Juhani Ahon museo

• Normaalilippu 3 €
• Opiskelijat, työttömät ja eläkeläiset 2 €
• Nuoret (alle 18v.) 2 €
• Lapset (alle 7v.) ilmaiseksi

• Ryhmäliput 2 € /hlö. (väh. 15 hlöä.)
• Alennukseen oikeutetut ryhmät 1,5 € /hlö. (väh. 15 hlöä.)

Maksutavat

Korttimaksu, käteinen, Smartum, pressikortti, Pohjois-Savon K9-etu ja kulttuurikuriirietu, Kaikukortti, ICOM-kortti sekä Museokortti.
Ryhmille saatavissa laskutus.

Opastukset yksittäiskävijöille

Asiantuntevat kesäoppaamme tarjoavat pääsylipun hintaan kuuluvan perusopastuksen museon päänäyttelyyn ja Koljonvirta-näyttelyyn kiireettöminä aikoina.

Opastuksia kävijöille tarjotaan suomeksi ja englanniksi. Itsekseen kiertäville on tarjolla opasvihkoja suomeksi, englanniksi, ruotsiksi, venäjäksi ja saksaksi. Ryhmäopastuksista löydät lisätietoa museon etusivun “Opastukset”-osiosta.

Museossamme on käytössä museokortti.

• Uusi Museokortti 1.1. 2025 alkaen 86 €
• Voimassa olevan Museokortin uusinta 1.1. 2025 alkaen 79 €
• Vanhentuneen Museokortin uusinta 1.1. 2025 alkaen 86 €

Miten pääsen paikalle?

• Museolla on oma parkkialue Ouluntien varressa 100 metrin päässä museosta.
• Iisalmeen pääsee junalla tai bussilla. Museolle pääsee Iisalmen linja-autoasemalta paikallisliikenteen bussilla no 2 jäämällä Vanhan Kainuuntien pysäkillä pois. Pysäkiltä museolle on matkaa noin 500 metriä vanhaa hiekkatietä.
• Iisalmen keskustasta on matkaa museolle noin 5 km pyöräilyteitä pitkin.

Esteettömyys liikuntarajoitteisille:

Invaparkkiin auton voi jättää museon viereen. Museon päänäyttelyyn voidaan asettaa ramppi pyörätuolia varten, mutta vanhan rakennuksen ovien kapeuden vuoksi vain osa näyttelystä on saavutettavissa pyörätuolilla. Lisänäyttelyihin ei pääse pyörätuolilla.

Historiapolku on paikoin mäkinen ja kulkee metsäisessä maastossa.

Lipunmyynnin yhteydessä toimivasta pienestä museokaupastamme voit ostaa muistoksi erilaisia postikortteja. Oppaamme puodissa kertovat halutessanne myös muista Iisalmen kulttuurikohteista ja tarjolla on esitteitä Iisalmen ja lähiseutujen matkailukohteista.

Museon päänäyttely sijaitsee Iisalmen vanhassa kappalaispappilassa Mansikkaniemen kuvankauniilla ulkoilualueella.

Museon perusnäyttely sijaitsee vanhassa kappalaispappilassa, joka toimi Juhani Ahon lapsuudenkotina. Kirjailija Juhani Aho (1861-1921) asui Mansikkaniemellä vuosina 1865-1876. Hänet tunnetaan realistisesta tyylisuunnastaan, kärkevistä kannanotoistaan lehtimiehenä ja lyhyistä ”lastuiksi” nimetyistä kertomuksista. Aho oli myös innokas perhokalastaja ja pyöräilijä aikana, jolloin nuo lajit vasta tekivät tuloaan Suomeen. Ahon isä Theodor Brofeldt, joka tunnettiin Iisalmessa “Ukko Brofeldtinä”, toimi Iisalmen seurakunnan pappina 55 vuotta. Museon päänäyttely kietoutuu näiden kahden kiehtovan henkilön ympärille.

Päärakennuksen näyttelyssä on esillä Juhani Ahon elämästä, perheestä ja aikakaudesta kertovaa esineistöä. Kirjailijan luonnetta valaisevat hänen käyttämänsä upeat kirjoitusvälineet, käsintehdyt perhokalastustarvikkeet ja kummastuttava polkupyörälupakirja. Ukko Brofeldtin elämää heijastelevat Iisalmen ison pappilan uusrenessanssiset kalustot, komeat piiput ja hänen itsensä valmistamat keinutuolit.  Näyttelyssä pääset kurkkaamaan Juhanin työhuoneeseen, ihastelemaan pappilan salonkia ja istahtamaan 1800-luvun lopun keittiöön katselemaan keittiövälineiden kirjoa. Anna vanhojen esineiden kiehtovine tarinoineen viedä sinut hetkeksi matkalle menneisyyteen, aikaan, jolloin öljylamput saapuivat pirtteihin…VINKKI: Kysy esineistä rohkeasti oppailtamme. Tavanomaiselta näyttävä tupakkalaatikko piippuhyllyllä saattaa paljastua vuosisatoja suvussa periytyneeksi museon vanhimmaksi esineeksi! Päänäyttelyyn on tarjolla opastuksia niin yksittäiselle kävijälle kuin ryhmillekin! Lisätietoja tarjolla olevista opastuksista löytyy “Opastukset“ -osiosta.

”Sisimmässäni minä varmaan olen enemmän kalamies kuin kirjamies”

Museon aittarakennuksessa voit tutustua kuvien kautta Juhani Ahon rakkaaseen harrastukseen, perhokalastukseen. Elämänsä loppupuolella Aho vietti suuren osan ajastaan jahdaten Huopanankosken “mullosia” ja “koskenkinkkuja”. Aho vaikutti kirjoituksillaan Suomen kalastuslainsäädännön kehitykseen ja perhokalastusharrastuksen leviämiseen Suomeen. Opettelipa hän englannin kielenkin vain tilatakseen Englannista sopivia kalastusvälineitä.

Juhanin perho-oppeja ja harrastusta Iisalmessa ylläpitää Juhani Ahon perhokerho ry. Kerhon laatima näyttely esittelee erilaisia perhoja, perhokalastuksen tekniikkaa sekä kerhon toimintaa.

Museon vanhassa savusaunassa voit tutustua saunan historiaan, erilaisiin saunatyyppeihin ja saunan merkitykseen suomalaisessa kulttuurissa. Näyttely esittelee saunan asemaa kansanperinteessä, vanhanaikaisessa lääkinnässä ja sairaanhoidossa sekä Juhani Ahon kirjallisuudessa. Vieno savuntuoksu virittää kävijän aistimaan menneitä löylyjä. Ehkä saunassa voi huomata saunatontunkin jälkiä.

Museon toinen pysyvä näyttely syventyy alueella käytyyn Koljovirran taisteluun.

Museon pihapiirissä vanhan Ouluntien varrella sijaitsee Mäntyläksi nimetty vanha tuparakennus. Sieltä löydät näyttelyn Suomen sodasta (1808-1809), joka ratkaisi Suomen kohtalon ja aloitti autonomian aikakauden. Näyttely kertoo Koljonvirran taistelusta, jossa eversti Sandels ja ruhtinas Dolgorukov kohtasivat viimeisen kerran. Näyttelyssä pääset katselemaan sotilaiden asuja, varusteita ja aseistusta sekä perehtymään taistelun vaiheisiin, taustoihin ja seuraamuksiin. Taistelusta kertoili aikanaan myös Runeberg Vänrikki Stoolin tarinoissa.

Tervetuloa perehtymään kiehtoviin kohtaloihin taisteluiden ja tarinoiden Koljonvirralle!

Vinkki: Koljonvirta-näyttelyyn on tarjolla opastuksia ryhmille! Katso verkkosivujen “Opastukset“-osiota.

Museon pihapiiristä lähtee noin kilometrin mittainen historiapolku, jolla pääset ulkoilun ohella tutustumaan Koljonvirran taisteluasemiin. Rauhaisissa metsiköissä kulkevalla polulla näkyvät menneen jäänteet. Tykistöasemat, sotakorsut ja maisemat vesistöjen taakse kuiskivat menneisyyden raivokkaista taisteluista, sotilaiden arjesta ja toiveista. Polun varrella olevat opastaulut kertovat Koljonvirran taistelun etenemisestä, asemista ja aseistuksesta, kuolemasta sekä jälkivaikutuksista. Puolen kilometrin mittainen lisälenkki kertoo sotilaiden elämästä 1700-1800-lukujen vaihteessa ja eräästä taistelun tuhoisasta vaiheesta, jota on kutsuttu Iisalmen veriyöksi.

Puhelimeen ladattavalla AR-sovelluksella opastauluissa olevat kuvat heräävät eloon näyttäen videopätkiä taisteluista ja sotilaiden ajanvietosta ja tuntemuksista. Ohjeet sovelluksen lataamiseen löytyvät polun alusta, museon parkkialueen luota.  

Vinkki: Mansikkaniemen päädyssä luontopolun varrella voit istahtaa syömään eväitä nuotion äärelle kauniissa järvimaisemissa. 

Huomioithan, että luontopolku voi olla paikoittain vaikeakulkuinen!

eMuseossa voit tutustua Juhani Ahon museon ympäristöön sekä Suomen sodan aikaisiin Koljonvirran tapahtumiin.

eMuseo -palvelusta löydät materiaalia, jonka avulla voit tutustua Juhani Ahon museoon kesäkauden ulkopuolella. Voit myös käyttää palvelua tukena museokierroksella, jos haluat kiertää näyttelyn omatoimisesti.  

Suunnitteletko pyöräilyretkeä Mansikkaniemelle? eMuseosta löydät esimerkiksi “Polkupyöräretki Mansikkaniemelle -osion, joka esittelee Iisalmen nähtävyyksiä matkalla Juhani Ahon museolle. Reitti kulkee Iisalmen torilta Mansikkaniemelle. 

Palvelusta löytyvä Taisteluiden ja Tarinoiden Koljonvirralla -osio taas tutustuttaa sinut Suomen sodan aikaisiin tapahtumiin Koljonvirralla. 

Sivustolta löydät tietoa myös muista Suomen museokohteista.

Siirry eMuseo -palveluun(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun) (linkki avautuu uuteen välilehteen)

Lasten museoilta on vuotuinen perheen pienimmille suunnattu tapahtuma.

Vuonna 2024 Lasten museoilta järjestetään 25.6. klo 17-19.

Lasten museoillassa museolla tapahtuu monenlaista. Löydä jännittäviä juttuja kuvasuunnistuksessa, tule kuuntelemaan musiikkia tai suunnistamaan historiallisissa maisemissa. Lasten museoillasta ei tekeminen lopu. Mukana toiminnassa on myös Lastenkulttuurikeskus Lastu.

Otamme mielellään mukaan uusia yhteistyökumppaneita järjestämään ohjelmaa ja esityksiä!

Jussin perinnepäivässä perehdytään Juhani Ahon ja tämän vanhempien harrasteisiin ja aikakauden kädentaitoihin.

Vuonna 2024 Perinnepäivä järjestetään 28.7. klo 12-15.

Kiinnostaako metsästyksen salat, perhojen sitominen tai ihan vain polkupyöräily? Ihmetyttääkö runonlausunta tai sorvareiden ja kutojien taianomainen kädentaito? Juhani Ahon perintöpäivässä tutustutaan erilaisiin harrasteisiin ja vanhoihin taitoihin. Työpajoissa pääset kokeilemaan itse erilaisia kädentaitoja. Museoympäristössä voit kuunnella puhetaidon taidonnäytteitä ja luentoja mielenkiintoisista aiheista tai yllättyä elävästä kulttuuriperinnöstä.

Jussin perintöpäivä järjestetään vuosittain heinäkuussa. Jos olet itse vanhojen taitojen taitaja tai puhetaidon mestari, ilmoittaudu ihmeessä mukaan pitämään omaa pistettäsi!

Elotorin kojuista löydät paikallisten tuottajien herkkuja ja käsintehtyjä aarteita.

Vuonna 2024 Elotori järjestetään 25.8. klo 11-14.

Elokuun lopulla museolle kokoontuu paikallisia artesaaneja, käsityöläisiä, viljelijöitä ja luomutuottajia. Elotorilla on myynnissä kaikenlaista kananmunista lammastuotteisiin, jauhoista marjoihin, hunajasta lehtikaaliin ja omenoihin. Käsitöitä löytyy lapasia, leluja, koruja, kortteja, tauluja, päretöitä, neuleita ja vaikka mitä! Tule tekemään löytöjä elokuun lopun suurimmilla markkinoilla Juhani Ahon museolla!

Elotori on museon vuotuinen tapahtuma, joka järjestetään elokuun loppupuolella. Jos olet kiinnostunut myymään omia tuotteitasi, kysele museolta myyntipaikkaa.

Kaipaatko pientä tunnelmallista tupaa juhlille, esitelmälle, näyttelylle tai muulle pienelle tilaisuudelle? Vanha museorakennus Mäntylä on vuokrattavissa erilaisiin tapahtumiin. Mäntylää tarjotaan myös ilmaiseksi näyttelykäyttöön kesä-heinäkuussa.

Dolgorukin muistomerkin vieressä Ouluntien varrella ollutta tilaa on kutsuttu nimillä Halmemäki, Rikola ja Mäntylä. Tilan rakennukset ovat mahdollisesti rakennettu jo 1840-1850-luvuilla. Omaksi tilakseen ”Halmemäki” lohkottiin pappilan maista vuonna 1897 ja Mäntylä-nimen se sai vuonna 1933, jolloin tilan omistajiksi on lainhuudoissa kirjattu Kalle, Jooseppi ja Pekka Rikola. Mäntylä oli pitkään asuinkäytössä, kunnes jäi autioksi. Mäntylässä toimi pieni soitinmuseo vuosina 1985-1987. Iisalmen kaupunki osti Mäntylän vuonna 2005. Vuosina 2006-2011 Mäntylän tupa peruskorjattiin kattavasti. Samalla lahovaurioitunut eteinen purettiin ja tilalle rakennettiin kuisti, jollainen rakennuksessa oli aikoinaan ollut.

Nykyään Mäntylässä sijaitsee Juhani Ahon museon Koljonvirta-näyttely ja pieniin tilaisuuksiin sopiva tupa, jonka sydämessä seisoo luonnonkivestä ja tiilestä valmistettu leivinuuni ja kolme jykevää puupöytää. Tuvassa on myös sähkövalaistus ja sähkökaappi tietokoneita ja kahvinkeittimiä varten. Koljonvirta-näyttelyyn voitte halutessanne tilata opastuksen.

Kysy lisää sähköpostitse osoitteesta juhaniahonmuseo(a)iisalmi.fi.

Yli 15 hengen ryhmille on saatavilla tilauksesta ryhmäopastuksia museon aukioloaikoina. Ryhmäopastuksilla perehdytään Juhani Ahon lapsuudenkotiin, kirjalliseen uraan ja harrasteisiin sekä Juhani Ahon perheeseen. Erityisesti tutustutaan Juhanin isään Theodor Brofeldtiin, joka toimi Iisalmen kappalaisena Mansikkaniemellä. 

Ryhmäopastuksen hinta on alennettu pääsymaksu eli 2€/hlö tai 1,5€/hlö opiskelijoille ja eläkeläisille. Maksut veloitetaan museokäynnin yhteydessä kortilla tai käteisellä tai jälkikäteen laskuna yhteyshenkilöltä.

Perusopastuksen lisäksi saatavilla on tilauksesta museoamanuenssin laatimia erityisopastuksia. Erityisopastuksesta veloitetaan pääsylippujen hinnan lisäksi opastusmaksu, joka on 20€/opastuskokonaisuus.

Varausohjeet

Pyydämme tekemään ryhmävaraukset ensisijaisesti sähköpostitse juhaniahonmuseo(at)iisalmi.fi tai toissijaisesti puhelimitse numeroon 040 489 4026. Ilmoitattehan varausta tehdessänne seuraavat tiedot:

• kenelle varaus tehdään
• montako teitä on
• milloin olisitte tulossa
• haluatteko perusopastuksen vai jonkin erityisopastuksista
• onko teillä opastuksen suhteen muita erityistoiveita

Varaa koulukäynnit hyvissä ajoin sähköpostitse juhaniahonmuseo(a)iisalmi.fi

• Opettajan on kuljettava luokkansa mukana valvojana koko museokäynnin ajan!
• Juokseminen museon sisätiloissa ei ole sallittua.
• Esineisiin ei saa koskea ilman museohenkilöstön lupaa (koskee myös opettajia).
• Seiniin ja huonekaluihin ei saa nojailla. Museohenkilöstö kertoo sallituista istumapaikoista.
• Perusnäyttelyn tiloissa saa kuvata, mutta salamavalon käyttäminen on kiellettyä. Vaihtuvassa näyttelyssä kuvaaminen on kielletty tekijänoikeussuojan vuoksi.
• Näyttelytiloihin ei saa viedä ruokia ja juomia. Eväät voi jättää lipunmyyntiin säilytykseen.

Mansikkaniemi on aikoinaan kuulunut Iisalmen pappilan maihin. Pappilan tila on ensimmäisen kerran mainittu maarekisterissä vuonna 1798 numerolla 18:0. Vuonna 1897 Pappilan tilasta lohkottiin Pienpappila eli nykyinen Mansikkaniemen museon alue numerolla 18:7.

Rakennukset Mansikkaniemellä ovat kuitenkin jo varhaisempaa perua. Rakennukset on mahdollisesti rakennuttanut rovasti Johan Lorenz Lagus (kirkkoherrana 1854- 1881) apulaiselleen kappalaisen taloksi 1850-luvulla. Toisen lähteen mukaan Lagus olisi rakennuttanut ne jo 1840-luvulla tyttärelleen. Joka tapauksessa Mansikkaniemi toimi 1850-luvulta lähtien kappalaisen virka-asuntona. Tällöin pappila oli vuoraamaton ja maalaamaton hirsirakennus, jossa oli neljä huonetta ja keittiö. Pihapiirissä oli lisäksi tuparakennus, kaksi aittaa, maakellari, sauna ja navetta.

Vuonna 1865 Mansikkaniemelle muutti kappalainen Theodor Brofeldt perheensä ja nelivuotiaan poikansa Johannes Brofeldtin (Juhani Aho) kanssa. Brofeldtit asuivat pikkupappilassa vuoteen 1876, kunnes muuttivat Kyrönniemeen Vieremälle ja sittemmin Iisalmen isoon pappilaan Theodorin saadessa rovastin arvon.

Brofeldtien jälkeen rakennusten historia on epäselvä, mutta jossain vaiheessa rakennukset ovat siirtyneet pappilakäytöstä yksityiseen asuinkäyttöön. Tähän voi liittyä vuosien 1910-1924 aikaiset Mansikkaniemen tilojen uudelleenrekisteröinnit ja yhdistelyt. Sota-aikoina rakennuksiin majoitettiin evakkoja.

Myöhemmin Iisalmen maalaiskunta osti rakennukset ja perusti Juhani Ahon museon vuonna 1958. Museota varten rakennukset peruskorjattiin ja museoon kerättiin takaisin vanhaa pappilan kalustusta. Perustusvuonna kerättyyn museokokoelmaan kuului noin 250 museo-objektia. Seuraavan vuosikymmenen aikana museon objektimäärät lähes kaksinkertaistuivat ja nykyään museon kokoelmat kattavat noin 650 museo-objektia.

Museon alkuvuosina museota pyrittiin laajentamaan ja alueelle siirrettiin 1964 Ruotaanmäeltä tuulimylly ja Koljonvirran tilalta Suomen sodan nähnyt aitta.

Vuonna 1970 kuntaliitoksen myötä museo siirtyi Iisalmen kaupungin omistukseen.

Museon tallennusalue

Juhani Ahon museon tarkoituksena on toimia Ahoon liittyvän kulttuuriperinnön vaalimiseksi ja säilyttämiseksi. Museo on perustettu vuonna 1958 painopisteenään Juhani Aho ja pappilakulttuuri ja ympäristönä sillä toimii Koljonvirran sotahistoriallinen alue. Museon toiminta pohjautuu museon aineistoihin ja kokoelmiin. Päämääriensä tavoittamiseksi museo harjoittaa kulttuuriperinnön tallettamista, näyttelytoimintaa ja muuta yleisötyötä, opetus- ja kasvatustoimintaa sekä tutkimus- ja julkaisutoimintaa. Museon omistajana toimii Iisalmen kaupunki ja sen toimintaa hallinnoi kaupungin sivistys- ja hyvinvointilautakunta.

Juhani Ahon museolla on kolmitahoinen rooli paikallisena kulttuurihistoriallisena museona. Se toimii Juhani Ahon kirjailijamuseona, kulttuurihistoriallisena pappilamuseona sekä sotahistoriallisena paikallismuseona liittyen Suomen sodan aikaiseen Koljonvirran taisteluun. Museon kokoelmatyö painottuu ensisijaisesti Juhani Ahoon ja tämän perheeseen, toissijaisesti Iisalmen pappilaan ja pappilakulttuuriin ja kolmanneksi Koljonvirran taisteluun. Museon kokoelmatehtävänä on kerätä, tallettaa, säilyttää ja esittää paikallista aihealueensa aineellista ja aineetonta kulttuuriperintöä museo-objektien ja arkistomateriaalin muodossa sekä toteuttaa ja edistää aihealueeseensa ja kokoelmiinsa liittyvää tutkimusta ja julkaisutoimintaa. Museo-objektilla tarkoitetaan mitä tahansa objektia, jonka nähdään kuvastavan aikaansa ja sen säilyttäminen nähdään kulttuuriperinnön tallettamisen kannalta olennaisena. Objektista tulee museo-objekti, kun se talletetaan, luetteloidaan ja dokumentoidaan museon kokoelmiin. Objekteihin kuuluvat esine-, taide-, tekstiili-, valokuva-, arkisto- ja kirja-aineistot ja rakennukset sekä tallenteet, nauhoitteet, haastattelumateriaali ja muut aineettoman kulttuuriperinnön objektit.

Juhani Ahon museon primäärinen objektien tallennusalue sijoittuu aikavälille 1830-1929 Juhanin isän Theodor Brofeldtin syntymävuosikymmeneltä Juhani Ahon kuolinvuosikymmenelle painottaen Juhanin lapsuuden aikaa ja Theodorin kappalais- ja rovastiaikaa Iisalmessa. Aiheellisesti tallennusalue koskee Juhani Ahon, tämän sisarusten ja vanhempien esineistöä, kirjailijanvälineitä ja kappalaispappiloiden tavaroita. Alueellisesti tallennusalueena toimii Iisalmi, painotuksena Mansikkaniemi. Sekundäärinen tallennusalue sijoittuu aikavälille 1808-1809 koskien Suomen sotaa, jolloin alueellisena ja aiheellisena tallennusalueena on Koljonvirran taistelu.

Kirkkohistoriallinen ja yleinen pappila-aineisto ohjataan ensisijaisesti muihin soveltuviin alan museoihin. 

Juhanin perhe-elämää Venny Soldanin kanssa koskeva aineisto ja Venny ja Tilly Soldanista kertova aineisto, etenkin taiteellinen aineisto, voidaan harkinnanvaraisesti ohjata myös Järvenpään Ahola-museoon tai Järvenpään taidemuseoon.

Haluatko tehdä lahjoituksen?

Museo ottaa vastaan objektilahjoituksia tallennusalueensa mukaisesti. Vastaanoton perusteena on objektin edustavuus, kontekstitiedot ja kunto. Lisäkriteerejä ovat harvinaisuus, merkityksellisyys, käytettävyys, paikallisuus ja säilyvyys. Lisäksi arvioidaan museon kokoelmien täydentämistä tai päällekkäisyyttä, muiden museoiden tallennusalueita ja museon kykyä ottaa objekti vastaan ja säilyttää se soveltuvissa olosuhteissa.

Tarjotessanne lahjoitusta museon kokoelmiin pyydämme lähettämään siitä kuvia sekä kertomaan mahdollisimman kattavasti lahjoitettavien objektien historiasta. Olennaisia tietoja ovat esimerkiksi valmistukseen ja käyttöön liittyvät ajankohdat, paikat ja henkilöt sekä käyttötavat ja käyttötarkoitukset.

Huomioithan, että voimme liittää lahjoituksen joko varsinaisiin suojeltuihin museokokoelmiimme tai ns. käyttökokoelmaan pedagogisia tarpeita varten.

Hankinnoista laaditaan aina lahjoitus- tai luovutussopimus, jolla objektien omistus-, hallinta-, käyttö- ja muut oikeudet siirretään lahjoittajalta museolle. Sopimus toimii myös vastaanottoasiakirjana. Sopimus tehdään, kun objekti luovutetaan museon kokoelmiin. Sopimus sisältää lahjoittajan tai luovuttajan yhteystiedot, sopimusehdot ja objektien tiedot riittävällä tasolla niiden yksilöimiseen myöhemmin. Sopimuksen liitteenä voi olla objektien tarkempia taustatietoja. Sopimus tehdään kahtena samasanaisena kappaleena, joista toinen jää museon arkistoon ja toinen lahjoittajalle tai luovuttajalle. Sopimuksessa määritetään museolle oikeudet tallettaa, lainata ja käyttää objekteja myös muissa tiloissa ja näyttelyissä kuin museolla. Sopimus antaa myös oikeuden tehdä poistoja museokäytänteiden mukaisesti. Sopimus ei velvoita museota entisöimään tai pitämään objekteja esillä. Oikeuksien siirtyminen sopimuksessa tarkoittaa myös mahdollisuutta siirtää objekti pedagogiseen käyttökokoelmaan. Ehtojen tarkoitus on taata museolle vapaus toimia museoalan käytäntöjen mukaan kokoelmatyössä.

Kuvaaminen

Saako museossa kuvata?

Valokuvaaminen on sallittua museon päänäyttelyssä ilman salamavalon käyttöä. Vaihtuvissa näyttelyissä kuvaaminen on kielletty.

Miksi kuvaamista rajoitetaan?

Valon ja etenkin UV-säteilyn vaikutus haurastuttaa museo-objekteja ja varsinkin tekstiilejä, minkä vuoksi museon valon määrää tarkaillaan mittareilla. Vaikka yksittäinen salamavalo ei aiheuttaisi näkyvää vaikutusta, tuhansien asiakkaiden kerryttämä vaikutus on huomattava, minkä vuoksi kuvaaminen on tasapuolisesti rajoitettua kaikilta.

Vaihtuvien näyttelyiden sisällöt ovat tekijänoikeuksien alaisia, minkä vuoksi valokuvaaminen on kielletty.

Saako kuvia jakaa sosiaalisessa mediassa?

Päänäyttelystä tai museosta otettuja kuvia saa ja toivotaan jaettavan sosiaalisessa mediassa. Merkitsethän meidät kuviisi! Museon löydät sekä Facebookista, että Instagramista.

Saako kuvia käyttää kaupallisesti?

Museon näyttelyistä otettujen kuvien kaupallinen käyttö on kielletty. Jos sinulla on ajatus kuvien kaupallisesta hyödyntämisestä, ota yhteyttä niin katsotaan, josko saataisiin tehtyä yhteistyötä asian suhteen.