Vuosittain laadittavassa kaavoituskatsauksessa kerrotaan vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. Kaavoituskatsauksessa esiteltävien hankkeiden lisäksi saattaa vuoden mittaan käynnistyä muitakin hankkeita, joista tiedotetaan erikseen.
Kaavoituskatsaus vuodelle 2026 on valmistunut.
Vireillä olevat ja lähiaikoina vireille tulevat kaava-asiat esitellään tällä verkkosivulla. Kaavoituskatsausta on saatavana myös paperitulosteena Iisalmen kaupungintalolta, Pohjolankatu 14.
Kaavamuutoksen tavoitteena on kehittää ja tiivistää keskustan kaupunkiasumista. Alueella sijaitsee kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia kuten Styfin talo, jonka arvot huomioidaan asemakaavan muutoksessa. Vuonna 2025 valmisteltiin kaksi kaavaluonnosta. Tavoitteena on, että asemakaava etenee kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi vuoden 2026 aikana.
Kaavalla selvitetään alueen kulttuurihistorialliset arvot, puistoalueiden määrä sekä omarantaisen asumien mahdollisuudet ja laajuus. Asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma valmistui vuonna 2023. Vuoden 2025 aikana valmistui neljä kaavaluonnosta. Tavoitteena on, että asemakaava etenee kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi vuoden 2026 aikana.
Kaavan tavoitteena on parantaa risteysalueen liikenneturvallisuutta erityisesti raskaalle liikenteelle sekä loiventaa tien jyrkkää tasausta. Risteysalueen eteläpuoliselle asuinalueelle osoitetaan tieliikenteen ääniltä suojaava meluvalli, joka on otettu mukaan tiesuunnitelmaan. Kaavaehdotus on ollut nähtävillä tammikuussa 2026. Tavoitteena on, että asemakaava etenee kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi vuoden 2026 aikana.
Pohjoinen Puistoraitti ja asema-aukio ympäristöineen
Iisalmen kaupungin toimitilat on hakenut kaavamuutosta rautatieaseman läheisyydessä sijaitsevan 1940-luvulla rakennetun rankarakenteisen rakennuksen purkamisen mahdollistamiseksi. Kaavamuutoksella selvitetään alueen kulttuurihistorialliset arvot ja uudistetaan asemakaavaa tarvittavilta osin. Vuonna 2025 valmisteltiin kolme kaavaluonnosta. Tavoitteena on, että asemakaava etenee kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi vuoden 2026 aikana.
Kaupunginpuutarhan alueella selvitetään käyttötarkoituksen muutoksen eri mahdollisuuksia. Iisalmen alueelle on syntynyt tarve uusille liiketonteille, ja kaavoituksen aikana tätä vaihtoehtoa tutkitaan. Lisäksi tarkastellaan alueen soveltuvuutta asumiseen. Kaupunginpuutarhan osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä helmikuussa 2026. Kaavaluonnokset valmistuvat vuoden 2026 aikana.
Puistoalueeksi merkityllä alueella on kaksi omakotikäytössä olevaa rakennusta, jotka ovat olleet samassa paikassa viime vuosisadan puolivälistä lähtien. Kaavassa tutkitaan mahdollisuutta osoittaa omakotitontin käyttötarkoitus. Kaavatyö on tavoitteena käynnistää vuoden 2026 aikana.
Kirkonsalmen länsiranta
Kaavan tavoitteena on tutkia omarantaisten asuintonttien sijoittamista kaupungin omistamalle alueelle. Kaavatyö on tavoitteena käynnistää vuoden 2026 aikana.
Marjahaka-Ahmo alue
Iisalmen kaupunki on pyytänyt tarjousta Marjahaka-Ahmon alueen asemakaavan muutoksen suunnittelusta. Alueella on käynnistymässä kaavoitus Iisalmen kaupunkistrategian mukaisesti puhtaan siirtymän/uuden työpaikka-alueen tarpeisiin. Kaavaluonnokset valmistuvat vuoden 2026 aikana. Tavoitteena on, että asemakaava etenee kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi vuoden 2027 aikana.
Peltomäen alue
Iisalmen kaupunki on pyytänyt tarjousta Peltomäen alueen asemakaavan muutoksen suunnittelusta. Alueella on käynnistymässä kaavoitus Iisalmen kaupunkistrategian mukaisesti puhtaan siirtymän/uuden teollisuusalueen tarpeisiin. Kaavaluonnokset valmistuvat vuoden 2026 aikana. Tavoitteena on, että asemakaava etenee kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi vuoden 2027 aikana.
Kankaan liikunta-alue
Kaavan tavoitteena on mahdollistaa uuden monitoimihallin/jäähallin rakentaminen mahdollisesti nykyisen tekojääradan paikalle. Kaavatyö on tavoitteena käynnistää vuoden 2026 aikana.
Vireillä olevat yleiskaavat
Rajamäen aurinkovoima-alueen osayleiskaava
Rajamäen aurinkovoima-alueen osayleiskaavan osalta kaupunginhallitus on hyväksynyt kaksi kaavaluonnosta vuoden 2025 aikana. Kaavoitusta on jatkettu kaavaehdotuksen laatimisella. Tavoitteena on saada kaava kaupunginvaltuuston käsittelyyn kevätkaudella 2026.
Pohjois-Savon maakuntakaavan laatimisesta vastaa Pohjois-Savon liitto.
Vireillä on maakuntakaavan 2040, 3. vaihe, jossa käsitellään
aurinkoenergiaa
vetytaloutta
seudullisesti merkittävän kaupan muutostarpeita
Harjulinjan sähkönsiirtolinjan vaihtoehtoja sekä
maantietukikohdan suojavyöhykkeitä.
Maakuntakaava on edennyt ehdotusvaiheeseen ja se on julkisesti nähtävillä helmikuussa 2026. Kaavan hyväksymiskäsittely on kesäkuussa 2026 maakuntavaltuustossa.
Pohjois-Savossa on voimassa uudet maakuntakaavan 2040, 1. ja 2. vaihe, jotka muodostavat yhdessä kokonaismaakuntakaavan.
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Tavoitteilla varmistetaan, että valtakunnallisesti merkittävät asiat huomioidaan kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa. Voimassa olevat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulivat voimaan 1.4.2018.
Kunnan tulee seurata asemakaavojen ajanmukaisuutta ja tarvittaessa ryhtyä toimenpiteisiin vanhentuneiden asemakaavojen uudistamiseksi. Asemakaavojen ajanmukaisuutta arvioitiin teknisessä lautakunnassa 19.4.2025 § 53. Alueille, joilla asemakaava todettiin vanhentuneeksi, asetettiin rakennuskielto asemakaavan muuttamista varten.
Vuorimäen alueella on rakennuskielto ja toimenpiderajoitus yleiskaavan laatimiseksi (tekninen lautakunta 3.11.2021 § 192). Rakennuskiellot jatkuvat siihen saakka, kunnes kaavamuutokset on tehty. Kun kaava on hyväksytty ja saanut lainvoiman, rakennuskielto ja toimenpiderajoitus päättyvät.
Puhtaan siirtymän edistäminen on noussut keskeiseksi tavoitteeksi maankäytön suunnittelussa Iisalmen kaupungissa. Puhtaalla siirtymällä tarkoitetaan muutosta kohti vähähiilisyyttä, kiertotaloutta ja luonnonvarojen kestävää käyttöä. Sen tavoitteena on fossiilisten polttoaineiden korvaaminen puhtailla energiaratkaisuilla. (Ympäristöministeriö 2026.)
Suomeen on viime vuosina kaavoitettu runsaasti tuuli- ja aurinkovoimaa, joita käsitellään kaavoituksessa pääosin omina hankkeinaan. Puhtaan siirtymän hankkeilla viitataan kaavoituksessa kuitenkin laajemmin erityisesti vihreään teollisuuteen ja uusiin, kestävää kehitystä tukeviin tuotantomuotoihin. Puhtaan siirtymän hankkeiksi voidaan kaavoituksessa luokitella esimerkiksi energiantuotantoon ja -varastointiin liittyvät ratkaisut, akkutehtaat, hiilidioksidin talteenotto, hyödyntäminen ja varastointi, vedyn valmistus ja hyödyntäminen sekä uusiutuvaa energiaa käyttävät teollisuushankkeet. Viimeiseen ryhmään voidaan tapauskohtaisesti lukea myös datakeskukset, mikäli niiden hukkalämpö hyödynnetään.
Iisalmessa aloitetaan vuonna 2026 kaksi puhtaan siirtymän asemakaavaa. Iisalmen strategisessa yleiskaavassa (2024) Marjahaka-Ahmon alue on osoitettu uudeksi työpaikka-alueeksi ja Peltosalmi teollisuusalueeksi. Näiden alueiden kehittäminen tukee kaupungin elinvoimaa sekä mahdollistaa uusien, kestävien toimintojen sijoittumisen kaupunkiin. Puhtaan siirtymän asemakaavoissa keskeistä on muun muassa alueen sijainti osana yhdyskuntarakennetta, liikenneverkkoa ja infrastruktuuria sekä käytettävissä oleva maa-ala. Lisäksi huomioidaan ympäristövaikutukset, energiaverkkojen kapasiteetti ja alueiden yhteensopivuus muun maankäytön kanssa.
Kaavoituksessa katsotaan aina pitkälle tulevaisuuteen, sillä kaavat ovat usein voimassa vuosikymmeniä. Puhtaan siirtymän kehityssuuntia ja tulevia teknologisia ratkaisuja on kuitenkin vaikea ennustaa. Tämän vuoksi Iisalmessa pyritään laatimaan joustavia ja mahdollistavia kaavaratkaisuja, jotka soveltuvat erilaisille kestävyyttä edistäville teollisille toiminnoille ja työpaikka-alueille myös tulevaisuudessa. Asemakaavojen suunnittelun etenemistä on mahdollista seurata vuoden aikana Iisalmen kaupungin verkkosivuilla. Kaavaprosessin eri vaiheissa asukkailla, maanomistajilla ja muilla kiinnostuneilla on mahdollisuus tutustua suunnitelmiin ja osallistua niiden valmisteluun.
Nanna Karsikas
Lähteet: Ympäristöministeriö 2026. Mitä on vihreä siirtymä?
Onko Iisalmi vetovoimainen? Entä onko se imagoltaan vireä, turvallinen tai omaleimainen? Iisalmi on yksi 57:stä suomalaisesta seutukaupungista. Seutukaupunki on oman seutunsa tai alueensa keskus – Iisalmea ympäröi Ylä-Savon seutu. Seutukaupungit toteuttavat huhti-toukokuussa yhdessä asukkailleen vetovoimatutkimuksen, jonka avulla selvitetään seutukaupunkeihin liittyviä mielikuvia. Asukkailta toivotaan aktiivista vastaamista kyselyyn.
Tämä sivusto käyttää evästeitä. Evästeistä osa on välttämättömiä ja osaa käytetään analytiikka- ja markkinointitarkoituksiin. Lue lisää Evästekäytännöt-sivulta
Evästeasetukset
Tämä sivusto käyttää evästeitä. Evästeistä osa on välttämättömiä ja osaa käytetään analytiikka- ja markkinointitarkoituksiin. Valitse tästä, mitkä evästeet sallit.
Välttämättömiä sivuston teknisen toiminnan kannalta.
Keräävät sivuston käytöstä anonyymia tietoa, jota käytetään sivuston ja sen sisältöjen kehittämiseen.