Siirry sisältöön

Hei lukija!

Kysyisin sinulta aivan ensimmäiseksi, onko sinulla paikkaa, jonne sinulla on kehittynyt vahva tunneside muistojen myötä? Paikkaa, joka saa siksi sinut palaamaan sinne yhä uudelleen?

Kysyn tätä siksi, sillä tapaamallani ihmeidentekijällä Leena Juntusella sellaiseksi paikaksi on muodostunut Koljonvirran ja Mansikkaniemen alue. Tapaamisemme järjestyykin näissä hänelle tuttua tutummissa maisemissa, jossa kertyneet muistot vievät hänet aina lapsuuteen saakka. Tuolloin hän polki Sonkajärveltä 40 kilometrin päästä marjojen poiminnasta saaduilla rahoilla hankitulla polkupyörä Koljonvirralla järjestetyille maakuntajuhlille.

Siitä saakka hän on jatkanut alueella käymistä ja ollut milloin missäkin toiminnassa mukana. Leena on toiminut esimerkiksi kymmenkunta vuotta kesäteatterin liikenteenohjaajana. Joulun aikoihin hän on järjestänyt tonttupolkua yhdessä Iisalmen Ladun kanssa. Alueella kulkeva Suomen sodan polku tarinoineen on puolestaan tullut tutuksi lastenlasten kanssa tehtyjen kävelyjen myötä.

Leena Juntunen Mansikkaniemellä,

Mansikkaniemestä katsottuna tien toisella puolella olevan Koljonvirran kartano historiaan hän on tutustunut perusteellisemmin Marttaliittoon kuulumisensa kautta. Koljonvirran kartano tunnetaan kirjailijana, kansanedustajana ja yhteiskunta-aktiivina tunnetun Alli Nissisen lapsuudenkotina, joka oli keskeinen rooli Marttaliiton perustamisessa. Kartanolla välitetään tänäkin päivänä ruokaelämyksiä Allin kammarin nimeä kantavassa kesäravintolassa. Leenalle paikasta on muodostunut tärkeä käyntikohde.

Juttelun lomassa selviää, että Leenan tulee käytyä monessa muussakin paikassa.

Monessa menossa mukana

Leenan muutettua Sonkajärveltä Iisalmeen 16 vuotta sitten, hänelle oli selvää, että halusi mukaan yhdistysten ja järjestöjen toimintaan. Toive toteutui ja on kantanut tähänkin päivään saakka. Leena on nimittäin tapahtuma-aktiivi, jolle on kertynyt vuosien kokemus monessa mukana olemisesta. Hän on oikeastaan ilmentymä siitä, missä tapahtumien järjestämisessä on kyse. Nimittäin pyyteetön auttamisenhalu yhteisen hyvän mahdollistamiseksi. Tapahtumien talkoovoimissa toimiminen on syvällä hänen perusluonteessaan.

Leena Juntunen metsämaisemassa.

Leena kertoo tuntevansa kiitollisuutta siitä, että on saanut säilyä virkeänä ja olla mukana vapaaehtoistyössä vielä 75 vuotta lähestyessään. Hänellä on tärkeä viesti, jonka toivoisi säilyvän ja siirtyvän ihmisten keskinäisessä vuorovaikutuksessa aina.

Toisista ihmisistä huolehtiminen on tärkeää. Se, että kysytään, miten naapuri jaksaa ja pyydettäisiin lähtemään mukaan tapahtumiin.

Leena Juntunen

Yhteisöllisyyden tarve kun on yksi ihmisen perustarpeista. Siksi Leenan mukaan on tärkeää, että ihmisillä on yhteisiä tilaisuuksia ja kohtaamispaikkoja, joissa pääsevät tapaamaan toisiaan. On tärkeää pysähtyä eri-ikäisten asioiden äärelle. Lyhyemmilläkin kohtaamisilla voi olla suurempi merkitys kuin arvaakaan, ja jotkut asiat voivat ratketa pelkästään keskustelun myötä.

Leena Juntunen Juhani Ahon savusaunan edustalla.

Leenan sydäntä lähellä on lasten, nuorten ja ikäihmisten hyväksi järjestetyn toiminnan edesauttaminen. Hänen viikkorutiineihinsa kuuluu esimerkiksi vierailut hoitokoti Kultasirkussa, jossa hän käy ulkoiluttamassa asukkaita. Kasvokkain järjestettyjen tapaamisten lisäksi keskusteluja jatketaan puhelimen välityksellä sen minkä muilta menoilta ehtii puhumaan.

Leenan pitää nimittäin kesäisin kiireisenä eräs yläsavolaiseen kesäperinteeseen kiinteästi kuuluva perinneherkku: tapahtumista tuttu muurinpohjalettu. Vai mistähän muuten mahtaisi juontaa hänen kutsumanimensä Lettu-Leena?

Lukuisien lettujen Leena

Jos Leenalta kysyisi mitä vain muurinpohjalettuihin liittyen, luulisinpa, että hänellä olisi vastaus kaikkeen niistä. Hän kertoo, että muurinpohjaletulle on haettu nimisuojaa jo kymmenen vuoden ajan tuloksetta. Nyt Leena kertoo kuitenkin asian nytkähtäneen EU:n tasolla merkittävällä tavalla eteenpäin ja olevan papereita vaille valmis.

Leenan paistamista muurinpohjaletuista ovat saaneet nauttia hänen lähipiirinsä lisäksi lukuisat tapahtumakävijät. Jos pelkästään juhannuksen aikoihin paiston lopputuloksena oli noin 600 lettua, mitähän mahtaisi olla hänen letunpaistouransa kokonaismäärä?

Muurinpohjalettu onkin asia, jonka Leena mainitsisi kertoessaan Iisalmen perinteistä muualta tuleville. Niin kuin myös urheiluseura Iisalmen Visasta ja alueen lukuisista huippuosaamista sisältävistä yrityksistä.

Lause Iisalmesta ihmeen hyvää pitääkin Leenan mukaan sisällään monta asiaa.

– Iisalmessa on kaikkea, mitä ihminen tarvitsee, hän toteaa.

Leena Juntunen järvimaisemissa.

Olisiko tämä keskeinen havainto Iisalmen menestysreseptistä? Entä mikä resepti on Leenan toiminnallisuuden takana?

– Vapaaehtoistyö antaa minulle tosi paljon voimaa ja virkeyttä. Ja sitten oma koti Poroveden rannalla, jossa asun tyttäreni ja hänen lapsensa kanssa.

Ikänsä liikkumaan tottuneen Leenan rutiineihin kuuluu uiminen niin omassa rannassa kuin uimahalli Saukossakin. Hän pitää tärkeänä, että kaikenikäiset löytäisivät liikunnan ilon ja nauttisivat Iisalmen liikuntamahdollisuuksista. Leena käy myös usein Kulttuurikeskuksella erilaisissa konserteissa ja esityksissä.

Ehkä se on niin, että mukana oleminen ja osallisuus antaa ihmeen hyvät mahdollisuudet voida itsekin paremmin. Jokainen voi tuoda oman panoksensa yhteiseen tekemiseen juuri siinä mittasuhteessa kuin jaksaa ja haluaa. Kuten Leena totesi, pienikin teko voi vaikuttaa merkittävällä tavalla jonkun toisen päivään.

Viljellään siis yhdessä ihmeen hyviä tekoja ympärillemme.