Kaavoittaminen on maankäytön suunnittelua, jonka tavoitteena on varmistaa hyvän elinympäristön rakentuminen. Kunta vastaa yleis- ja asemakaavoituksesta. Seudullisella tasolla kaavoitusta ohjaa maakuntakaava, jonka laadinnasta vastaa maakunnan liitto.
Kaavoja valmistellaan vuorovaikutuksessa osallisten kanssa eli niiden, joiden oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Kaavaa valmisteltaessa varataan kaava-alueella ja sen vaikutusalueella asuville ja työskenteleville, kiinteistöjen omistajille ja muille asiasta kiinnostuneille tilaisuus kertoa mielipiteensä suunnitelmasta.
Iisalmen kaupunki kehittää erilaisia vuorovaikutustapoja osana kaavoituksen prosessia. Vireillä olevat hankkeet löytyvät sivulta asemakaavoitus ja yleiskaavoitus.
Kaavoitus käynnistyy osallistumis- ja arvointisuunnitelman laatimisella (OAS). Tämä suunnitelma on nähtävillä heti kaavoituksen alkuvaiheessa.
Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa kerrotaan kaavan tavoitteista, perittävistä kustannuksista, vuorovaikutuksesta ja osallistumismahdollisuuksista kaavaa laadittaessa sekä siitä mitä vaikutuksia kaavassa arvioidaan.
Osallistumis- ja arvointisuunnitelman riittävyyteen voi ottaa kantaa kaavaehdotuksen nähtäville asettamiseen saakka.
Kaavaluonnosvaiheessa laaditaan yksi tai useampia kaavaluonnoksia. Tekninen lautakunta hyväksy luonnoksen/luonnokset julkisesti nähtäville. Kaavoitus pyytää lausuntoja myös mm. viranomaisilta, yhdistyksiltä, lautakunnilta ja muilta tahoilta. Yleensä luonnoksia esitellään yleisötilaisuudessa.
Kaavaluonnoksesta saadun palautteen pohjalta suunnitelmaa kehitetään kaavaehdotukseksi.
Kaavaehdotus hyväksytään teknisessä lautakunnassa sekä kaupunginhallituksessa ennen kuin se tulee julkisesti nähtäville vähintään 30 päiväksi. Luonnosvaiheessa jätettyjä mielipiteitä ei enää virallisesti huomioida ehdotusvaiheessa. Ehdotusvaiheessa järjestetään yleensä yleisötilaisuus.
Kaavaehdotuksesta saadun palautteen perusteella voidaan kaavakartalle tehdä vielä pieniä tarkistuksia. Mikäli kaavaehdotukseen tulee merkittäviä muutoksia, se asetetaan uudelleen nähtäville.
Kaava viedään hyväksyttäväksi teknisen lautakunnan ja kaupunginhallituksen kautta kaupunginvaltuustoon. Kaavan hyväksymispäätöksestä voi valitusaikana valittaa hallinto-oikeuteen (MRL § 191).
Osalliset voivat valittaa kaupunginvaltuuston päätöksestä Itä-Suomen hallinto-oikeuteen 30 päivän valitusaikana. Hallinto-oikeuden päätöksestä on mahdollisuus valittaa edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
Kaava tulee voimaan lehtikuulutuksella valitusajan päätyttyä – tai mikäli mahdollisesti tehty valitus hylätään.
Kaavamuutosta haetaan oheisella lomakkeella. Ennen hakemuksen jättämistä on syytä keskustella kaavoituksen kanssa muutoksen mahdollisuudesta ja tarkoituksenmukaisuudesta. Samalla voi keskustella muutoksen kustannuksista, aikataulusta ja muista muutokseen liittyvistä asioista.
Jos asemakaava tai kaavamuutos on pääasiassa yksityisen edun vaatima ja laaditaan kiinteistön omistajan tai haltijan aloitteesta, kunnalla on Maankäyttö- ja rakennuslain 59 §:n mukaan oikeus periä tältä kaavan laatimisesta ja käsittelystä aiheutuvat kustannukset. Kaavoitushakemus sisältää sitoumuksen näiden kustannusten maksamisesta. Toimita hakemus Iisalmen kaupungin kirjaamoon.
Kaupunki arvioi kaavamuutoshakemuksen perusteella kaavoituksen aloittamisen tarpeellisuutta. Hakemus itsessään ei aloita kaavamuutosprosessia.
Maankäytön suunnittelujärjestelmään kuuluvat
Maankäytön suunnittelua ohjaa maankäyttö- ja rakennuslaki.
Valtioneuvosto päätti valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista 14.12.2017. Tavoitteet on otettava huomioon ja niiden toteuttamista on edistettävä maakunnan suunnittelussa, kuntien kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa.
Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma alueiden käytöstä maakunnassa tai sen osa-alueella. Sen laatii maakunnan liitto.
Maakuntakaavassa esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet sekä osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Maakuntakaavan tehtävänä on ratkaista valtakunnalliset, maakunnalliset ja seudulliset alueiden käytön kysymykset.
Yleiskaava on kunnan yleispiirteinen maankäytön suunnitelma.
Yleiskaavan tehtävänä on yhdyskunnan eri toimintojen, kuten asutuksen, palvelujen ja työpaikkojen sekä virkistysalueiden sijoittamisen yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteensovittaminen. Yleiskaavoituksella ratkaistaan tavoitellun kehityksen periaatteet, ja yleiskaava ohjaa alueen asemakaavojen laatimista.
Asemakaavassa määritellään yksityiskohtaisesti kunkin alueen käyttötarkoitus sekä ohjataan rakentamista. Asemakaavalla määrätään muun muassa korttelialueiden käyttötarkoitus (esimerkiksi puisto-, teollisuus- tai asuinalue), katualueiden rajat sekä erilaiset suoja-alueet ja suojelumääräykset.
Asemakaavassa määritellään myös mm. rakennusten sijaintipaikka tontilla, rakennusoikeus ja kerrosluku. Asemakaavalla määritellään asioita, jotka vaikuttavat elinympäristöömme kaupungissa. Jos voimassa olevaa asemakaavaa on tarvetta muuttaa, laaditaan asemakaavan muutos.
Kaupunkitiedotteessa ja siihen sisältyvässä kaavoituskatsauksessa kerrotaan työn alla olevista sekä kuluvana vuonna aloitettavista kaava- ja muista suunnitelmista.
Kaupunkitiedote julkaistiin 15.2.2024 Iisalmen Sanomien liitteenä ja sitä on saatavana Iisalmen kaupungintalolla (Pohjolankatu 14) ja kaupunginkirjastossa (Kulttuurikeskus, Kirkkopuistonkatu 9).
Voit selailla Iisalmen kaupungin ylläpitämää julkista Internet-karttapalvelua tai tilata kartta-aineistoja sekä maastomittauspalveluita.
Kaupunginvaltuusto hyväksyi 2.12.2024 § 78 vaiheasemakaavan pysäköintimääräysten muuttamiseksi keskusta-alueella.
Kaavamuutos koskee Puhelinosuuskunta IPY:n tonttia (Pohjolankatu 5b) sekä Kirkkopuistoa Pohjolankadun ja Louhenkadun väliseltä osalta
Iisalmen kaupunki on julkaissut strategian toteutumista läpinäkyvästi mittaavan ihmemittariston. Iisalmen ihmemittari löytyy kaupungin verkkosivustolta ja on siten helposti luettavissa missä ja milloin vain. Mittaristoon on valittu kaupungin toimialoilta keskeisimmät tunnusluvut, jotka kertovat kaupunkistrategian toimenpiteiden toteutumisesta.
”Haluamme parantaa strategiamme läpinäkyvyyttä ja seurantaa kuntalaisille ja eri sidosryhmien suuntaan. Toisinaan korkealentoiset strategiset lauseet on hyvä konkretisoida käytännön tason mittareiksi”, kertoo Iisalmen kaupunkistrategiasta vastaava elinkeinojohtaja Terho Savolainen.
Iisalmen ihmemittaria on työstetty yhdessä toimialojen edustajien ja teknisestä toteutuksesta vastaavan Branden asiantuntijakumppaneiden kanssa kuluvan syksyn ajan. Brandella on kokemusta kaupunkien auttamisesta avoimemman hallinnon kehittämisessä.
”Osallistavampi ja vuorovaikutuksellisempi kaupunki lisää kaupunkilaisten turvallisuudentunnetta ja antaa syitä uskoa tulevaisuuteen. Samalla kaupungin oma päätöksenteko, palveluiden suunnittelu ja toteutus paranee”, kuvailee Branden Business Designer Eveliina Eräjärvi.
Kun Iisalmi käynnisteli oman ihmemittarinsa luomista, oli yhtenä inspiraation lähteenä Branden ja Äänekosken kaupungin yhteistyönä syntynyt Äänekoski-ilmiötä eli Äänekosken kaupunkistrategiaa seuraava mittaristo. Iisalmeen rakennettiin kuitenkin juuri oman kaupungin tarpeita vastaava ratkaisu.
Iisalmen ihmemittari on rakennettu strategian teemojen, Inspiroiva Iisalmi, Ihana Iisalmi ja Ihmeiden Iisalmi, ympärille. Mittari tarjoaa selkeän näkymän kunkin strategisen teeman kannalta tärkeimpiin mitattavissa oleviin muuttujiin: Esimerkiksi Inspiroiva Iisalmi -osiossa mitataan asukkaiden hyvinvointiin vaikuttavia asioita, kuten uimahallin kävijämääriä, kirjaston lainamääriä, varhaiskasvatuksen osallistumisastetta ja asukkaiden koulutustasoa. Ihana Iisalmi -osiossa tutkitaan onnistumista turvallisen kaupunkiympäristön luomisessa mitaten esimerkiksi energiankulutusta, liikenteen vähäpäästöisyyttä ja rakennusvalmiiden tonttien määrää. Ihmeiden Iisalmi -osio puolestaan tarjoaa näkymän muun muassa uusien yritysten määrään, työttömyysasteeseen, asukkaiden verotulojen kehitykseen ja kaupungin digitaaliseen näkyvyyteen.
”Näitä ihmemittaristoon koottuja tietoja tullaan päivittämään aktiivisesti ja siten tilannekuva on paremmin kaikkien nähtävillä myös varsinaisten strategian raportointikausien välillä. Mittaristoon liittyy myös vaihtuvia kysymyksiä eri osa-alueista, ja niiden kautta kuntalaisten toivotaan osallistuvan strategian seurantaan ja kehittämiseen. Nyt heti aluksi kysymme esimerkiksi sitä, ovatko iisalmelaiset halukkaita suosittelemaan asumista kotikaupungissaan”, esittelee Terho Savolainen.
Ihmemittari toimii iisalmelaisen arjen monitorina myös tulevissa strategiakehityksen vaiheissa:
”Iisalmen kaupunkistrategialle on juuri tehty väliarviointi näin valtuustokauden viimeisen vuoden käynnistyessä. Sen perusteella ainakaan vielä ei ole tarvetta radikaaliin suunnanmuutokseen, Iisalmi pyrkii edelleen Suomen houkuttelevimmaksi seutukaupungiksi”, kertoo Terho Savolainen ja jatkaa:
”Tiettyjä strategian painopistealueita tarkennettiin ja mittareita päivitettiin, toimenpidetasolla toimialoille tuli jonkin verran uusia toteutettavia tehtäviä. Ensi vuoden kuntavaalien jälkeen uusi valtuusto päättää seuraavan strategiapäivityksen aikataulusta, todennäköisesti se tehdään valtuustokauden alkuvaiheessa 2025–2026”.
Lisätietoja:
Terho Savolainen, elinkeinojohtaja, Iisalmen kaupunki, p. 040 630 5328, terho.savolainen@iisalmi.fi
Iisalmen ihmemittari netissä:
www.iisalmi.fi/ihmemittari(siirryt toiseen palveluun)
