Yksi Iisalmen kaupungin strateginen arvo on luoda vastuullista tulevaisuuden elinympäristöä. Huolehtiakseen luonnosta ja ympäristöstä sekä huomioidakseen vastuullisuuden päätöksenteossa tulee kaupungin olla tietoinen oman toimintansa vaikutuksista ympäristöön ja ilmastoon sekä siitä miten mahdolliset negatiiviset vaikutukset voidaan päätös kerrallaan minimoida.
Iisalmen kaupungin strategian yhtenä toimintaperiaatteena on luoda vastuullista tulevaisuuden elinympäristöä huolehtien toisistamme, luonnosta ja ympäristöstä sekä huomioida vastuullisuus päätöksenteossa ja hallinnossa. Strategisen teeman Vastuullinen Iisalmi tavoitteena on olla hiilineutraali toiminnassaan vuoteen 2035 mennessä.
Iisalmen kaupungilla on jo usean vuoden ajan tehty pitkäjänteistä työtä ympäristön hyvinvoinnin ja ilmastonmuutoksen hillinnän eteen. Kaupungin resurssiviisauden toimintasuunnitelma ja ilmastosuunnitelma ovat merkittävässä osassa ohjaamassa tätä työtä. Myös Julkisen alan energiatehokkuussopimuksessa ja eri hankkeissa mukana olo ovat hyvinä apuina viemässä ilmasto- ja ympäristövastuullisuustyötä oikeaan suuntaan.
Suomen ympäristökeskuksen laskelmien mukaan vuonna 2023 Iisalmen yhteenlasketut päästöt olivat 121 kt CO₂-ekv (CO₂-ekv = eri kasvihuonekaasupäästöjen yhteenlaskettu ilmastoa lämmittävä vaikutus). Yksittäisistä päästölähteistä merkittävimmät ovat tieliikenne 31 %, maatalous 28 % ja kaukolämpö 11 %.
Vuodesta 2007 vuoteen 2023 kokonaispäästöt ovat laskenee Iisalmessa 47,5 % ja asukasta kohden laskettuna 43 %. Esimerkiksi kulutussähkön päästöt ovat laskeneet tänä ajanjaksona 82 %, sähkölämmityksen 81 %, kaukolämmön 68 %, öljylämmityksen 68 % ja tieliikenteen päästöt 31 %. Viimeisimmän mittausvuoden (2022–2023) aikana kokonaispäästöt ovat laskeneet noin 7 %.
Iisalmen kaupunginvaltuusto hyväksyi keväällä 2021 Iisalmen ilmastosuunnitelman vuoteen 2035. Suunnitelman ensimmäinen päivitys hyväksyttiin toukokuussa 2026. Ilmastosuunnitelmassa määritellään painopisteet, tavoitteet ja toimenpiteet Iisalmen ilmastotyölle.
Iisalmen ilmastosuunnitelmassa tavoitellaan hiilineutraaliutta vuoteen 2035, se saavutetaan vähentämällä päästöjä 80 % vuodesta 2007 vuoteen 2035 ja loput 20 % päästöistä sidotaan hiilinieluihin ja -varastoihin. Ilmastosuunnitelman tavoitteet ja toimenpiteet on jaettu viiden painopistealueen alle:
Painopistealueittaisia tavoitteita läpileikkaavat lisäksi kolme kaupungin toiminnan kannalta merkittävää teemaa:
Ilmastosuunnitelman liitteenä olevassa Iisalmen ilmaston toimenpidetaulukossa on esitetty tavoitteiden mukaiset toimenpiteet painopistealueittain. Toimenpiteille on määritelty vastuutahot sekä mittarit ja niiden merkittävyyttä päästövähennyspotentiaaliin tai sopeutumiseen on arvioitu.
Ilmastosuunnitelman seurantaa varten on nimetty Iisalmen ilmastosuunnitelman seurantaryhmä, joka käsittelee toimenpiteiden ja tavoitteiden edistymistä noin kolme kertaa vuodessa. Ilmastosuunnitelma päivitetään kerran valtuustokaudessa.
Seurantaryhmän työn tuloksena valmistui ensimmäinen ilmastosuunnitelman toteumaraportti valtuustokaudelta 2021-2025. Linkki raporttiin Selvitykset ja raportit -kohdassa.
Ylä-Savon seudullisessa ilmasto-ohjelmassa tavoitellaan hiilineutraaliutta vuoteen 2035, se saavutetaan vähentämällä päästöjä 80 % vuodesta 2007 vuoteen 2035 ja loput 20 % päästöistä sidotaan hiilinieluihin ja -varastoihin.
Seudullisessa ilmasto-ohjelmassa painotetaan viittä aluetta:
Jokaiselle viidelle painopistealueelle on asetettu seudulliset tavoitteet, joihin kaikki Ylä-Savon seitsemän kuntaa ovat sitoutuneet. Tavoitteet on tarkoitus viedä osaksi Ylä-Savon kuntien eri toimialojen toimenpideohjelmia sekä talousarviota. Seudullisten tavoitteiden saavuttamiseksi on kaikki alueen kunnat laatineet kuntakohtaiset ilmastosuunnitelmat.
Ylä-Savon seudullisen ilmasto-ohjelman seurantaa varten on nimetty seurantaryhmä. Ryhmässä on edustajat jokaisesta seudun kunnasta, Ylä-Savon ympäristölautakunnasta, Ylä-Savon jätehuoltolautakunnasta, MTK:sta, Mhy:stä sekä Ylä-Savon Teollisuus ry:stä.
Tavoitteena on, että ilmasto-ohjelman painopisteisiin ja tavoitteisiin sitoudutaan koko seudulla muutoinkin kuin kuntaorganisaatioiden tasolla. Tavoitteiden saavuttaminen vaatii laaja-alaista viestintää ja kuntien toimimista mahdollistajina niin asukkaille kuin yrityksille ja yhteisöille.
Resurssiviisaus on kykyä käyttää erilaisia resursseja (luonnonvarat, raaka-aineet, energia, tuotteen ja palvelut, tilat, aika ja osaaminen) harkitusti ja hyvinvointia sekä kestävää kehitystä edistävällä tavalla. Kaupunkiorganisaatiossa resurssiviisaus voi tarkoittaa toimia esimerkiksi energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian käytön lisäämiseksi, lähiruoan tuotannon ja käytön sekä viisaan ja vähähiilisen liikkumisen edistämiseksi.
Iisalmen kaupunginhallitus hyväksyi Iisalmen resurssiviisauden toimintasuunnitelman kesällä 2018. Iisalmen resurssitehokkuustyön tavoitteena on edistää kestävää hyvinvointia hyödyntämällä kiertotalouden ja hiilineutraalin toimintamallin mahdollisuuksia. Toimintasuunnitelma sisältää viisi teemaa, joiden sisällä on määritelty tavoitteet ja toimenpiteet vuosille 2018–2019, 2020–2025, 2030 ja 2050. Teemat ovat energiantuotanto ja -kulutus, liikkuminen ja yhdyskuntarakenne, kulutus ja materiaalikierrot, ruoan tuotanto ja kulutus sekä vedenkäyttö ja luonnonvedet. Suunnitelma on laadittu osana KierRe-hanketta ja sen sisältöä ideoitiin teemakohtaisissa asiantuntijaryhmissä sekä erillisissä tapaamisissa ja työpajoissa yhdessä eri sidosryhmien kanssa.
Resurssiviisauden toimintasuunnitelman toimenpiteet on viety sisään Iisalmen ilmastosuunnitelman toimenpidelistaan ja niitä tullaan seuraamaan ja päivittämään ilmastosuunnitelman seurannan ja päivityksen yhteydessä.
Iisalmen kaupunki on liittynyt Julkisen alan energiatehokkuussopimukseen sopimuskaudelle 2026–2035. Sopimuksen mukaan kunta asettaa lähtökohtaisesti vähintään 10 % ohjeellisen energiansäästötavoitteen sopimuskaudelle 2026–2035 ja välitavoitteen 6 % vuodelle 2030.
Erinäisten velvoitteiden toimeenpanon lisäksi julkisen alan energiatehokkuussopimus velvoittaa mm. toimimista johtoasemassa ja esimerkillisessä roolissa energiatehokkuudessa sekä energiatehokkuuden huomioimisesta rakennuksissa ja hankinnoissa, neuvonnassa ja viestinnässä sekä energiapalvelujen käytössä.
Julkisen alan energiatehokkuussopimuksen taustalla on vastuullisuus ja ilmastonmuutoksen torjuminen. Energia- ja ilmastostrategian sekä Euroopan unionin energiatehokkuusdirektiivin (EU 2023/1791) tehostamistavoitteiden saavuttamiseksi Suomeen luotiin vapaaehtoiset energiatehokkuussopimukset. Tämä on valtion ja toimialojen yhdessä valitsema tapa, jonka kattavalla ja tuloksellisella toiminnalla on mahdollista jatkossakin välttää uudet pakkokeinot ja erillinen lainsäädäntö.
Iisalmen kaupunki on ollut mukana myös aiemmalla Kunta-alan energiatehokkuussopimuksen kaudella 2017–2025, jolloin laaditun sopimuksen edellyttämän toimintasuunnitelman toimenpiteet ja niiden seuranta on liitetty osaksi Iisalmen ilmastosuunnitelmaa.
Sopeutumalla ilmastonmuutokseen, voimme lieventää siitä aiheutuvia haittoja sekä hyödyntää sen tuomia mahdollisuuksia. Pohjois-Savoon vaikuttavat merkittävimmät ilmastonmuutoksen ilmiöt, riskit ja tarvittavat toimenpiteet on tunnistettu maakunnan riskikorteissa.
Lisäksi jokaiselle pohjoissavolaiselle kunnalle on laadittu oma riskikorttinsa, jossa on tunnistettu keskeisiä riskejä, toimenpiteitä ja kehityskohteita. Ilmastonmuutoksen riskianalyysit Pohjois-Savon kunnille on laatinut Ramboll Finland Oy yhteistyössä alueen kuntien ja muiden toimijoiden kanssa. Työ on tilattu vuonna 2023 Pohjois-Savon ELY-keskuksen koordinoimassa Hiilineutraali Pohjois-Savo-hankkeessa.
Iisalmen kaupungilla tehdään paljon hyviä ilmastotekoja, jotka auttavat kaupungin työntekijöitä ja asukkaita joka päiväisessä työssä sekä arjessa huomioimaan vastuullisen, päästöjä vähentävän toiminnan.
Iisalmen kaupunki hankki ensimmäisen täyssähköauton henkilökunnan yhteiskäyttöautoksi vuonna 2018. Nyt kaupungilla on työntekijöidensä käytössä jo viisi täyssähköautoa.
Iisalmen kaupungin henkilöstön työajot hoituvat tarvittaessa myös sähköavusteisilla polkupyörillä (2 kpl). Sähköpyörät ovat yhteiskäyttöpyöriä ja tarkoitettu henkilöstön työpäivän aikana tehtäviä työmatkoja varten. Pyöräily sähköpyörällä on kevyempää kuin tavallisella polkupyörällä, jolloin virka- ja työtehtävien ajot hoituvat nopeasti, mutta hikoilematta.
SISU – Suunnitelmallisen ilmastotyön juurruttaminen Pohjois-Savoon-hanke on 15 kunnan yhteinen EAKR-rahoitteinen ilmastohanke, jossa Iisalmen kaupunki toimii yhtenä ryhmähankkeen osatoteuttajista. Toteutusaika 2023-2025.
SISU-hanke on laaja 15 kunnan ilmastohanke, jonka keskeisin tarkoitus on saada ilmastoasiat sisään kunnan jokapäiväiseen työhön sekä osaksi talouden suunnittelua ja päätöksentekoa.
