Eräänä keväisenä päivänä selailin Facebookia tuttuun tapaani ja eteeni tuli mainos jossa Iisalmen kaupunki haki osallistujia Elämäni kunnossa By Iisalmi-ohjelmaan. ”Olisipa mahtava päästä tuollaiseen mukaan ja saada arkeen jotain uutta ja erilaista” ajattelin. Siinäpä sitten saman tien täytin hakemuksen. Siinä hakemusta täyttäessäni toivoin kovasti että onni potkaisisi minua kerrankin ja pääsisin kokemaan jotain uutta ja varmasti ikimuistoista.
Kesäkuun puolessa välissä sitten yllätys oli suuri ja iloinen, kun sähköpostiini tuli viesti: Kiitos hakemuksestasi Elämäni kunnossa By Iisalmi-ohjelmaan. Onneksi olkoon, sinut on valittu mukaan ohjelmaan 2 kuukauden ajaksi, syksyllä 2023!
Loppukesästä alkoi sitten tapahtua. Louhenkatupäivillä julkistettiin ohjelmaan valitut ja pian sen jälkeen oli tapaaminen kulttuuri- ja liikunta puolen vastaavien kanssa, jossa suunniteltiin minulle ohjelmaa loka- ja marraskuulle. Sain kertoa toiveitani ja laitettiinhan minulle myöskin sellaista tekemistä, mikä ei ollut minulle lainkaan ennestään tuttua. Ohjelman yhtenä ideana oli, että osallistuja kokeilee liikunta- ja kulttuuripuolen tarjontaa avoimin mielin. Ja sehän sopi minulle loistavasti, kun olen rohkea kokeilemaan uusia asioita. Ohjelmaani valikoitui monenlaista tekemistä aina historiakierroksesta pianon soittoon.
Syyskuun lopulla ohjelma sitten käynnistyi kuntosali käynnillä, jossa liikunnanohjaaja Juho Ruotsalainen teetti minulle kehonkoostumismittauksen ja kuntosaliohjelman. Sain siis kulkea loka-marraskuun ajan kuntosalilla ja ohjatuissa ryhmäliikuntatunneilla niin monesti kuin halusin ja ehdin. Suunnitelma oli hyvä. Mutta niin vaan kävi että syksyn perinteiset flunssat kiusasivat minua useampaankin otteeseen pitkän kaavan mukaan, joten harmillisesti kuntosalilla käynnit jäi todella vähäiseksi. Onneksi kuitenkin kehonkoostumismittauksen tulokset olivat hieman parantuneet kun marraskuun lopussa se vielä tehtiin. Ehkä muutama kilo lähti kun kuljin kulttuurikeskuksella niin usein. Ohjatut ryhmäliikuntatunnit jäi kokonaan kokeilematta sairastelun ja ajan puutteen vuoksi.
Historia on alkanut iän myötä kiinnostamaan ja siksi ohjelmani sisälsi myös historiakierroksen Iisalmen Koljonvirran taisteluiden ympäristöön Mansikkaniemelle. Sää oli hyvin syksyinen kuten lokakuussa voi olettaakin, mutta ei se haitannut kun kuunteli korvat höröllään Museoamanuenssi Ilkka Peunan mielenkiintoisia tarinoita taisteluista. Samalla pääsin myös katsomaan hienoa Koljonvirta-näyttelyä. Hieman tuntuu hassulta että olen ikäni Iisalmessa asunut enkä tiedä edes mitä kaikkia museoita ja historiallisia kohteita kotikaupungissani on. Mutta nyt tiedän hieman paremmin.
Eniten tältä ohjelmalta odotin musiikillisia tapahtumia ja kokemuksia. Niitä sain onneksi kokea useita ja erilaisia. Kulttuurikeskuksella käyntini lukuun ottamatta kirjastoa oli jäänyt niin vähäiseksi parin vuosikymmenen aikana, että tuntui kuin olisin ollut ensimmäistä kertaa käymässä Eino-Säisä salissa. Iisalmen kirjaston lukukahveilla kirjaston henkilökunnalta sain mielenkiintoisia kirja ehdotuksia ja sain kuulla myös hyviä lukunäytteitä. Sain tavata myös Iisalmen kirjaston kirjailijavierailuilla tämän vuoden Finlandia palkinnon voittajan Sirpa Kähkösen sekä toimittaja/dokumentaristi Arvo Tuomisen.
Molemmat olivat minulle aivan uusia tuttavuuksia enkä ole lukenut yhtään heidän kirjoistaan. En ollut edes koskaan ennen kuullut heidän nimiään. Tämä johtuu ehkä siitä että aikuisten kirjallisuus on jäänyt itsellä hieman taka-alalle lasten saannin jälkeen ja ehkä olen ollut myös aina huono lukemaan kirjoja. Joka tapauksessa heidän kirjansa eroavat hyvin paljon toisistaan ja mahtava juttu oli se, että sain molempien uudet kirjat omakseni niin pääsen lukemaan kahta hyvin eri tyyppistä kirjaa. Tavoitteeni on lukea molemmat ja toista olenkin jo lukenut hyvän matkaa. Nämä kirjailijavierailut ovat saaneet minut innostumaan enemmän lukemisesta ja saanut minut ymmärtämään että elämässä voi tehdä muutakin kuin istua puhelin kädessä. Voi nimittäin istua kirja kädessä.
Ensimmäinen musiikkitapahtuma oli Ylä-Savon viihdeorkesteri goes kasari-konsertti ja voin kertoa että TYKKÄSIN! Jalkani ja kehoni jammailivat jokaisen kappaleen ajan, mieleni oli iloinen ja hymy oli herkässä. Mietin vain lähtiessäni kotiin, että miksi en ole tutkinut kulttuurikeskuksen tarjontaa vuosiin, kun siellä on näin hienoja konsertteja tarjolla.
Minua on aina kiinnostanut musiikki. Tykkään lauleskella biisien mukana ja kuunnella pianon soittoa. Haaveenani on ollut pienestä lähtien että osaisin soittaa pianoa, mutta en ole sitä saanut aikaiseksi opetella. Nyt sain tämän ohjelman avulla mahdollisuuden kokeilla pianon soittoa parin soittotunnin verran. Opettaja Petri Herrasen opastuksella pääsin hieman soittamisen makuun. Käytiin läpi mm. ihan perusasioita kuten koskettimien kirjaimet ja kuinka löytää oikeanlainen soittoasento sormille. Ajatuksenani on jatkaa harjoittelua kotona ja ostaa jossakin vaiheessa piano tai kosketinsoitin. Pianonsoitto kärpänen siis iski.
Mahtavia musiikillisia kokemuksia kulttuurikeskuksella minulle tarjosivat myös Oneviolin, Mackenzie Melemed sekä Jari Sillanpää. Varsinkin pianokonsertti oli sellainen, johon tuskin olisin älynnyt lähteä normaalisti mutta onneksi se kuului ohjelmaani. Soittajan taidot löi minut ällikällä. Täytyy ihmetellä, miten joku voi soittaa niin hyvin viulua, pianoa tai laulaa tavalla, joka koskettaa kuulijaansa aina päästä varpaisiin.
No mutta jos musiikki kosketti minua, niin teki myös teatteri esitys Shell’s Angles. En muista milloinka viimeksi olisin teatterissa käynyt. Siitäkin on kulunut ainakin vuosikymmen ellei jopa kaksi. Olin hieman ennakkoluuloinen siitä, miten teini-ikäisen elämästä kertova näytelmä voisi puhutella aikuisia. Mutta olin väärässä. Näytelmä oli todella hauska, näyttelijät osasivat vetää oman roolinsa hyvin alusta loppuun ja juoni oli sopivan selkeä. Oikein viihdyttävä ja aion kyllä käydä jatko-osatkin katsomassa.
Viimeisenä mutta ei vähäisimpänä sain vielä kohentaa ruostunutta englannin kieltäni Taimi Rytkösen avustuksella. Näin pienessä kaupungissa eläessä englannin kieltä ei usein tarvitse, joten sen puhumisen taito unohtuu. Oli siis ihan paikallaan päästä sitä virkistämään. Tosi kiva oli jutustella muiden oppilaiden ja opettajan kanssa englanniksi mm. matkustelusta ja kerroin myös muille tästä Elämäni kunnossa-ohjelmasta kun he eivät olleet kuulleet siitä aiemmin. Välillä hieman nolotti yrittää kertoa asioita, kun ei muistanut kaikkia englannin sanoja, mutta onneksi opettaja aina auttoi. Näiltä tunneilta sainkin innostuksen hakea kansalaisopiston käytännön englantia-kurssille, joten innolla odotan että pääsen taas ensi vuonna harjoittelemaan englannin puhumista.
Elämäni kunnossa-ohjelma antoi minulle aivan mahtavia uusia kokemuksia ja taitoja. Syksyn pimeys ja synkkyys ei mennyt niin syvälle ytimeeni kun oli mukavaa ohjelmaa joka viikko. Olen oppinut ohjelman avulla, että Iisalmessa voi nähdä ja kokea monenlaista ja varmasti jokaiselle löytyy jotakin mieleistä tekemistä. Rohkeasti vaan lähtee liikkumaan tai vaikka johonkin konserttiin. Kannattaa kokeilla jotakin urheilulajia tai tapahtumaa, joka on oman mukavuusalueen ulkopuolella. Sillä se varmasti avartaa mieltä, kohentaa kuntoa ja mielentilaaja ja olet sen jälkeen yhtä uutta kokemusta rikkaampi. Voin sanoa että olen elämäni kunnossa kaikin puolin, monenlaista kokemusta ja elämystä rikkaampi ja saanut tutustua uusiin ihaniin ihmisiin tämän ohjelman kautta. Sydämellinen kiitos kaikille, jotka mahdollistitte minulle nämä kahden kuukauden hienot kokemukset. Kiitos myös Facebook ja Instagram seuraajilleni kun jaoitte matkan kanssani. ❤️
Riikka Korolainen,
Elämäni kunnossa By Iisalmi -ohjelman harrastuskokeilija syksyllä 2023.