Iisalmen kaupungin läpi kulkee Euroopan pisin ja kaunein koivukuja. Heinäkuussa tuolla kujalla järjestetään joka toinen vuosi ammattimaisen kuvanveistotaiteen näyttely, Koivukujabiennaali. Vuosien mittaan koivukujabiennaalissa on ollut mukana monipuolisesti Suomen kuvanveistäjien kärkinimiä. Suomen Kuvanveistäjäliitto palkitsi v. 2022 Koivukujabiennaalin Pro Sculptura -mitalilla ansiokkaasta työstä suomalaisen kuvanveistotaiteen edistämiseksi.
TOTTA VAI SATUA? Koivukujabiennaali 1.7.-3.8.2025
Taiteilija ammentaa aina omasta erityisestä todellisuudestaan, rikkaasta mielikuvitusmaailmastaan, jossa yksilön sisäinen kokemus, unelmat ja muistot punoutuvat yhteen. Fantasia sekoittuu luontevasti todellisuuden kokemusmaailmaan, ja näin syntyy jännitteitä, jotka vievät katsojan teosten sisältöihin. Jokaisessa taiteilijassa asuu sisällä luova alkuvoima, joka aistii elämää ja ympäristöään herkillä vaistoilla. Tämä herkkä ja intuitiivinen yhteys maailmaan avaa ovia syvällisiin oivalluksiin, joita taiteilijat ilmaisevat teoksissaan.
Näyttelyssä on mukana 10 suomalaista kuvanveistäjää, jotka edustavat monimuotoista taiteen kenttää. Taiteilijat tulevat eri puolilta Suomea, ja heidän teoksensa kertovat unelmista, haaveista, huolista, ilon hetkistä ja yhteiskunnallisista pohdinnoista. He ovat eri ikäisiä ja luovat taidetta kiinnostavan erilaisilla tekniikoilla ja tyyleillä. Koivukujabiennaali tarjoaa katsojalle visuaalisen ja tunneperäisen elämyksen. Se tuo yhteen eri sukupolvien tekijöitä, tarjoten monipuolisen katsauksen nykykuvanveistoon antaen samalla elämyksiä kaikille, vauvasta vaariin.
Näyttelyn kuraattoreina toimivat kuvataiteilijat Kaarina Kaikkonen ja Heli Ryhänen.
2025 näyttelyyn osallistuvat taiteilijat: Kim Simonsson, Tommi Toija, Matti Peltokangas, Heli Ryhänen, Markku Hirvelä, Alexander Reichstein, Satu-Minna Suorajärvi, Hanna Marno, Riikka Keränen, Anna Pekkala.
Näyttelystä
Koivukujabiennaali-info
Näyttelyn ajankohta on 1.7.-3.8.2025
Näyttelyyn on vapaa pääsy
Teemana on tänä vuonna “Totta vai satua?”
Kuraattori:
Koivukujabiennaalin kuraattorina toimii vuonna 2025 kuvanveistäjä, taiteilijaprofessori Kaarina Kaikkonen, työryhmään tulee mukaan myös iisalmelaislähtöinen kuvataiteilija Heli Ryhänen.
Taiteilijaesittelyt
Markku Hirvelä
Markku Hirvelä (s. 1956) on Rovaniemeltä kotoisin oleva kuvanveistäjä, joka asuu ja työskentelee Kotkassa. Markku valmistui kuvanveistäjäksi Suomen Taideakatemian koulusta vuonna 1984. Hänen veistostensa päämateriaali on pronssi, mutta hän käyttää myös muita tekniikoita, joita usein yhdistelee taidokkaasti keskenään.
Hänen aiemmat teoksensa olivat abstrakteja, mutta nykyisin niissä esiintyy usein figuuri “mystisessä maisemassa”. Yhteinen teema Markun teoksissa on pohjoisen matalalta tuleva valo, joka juontuu napapiirillä vietetyn lapsuuden muistoista.
“Saan työskentelyyni aiheita historiasta, myyttisistä tarinoista, alitajunnasta ja unista. Tunne luonnon voimasta on usein lähtökohtana taiteessani. Teosten nimet ovat minulle merkityksellisiä, niistä avautuu yksi mahdollinen tulkinta teokseen. Tarinallisuus ei ole teosteni lähtökohta, vaan tunne, jonka haluan välittää käyttämällä dramatiikan keinoja.“
Markku Hirvelä: Askel Kuutamossa (2006). Materiaalina rauta ja teräs.
Riikka Keränen
Riikka Keränen (s.1984) on kuvataiteilija ja sekatyöläinen, joka asuu ja työskentelee Ristijärvellä Kainuussa. Hän on valmistunut Kankaanpään taidekoulusta kuvanveiston osastolta 2010.
Riikan työskentelyn keskiössä ovat moninaiset materiaalit, joiden kautta ja kanssa hän pohtii ihmisen ja muiden eliöiden suhdetta aikaan sekä ympäröivään maailmaan ja sen eri ilmiöihin. Tärkeitä elementtejä hänen työskentelyssään ovat myös intuitiivisuus, käsillään ajattelu ja leikki.
Riikan teokset ovat monin eri tekniikoin materiaalien ominaisuudet herkkyydellä tunnistaen toteutettuja veistoksia, installaatioita, paikkasidonnaisia ympäristötaideteoksia sekä julkisia veistoksia.
Riikka Keränen: Katoava kivi (2003). Materiaalina maa-aines, savi, hiekka, pigmentti, pellavaverkko ja pellavaöljy. Kuva #Holiday365 -näyttelystä Sotkamosta.
Hanna Marno
Hanna Marno (s.1981, Helsinki) on kuvanveistäjä ja ympäristötaiteilija, joka asuu ja työskentelee Siikaisissa, Satakunnassa. Viimeisten vuosien aikana kyläyhteisössä asuttuaan, hänen ruokavalionsa on koostunut kaneliseitikin lakeista aamiaisella ja lounaalla. Raskaan päivän jälkeen päivällinen on hieman monipuolisempi: annos lehtikuusta lihaksille, indigoa verelle ja hernekuukuspulveria, että näkisi paremmin. Illallisella hän nauttii puuroa rukiista ja grafiitista, sillä yö tarvitsee ylleen suojan. Koiraystävä Mauri tarkkailee annoksia herkkukulhonsa takaa.
Työskentelytapani on maisemalähtökohtainen ja yhteisöllinen – luon kytköksiä yhteisön ja ympäröivien materiaalisuuksien kautta. Työskentelen usein paikkasidonnaisesti pyrkimyksenäni muovailla erilaisten maailmojen kohtaamisia. Olen tehnyt viiden vuoden ajan siirtymää auto-ja veneteollisuuden mitallistetusta (kuolleesta) maailmasta täysin orgaaniseen, lähialueilta kerättyyn materiaaliperheeseen ja tarinallisuuksiin. Tällä hetkellä pääpainoni on värisienityöskentelyssä, puussa ja kipsissä.
Hanna Marno: Édouard Samettijalka (2024). Lahjoitettu puumateriaali ja luonnonvärit.
Anna Pekkala
Anna Pekkala (s. 1989 Mänttä) on Helsingissä työskentelevä kuvanveistäjä. Hän on valmistunut Kuvataideakatemian kuvanveiston maisteriohjelmasta ja aiemmin opiskellut kuvataiteilijaksi Tampereella.
Annan taiteellinen työskentely liikkuu herkkyyden ja raa’an materiaalin rajapinnoilla, missä empatia, tunne-elämän syvät virrat ja rautakauppaestetiikka kietoutuvat toisiinsa yllättävin ja joskus ristiriitaisin tavoin. Teoksista löytää viitteitä massasukupuuttoihin kuin populaarikulttuuriinkin. Vesi ja erilaiset nesteet toistuvat teosten teemoissa.
Hän työskentelee laajalla materiaalikirjolla ja vaihtelevilla mittakaavoilla. Anna kuvailee itseään pelokkaaksi vesipedoksi, joka taiteessaan tutkii pinnan alla piileviä jännitteitä, liikehdintää ja tuhoa.
Anna Pekkala: Vasarahai (2020). Kierrätysmateriaalit.
Matti Peltokangas
Kuvanveistäjä Matti Peltokangas (s. 1952, Virrat) asuu ja työskentelee Helsingissä. Hän on sekä moderni että perinteinen kuvanveistäjä, jolle työstämisen näkyminen teoksen muodossa on oleellista. Veistosten päämateriaalit ovat pronssi ja kivi.
Matti hallitsee mittakaavat pienistä mitaleista jyhkeisiin monumentteihin. Parhaiten hänet tunnetaan presidentti Relanderin muistomerkistä. Graniittinen teos sijaitsee Helsingissä, Töölössä, ja veistoksena se on vahvasti tilallinen, osista rakentunut veistosinstallaatio. Matti leikkii kuvanveiston ja veistokäsityön näkymättömällä rajalla ja osoittaa samalla kunniaa perinteisille käsityöammateille.
Matti Peltokangas: Yhtyvät säteet (1992), Oulu. Graniitti.
Alexander Reichstein
Alexander Reichstein (s. 1957, ) asuu ja työskentelee Helsingissä. Hänen taiteensa kutsuu kokemaan, tutkimaan ja leikkimään. Hänen monipuolinen tuotantonsa ulottuu kuvakirjojen herkkyydestä aina suurimuotoisiin, osallistaviin näyttelyprojekteihin.
Alexander suuntaa työnsä erityisesti lapsiperheille. Taiteessaan hän palaa ihmisenä olemisen peruskysymyksiin: pelkoon, riemuun, hellyyteen ja vihaan – tunteisiin, jotka jokainen lapsi oppii tuntemaan kasvaessaan. Hänen maailmansa rakentuu neljästä elementistä – maasta, vedestä, ilmasta ja tulesta – ja sen asuttavat kasvit, eläimet ja ihmiset. Syntymä, elämä ja kuolema punoutuvat tarinoihin, jotka ammentavat inspiraationsa muinaishistoriasta ja mytologioista. Näyttelyissä saa koskea, tutkia ja astua mukaan teosten maailmaan, jossa mielikuvitus on aina tervetullut.
Alexander Reichstein: Merenneito (2000). Sekatekniikka. Kuva, A. Reichstein.
Heli Ryhänen
Heli Ryhänen (s.1971, Iisalmi) on kuvanveistäjä joka asuu ja työskentelee Tampereella, mutta enenevissä määrin myös Iisalmessa. Heli on tullut tunnetuksi tekonahasta ommelluista figuratiivisista veistoksistaan. Viime vuosina kasvit ja eläimet ovat alkaneet hallita teoksia yhä vahvemmin. Myös teoksissa käytettyjen materiaalien kirjo on kasvanut vuosi vuodelta.
Temaattisesti teokset kertovat elämän ja kuoleman kiertokulusta, rappeutumisesta ja uudelleenkasvusta välittäen näitä teemoja sekä lempeällä että paikoin synkälläkin sävyllä.
Heli työskentelee ympäristöä havainnoiden, maailman tilanteen ja luontoympäristön muutoksia seuraten ja kommentoiden. Rakennan teoksillani näkymiä ihmisen ja muiden lajien yhteiselosta kerrostaen ja lomittain.
Kim Simonsson (s.1974) on suomenruotsalainen kuvanveistäjä, joka asuu ja työskentee Fiskarsin ruukissa. Hänet tunnetaan ennakkoluulottomasta tarinankerronnasta ja materiaalien vahvasta tuntemuksesta.
Kimin ensisijainen työskentelymateriaali on savi, josta hän veistää eläin- ja ihmishahmoja, usein luonnolliseen tai ylimitoitettuun kokoon. Taiteilija viimeistelee veistoksensa käsin puhalletulla lasilla, kuiduilla tai arkisilla käyttöesineillä, ja sijoittaa näin teoksensa osaksi huolellisesti suunniteltuja taruja, joissa vilpittömyys ja mielikuvitusta terävöittävä outous asettuvat rinnakkain.
Kim veistää teokset käsityönä ja kokeekin olevansa ennenkaikkea käsityöläinen. Teosten pinnoissa näkyy veistäjän kiinnostus luoda illuusioita, joissa materiaali unohtuu ja todellisuudesta tulee toinen. Saven plastisuus ja loputtomat mahdollisuudet kiehtovat minua. Kerron käsilläni tarinaa.
Kim Simonsson: Mossboy With An Apparition / Sammalpoika ja ilmestys (2022). Keramiikka, nylonkuitu, epoksihartsi, tekokukkia, sähkölaitteiden osia, sulkia, köyttä, leluja.
Satu-Minna Suorajärvi
Satu- Minna Suorajärvi (s.1967) on helsinkiläinen kuvanveistäjä ja kuvataiteen maisteri, jonka sukujuuret ulottuvat maaseudulle. Satu-Minnan äiti on syntynyt Iisalmessa, ja siksi osallistuminen Koivukujabiennaaliin on hänelle taiteilijana erityisen merkityksellistä.
Satu-Minna työstää veistoksia 3D-tulostamalla. Teosten muotokieli yhdistää arkielämän elementtejä matemaattisiin malleihin. Viime vuosina hän on keskittynyt erityisesti orgaanisten muotojen 3D-mallintamiseen – ne muistuttavat juuria, luurankoja tai maljakoita.
Erityisesti saven 3D-tulostus on herättänyt hänelle kysymyksen: Olenko matkalla ruukkujen tekijäksi? Keraamikoksi en ole ryhtynyt, mutta maljakon muoto ei ole jättänyt minua rauhaan. Maljakko voi olla unohdettu pölynkerääjä ikkunalaudalla, täynnä kukkia tai kaikua tyhjyyttä. Minun maljakkoni ovat pirstaleisia, juurimaisia luita – ja silti ne säilyttävät muotonsa, kuin ihmeen voimalla. Ne kantavat mukanaan elämää ja toivoa.
Tommi Toija (s.1974, Lapua) asuu ja työskentelee Helsingissä. Hänet tunnetaan etenkin lempeän kapinallisista, ympäristöään suurin silmin ihmettelevistä veistoshahmoista. Tommi tutkii ihmisen haavoittuvuutta arkkityyppisissä hahmoissaan – jotka eivät hänen mukaansa ole miehiä eivätkä naisia, eivät vanhoja eivätkä nuoria, vain ihmisiä – ja vetoaa näin maailmanlaajuisesti yleisön sisäiseen sydämeen, joka on kahlittu yhteiskunnallisiin normeihin ja henkilöitymiin, joita tarvitsemme pärjätäksemme.
Mitä tarkoittaa olla ihminen, mitä tarkoittaa olla olemassa yhteiskunnassa, mitä me olemme? Tommin hahmot ovat kirjaimellisesti ja kuvainnollisesti alastomia, alttiina maan elementeille ja ihmisten katseille. Tulokset ovat humoristisia, mikä tekee hänen teoksistaan helposti lähestyttäviä.
Kaupunkikuvassa näkyvä julkinen taide lisää parhaillaan esteettisyyden lisäksi kaupungin persoonallisuutta ja vahvistaa asukkaiden kulttuuriperintöä. Tervetuloa tutustumaan Iisalmen julkiseen taiteeseen!
Tämä sivusto käyttää evästeitä. Evästeistä osa on välttämättömiä ja osaa käytetään analytiikka- ja markkinointitarkoituksiin. Lue lisää Evästekäytännöt-sivulta
Evästeasetukset
Tämä sivusto käyttää evästeitä. Evästeistä osa on välttämättömiä ja osaa käytetään analytiikka- ja markkinointitarkoituksiin. Valitse tästä, mitkä evästeet sallit.
Välttämättömiä sivuston teknisen toiminnan kannalta.
Keräävät sivuston käytöstä anonyymia tietoa, jota käytetään sivuston ja sen sisältöjen kehittämiseen.