Prosenttitaidetta ympäri Iisalmea

Vanhimpia prosenttitaidehankintoja kaupungissa on kulttuurikeskuksen Eino Säisä -salin esirippu. Talo valmistui vuonna 1989, ja prosenttitaiteena hankittiin Irma Kukkasjärven suuri tekstiilityö.

Irma Kukkasjärvi (8. 2.1941– 8. 10. 2011) oli yksi Suomen arvostetuimmista tekstiilitaiteilijoista. Kukkasjärvi valmistui Taideteollisesta oppilaitoksesta vuonna 1968. Hän oli siellä myöhemmin tuntiopettajana ja tekstiilitaiteen professorina. Taideteollisuusliitto Ornamo valitsi Kukkasjärven Vuoden tekstiilitaiteilijaksi vuonna 1984.  Kukkasjärvi kutsuttiin myös suunnittelemaan useiden kansallisten arvorakennusten, kuten Mäntyniemen ja Eduskuntatalon, tekstiilejä.

Iisalmeen saatiin prosenttitaidetta pitkän tauon jälkeen vuonna 2015, kun päiväkoti Simpukka valmistui . Taideteos tilattiin iisalmelaislähtöiseltä kuvataiteilija, taiteilijaprofessori Kaarina Kaikkoselta. Teoksen toivottiin ilmentävän jollakin tavoin ihmisen elämänkaarta.

Kaikkosen polttomaalatusta alumiinista valmistettu teos on nimeltään Askel askeleelta. Taiteilija itse kuvailee teosta seuraavasti:

”Teoksen perusajatuksena on ihmisen elämän kulku. Päiväkodin portilta lähdetään, ensin tepastellaan pienin askelin ryhmän turvassa, sitten lähdetään kohti oman näköistä elämää. Välillä on harha-askeleita, vastamäkiä ja myötämäkiä. Suuria ristiriitoja ja solmukohtia. Lopussa elämä rauhoittuu ja suuntakin selkenee.”

”Teoksen tarkoitus on tuoda myös leikillistä luovuutta ja värikästä iloa rakennuksen käyttäjien ja ohikulkijoiden arkeen. Elämä vie mutkien ja pettymysten kautta sinne minne vie, eikä kaikkia käänteitä voi itse hallita. Mutta kaikesta lopulta selvitään. Elämää ei tarvitse pelätä eikä sitä aina tarvitse ottaa niin vakavasti.”

Antti Immonen on kuopiolainen kuvataiteilija, joka tavoittelee teoksia, jotka ovat vapaita, ei staattisia. Ilmavia, mutteivat kuitenkaan hajoa tilaan katsojaa ympäröiväksi installaatioksi. Antti käyttää töissään monia materiaaleja – pääasiassa terästä, puuta, pultteja ja muttereita. Hän kokoaa veistokset pienemmistä kappaleista ja lopputulos syntyy osien summana.

Käynti kiertokulun kautta on reliefimäinen, osittain kineettinen veistos, joka sijoittuu Kangaslammin koulun Lummeravintolan seinälle. Teoksen aiheena ovat luonnon erilaiset kiertokulut kuten veden kierto, energian muuntuminen muodosta toiseen ja ravintoketju. Veistoksessa on aiheita kasvi- ja eläinmaailmasta, sekä luonnontieteistä ja tekniikasta. Teos on sirorakenteinen ja piirrosmainen. Siinä on leikkimielistä liikettä, ja se on ilmava ja kevyt.

Olennainen osa teosta on magneettinen kuularata. Veistoksessa kiertää magneettikuula radalla, joka on valmistettu kirkaista akryyliputkista ja alumiiniputkista. Kolme sähköllä toimivaa kuulahissiä nostavat Arkhimedeen ruuvien avulla mageetin radalla ylöspäin. Vaikka teoksessa on liikkuvia osia, on se on rauhallinen ja harmoninen.

Kirsi Kaulanen on Porvoossa asuva ja työskentelevä kuvanveistäjä, joka tekee yleensä teoksensa metallista. Teosten muotokieli löytyy usein luonnosta. Yksi Kaulasen tunnettu julkinen taideteos on Helsingissä Musiikkitalon katosta ripustettu Gaia.

Taika-aika on veistos, jossa on koulun kello sisällä. Taikuutta siinä on sen väri, joka muuttuu vastaväriksi eri katsontakulmassa. Teoksen ”siivet” on maalattu helmiäismaalilla, joka vaihtaa väriä katsojan liikkuessa.  Näin taiteilija itse kertoo teoksestaan:

“Koulun kello houkutteli tarinan ympärilleen. Tarinasta syntyi veistos Taika-aika. Jokainen katsoja voi ja saa kokea sen omalla tavallaan. Taika-aika voi toimia ikkunana mielikuvitukselle, johdattaa jokaisen katsojan oman tarinan tai sadun maailmaan. Koulun kello veistoksen osana näyttää tarkkaa aikaa ja kertoo milloin oppitunnit alkavat ja loppuvat.”

“Veistoksena Taika-aika ottaa ajankin suhteen taiteelle ja sadulle kuuluvia vapauksia. Välitunneilla ja kouluajan ulkopuolella Taika-aika antaa ajalle siivet, aika voi lentää tai madella, aikaan tulee ehkä taikaa. Sadun, leikin ja unelmien maailmassa kaikki on mahdollista. Sieltä maailmasta tämäkin veistos sai alkunsa. Leikkiminen ja unelmointi ovat taiteilijan työkaluja, niin kuin lastenkin.” 

Antti Immonen on kuopiolainen kuvataiteilija, joka tavoittelee teoksia, jotka ovat vapaita, ei staattisia. Ilmavia, mutteivat kuitenkaan hajoa tilaan katsojaa ympäröiväksi installaatioksi. Antti käyttää töissään monia materiaaleja – pääasiassa terästä, puuta, pultteja ja muttereita. Hän kokoaa veistokset pienemmistä kappaleista ja lopputulos syntyy osien summana.

Geopardi ja Platon on haponkestävästä teräksestä valmistettu veistos, joka sijoittuu Kauppis-Heikin koulun oppilaiden sisäänkäyntien puoleiselle pihalle.

Teoksessa on geometrinen kissaeläin – Geopardi kiipeilemässä säännöllisten monitahokkaiden päällä. Teoksen olemus on leikkisä yhdistelmä eläinsatua ja matematiikan maailmaa. Geopardin hahmo muodostuu kolmion ja neliön muotoisista paloista. Sen alla on päällekkäin ja osittain sisäkkäin viisi Platonin kappaletta – säännölliset monitahokkaat tetraedri, heksaedri (kuutio), oktaedri, dodekaedri ja ikosaedri.

Teos valmistui syksyllä 2017.

Alunperin Runnille suunniteltiin koulua kaupungin omana rakennuksena, mutta lopulta Runnille toteutui vuokrakoulu. Muutosten myötä myös prosenttitaideprojekti muuttui useaan kertaan.

Projektiin nimetty taiteilija Timo Tolonen otti muutokset vastaan joustavasti, ja loi neljä maalausta, jotka hän nimesi “Kiurujoki-sarjaksi”. Maalauksista yksi on sijoitettu Runnin koulun ruokailutilaan, ja kolme valokuvatapettina liikuntasalin seinälle. Alkuperäiset kolme maalausta sijoitettiin Iisalmen Luma-keskuksen avariin ja valoisiin tiloihin. Näin projekti päätyi ilahduttamaan jopa kolmen koulun väkeä teoksillaan.

Näin taiteilija itse kertoo teoksista:

“Maalausten teema on vesi. Ajatus tulee veden merkityksestä Runnin kylälle. Taajamahan oikeastaan syntyi terveyslähteen ympärille, mihin kylän nimikin viittaa. Kuva-aiheet ovat todellisia kohtia Kiurujoen rantavesistä Neulatammen lähistöllä, vieläpä lähestulkoon luonnollisessa koossa. Kiurujoen vedenkorkeus vaihtelee aika runsaasti, joten näkymät ovat kuvatun kaltaisia vain osan aikaa vuodesta, matalan veden aikaan.”

“Kiurujoen vesi ei ole perinteisessä katsannossa kaunista, vaan sameaa ja suuri rautapitoisuus antaa sille ruosteenpunaisia sävyjä. Tämän vuoksi maalauksia suunnitellessa, mukana roikkui pitkään kuvia erilaisista vesiaiheista ympäri Suomea, erityisesti kirkkaita vesistöjä mm. Suomussalmelta, Kuusamosta ja Posiolta. Lopulta paikallinen vesistö voitti paikallisuuden vuoksi, ja toisaalta asteittain sameneva vesi palvelee maalausten tilailmaisua.”

“Usein asioiden kauneus ei myöskään lopulta riipu niistä itsestään, vaan valosta, joka niihin kohdistuu. Teosten koko ja toteutus maalaamalla, vieläpä luonnollisessa koossa, pyrkii toteuttamaan ajatusta tuoda sisätiloihin valittuja vesiluonnon palasia mahdollisimman fyysisenä kokemuksena.“

 
Teokset valokuvasi Riitta Airaksinen, ja valokuvatapettia varten tarvittavat kuvankäsittelyt tekivät Airaksinen ja Tolonen yhdessä.

Teokset valmistuivat vuoden 2021 aikana.

Kilpijärven koulun prosenttitaiteilijaksi valittiin Salla Ikonen portfolio-haun kautta. Ikosen ehdotukset moniosaisesta satumaailmasta inspiroituneesta teoksesta sopivat parhaiten koulumaailmaan ja koulun sijaintipaikkaan.  Teoskokonaisuuteen kuuluvat Revontulien taikaa, Satumetsä ja Luontoyhteys -teokset.

Revontulien taikaa -teos levittäytyy puukoulun julkisivuun kahdelle sivustalle. Korkeammalla olevat eläimet valaistaan UV-valoilla, jolloin ne hohtavat revontulten tavoin pimeällä.  Satumetsä-teos koostuu kahdesta ruokasalin tietämillä roikkuvasta “mobilesta”, joissa nähdään satumaisia eläinhahmoja. Luontoyhteys-teos sijoittuu pääsisäänkäynnin  kohdalla olevaan portaikkoon, josta se näkyy useaan suuntaan. Teoksessa on kuvattuna kauniisti närhi.

Taiteilijan ajatuksia projektista

Toteutin moniosaisen taidekokonaisuuden Kilpijärven koululle Iisalmeen. Ulkoteokset kulkevat “Revontulien taikaa”-teemalla, ja niissä seikkailevat hirvi, kettu ja kuukkeli. Toteutin teokset alumiinikomposiittilevyille. Osassa teoksista on myös UV-efekti korostamassa revontulitunnelmaa. Sisällä eläinteema jatkuu liikuntasalissa suuren Ketun myötä, joka heittelee planeettoja koripallokoriin. Portaikossa närhi ottaa lapset suojaan siipiensä alle. 

Yläaulasta voi tarkastella kahta roikkuvaa himmeliä, joissa on yhteensä 48 erilaista kuvaa. Pyysin lapsilta tarinoita metsästä ja eläimistä, ja suunnittelin ja maalasin teokset niiden pohjalta muotoonleikatulle koivuvanerille. Tarinoissa toistuivat aiheina ystävyys, perhe, vaikeuksien voittaminen ja seikkailut. 

Halusin toteuttaa iloisen kokonaisuuden, joka jatkuu läpi koulun, ja tuo sekä luonnon, että eläimet mielikuvituksellisesti ja leikkisästi osaksi lasten arkea. Olen ollut hyvin kiitollinen ja liikuttunut kaikesta hyvästä palautteesta, jota olen saanut tästä kokonaisuudesta, ja toivon teosten luovan hyvää tunnelmaa muutenkin viihtyisään kouluun.

Teoskuvat Tommi Korpihalla

Teokset valmistuivat keväällä 2022.

Uimahallin prosenttitaiteilijaksi valittiin kokenut julkisen taiteen tekijä Tuula Lehtinen.  Tamperelainen Lehtinen käyttää usein mosaiikkia taiteessaan, ja luo vaikuttavia kokonaisuuksia tuoden taiteen osaksi rakennusten arkkitehtuuria. Hän on myös kuvataiteen moniosaaja, jolle arvokkaan tradition ja käsityötaidon jatkaminen ja uudistaminen on tärkeää. Lehtinen on viehättynyt vanhoista perinteisistä tekniikoista, mutta haluaa tuoda niitä tuoreella tavalla osaksi nykypäivän ihmisten arkea.

Lehtisen Koivukuja-mosaiikkiteos on kaksiosainen. Materiaalina teoksessa on keraaminen laatta, joista iso osa on käsin väritettyä. Tematiikan lähtökohdaksi valikoitui Iisalmen kuuluisa koivukuja, mutta teos ei suoranaisesti kuvaa kyseistä koivukujaa vaikka kantaakin sen nimeä. Mosaiikkikoivikko levittäytyy kuntouintialtaan ja terapia-altaan takaseinille hiukan erivuodenaikojen väreissä.

Mosaiikin lisäksi terapia-altaan lasiseinille syntyi painantatekniikalla kesäisistä sadepisaroista muodostuva teos “Kuplintaa”, joka toimii samalla lasiseinän törmäysesteenä.

Taiteilijan ajatuksia projektista

“Kutsu tekemään luonnoksia Iisalmen uuteen uimahalliin oli tilaisuus päästä miettimään taiteen roolia ja paikkaa tilaan, jossa sille oli ajateltu keskeinen rooli. Tässä tarjoutui suurenmoinen mahdollisuus tehdä mosaiikkia todella laajoille pinta-aloille. Pääsin myös käyttämään pitkään kehittelemääni metodia erikokoisten laattojen leikistä abstraktin ja esittävän kuva-pinnan välillä kohteessa, jossa mosaiikkia katsellaan sekä läheltä että kaukaa.  Koivukuja on tähänastisen urani suurin mosaiikki, jonka yhteenlaskettu pinta-ala on 130m2.“

Partanen & Lamusuo ovat kuopiolainen arkkitehti-taiteilija -työpari, jonka toteuttamat julkiset tila- ja ympäristöteokset tulevat lähelle ihmistä ja ovat läsnä heidän arjessaan. Teoksia on suunniteltu niin päivä- kuin vanhainkoteihinkin, niin elokuvateattereihin kuin maantienkin varrelle. 

Monet teoksista ovat hakeneet vaikutteita ihmisiltä, joiden elämää ne erityisesti koskettavat: vanhainkodin asukkaiden kuvista ja tarinoista tai lasten leikkimisen ilosta. Osaan toteutuksista liittyy toiminnallinen ulottuvuus: teos kutsuu koskemaan ja kokeilemaan samalla, kun se antaa rakennukselle ilmettä ja tunnistettavuutta.

Mansikkaniemen koulun sisäpuolelle Partanen & Lamusuo toteutti seitsemänosaisen lattiataideteoksen Alli, Juhani ja Sven Tuuva. Aula- ja käytäväalueille levittyvän teoksen osista kolme sijaitsee yläkerrassa ja neljä alakerrassa. Teoksessa on hyödynnetty alueen historiaa: vaikutteita teokseen on otettu Alli Nissisen runosta Jänis istui maassa, Juhani Ahon romaanista Rautatie sekä Sven Tuuvan taistelusta Koljonniemellä. Teos on suunniteltu innostamaan lapsia käyttämään kuvioita pelialustoina.

Näin tekijät kertovat lattiataideteosten toteutuksesta:

“Lattiateoksen toteutustapa on täysin uusi: teoksen materiaalina on käytetty lattiamassaa, jonka käyttöä tutkimme yhdessä Sika Finlandin ja Pinnoitus Paukkosen kanssa. Ensin lattialle levitettiin pohjaväri, jonka päälle sitten piirrettiin erilaisia kuvioita taiteilijoiden tekemien luonnosten mukaisesti. Teoksen toteutusta oli syytä harjoitella, sillä materiaalin työstöaika oli 15 minuuttia. Lopulliseen muotoonsa teos jähmettyi 30 minuutissa, joten virheliikkeisiin ei ollut varaa. Kiitos vielä erinomaisille kumppaneillemme saumattomasta yhteistyöstä!“

Julkisivuun Partanen & Lamusuo suunnitteli kaksiosaisen teoksen, joka on saanut innoituksensa Mansikkaniemen historiallisesta alueesta ja perinteisestä puurakentamisesta. Lähtökohtana ovat perinneladonnat, joita on käytetty mm. Iisalmen puukirkon seinissä ja ovissa. Arkkitehtisuunnittelun kohteeseen toteutti Siren Arkkitehdit Oy.

Teokset valmistuivat keväällä 2023.

Sirpa Miettinen on kuopiolainen kuvataiteilija, jolla on useita palkittuja ympäristö- ja yhteisötaideteoksia. Miettinen kuvaa taidettaan näin: 

”Teoksissani keskeisiksi sisällöiksi ovat nousseet ympäristö ja yhteisö. Koen teosten olevan kommunikointivälineitä ympäristön, yhteisön ja taiteiljan välillä. Haluan tutkia tätä vuorovaikutusta. Tunnen vastuuta ympäristöstä ja sen kehityksestä, toivon löytäväni aina tilanteeseen ja ympäristöön sopivan tavan lähetyä tätä kenttää. Suosin kierrätysmateriaaleja, ei- fyysisiä teoksia, yhteisöllisyyttä ja vuorovaikutusta”.

Ympäristö- ja yhteisötaiteessa keskeisiksi sisällöiksi ovat nousseet vuorovaikutteisuus, osallistuvuus ja kierrätysmateriaalit. Miettisen teoksia on muun muassa Kuopion taidemuseon kokoelmissa.

Miettisen immersiivinen valotaideteos on nimeltään Alli Nissisen nurkkaus. Valotaideteos valmistui huhtikuussa 2023. Alli Nissisen -nurkkaus teoksen idea syntyi alueen runsaasta kulttuurihistoriasta; paikallisesta voimanaisesta, Alli Nissisestä. Teos hyödyntää uusinta tutkimustietoa älykkäästä ja vähähiilisestä ihmisen toimintaan mukautuvasta valotaiteesta.

Valotaideteoksen materiaalina vaikuttaa monella tasolla hyvinvointiin, erityisesti pimeänä vuodenaikana, jota meillä on maantieteellisestä sijainnista johtuen paljon myös keväällä ja kesällä. Alli Nissisen -nurkkaus teoksessa on teemana kulttuuri, oppiminen ja vaikuttaminen teemoilla ”LASTEN PARLAMENTTI”,  ”LASTEN ESIINTYMISLAVA” ja ”VALOVERSTAS”. Lattiaan heijastettu ja seinän alaosasta nouseva valoteos rajaa pääsisäänkäynnin vastapäätä alueen, jota voidaan käyttää monella tapaa yhteisöllisenä aktivoivana tilana. 

Lastenkoti Taskukellon prosenttitaiteilijaksi valittiin paikallinen sarjakuvataiteilija Petteri Tikkanen. Olennaisena osana hanketta oli osallistaa lastenkodin asukkaita taideprojektiin. Tikkanen piti työpajoja asukkaille, ja työsti taideteoksia yhdessä heidän kanssaan.

Lastenkotiin valmistui syksyn 2023 aikana neljä muraaliteosta. Puutarhajuhlat 1 ja 2 ovat isompia kokonaisuuksia asukkaiden harrastetiloissa. Kissan leikki -teos on pienempi muraali lähellä eteistiloja, samaten kuin Kettuperhe. Muraalien lisäksi Petteri Tikkanen 14 pienempää teosta paperille, jotka kehystettynä sijoittuvat eri puolille lastenkodin tiloja.

Taiteilijan ajatuksia projektista

“Huomasin tutustuessani lastenkodin rakennukseen, että minulla olisi kaksi tosi isoa tilaa käytettävissä. Jo silloin heräsi tietty visio.  Halusin saada tilaan teoksellani vielä lisätilaa niin, että teoksessani avautuu toinen maailma. Ja mielikuvituksen siivittämänä tila avautuu myös toiseen suuntaan. Ikään kuin teoksen näkijät ja kokijat astuvat mukaan puutarhajuhliin.“

Taitelija kertoi hakeneensa piirrokseensa pehmeätä, mutta elävää ja orgaanista viivaa. Värit eivät ole oleellinen osa teoksissa. Niukka väriskaala on tietoinen valinta. Rauhoittaa runsasta kuvamaailmaa.

Teoskuvat Riitta Airaksinen

Teokset valmistuivat syksyllä 2023.