialojen edustajien ja teknisestä toteutuksesta vastaavan Branden asiantuntijakumppaneiden kanssa kuluvan syksyn ajan. Brandella on kokemusta kaupunkien auttamisesta avoimemman hallinnon kehittämisessä.
”Osallistavampi ja vuorovaikutuksellisempi kaupunki lisää kaupunkilaisten turvallisuudentunnetta ja antaa syitä uskoa tulevaisuuteen. Samalla kaupungin oma päätöksenteko, palveluiden suunnittelu ja toteutus paranee”, kuvailee Branden Business Designer Eveliina Eräjärvi.
Kun Iisalmi käynnisteli oman ihmemittarinsa luomista, oli yhtenä inspiraation lähteenä Branden ja Äänekosken kaupungin yhteistyönä syntynyt Äänekoski-ilmiötä eli Äänekosken kaupunkistrategiaa seuraava mittaristo. Iisalmeen rakennettiin kuitenkin juuri oman kaupungin tarpeita vastaava ratkaisu.
Asukkaiden sujuja arki ja hyvinvointi sekä kaupungin elinvoima piirtyvät mittaristoon selkeinä näkyminä
Iisalmen ihmemittari on rakennettu strategian teemojen, Inspiroiva Iisalmi, Ihana Iisalmi ja Ihmeiden Iisalmi, ympärille. Mittari tarjoaa selkeän näkymän kunkin strategisen teeman kannalta tärkeimpiin mitattavissa oleviin muuttujiin: Esimerkiksi Inspiroiva Iisalmi -osiossa mitataan asukkaiden hyvinvointiin vaikuttavia asioita, kuten uimahallin kävijämääriä, kirjaston lainamääriä, varhaiskasvatuksen osallistumisastetta ja asukkaiden koulutustasoa. Ihana Iisalmi -osiossa tutkitaan onnistumista turvallisen kaupunkiympäristön luomisessa mitaten esimerkiksi energiankulutusta, liikenteen vähäpäästöisyyttä ja rakennusvalmiiden tonttien määrää. Ihmeiden Iisalmi -osio puolestaan tarjoaa näkymän muun muassa uusien yritysten määrään, työttömyysasteeseen, asukkaiden verotulojen kehitykseen ja kaupungin digitaaliseen näkyvyyteen.
”Näitä ihmemittaristoon koottuja tietoja tullaan päivittämään aktiivisesti ja siten tilannekuva on paremmin kaikkien nähtävillä myös varsinaisten strategian raportointikausien välillä. Mittaristoon liittyy myös vaihtuvia kysymyksiä eri osa-alueista, ja niiden kautta kuntalaisten toivotaan osallistuvan strategian seurantaan ja kehittämiseen. Nyt heti aluksi kysymme esimerkiksi sitä, ovatko iisalmelaiset halukkaita suosittelemaan asumista kotikaupungissaan”, esittelee Terho Savolainen.
Ihmemittari toimii iisalmelaisen arjen monitorina myös tulevissa strategiakehityksen vaiheissa:
”Iisalmen kaupunkistrategialle on juuri tehty väliarviointi näin valtuustokauden viimeisen vuoden käynnistyessä. Sen perusteella ainakaan vielä ei ole tarvetta radikaaliin suunnanmuutokseen, Iisalmi pyrkii edelleen Suomen houkuttelevimmaksi seutukaupungiksi”, kertoo Terho Savolainen ja jatkaa:
”Tiettyjä strategian painopistealueita tarkennettiin ja mittareita päivitettiin, toimenpidetasolla toimialoille tuli jonkin verran uusia toteutettavia tehtäviä. Ensi vuoden kuntavaalien jälkeen uusi valtuusto päättää seuraavan strategiapäivityksen aikataulusta, todennäköisesti se tehdään valtuustokauden alkuvaiheessa 2025–2026”.
Lisätietoja:
Terho Savolainen, elinkeinojohtaja, Iisalmen kaupunki, p. 040 630 5328, terho.savolainen@iisalmi.fi
Syksyn hankintafoorumi yrittäjille järjestetään tällä kertaa Hotelli Golden Domessa (Kyllikinkatu 8) ja ohjelmassa on mm. katsaus Ylä-Savon työllisyysalueen valmistelutilanteeseen ja tuleviin ostopalveluhankintoihin.
Iisalmen kaupunginvaltuustossa päätettiin maanantaina 10.6.2024 Iisalmen talouden tasapainotukseen liittyvästä varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluverkosta. Valtuusto päätti asiasta äänestämällä. Äänestys johti pohjaesitystä matalampiin oppilasmäärän minimirajoihin.
Loppuvuodesta 2023 julkaistun Iisalmen kaupungin perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen palveluverkkoa koskevan asiantuntijaselvityksen jatkotoimenpiteitä on valmisteltu eteenpäin osana talouden tasapainottamisohjelmaa keväällä 2024. Iisalmen kaupungin talouden tasapainotuksen ohjausryhmä tuo vuosille 2025–2030 ajoittuvat palveluverkkoa koskevat muutokset kaupunginhallituksen päätettäviksi 3.6.2024 kokoukseen, jossa käsitellään samanaikaisesti myös talouden tasapainotuksen muita toimenpiteitä.
Iisalmen kaupunginhallitus päätti 18.12.2023 kokouksessaan nimetä ohjausryhmän valmistelemaan talouden tasapainottamisen toimenpiteitä. Talouden tasapainotusohjelman ohjausryhmään kuuluvat valtuustoryhmien puheenjohtajat, kaupunginhallituksen puheenjohtaja, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja sekä viranhaltijoiden edustajina kaupunginjohtaja ja talousjohtaja. Ohjausryhmän tavoitteena on valmistella talouden tasapainotusohjelma vuosille 2024-2027 ja saavuttaa poliittinen yhteisymmärrys sekä yhteinen tahtotila tasapainotusohjelmassa esitettyjen toimenpiteiden toteuttamiseen. Kuntalaisia ja muita sidosryhmiä tiedotetaan valmistelun edetessä www.iisalmi.fi/taloudentasapainotusohjelma -verkkosivulla.
Tämä sivusto käyttää evästeitä. Evästeistä osa on välttämättömiä ja osaa käytetään analytiikka- ja markkinointitarkoituksiin. Lue lisää Evästekäytännöt-sivulta
Evästeasetukset
Tämä sivusto käyttää evästeitä. Evästeistä osa on välttämättömiä ja osaa käytetään analytiikka- ja markkinointitarkoituksiin. Valitse tästä, mitkä evästeet sallit.
Välttämättömiä sivuston teknisen toiminnan kannalta.
Keräävät sivuston käytöstä anonyymia tietoa, jota käytetään sivuston ja sen sisältöjen kehittämiseen.