Iisalmi on elinvoimainen, 21 000 asukkaan kaupunki Pohjois-Savossa. Vireä, vesistöjen ympäröimä kaupunkimme sijaitsee liikenteellisesti erityisen hyvällä paikalla: olemme pääradan varrella, maantieliikenteen solmukohdassa ja meiltä ehtii alle tunnissa lentokentälle.
Olet ehkä kuullut puhuttavan Iisalmen Ihmeestä; kuinka Iisalmen seudulta ponnistaa niin monia menestyviä vientiyrityksiä, joiden tinkimätön osaaminen ja halu tehdä parasta tunnetaan kansainvälisesti. Alueemme yritykset, tuotteet ja osaajat muuttavat maailmaa – Ponsse Oyj:n metsäkoneet kaatavat puuta Atlantin takana, Genelec Oy:n kaiuttimista kaikuva musiikki siivittää urheilijoita huippusuorituksiin olympialaisissa ja Normet Oy:n kaivoskone louhii siellä, minne katse ei yllä. Korkean teknologian erikoisajoneuvot, kuten saudikuninkaallisten ambulanssit siinä missä pohjoisen lumisia teitä halkovat hälytysajoneuvotkin, on varusteltu iisalmelaisella Profile Vehicles Oy:n tehtaalla. Ja kukapa ei haluaisi muistella niitä iloisia hetkiä, joihin juomat valmistaa iisalmelainen panimo Olvi Oyj.
Tullessasi yrittäjäksi Iisalmeen liityt mukaan tähän osaajien ketjuun.
Olemme koonneet Iisalmeen sijoittuvalle yritykselle oman Invest By Iisalmi -tietopaketin alueemme mahdollisuuksista ja palveluista. Tervetuloa tutustumaan Ihmeiden Iisalmeen!
Iisalmen alueen elinvoimaisuus on vahvasti toimivien, vakaiden yritystemme varassa. Me Iisalmen kaupungin yrityspalveluissa haluammekin tukea yritystemme hyvinvointia – haitpa yrityksellesi tukea käytännön pulmien ratkaisuun, yrityksen kasvuun, muutostilanteisiin tai muihin yritystoimintaan liittyviin kysymyksiin.
Pertunrantaan haetaan poikkeamislupaa talviuimareiden pukutilarakennukselle.
Iisalmen kaupunki järjestää kevättalven aikana uudenlaisia kuntalaisten kohtaamishetkiä, kiireneutraaleja kaupunkikahveja, jo ennestään yhteisöllisyydestään tutuksi tulleessa paikassa, IPK:n ylläpitämässä Karhun Kellarissa. Ensimmäiset kaupunkikahvit järjestetään keskiviikkona 29.1.2025 klo 14–15. Tuolloin teemana on Ihmeiden Iisalmi – vetovoimainen ja elinvoimainen seutukeskus sekä kaikkia kahvihetkiä yhdistävä hyvinvoinnin teema – se on olennainen osa Iisalmen kiireneutraaliutta. Mukana tammikuun kahveilla ovat kaupunginjohtaja Jarmo Ronkainen ja elinkeinojohtaja Terho Savolainen. Matalan kynnyksen kahvihetkiin toivotaan runsasta osallistumista iästä ja muista taustatekijöistä riippumatta.
Kaikissa Kiireneutraalit kaupunkikahvit -tapahtumissa on vaihtuvien johdon edustajien lisäksi mukana hyvinvointi- ja osallisuuskoordinaattori Hanna Holopainen, joka näkee tilausta tällaisille kaikille avoimille kohtaamisille:
”Kutsumme kaikkia mukaan kohtaamisiin, joissa ei ole tiukkaa ohjelmaa, vaan ideana on jutella kiireettömästi arjen hyvinvointiin liittyvistä asioista. Odotan kuulevani toisilta asukkailta ideoita harrastuksiin tai muihin hyvinvointia lisääviin tekijöihin. Ja on lupa tulla ihan vain kuuntelemaankin, kohtaamiset ovat tärkeitä niinkin!”
”Idea kiireneutraaleista kaupunkikahveista juuri Karhun Kellarissa liittyy myös siihen, että IPK on By Iisalmi -lähettiläämme, ja he ovatkin omalta osaltaan näyttäneet, mikä merkitys ja voima yhteisöllisyyden rakentamisella on. IPK:n peleihin voi tulla juuri sellaisena kuin on ja ne kokoavat yhteen laajasti erilaisia ihmisiä. Toivomme, että jotain samaa henkeä saisimme kahvihetkiinkin luotua”, kertoo Iisalmen kaupungin markkinointi- ja viestintäsuunnittelija Laura Koski.
Karhun Kellarissa Kiireneutraali Iisalmi -teema näkyy myös siten, että aiemmin Iisalmen kaupunginkirjastossa palvellut Kiireneutraali Olkkari siirtyi vuodenvaihteessa osaksi Karhun Kellarin palvelua. Olkkaria voi edelleen lainata esimerkiksi yritystilaisuuksiin tai tapahtumiin – viimeksi Olkkari oli lainassa Ysaon henkilöstötapahtumassa ja By Iisalmi -seminaarissa.
Kunnilla on lakisääteinen velvoite edistää kuntalaisten hyvinvointia ja terveyttä (Kuntalaki 410/2015, 1 § ja Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 612/2021, 6§). Hyvinvoivat asukkaat ovat elinvoimaisen kaupungin edellytys. Iisalmelaisille onkin voinut jo tulla tutuksi mainoslause, jonka mukaan asukkaiden halutaan olevan elämänsä kunnossa. Jotta lause ei jäisi vain paperille ja kauniiksi sanoiksi, tehdään Iisalmessa pitkäjänteistä ja suunnitelmallista hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen työtä laaja-alaisesti. Hyvinvointia edistäviä toimia tehdään kunnan kaikilla sektoreilla ja nyt alkavat Kiireneutraalit kaupunkikahvit tarkastelevatkin hyvinvointia strategisten teema-alueiden kautta – ensimmäisenä sivutaan Ihmeiden Iisalmi -teema-alueen elinvoiman, vetovoiman ja hyvinvoinnin keskinäistä liittoa:
”Seutumme elinvoiman ja vetovoiman vahvistaminen turvaa osaltaan myös kuntalaisten hyvinvointia lisäämällä työnteon ja osallisuuden mahdollisuuksia. Elinvoimainen ja taloudellisesti hyvin pärjäävä kaupunki pystyy tarjoamaan riittävät resurssit myös hyvinvointia lisääviin palveluihin. Elinvoimaisessa kaupungissa on myös lukuisia eri alojen yrittäjiä ja kolmannen sektorin toimijoita tekemässä kuntalaisten arjesta parempaa – esimerkiksi lukuisat liikunta-alan yritykset toimivat kohtaamisen ja liikkumisen keskuksina ja yhteisöllisyyden rakentajina”, toteaa elinkeinojohtaja Terho Savolainen.
”Hyvinvointia voi tarkastella hyvin monella eri tasolla ja sen lisäksi, että me Iisalmen kaupungilla seuraamme esimerkiksi hyvinvointikertomusta ja muita raportteja, on tällaiset kasvokkaiset matalan kynnyksen kohtaamiset tärkeitä paikkoja kuulla kuntalaisten ajatuksia aiheesta. Kuulen oikein mielelläni, mitkä asiat ovat iisalmelaisille tärkeitä arjen iloja. Uskon, että hyviä vinkkejäkin tulemme saamaan siitä, miten kaupunki voi olla edistämässä arjen hyvinvointia”, ennakoi Iisalmen kaupunginjohtaja Jarmo Ronkainen.
Kiireneutraaleja kaupunkikahveja on sovittu alustavasti järjestettävän kolme kertaa (29.1., 26.2. ja 26.3.) Mikäli kahvihetket osoittautuvat toimivaksi tavaksi lisätä kuntalaisten osallisuutta, voidaan niitä jatkaa ja harkita kevätkesällä myös siirtymistä ulkoilmaan torikahvien merkeissä.
Iisalmen kaupunginjohtaja Jarmo Ronkainen esittää 25.11.2024 kokoontuvalle kaupunginhallitukselle, että se antaa sosiaali- ja terveysvaliokunnalle lausunnon, jossa linjataan Iisalmen vastustavan lakiesityksessä esitettyä säädöstä, jonka mukaan laissa säädettäisiin, millä paikkakunnilla on mahdollista ylläpitää väestölle avointa ympärivuorokautista perusterveydenhuollon päivystystä. Iisalmen kaupunki katsoo, että päätösvalta asiasta tulisi olla hyvinvointialueilla.
Iisalmen kaupungin sivistys- ja hyvinvointitoimialan avustushaku iisalmelaisille rekisteröidyille yhdistyksille vuonna 2025 on käynnistynyt! Avustusten hakuaika on 20.1.-21.2.2025.
Haettavat avustukset ovat:
· Kulttuurijärjestöjen toiminta-avustukset
· Liikunta- ja nuorisojärjestöjen sekä vammaisjärjestöjen liikunnan toiminta-avustukset
· Muut harkinnanvaraiset kohdeavustukset
Päivitetyt avustusten myöntämisperusteet sekä sähköiset hakemuslomakkeet löytyvät kaupungin verkkosivuilta osoitteesta www.iisalmi.fi/avustukset(siirryt toiseen palveluun)
#byiisalmi #tehdäänihmeitäyhdessä #elämänikunnossa
Kulttuuripalveluiden kohdeavustusten määräraha vuodelle 2024 on loppunut, eikä avustushakemuksia kannata enää jättää. Avustuksia jaetaan jälleen…
Iisalmen kaupunki, By Iisalmi -verkosto ja Ylä-Savon Teollisuus Ry jakavat yhteisen tavoitteen: Seudun teollisuuden tarjoamat uramahdollisuudet on tärkeää saada nykyistä paremmin nuorten tietoisuuteen. Ylä-Savon Teollisuus Ry julkaisi viime vuonna historiikin, jonka se niin ikään toivoo tavoittavan myös nuoria, sillä oman alueen paikallisen elinkeinoelämän ja kulttuurin kehityskaaren tuntemus voi lisätä pito- ja vetovoimaa. Nyt kohti tavoitetta askelletaan sosiaalisessa mediassa, kun Savon ammattiopisto Sakkyn merkonomiopiskelijan harjoittelujaksolla tuottama somesarja pääsee lentoon nuorelta nuorille -ajatuksella.
Liiketalouden perustutkintoa eli merkonomin tutkintoa opiskeleva Ulla Lehtonen on ollut harjoittelujaksolla Iisalmen kaupungin markkinoinnissa ja viestinnässä, jossa hänen keskeisin tehtävänsä on ollut tuottaa Ylä-Savon Teollisuus Ry:n historiikkiin pohjautuvaa, Historian helmiä ja tulevaisuuden menestystarinoita Ylä-Savon teollisuudessa -somesarjaa. Ulla on taittanut valokuvia valitun graafisen ilmeen mukaiseen kehykseen ja yhteistyössä Iisalmen kaupungin ja teollisuusyritysten kanssa luonut myös yrityskohtaiset tekstitykset. Tavoitteena on ollut tuottaa kokonaisuus, joka inspiroisi tutustumaan lisää Ylä-Savon teollisuusyritysten historiaan, nykypäivän toimintaan sekä uramahdollisuuksiin.
”Lähteenä somesarjalle toiminut, vuonna 2023 julkaistu Jaana Luttisen historiikkiteos Ylä-Savon teollisuuden puolesta: Ylä-Savon Teollisuus ry 140 vuotta 1883-2023 on upea kooste yläsavolaisten teollisuusyritysten vaikutuksesta koko seudun kulttuuriin ja elinvoimaan. Teos innostaa pohtimaan, miten tarina jatkuu – ja siinä nykyiset nuoret voivat olla tulevaisuuden osaajina merkittävässä roolissa, ja haluammekin heitä siihen tällä sarjalla kannustaa!”, kiteyttää Iisalmen kaupungin markkinointi- ja viestintäsuunnittelija Laura Koski, joka on markkinointiavustaja Mari Kuosmasen kanssa toiminut harjoittelun ohjaajana.
”Nuorelta nuorelle -periaatteella tehty somesarja nostaa arvokkaan historiikkimme helmet someen, kaikkien saataville. Sarjassa esitellään, millaista työskentely tänä päivänä jopa ympäri maailmaa tunnetuissa yrityksissämme oli niiden historian alussa, ja valotetaan myös sitä, millaisia työmahdollisuuksia alueen yritykset tarjoavat tänään. Toivottavasti erityisesti nuoret löytävät somesarjamme ja pääsevät sen avulla näkemään, kuinka poikkeuksellinen vientiteollisuuden keskittymä alueellamme toimiikaan. Ja erityisesti löytämään ne moninaiset työskentelymahdollisuudet ja urapolut, jotka ne tarjoavat! Kokonaisuudesta syntyy kuva, että Ylä-Savon seudulla voi todella tehdä merkityksellistä työtä ja luoda kansainvälisenkin uran.”, kuvailee Ylä-Savon Teollisuus Ry:n varapuheenjohtajana toimiva Iisalmen Sahat Oy:n toimitusjohtaja Tommi Lähteinen.
Ainakin yksi nuori osaaja – sarjan parissa työskennellyt Ulla Lehtonen – on yhteistyöprojektin aikana oppinut paljon uutta seudun tarjoamista uramahdollisuuksista:
”Ylä-Savon teollisuudessa on todella laajasti erilaisia yrityksiä, osa yrityksistä on ollut jopa minulle täysin uusia. Yrityksissä on myös ollut ihan erilaisia työtehtäviä, mitä olin kuvitellut. Ylä-Savon teollisuus on kehittynyt paljon alkuajoistaan, ja ainakin minun mielenkiintoni on herännyt useampaakin yritystä kohtaan.”
Ulla Lehtosen mielestä alueen yritysten olisikin hyvä kertoa hieman enemmän ja laajemmin alueen oppilaitoksissa niistä moninaisista työtehtävistä, joita ne tarjoavat:
”Esimerkiksi tekoälyä hyödyntävien työtehtävien monipuolisuudesta en ollut ennen tätä projektia kuullut, joten ei varmasti moni muukaan. Lisäksi esimerkiksi markkinointiin liittyen löytyy varmasti monesta yrityksestä tehtäviä, kun some on jo niin iso osa ihmisten elämää, että tarvitaan yrityksiin somea tuottavia henkilöitä. Merkonomina minulle avautuu myös mahdollisuudet työskennellä taloushallinnon parissa ja erilaisissa myyntitehtävissä”, hän toteaa.
Entä mikä tarina jäi erityisesti Ulla Lehtosen mieleen, kun projekti vei niin monen erilaisen toimijan historian käänteisiin?
”Ponssen nimen tarina on jäänyt hyvin mieleen, samoin tarina siitä, miten Normet on alun alkaen syntynyt, ja heidän valtava kehityksensä tähän nykyhetkeen. Kiinnostavaa oli myös tutustua kisällioppimiseen, ja kuinka siitä on päästy maksuttomaan koulutukseen”, kertoo Ulla Lehtonen.
Historian helmiä ja tulevaisuuden menestystarinoita Ylä-Savon teollisuudessa -somesarja alkaa joulukuun alussa Iisalmen kaupungin Facebookissa ja Instagramissa sekä Iisalmen Teollisuuskylä Oy:n LinkedInissä. Sarjaan voi tutustua myös Ylä-Savon Teollisuus ry:n verkkosivuilla osoitteessa www.ystl.fi(siirryt toiseen palveluun)
Lisätietoja:
Laura Koski, markkinointi- ja viestintäsuunnittelija, p. 040 632 5868 tai laura.koski(at)iisalmi.fi (Lauran kautta tavoittaa myös merkonomiopiskelija Ulla Lehtosen)
Tommi Lähteinen, toimitusjohtaja, CEO, Iisalmen Sahat Oy, p. 05900 906 tai tommi.lahteinen(at)ipowood.fi
Elinvoimainen teollisuus -teemalehti ilmestyi 16.11.2024 Iisalmen Sanomien välissä. Lehden teema on Ylä-Savon menestyjät – tulevaisuuden rakentajat.
Yläsavolaiset kunnat, Iisalmi, Keitele, Kiuruvesi, Lapinlahti, Pielavesi, Sonkajärvi, Vieremä ja Rautavaara, järjestävät yhdessä vaikuttajatapaamisen valtakunnallisen päätöksenteon pääpaikalla eduskunnassa. Kunnat ovat kutsuneet tilaisuuteen kansanedustajia ja elinkeinoelämän vaikuttajia, ja ohjelmassa on tiivis katsaus Ylä-Savon tilannekuvaan ja kehitysnäkymiin.
Suomen menestys rakentuu alueiden menestyksen varaan. Yksi vahvimmista teollisuuden sekä maidon- ja lihantuotannon keskittymistä Suomessa on Ylä-Savon seutu. 50 000 asukkaan alueella yritykset tuottavat yli 3 Mrd€ liikevaihdon ja yli 700M€ vientitulot kansantalouteemme. Alueella on jo kaksi lähes 1Mrd€:n arvoista pörssiyritystä pääkonttoreineen ja lukuisia yksityisomisteisia suuryrityksiä eri toimialoilla. Ylä-Savo tuottaa lähes 10% koko Suomen maidosta ja naudanlihasta – sillä on painoarvoa kokonaisturvallisuudenkin kannalta. Alueelle on rakentumassa Suomen suurin biokaasun tuotantolaitos ja vireillä useita tuulivoimapuistohankkeita. Kasvuhaluiset yritykset haluavat myös tulevaisuudessa toimia kilpailukykyisesti Ylä-Savosta käsin.
Tällä hetkellä Ylä-Savossa niin asukkaita kuin elinkeinoelämääkin puhuttavat palveluverkoston yllä leijuvat uhat – molemmat tarvitsevat toimivia sote-palveluja kuin monia muitakin arjen asiointipalveluja, joita yhä enemmän keskitetään maakuntakaupunkiin tai jopa kauemmas. Ylä-Savon alueen keskuskaupunki Iisalmi on perinteisesti toiminut vireän seudun asiointikeskittymänä, mutta nyt liian monet yhtäaikaiset palvelukavennukset eivät voi olla vaikuttamatta alueen tulevaisuususkoon.
”Ylä-Savon painoarvo Suomen menestykselle on niin mittava, ettei alueen ääntä palvelujen puolesta kannata sivuuttaa. Me teemme kaikkemme Suomen menestyksen ja kestävän kasvun parhaaksi, kun meille annetaan siihen riittävät mahdollisuudet”, toteaa tilaisuuden järjestelyistä vastannut Iisalmen kaupungin elinkeinojohtaja Terho Savolainen.
Tilaisuuden tavoitteena on tarjota valtakunnantason päättäjille tietoa Ylä-Savon tämänhetkisestä tilanteesta ja näkymistä sekä tarjota keskustelumahdollisuuksia päättäjille ja elinkeinoelämän toimijoille, jotta syntyisi yhteinen näkemys siitä, miten pystytään varmistamaan Ylä-Savon menestymisen edellytykset ja kilpailukyky jatkossakin.
Ohjelma
17.00 Tervetulosanat – kansanedustaja Timo Suhonen, Savo-Karjalan kansanedustajat
17.10 Ylä-Savon tilannekuva ja kehitysnäkymät – kaupunginjohtaja Jarmo Ronkainen, Iisalmi
17.30 Suomi tarvitsee elinvoimaista Ylä-Savon teollisuutta – yhteiskuntasuhdejohtaja Pia Hortling, Olvi Oyj
17.50 Pk-yritysten elinvoima Ylä-Savossa – kauppaneuvos Kalevi Hilli, Savon Yrittäjät ry
18.10 Alueen kansanedustajien puheenvuorot – kansanedustaja Markku Eestilä, Kokoomus
18.30 Vapaata keskustelua ja cocktail-tilaisuus
Lisätietoja:
Terho Savolainen, elinkeinojohtaja, Iisalmen kaupunki
p. 040 630 5328, terho.savolainen@iisalmi.fi
I
Ylä-Savon työllisyys- ja yrityspalvelulautakunnan kokouksessa 28.11.2024 hyväksyttiin työllisyyden monialaisen palvelun yhteistyösopimus.
Uusi työvoimaviranomainen toimii viiden yläsavolaisen kunnan alueella. Nämä kunnat ovat: Iisalmi, Kiuruvesi, Sonkajärvi, Pielavesi ja Vieremä. Työnhakijat ja työnantajat saavat jatkossakin samoja tuttuja “työkkärin palveluita” kuin tähänkin asti, mutta jotain uuttakin palveluvalikoimaan on tulossa. Yksi käytännön tason muutos aiempaan on se, että niin työnhakijat kuin työnantajatkin asioivat työnhakuun ja työllistämiseen liittyvissä asioissa omassa kotikunnassaan. Palvelut tuodaan lähelle asiakkaita ja oman virkailijankin kanssa voi tarvittaessa jutella kasvotusten.
Palvelupisteet on sijoitettu kuntalaisille kenties hyvinkin tuttuihin paikkoihin, ja palvelupisteet avaavat ovensa asiakkaille 2.1.2025 alkaen. Kaikissa kunnissa on ajanvarauksella annettavaa palvelua maanantaista perjantaihin, ajanvaraukseton asiointi on auki tiettyinä päivinä ja kellonaikoina.
Miten asioit kanssamme?
Iisalmessa palvelupiste on Kaupungintalolla, osoitteessa Pohjolankatu 14.
Ajanvarauksettoman asiakaspalvelun aukioloajat:
2.-3.1.2025 klo 13.30-15.00
7.1.2025 alkaen ma-pe klo 10.00-15.00
Kiuruvedellä palvelupiste on Kaupungintalolla, osoitteessa Harjukatu 2.
Ajanvarauksettoman asiakaspalvelun aukioloaika:
8.1.2025 alkaen ke klo 10.00-12.00
Pielavedellä palvelupiste on Duunikulmalla, osoitteessa Puistotie 11.
Ajanvarauksettoman asiakaspalvelun aukioloaika:
8.1.2025 alkaen ke klo 10.00-12.00
Sonkajärvellä palvelupiste on Työpajalla, osoitteessa Rutakontie 24.
Ajanvarauksettoman asiakaspalvelun aukioloaika:
8.1.2025 alkaen ke klo 12.00-14.00
Vieremällä palvelupiste on Kunnantalolla, osoitteessa Myllyjärventie 1.
Ajanvarauksettoman asiakaspalvelun aukioloaika:
8.1.2025 alkaen ke klo 12.00-14.00
Tarkennamme yhteystietoja muun muassa kuntakohtaisten työntekijöiden osalta joulukuun aikana. Työnhakijoilla voi vuodenvaihteessa vaihtua nykyinen tuttu asiantuntija, joten kiireellisissä työnhakuun liittyvissä asioissa voi jättää yhteydenottopyynnön Työmarkkinatorin Asiointi-palvelussa(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun) 29.12.2024 asti tai lähettää sähköpostia osoitteeseen: tyollisyyspalvelut@iisalmi.fi.
Tervetuloa tutustumaan ja asioimaan!
Nykyiset valtion TE-palvelut lakkaavat olemasta 31.12.2024. Uudet työvoimaviranomaiset eli kuntien muodostamat työllisyysalueet aloittavat toimintansa tammikuun alussa 2025. Tästä organisaatiotason siirtymästä johtuen joudutaan myös päivittämään tietojärjestelmiin liittyviä asioita. Siksi tietojärjestelmissä on valtakunnallinen käyttökatko ajalla 30.12.2024-2.1.2025. Käyttökatko koskee Työmarkkinatorin kirjautuneen asiakkaan palveluita eli tuona aikana ei voi ilmoittautua työnhakijaksi tai hoitaa työnhakuun liittyviä asioitaan Työmarkkinatorilla.
Käyttökatko alkaa 30.12.2024 kello 8.00 ja päättyy 2.1.2025 klo 8.00.
Käyttökatkon aikana voit kuitenkin asioida työllisyyspalveluiden palvelupisteessä. Voit ilmoittautua työnhakijaksi tai asioida muissa työnhakuun liittyvissä asioissa. Valitettavasti työttömyysturvaan liittyviä lausuntoja emme pysty käyttökatkon aikana antamaan.
Ylä-Savon työllisyys- ja yrityspalvelulautakunnan kokouksessa 28.11.2024 hyväksyttiin työllisyyden monialaisen palvelun yhteistyösopimus.
Iisalmen kaupunki on julkaissut strategian toteutumista läpinäkyvästi mittaavan ihmemittariston. Iisalmen ihmemittari löytyy kaupungin verkkosivustolta ja on siten helposti luettavissa missä ja milloin vain. Mittaristoon on valittu kaupungin toimialoilta keskeisimmät tunnusluvut, jotka kertovat kaupunkistrategian toimenpiteiden toteutumisesta.
”Haluamme parantaa strategiamme läpinäkyvyyttä ja seurantaa kuntalaisille ja eri sidosryhmien suuntaan. Toisinaan korkealentoiset strategiset lauseet on hyvä konkretisoida käytännön tason mittareiksi”, kertoo Iisalmen kaupunkistrategiasta vastaava elinkeinojohtaja Terho Savolainen.
Iisalmen ihmemittaria on työstetty yhdessä toimialojen edustajien ja teknisestä toteutuksesta vastaavan Branden asiantuntijakumppaneiden kanssa kuluvan syksyn ajan. Brandella on kokemusta kaupunkien auttamisesta avoimemman hallinnon kehittämisessä.
”Osallistavampi ja vuorovaikutuksellisempi kaupunki lisää kaupunkilaisten turvallisuudentunnetta ja antaa syitä uskoa tulevaisuuteen. Samalla kaupungin oma päätöksenteko, palveluiden suunnittelu ja toteutus paranee”, kuvailee Branden Business Designer Eveliina Eräjärvi.
Kun Iisalmi käynnisteli oman ihmemittarinsa luomista, oli yhtenä inspiraation lähteenä Branden ja Äänekosken kaupungin yhteistyönä syntynyt Äänekoski-ilmiötä eli Äänekosken kaupunkistrategiaa seuraava mittaristo. Iisalmeen rakennettiin kuitenkin juuri oman kaupungin tarpeita vastaava ratkaisu.
Iisalmen ihmemittari on rakennettu strategian teemojen, Inspiroiva Iisalmi, Ihana Iisalmi ja Ihmeiden Iisalmi, ympärille. Mittari tarjoaa selkeän näkymän kunkin strategisen teeman kannalta tärkeimpiin mitattavissa oleviin muuttujiin: Esimerkiksi Inspiroiva Iisalmi -osiossa mitataan asukkaiden hyvinvointiin vaikuttavia asioita, kuten uimahallin kävijämääriä, kirjaston lainamääriä, varhaiskasvatuksen osallistumisastetta ja asukkaiden koulutustasoa. Ihana Iisalmi -osiossa tutkitaan onnistumista turvallisen kaupunkiympäristön luomisessa mitaten esimerkiksi energiankulutusta, liikenteen vähäpäästöisyyttä ja rakennusvalmiiden tonttien määrää. Ihmeiden Iisalmi -osio puolestaan tarjoaa näkymän muun muassa uusien yritysten määrään, työttömyysasteeseen, asukkaiden verotulojen kehitykseen ja kaupungin digitaaliseen näkyvyyteen.
”Näitä ihmemittaristoon koottuja tietoja tullaan päivittämään aktiivisesti ja siten tilannekuva on paremmin kaikkien nähtävillä myös varsinaisten strategian raportointikausien välillä. Mittaristoon liittyy myös vaihtuvia kysymyksiä eri osa-alueista, ja niiden kautta kuntalaisten toivotaan osallistuvan strategian seurantaan ja kehittämiseen. Nyt heti aluksi kysymme esimerkiksi sitä, ovatko iisalmelaiset halukkaita suosittelemaan asumista kotikaupungissaan”, esittelee Terho Savolainen.
Ihmemittari toimii iisalmelaisen arjen monitorina myös tulevissa strategiakehityksen vaiheissa:
”Iisalmen kaupunkistrategialle on juuri tehty väliarviointi näin valtuustokauden viimeisen vuoden käynnistyessä. Sen perusteella ainakaan vielä ei ole tarvetta radikaaliin suunnanmuutokseen, Iisalmi pyrkii edelleen Suomen houkuttelevimmaksi seutukaupungiksi”, kertoo Terho Savolainen ja jatkaa:
”Tiettyjä strategian painopistealueita tarkennettiin ja mittareita päivitettiin, toimenpidetasolla toimialoille tuli jonkin verran uusia toteutettavia tehtäviä. Ensi vuoden kuntavaalien jälkeen uusi valtuusto päättää seuraavan strategiapäivityksen aikataulusta, todennäköisesti se tehdään valtuustokauden alkuvaiheessa 2025–2026”.
Lisätietoja:
Terho Savolainen, elinkeinojohtaja, Iisalmen kaupunki, p. 040 630 5328, terho.savolainen@iisalmi.fi
Iisalmen ihmemittari netissä:
www.iisalmi.fi/ihmemittari(siirryt toiseen palveluun)
Ylä-Savon työllisyys- ja yrityspalvelulautakunnan ensimmäisessä kokouksessa 31.10.2024 käsiteltiin työllisyysalueen palveluverkkoa, jossa panostetaan vahvoihin lähipalveluihin. Jokaiseen kuntaan tulee oma palvelupiste. Talousarvion loppusumma vuodelle 2025 on 4,7M€ – kunnat antavat siitä lausuntonsa ja hyväksyttäväsi talousarvio tulee seuraavaan lautakunnan kokoukseen.
Kaupunki vastaanottaa edelleen osallistumishakemuksia Raatihuoneen vuokrauksesta ravintola- , kokous- ja tapahtumapalveluita varten.
Iisalmen kaupunki ja Genelec Oy haluavat yhdessä luoda Iisalmen keskeisimpänä kulttuuriharrastus- ja tapahtumakohteena tunnettuun Iisalmen kulttuurikeskukseen innovatiivisen huipputeknologian tarjoaman äänimaailman, joka nostaa jokaisen kävijän asiakaskokemuksen ainutlaatuiseksi elämykseksi, olipa kyseessä konsertti, seminaaritapahtuma tai kirjastokäynti. Ääniarkkitehtuuriratkaisut toteutetaan osana laajaa peruskorjaus- ja uudistamishanketta vuosina 2025-2027.
Vuosina 2025–2027 uudistettavista Iisalmen kulttuurikeskuksen tiloista rakentuu valtakunnallisesti ja kansainvälisesti poikkeuksellinen esitystekninen kokonaisuus, joka tulee toimimaan vetovoimatekijänä niin Iisalmen kaupungille tapahtumien järjestäjien suuntaan kuin showroomina ja esittelytilana Genelecille asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden tehdasvierailujen yhteydessä.
”Genelecin tuotteet ovat keskiössä kulttuurikeskuksen tulevaisuuden äänijärjestelmä ja -kokemusratkaisussa. Syntyvät ääniratkaisut voivat inspiroida myös muita siinä, miten laadukasta audiota voidaan hyödyntää kulttuuritoiminnassa ja julkisten tilojen suunnittelussa. Tavoitteena on luoda tila, joka palvelee kulttuurin hyvinvointivaikutuksia, ja tuottaa siten yhteiskunnallisesti myönteisiä vaikutuksia”, kuvailee Genelec Oy:n toimitusjohtaja Siamäk Naghian poikkeuksellisen yhteistyöprojektin avaamia mahdollisuuksia.
”Arvostamme mahdollisuutta päästä toteuttamaan innovatiivinen, kestävän kehityksen periaatteidemme mukainen ratkaisu koko Iisalmen seudun, yrityksemme kotiseudun, kannalta tärkeään kulttuurikohteeseen. Genelecin teknologiaratkaisujen tarjoama totuudenmukainen ääni tulee olemaan olennaisena osana tulevaisuuden kulttuurielämyksiä Iisalmessa!”, jatkaa Siamäk Naghian.
”Halusimme ehdottomasti saada kaupungin historian suurimpaan hankkeeseen paikallisten yritysten huippuosaamista, joten neuvottelut Genelec-yhteistyöstä käynnistettiin jo suunnittelun alkuvaiheessa. Olemme iloisia, että projekti saadaan liikkeelle tiiviissä yhteistyössä ja odotan erityisesti tulevia elämyksellisiä hetkiä uudessa black box -esitystilassa!” kertoo elinkeinojohtaja Terho Savolainen Iisalmen kaupungilta.
”Uusi huipputason tarkkaamotila tulee mahdollistamaan myös kaikkien rakennuksessa järjestettävien tilaisuuksien tallentamisen ja striimaamisen uusimmalla teknologialla, mikä tekee Kulttuurikeskuksesta myös kansainvälisesti houkuttelevan kohteen sekä esiintyjille, tapahtumanjärjestäjille että yleisölle”, jatkaa Savolainen.
Iisalmen kaupunki ja Genelec Oy järjestivät medialle mahdollisuuden tutustua Genelecin tehtaaseen ja tulevan ääniarkkitehtuuriyhteistyön kohteena olevaan Iisalmen kulttuurikeskukseen keskiviikkona 8.1.2025. Media sai mahdollisuuden kysyä myös tilojen käyttäjiä edustavilta kulttuuri-, kirjasto- ja opistopalveluiden toimijoilta odotuksia tulevaan uudistukseen liittyen.
”Me kulttuuripalveluiden arjessa toimivat koemme, että investointi elämykselliseen äänimaailmaan on investointi iisalmelaisten ja muiden kävijöiden hyvinvointiin. Kaikki, mikä tekee kulttuuripalveluista laadukkaampia ja kiinnostavampia, tukee aktiivisempaa ja monipuolisempaa palveluiden käyttöä. Uskomme, että yhteistyö Genelec Oy:n kanssa tulee luomaan uusia mahdollisuuksia Iisalmen kulttuuritoiminnalle!”, viitoittaa Iisalmen kaupungin kirjasto- ja kulttuuripalvelupäällikkö Sanna Marin.
Lisätietoja antavat:
Terho Savolainen, elinkeinojohtaja, Iisalmen kaupunki, p. 040 630 5328 tai terho.savolainen@iisalmi.fi
Mikko Tuomi, Sales Director (Nordics), Genelec Oy, p. 040 709 2558 tai mikko.tuomi@genelec.com
Lisätietoja netissä:
Iisalmen kulttuurikeskuksen peruskorjaus- ja uudistamishankkeen tiedotus on keskitetty www.iisalmi.fi/uudistuvakulttuurikeskus -sivulle.
Genelec Oy:n verkkosivut: www.genelec.fi
Kasvua ja kansainvälistymistä vastuulliseen matkailuun -hanke aloitti syksyllä vastuullisen tuotteistaminen työpajat yhdessä 17 yrityksen ja 2 toimijan kanssa. Osa heistä vasta suunnittelee matkailutoimintaa, osa tekee yhteistyötä ja osa on toiminut jo pitkään matkailun parissa.
