Koululounaan tarkoituksena on ylläpitää oppilaan terveyttä ja työtehoa.
Terveelliset ravintotottumukset opitaan jo nuorena. Terveellisiin elämäntapoihin kasvaminen merkitsee oikeita ravitsemus- ja terveystottumuksia. Kouluaterian ominaisuuksista monipuolisuus ja tasapainoisuus toteutuvat vain, jos kaikki aterian osat: pääruoka, peruna/makaroni tai riisi, salaatti, leipä, ravintorasva ja maito, syödään. Kouluateria kattaa keskimäärin kolmanneksen oppilaan päivittäisestä energiantarpeesta. Pyrimme varmistamaan asiakastyytyväisyyskyselyillä, että ruokalajit ovat mieleisiä ja maistuvia.
Ruoka- ja tapakulttuuria opitaan myös 30 minuuttia kestävän ruokailutauon aikana, joka voidaan käyttää kokonaan ruokailuun. Tavoitteena olisi hengähtää hetkeksi oppituntien välillä. Ruokalajit ovat perinteisiä suomalaisia ruokia. Ruokapöydässä opitaan sosiaalisia taitoja: toisten ihmisten huomioonottamista ja hyviä käytöstapoja. Kouluateriat järjestetään joskus juhla-aterioiksi ja joskus vietetään teemapäiviä.
Ravitsemus-, kulttuuri- ja tapakasvatuksen lisäksi koulussa opetellaan kunnioittamaan toisen tekemää työtä osallistumalla ruokailuun liittyviin tehtäviin. Ruokailuun liittyy monenlaisia ympäristökasvatuksen aiheita, mm. ruokahävikin vähentäminen.
Mikäli koululainen tarvitsee erityisruokavalion, hän saa sen ravitsemusterapeutin, terveydenhoitajan tai lääkärintodistuksen perusteella.
Päiväkotiin toimitetut todistukset käyvät myös koulussa. Eettinen ruokavalio saadaan, kun kysymyksessä on uskonnolliseen vakaumukseen liittyvät todistukset. Kasvisruokavalio toteutetaan, jos sitä noudatetaan kotonakin ja oppilaalla on ravitsemusterapeutin todistus. Erityisruokavalion tarpeesta kannattaa puhua neuvolan "kouluunmenotarkastuksessa".
Lapsen iän myötä ruoka-aineallergiat vähenevät. On tärkeää ilmoittaa niistä koulun keittiöön. Ruokavalioon tulevat lievennykset koituvat lapsen parhaaksi.