Osallistuvassa budjetoinnissa kaikki iisalmelaiset otetaan mukaan yhteisten varojen käyttämisen suunnitteluun. Vuonna 2025 iisalmelaiset ideoivat ja äänestävät, miten 100 000 euroa käytetään iisalmelaisten hyvinvoinnin edistämiseen.
Iisalmen kaupunginhallitus päätti 17.2.2025 § 29, että Iisalmi käynnistää Ideoista ihmeiksi -osallistuvan budjetoinnin prosessin ja esittää kaupunginvaltuustolle, että se myöntää 100 000 euron lisämäärärahan kuntalaisten ideoimien toimenpiteiden toteuttamista varten. Osallistuvan budjetoinnin tavoitteena on lisätä kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksia yhteisen hyvän kehittämisessä ja vuorovaikutusta kaupungin kanssa, tuoden päätöksentekoa lähemmäs asukkaita.
1. Tutustu alla oleviin kriteereihin ja varmista ideasi sopivuus.
Kaupungin toimialojen ja luottamushenkilöiden sekä neuvostojen edustajista koostuva työryhmä arvioi ideoiden toteuttamiskelpoisuutta. Toteuttamiskelpoisuudessa huomioidaan esimerkiksi, onko ideaa mahdollista toteuttaa käytettävissä olevalla summalla, sen toteuttamisen aikataulu ja onko idea jo toteutumassa jotain toista kautta.
2. Jätä ideasi Webropol-kyselyn kautta.
Kyselyyn vastaaminen vaatii vahvan tunnistautumisen, emme kerää vastauksien jättäneiden henkilötietoja tai yhdistä vastauksia henkilöihin. Kyselylinkki päivittyy verkkosivuille 24.2.2025.
Mikäli asukkaalla ei ole mahdollisuutta vastata sähköisesti, voi idean jättää paperilomakkeella Iisalmen kaupungintalolla, kaupunginkirjastolla tai Saukko uimahallilla toimipisteiden aukioloaikojen mukaisesti. Vastauslomakkeet ja vastauslaatikon löydätte asiakaspalvelupisteeltä. Henkilökunta auttaa teitä tarvittaessa.
Äänestysvaihe toteutetaan huhtikuussa 2025, ohjeet ja tarkempi ajankohta päivitetään verkkosivuille prosessin edetessä.
Äänestyksessä menestyneet ideat etenevät päätöksentekoon ja toteutukseen vuoden 2025 aikana.
Kerro ideasi iisalmelaisten hyvinvoinnin edistämiseksi. Haluamme kuulla sinun ajatuksesi, millä toimenpiteellä tai asialla voisimme lisätä viihtyvyyttä, yhteenkuuluvuutta, onnellisuutta ja hyvinvointia Iisalmessa?
Vuonna 2024 iisalmelaiset ideoivat ja äänestivät, miten 100 000 euroa käytetään iisalmelaisten hyvinvoinnin edistämiseen.
Toteutetut osallistuvan budjetoinnin vaiheet
1. Ideointivaihe
Ideahaku oli avoinna 8.1 – 7.2.2024. Keräsimme ideoita iisalmelaisten hyvinvoinnin edistämiseksi. Halusimme kuulla asukkailta ajatuksia siitä, millaisilla toimenpiteillä voisimme lisätä viihtyvyyttä, yhteenkuuluvuutta, onnellisuutta ja hyvinvointia Iisalmessa.
Ideoita tuli sähköisellä kyselylomakkeella ja paperisena yhteensä 83. Useissa vastauksissa yhden vastauksen sisällä saattoi olla useampi idea, jotka käsiteltiin erillisinä ideoina. Kaupungin toimialojen ja luottamushenkilöiden sekä neuvostojen edustajista koostuva työryhmä arvioi ideoiden toteuttamiskelpoisuutta.
2. Äänestysvaihe
Äänestys oli avoinna 11.3.-31.3.2024.
Äänestykseen edenneet ideat:
Äänestämään pystyi yhtä ideaa, jonka asukas toivoi etenevän toteutusvaiheeseen.
3. Äänestystulos ja päätösten toteutusvaihe
Iisalmen osallistuvan budjetoinnin äänestyksessä annettiin 412 ääntä – työryhmä esitti kaupunginhallitukselle toteutettaviksi ulkoilmaelokuvatapahtumaa ja Paloisvuoren näköalatornia.
Näköalatorni Paloisvuorelle 142 ääntä
Ulkoilmaelokuva ja tapahtuma 71 ääntä
Koirapuisto keskustan alueelle 59 ääntä
Valoteokset syksylle 57 ääntä
Ulkokuntosali Luuniemelle 43 ääntä
Uusi frisbeegolfrata 40 ääntä
Iisalmen kaupunginhallitus päätti 3.6.2024 § 132 kokouksessaan toteuttaa osallistuvan budjetoinnin kohteina näköalatornin Paloisvuorelle sekä ulkoilmaelokuvatapahtuman.
Molemmat toimenpiteet etenevät jatkosuunnitteluun ja toteutukseen. Ulkoilmaelokuvatapahtuma toteutettiin 4.10.2024 Luuniemen juhlakentällä. Elokuvana esitettiin Bohemian Rhapsody kahdessa eri näytöksessä. Tapahtuman ensimmäinen näytös varattiin loppuun ja yhteensä elokuvaa oli katsomassa 128 autokuntaa.
Iisalmen kaupunginhallitus päätti maanantaina 17.2.2025, että Iisalmi käynnistää Ideoista ihmeiksi -osallistuvan budjetoinnin prosessin ja esittää kaupunginvaltuustolle, että se myöntää 100 000 euron lisämäärärahan kuntalaisten ideoimien toimenpiteiden toteuttamista varten. Osallistuvan budjetoinnin tavoitteena on lisätä kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksia yhteisen hyvän kehittämisessä ja vuorovaikutusta kaupungin kanssa, tuoden päätöksentekoa lähemmäs asukkaita. Iisalmessa osallistuvaa budjetointia toteutetaan tässä laajuudessa nyt toista kertaa – viime vuoden toteutus sai paljon kiitosta eri osapuolilta. Kuntalaiset pääsevät lähettämään ideoitaan 24.2.2025 alkaen.
Suunnittelualue sijoittuu Koukunjoentien varteen, välille Sonkajärventie-Pohjoislahti. Osayleiskaavalla ratkaistaan mahdollisuus aurinkovoiman tuotantoalueen sijoittumisesta alueelle.
Kunnat ovat arkemme perusta – niiden tarjoamat palvelut näkyvät elämässämme päivittäin, usein huomaamattamme. Koulut, päiväkodit, liikuntapaikat, kirjastot, puhdas juomavesi ja toimiva jätehuolto ovat esimerkkejä kuntien vastuulla olevista tehtävistä, jotka tekevät elämästämme sujuvaa ja turvallista.
Iisalmen kaupunki järjestää kevättalven aikana uudenlaisia kuntalaisten kohtaamishetkiä, kiireneutraaleja kaupunkikahveja, jo ennestään yhteisöllisyydestään tutuksi tulleessa paikassa, IPK:n ylläpitämässä Karhun Kellarissa. Ensimmäiset kaupunkikahvit järjestetään keskiviikkona 29.1.2025 klo 14–15. Tuolloin teemana on Ihmeiden Iisalmi – vetovoimainen ja elinvoimainen seutukeskus sekä kaikkia kahvihetkiä yhdistävä hyvinvoinnin teema – se on olennainen osa Iisalmen kiireneutraaliutta. Mukana tammikuun kahveilla ovat kaupunginjohtaja Jarmo Ronkainen ja elinkeinojohtaja Terho Savolainen. Matalan kynnyksen kahvihetkiin toivotaan runsasta osallistumista iästä ja muista taustatekijöistä riippumatta.
Kaikissa Kiireneutraalit kaupunkikahvit -tapahtumissa on vaihtuvien johdon edustajien lisäksi mukana hyvinvointi- ja osallisuuskoordinaattori Hanna Holopainen, joka näkee tilausta tällaisille kaikille avoimille kohtaamisille:
”Kutsumme kaikkia mukaan kohtaamisiin, joissa ei ole tiukkaa ohjelmaa, vaan ideana on jutella kiireettömästi arjen hyvinvointiin liittyvistä asioista. Odotan kuulevani toisilta asukkailta ideoita harrastuksiin tai muihin hyvinvointia lisääviin tekijöihin. Ja on lupa tulla ihan vain kuuntelemaankin, kohtaamiset ovat tärkeitä niinkin!”
”Idea kiireneutraaleista kaupunkikahveista juuri Karhun Kellarissa liittyy myös siihen, että IPK on By Iisalmi -lähettiläämme, ja he ovatkin omalta osaltaan näyttäneet, mikä merkitys ja voima yhteisöllisyyden rakentamisella on. IPK:n peleihin voi tulla juuri sellaisena kuin on ja ne kokoavat yhteen laajasti erilaisia ihmisiä. Toivomme, että jotain samaa henkeä saisimme kahvihetkiinkin luotua”, kertoo Iisalmen kaupungin markkinointi- ja viestintäsuunnittelija Laura Koski.
Karhun Kellarissa Kiireneutraali Iisalmi -teema näkyy myös siten, että aiemmin Iisalmen kaupunginkirjastossa palvellut Kiireneutraali Olkkari siirtyi vuodenvaihteessa osaksi Karhun Kellarin palvelua. Olkkaria voi edelleen lainata esimerkiksi yritystilaisuuksiin tai tapahtumiin – viimeksi Olkkari oli lainassa Ysaon henkilöstötapahtumassa ja By Iisalmi -seminaarissa.
Kunnilla on lakisääteinen velvoite edistää kuntalaisten hyvinvointia ja terveyttä (Kuntalaki 410/2015, 1 § ja Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 612/2021, 6§). Hyvinvoivat asukkaat ovat elinvoimaisen kaupungin edellytys. Iisalmelaisille onkin voinut jo tulla tutuksi mainoslause, jonka mukaan asukkaiden halutaan olevan elämänsä kunnossa. Jotta lause ei jäisi vain paperille ja kauniiksi sanoiksi, tehdään Iisalmessa pitkäjänteistä ja suunnitelmallista hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen työtä laaja-alaisesti. Hyvinvointia edistäviä toimia tehdään kunnan kaikilla sektoreilla ja nyt alkavat Kiireneutraalit kaupunkikahvit tarkastelevatkin hyvinvointia strategisten teema-alueiden kautta – ensimmäisenä sivutaan Ihmeiden Iisalmi -teema-alueen elinvoiman, vetovoiman ja hyvinvoinnin keskinäistä liittoa:
”Seutumme elinvoiman ja vetovoiman vahvistaminen turvaa osaltaan myös kuntalaisten hyvinvointia lisäämällä työnteon ja osallisuuden mahdollisuuksia. Elinvoimainen ja taloudellisesti hyvin pärjäävä kaupunki pystyy tarjoamaan riittävät resurssit myös hyvinvointia lisääviin palveluihin. Elinvoimaisessa kaupungissa on myös lukuisia eri alojen yrittäjiä ja kolmannen sektorin toimijoita tekemässä kuntalaisten arjesta parempaa – esimerkiksi lukuisat liikunta-alan yritykset toimivat kohtaamisen ja liikkumisen keskuksina ja yhteisöllisyyden rakentajina”, toteaa elinkeinojohtaja Terho Savolainen.
”Hyvinvointia voi tarkastella hyvin monella eri tasolla ja sen lisäksi, että me Iisalmen kaupungilla seuraamme esimerkiksi hyvinvointikertomusta ja muita raportteja, on tällaiset kasvokkaiset matalan kynnyksen kohtaamiset tärkeitä paikkoja kuulla kuntalaisten ajatuksia aiheesta. Kuulen oikein mielelläni, mitkä asiat ovat iisalmelaisille tärkeitä arjen iloja. Uskon, että hyviä vinkkejäkin tulemme saamaan siitä, miten kaupunki voi olla edistämässä arjen hyvinvointia”, ennakoi Iisalmen kaupunginjohtaja Jarmo Ronkainen.
Kiireneutraaleja kaupunkikahveja on sovittu alustavasti järjestettävän kolme kertaa (29.1., 26.2. ja 26.3.) Mikäli kahvihetket osoittautuvat toimivaksi tavaksi lisätä kuntalaisten osallisuutta, voidaan niitä jatkaa ja harkita kevätkesällä myös siirtymistä ulkoilmaan torikahvien merkeissä.
Iisalmen kaupungin talousarvion 2025 ja taloussuunnitelman 2026–2027 valmistelua on leimannut talouden taantuma ja sotien aiheuttama poikkeuksellinen epävarmuus. Talousarvio vuodelle 2025 on n. 1,9 milj. euroa alijäämäinen. Talousarvioehdotusta voidaan luonnehtia palvelut turvaavaksi, investointipainotteiseksi ja kaupungin pito- ja vetovoimaa vahvistavaksi. Taloussuunnitelmavuosina 2026–2027 kuntatalouden kokonaistilanteen arvioidaan olevan edelleen haasteellinen. Iisalmessa suunnitelmavuosina tasapainoon pääsemisen edellytyksenä on menokehityksen hillitseminen ja tulopohjan vahvistaminen.
Iisalmen kaupunki on julkaissut strategian toteutumista läpinäkyvästi mittaavan ihmemittariston. Iisalmen ihmemittari löytyy kaupungin verkkosivustolta ja on siten helposti luettavissa missä ja milloin vain. Mittaristoon on valittu kaupungin toimialoilta keskeisimmät tunnusluvut, jotka kertovat kaupunkistrategian toimenpiteiden toteutumisesta.
”Haluamme parantaa strategiamme läpinäkyvyyttä ja seurantaa kuntalaisille ja eri sidosryhmien suuntaan. Toisinaan korkealentoiset strategiset lauseet on hyvä konkretisoida käytännön tason mittareiksi”, kertoo Iisalmen kaupunkistrategiasta vastaava elinkeinojohtaja Terho Savolainen.
Iisalmen ihmemittaria on työstetty yhdessä toimialojen edustajien ja teknisestä toteutuksesta vastaavan Branden asiantuntijakumppaneiden kanssa kuluvan syksyn ajan. Brandella on kokemusta kaupunkien auttamisesta avoimemman hallinnon kehittämisessä.
”Osallistavampi ja vuorovaikutuksellisempi kaupunki lisää kaupunkilaisten turvallisuudentunnetta ja antaa syitä uskoa tulevaisuuteen. Samalla kaupungin oma päätöksenteko, palveluiden suunnittelu ja toteutus paranee”, kuvailee Branden Business Designer Eveliina Eräjärvi.
Kun Iisalmi käynnisteli oman ihmemittarinsa luomista, oli yhtenä inspiraation lähteenä Branden ja Äänekosken kaupungin yhteistyönä syntynyt Äänekoski-ilmiötä eli Äänekosken kaupunkistrategiaa seuraava mittaristo. Iisalmeen rakennettiin kuitenkin juuri oman kaupungin tarpeita vastaava ratkaisu.
Iisalmen ihmemittari on rakennettu strategian teemojen, Inspiroiva Iisalmi, Ihana Iisalmi ja Ihmeiden Iisalmi, ympärille. Mittari tarjoaa selkeän näkymän kunkin strategisen teeman kannalta tärkeimpiin mitattavissa oleviin muuttujiin: Esimerkiksi Inspiroiva Iisalmi -osiossa mitataan asukkaiden hyvinvointiin vaikuttavia asioita, kuten uimahallin kävijämääriä, kirjaston lainamääriä, varhaiskasvatuksen osallistumisastetta ja asukkaiden koulutustasoa. Ihana Iisalmi -osiossa tutkitaan onnistumista turvallisen kaupunkiympäristön luomisessa mitaten esimerkiksi energiankulutusta, liikenteen vähäpäästöisyyttä ja rakennusvalmiiden tonttien määrää. Ihmeiden Iisalmi -osio puolestaan tarjoaa näkymän muun muassa uusien yritysten määrään, työttömyysasteeseen, asukkaiden verotulojen kehitykseen ja kaupungin digitaaliseen näkyvyyteen.
”Näitä ihmemittaristoon koottuja tietoja tullaan päivittämään aktiivisesti ja siten tilannekuva on paremmin kaikkien nähtävillä myös varsinaisten strategian raportointikausien välillä. Mittaristoon liittyy myös vaihtuvia kysymyksiä eri osa-alueista, ja niiden kautta kuntalaisten toivotaan osallistuvan strategian seurantaan ja kehittämiseen. Nyt heti aluksi kysymme esimerkiksi sitä, ovatko iisalmelaiset halukkaita suosittelemaan asumista kotikaupungissaan”, esittelee Terho Savolainen.
Ihmemittari toimii iisalmelaisen arjen monitorina myös tulevissa strategiakehityksen vaiheissa:
”Iisalmen kaupunkistrategialle on juuri tehty väliarviointi näin valtuustokauden viimeisen vuoden käynnistyessä. Sen perusteella ainakaan vielä ei ole tarvetta radikaaliin suunnanmuutokseen, Iisalmi pyrkii edelleen Suomen houkuttelevimmaksi seutukaupungiksi”, kertoo Terho Savolainen ja jatkaa:
”Tiettyjä strategian painopistealueita tarkennettiin ja mittareita päivitettiin, toimenpidetasolla toimialoille tuli jonkin verran uusia toteutettavia tehtäviä. Ensi vuoden kuntavaalien jälkeen uusi valtuusto päättää seuraavan strategiapäivityksen aikataulusta, todennäköisesti se tehdään valtuustokauden alkuvaiheessa 2025–2026”.
Lisätietoja:
Terho Savolainen, elinkeinojohtaja, Iisalmen kaupunki, p. 040 630 5328, terho.savolainen@iisalmi.fi
Iisalmen ihmemittari netissä:
www.iisalmi.fi/ihmemittari(siirryt toiseen palveluun)
