Yksi Iisalmen kaupungin strateginen arvo on luoda vastuullista tulevaisuuden elinympäristöä. Huolehtiakseen luonnosta ja ympäristöstä sekä huomioidakseen vastuullisuuden päätöksenteossa tulee kaupungin olla tietoinen oman toimintansa vaikutuksista ympäristöön ja ilmastoon sekä siitä miten mahdolliset negatiiviset vaikutukset voidaan päätös kerrallaan minimoida.
Iisalmen kaupungin strateginen teema Ihana Iisalmi – Toimivan ja turvallisen kaupunkiympäristön rakentaja tavoitteena on muun muassa edistää vähähiilistä rakentamista, kannustaa kuntalaisia huolehtimaan ympäristöstään sekä olla hiilineutraali toiminnassaan vuoteen 2035 mennessä.
Iisalmen ympäristövastuullisuustyö
Iisalmen kaupungilla on jo usean vuoden ajan tehty pitkäjänteistä työtä ympäristön hyvinvoinnin ja ilmastonmuutoksen hillinnän eteen. Kaupungin resurssiviisauden toimintasuunnitelma ja ilmastosuunnitelma ovat merkittävässä osassa ohjaamassa tätä työtä. Myös kunta-alan energiatehokkuussopimuksessa ja eri hankkeissa mukana olo ovat hyvinä apuina viemässä ilmasto- ja ympäristövastuullisuustyötä oikeaan suuntaan.
Iisalmen kasvihuonekaasupäästöt
Suomen ympäristökeskuksen laskelmien mukaan vuonna 2021 Iisalmen yhteenlasketut päästöt olivat 144 kt CO₂-ekv (CO₂-ekv = eri kasvihuonekaasupäästöjen yhteenlaskettu ilmastoa lämmittävä vaikutus). Yksittäisistä päästölähteistä merkittävimmät ovat tieliikenne 28 %, maatalous 26 % ja kaukolämpö 13 %.
Vuodesta 2007 vuoteen 2021 kokonaispäästöt ovat laskenee Iisalmessa 38 % ja asukasta kohden laskettuna 33 %. Esimerkiksi kulutussähkön päästöt ovat laskeneet tänä ajanjaksona 69 %, sähkölämmityksen 67 %, kaukolämmön 54 %, öljylämmityksen 53 % ja tieliikenteen päästöt 25 %. Viimeisimmän mittausvuoden (2020–2021) aikana kokonaispäästöt ovat laskeneet noin 5 %
Iisalmen ilmastosuunnitelma
Iisalmen kaupunginvaltuusto hyväksyi keväällä 2021 (3.5.2021 § 36) Iisalmen ilmastosuunnitelman vuoteen 2035. Suunnitelmassa määritellään painopisteet ja tavoitteet Iisalmen ilmastotyölle.
Iisalmen ilmastosuunnitelmassa tavoitellaan hiilineutraaliutta vuoteen 2035, se saavutetaan vähentämällä päästöjä 80 % vuodesta 2007 vuoteen 2035 ja loput 20 % päästöistä sidotaan hiilinieluihin ja -varastoihin. Ilmastosuunnitelman tavoitteet ja toimenpiteet on jaettu viiden painopistealueen alle:
Energiantuotanto ja -kulutus
Liikkuminen ja yhdyskuntarakenne
Materiaalitehokkuus ja kierrätys
Maatalous, ruoka ja metsät
Vesi.
Painopistealueittaisia tavoitteita läpileikkaavat lisäksi kolme kaupungin toiminnan kannalta merkittävää teemaa:
Veto-, pito- ja elinvoimaisuus
Kuntalaiset ja päätöksenteko
Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen.
Ilmastosuunnitelman liitteenä olevassa Iisalmen ilmaston toimenpidetaulukossa on esitetty tavoitteiden mukaiset toimenpiteet painopistealueittain. Toimenpiteistä on arvioitu niiden rakenteellista vaikuttavuutta sekä päästövähennyspotentiaalia. Toimenpiteille on nimetty vastuutahot, määritelty toteutumisaikataulu sekä mittarit, joilla voidaan seurata toimenpiteen toteutumista.
Ilmastosuunnitelmaa ja toimenpidetaulukkoa valmisteltiin KESTO-hankkeen koordinoimana yhdessä Iisalmen kaupungin toimijoiden ja sidosryhmien kanssa. Työtä edistämään ja ohjaamaan nimettiin niin kaupungin viranhaltijoista kuin luottamushenkilöistäkin koostuva projektiryhmä. Ryhmä kokoontui kuusi kertaa, jonka lisäksi pidettiin teemakohtaisia pienryhmien kokoontumisia, joissa pohdittiin päästöjä vähentäviä toimenpiteitä.
Kuntalaisilla oli mahdollisuus osallistua ilmastotyöhön vastaamalla Ylä-Savon ilmastokyselyyn aikavälillä 3.8.-30.9.2020 sekä kommentoida ilmastosuunnitelman luonnosta Iisalmen kaupungin sähköisessä palautepalvelussa ajalla 30.3.-19.4.2021.
Ylä-Savon seudullisessa ilmasto-ohjelmassa tavoitellaan hiilineutraaliutta vuoteen 2035, se saavutetaan vähentämällä päästöjä 80 % vuodesta 2007 vuoteen 2035 ja loput 20 % päästöistä sidotaan hiilinieluihin ja -varastoihin. Seudullisessa ilmasto-ohjelmassa painotetaan viittä aluetta:
Elinvoimainen maa- ja metsätalous
Vähähiilinen liikkuminen ja kestävä yhdyskuntarakenne
Kestävä energiantuotanto ja -käyttö
Kiertotalouden ja materiaalitehokkuuden edistäminen
Aktiivinen kuntalainen.
Jokaiselle viidelle painopistealueelle on asetettu seudulliset tavoitteet, joihin kaikki Ylä-Savon seitsemän kuntaa sitoutuvat. Seudullisten tavoitteiden saavuttamiseksi on osa alueen kunnista, kuten Iisalmi, Kiuruvesi ja Lapinlahti, laatineet kuntakohtaiset ilmastosuunnitelmat.
Ylä-Savon seudullisessa ilmasto-ohjelmassa olevat tavoitteet viedään osaksi Ylä-Savon kuntien eri toimialojen toimenpideohjelmia sekä talousarviota. Tavoitteille luodaan strategiset päämäärät ja mittarit, joiden kautta toteutumista seurataan normaalina osana eri toimialojen tavoiteseurantaa sovituin väliajoin, esimerkiksi vuosittain.
Tavoitteena on, että ilmasto-ohjelman painopisteisiin ja tavoitteisiin sitoudutaan koko seudulla muutoinkin kuin kuntaorganisaatioiden tasolla. Tavoitteiden saavuttaminen vaatii laaja-alaista viestintää ja kuntien toimimista mahdollistajina niin asukkaille kuin yrityksille ja yhteisöille.
Resurssiviisaus on kykyä käyttää erilaisia resursseja (luonnonvarat, raaka-aineet, energia, tuotteen ja palvelut, tilat, aika ja osaaminen) harkitusti ja hyvinvointia sekä kestävää kehitystä edistävällä tavalla. Kaupunkiorganisaatiossa resurssiviisaus voi tarkoittaa toimia esimerkiksi energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian käytön lisäämiseksi, lähiruoan tuotannon ja käytön sekä viisaan ja vähähiilisen liikkumisen edistämiseksi.
Iisalmen kaupunginhallitus hyväksyi Iisalmen resurssiviisauden toimintasuunnitelman kesällä 2018. Iisalmen resurssitehokkuustyön tavoitteena on edistää kestävää hyvinvointia hyödyntämällä kiertotalouden ja hiilineutraalin toimintamallin mahdollisuuksia. Toimintasuunnitelma sisältää viisi teemaa, joiden sisällä on määritelty tavoitteet ja toimenpiteet vuosille 2018–2019, 2020–2025, 2030 ja 2050. Teemat ovat energiantuotanto ja -kulutus, liikkuminen ja yhdyskuntarakenne, kulutus ja materiaalikierrot, ruoan tuotanto ja kulutus sekä vedenkäyttö ja luonnonvedet. Suunnitelma on laadittu osana KierRe-hanketta ja sen sisältöä ideoitiin teemakohtaisissa asiantuntijaryhmissä sekä erillisissä tapaamisissa ja työpajoissa yhdessä eri sidosryhmien kanssa.
Resurssiviisauden toimintasuunnitelman toimenpiteet on viety sisään Iisalmen ilmastosuunnitelman toimenpidelistaan ja niitä tullaan seuraamaan ja päivittämään ilmastosuunnitelman seurannan ja päivityksen yhteydessä.
Iisalmen kaupunki on liittynyt Kunta-alan energiatehokkuussopimukseen sopimuskaudelle 2017–2025. Erinäisten velvoitteiden toimeenpanon lisäksi kunta-alan energiatehokkuussopimuksen tavoitteena on julkisen sektorin toimiminen esimerkkinä asukkaille ja alueen toimijoille levittämällä aktiivisesti tietoa liittyen energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian käytön mahdollisuuksiin ja niitä koskevien toimien tuloksiin.
Kunta-alan energiatehokkuussopimuksen taustalla on vastuullisuus ja ilmastonmuutoksen torjuminen. Energia- ja ilmastostrategian sekä Euroopan unionin energiatehokkuusdirektiivin (2012/27/EU) tehostamistavoitteiden saavuttamiseksi Suomeen luotiin vapaaehtoiset energiatehokkuussopimukset. Tämä on valtion ja toimialojen yhdessä valitsema tapa, jonka kattavalla ja tuloksellisella toiminnalla on mahdollista jatkossakin välttää uudet pakkokeinot ja erillinen lainsäädäntö.
Iisalmen kaupungilla on laadittu sopimuksen edellyttämä toimintasuunnitelma, jonka toimenpiteet ja niiden seuranta on liitetty osaksi Iisalmen ilmastosuunnitelmaa.
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
Sopeutumalla ilmastonmuutokseen, voimme lieventää siitä aiheutuvia haittoja sekä hyödyntää sen tuomia mahdollisuuksia. Pohjois-Savoon vaikuttavat merkittävimmät ilmastonmuutoksen ilmiöt, riskit ja tarvittavat toimenpiteet on tunnistettu maakunnan riskikorteissa.
Lisäksi jokaiselle pohjoissavolaiselle kunnalle on laadittu oma riskikorttinsa, jossa on tunnistettu keskeisiä riskejä, toimenpiteitä ja kehityskohteita. Ilmastonmuutoksen riskianalyysit Pohjois-Savon kunnille on laatinut Ramboll Finland Oy yhteistyössä alueen kuntien ja muiden toimijoiden kanssa. Työ on tilattu vuonna 2023 Pohjois-Savon ELY-keskuksen koordinoimassa Hiilineutraali Pohjois-Savo-hankkeessa.
Iisalmen kaupungilla tehdään paljon hyviä ilmastotekoja, jotka auttavat kaupungin työntekijöitä ja asukkaita joka päiväisessä työssä sekä arjessa huomioimaan vastuullisen, päästöjä vähentävän toiminnan.
Sähköautot työajoihin
Iisalmen kaupunki hankki ensimmäisen täyssähköauton henkilökunnan yhteiskäyttöautoksi vuonna 2018. Nyt kaupungilla on työntekijöidensä käytössä jo viisi täyssähköautoa.
Sähköavusteiset polkupyörät
Iisalmen kaupungin henkilöstön työajot hoituvat tarvittaessa myös sähköavusteisilla polkupyörillä (2 kpl). Sähköpyörät ovat yhteiskäyttöpyöriä ja tarkoitettu henkilöstön työpäivän aikana tehtäviä työmatkoja varten. Pyöräily sähköpyörällä on kevyempää kuin tavallisella polkupyörällä, jolloin virka- ja työtehtävien ajot hoituvat nopeasti, mutta hikoilematta.
SISU-hanke
SISU – Suunnitelmallisen ilmastotyön juurruttaminen Pohjois-Savoon-hanke on 15 kunnan yhteinen EAKR-rahoitteinen ilmastohanke, jossa Iisalmen kaupunki toimii yhtenä ryhmähankkeen osatoteuttajista. Toteutusaika 2023-2025.
SISU – Suunnitelmallisen ilmastotyön juurruttaminen Pohjois-Savoon
SISU-hanke on laaja 15 kunnan ilmastohanke, jonka keskeisin tarkoitus on saada ilmastoasiat sisään kunnan jokapäiväiseen työhön sekä osaksi talouden suunnittelua ja päätöksentekoa.
Iisalmen kaupungin tekninen- ja ympäristötoimiala asettaa nähtäville ehdotuksen Mansikkaniemen ympäristösuunnitelmasta. Suunnitelmaehdotus pidetään nähtävillä 20.11. –…
Iisalmen kaupunki on julkaissut strategian toteutumista läpinäkyvästi mittaavan ihmemittariston. Iisalmen ihmemittari löytyy kaupungin verkkosivustolta ja on siten helposti luettavissa missä ja milloin vain. Mittaristoon on valittu kaupungin toimialoilta keskeisimmät tunnusluvut, jotka kertovat kaupunkistrategian toimenpiteiden toteutumisesta.
”Haluamme parantaa strategiamme läpinäkyvyyttä ja seurantaa kuntalaisille ja eri sidosryhmien suuntaan. Toisinaan korkealentoiset strategiset lauseet on hyvä konkretisoida käytännön tason mittareiksi”, kertoo Iisalmen kaupunkistrategiasta vastaava elinkeinojohtaja Terho Savolainen.
Iisalmen ihmemittaria on työstetty yhdessä toimialojen edustajien ja teknisestä toteutuksesta vastaavan Branden asiantuntijakumppaneiden kanssa kuluvan syksyn ajan. Brandella on kokemusta kaupunkien auttamisesta avoimemman hallinnon kehittämisessä.
”Osallistavampi ja vuorovaikutuksellisempi kaupunki lisää kaupunkilaisten turvallisuudentunnetta ja antaa syitä uskoa tulevaisuuteen. Samalla kaupungin oma päätöksenteko, palveluiden suunnittelu ja toteutus paranee”, kuvailee Branden Business Designer Eveliina Eräjärvi.
Kun Iisalmi käynnisteli oman ihmemittarinsa luomista, oli yhtenä inspiraation lähteenä Branden ja Äänekosken kaupungin yhteistyönä syntynyt Äänekoski-ilmiötä eli Äänekosken kaupunkistrategiaa seuraava mittaristo. Iisalmeen rakennettiin kuitenkin juuri oman kaupungin tarpeita vastaava ratkaisu.
Asukkaiden sujuja arki ja hyvinvointi sekä kaupungin elinvoima piirtyvät mittaristoon selkeinä näkyminä
Iisalmen ihmemittari on rakennettu strategian teemojen, Inspiroiva Iisalmi, Ihana Iisalmi ja Ihmeiden Iisalmi, ympärille. Mittari tarjoaa selkeän näkymän kunkin strategisen teeman kannalta tärkeimpiin mitattavissa oleviin muuttujiin: Esimerkiksi Inspiroiva Iisalmi -osiossa mitataan asukkaiden hyvinvointiin vaikuttavia asioita, kuten uimahallin kävijämääriä, kirjaston lainamääriä, varhaiskasvatuksen osallistumisastetta ja asukkaiden koulutustasoa. Ihana Iisalmi -osiossa tutkitaan onnistumista turvallisen kaupunkiympäristön luomisessa mitaten esimerkiksi energiankulutusta, liikenteen vähäpäästöisyyttä ja rakennusvalmiiden tonttien määrää. Ihmeiden Iisalmi -osio puolestaan tarjoaa näkymän muun muassa uusien yritysten määrään, työttömyysasteeseen, asukkaiden verotulojen kehitykseen ja kaupungin digitaaliseen näkyvyyteen.
”Näitä ihmemittaristoon koottuja tietoja tullaan päivittämään aktiivisesti ja siten tilannekuva on paremmin kaikkien nähtävillä myös varsinaisten strategian raportointikausien välillä. Mittaristoon liittyy myös vaihtuvia kysymyksiä eri osa-alueista, ja niiden kautta kuntalaisten toivotaan osallistuvan strategian seurantaan ja kehittämiseen. Nyt heti aluksi kysymme esimerkiksi sitä, ovatko iisalmelaiset halukkaita suosittelemaan asumista kotikaupungissaan”, esittelee Terho Savolainen.
Ihmemittari toimii iisalmelaisen arjen monitorina myös tulevissa strategiakehityksen vaiheissa:
”Iisalmen kaupunkistrategialle on juuri tehty väliarviointi näin valtuustokauden viimeisen vuoden käynnistyessä. Sen perusteella ainakaan vielä ei ole tarvetta radikaaliin suunnanmuutokseen, Iisalmi pyrkii edelleen Suomen houkuttelevimmaksi seutukaupungiksi”, kertoo Terho Savolainen ja jatkaa:
”Tiettyjä strategian painopistealueita tarkennettiin ja mittareita päivitettiin, toimenpidetasolla toimialoille tuli jonkin verran uusia toteutettavia tehtäviä. Ensi vuoden kuntavaalien jälkeen uusi valtuusto päättää seuraavan strategiapäivityksen aikataulusta, todennäköisesti se tehdään valtuustokauden alkuvaiheessa 2025–2026”.
Lisätietoja:
Terho Savolainen, elinkeinojohtaja, Iisalmen kaupunki, p. 040 630 5328, terho.savolainen@iisalmi.fi
Tiedätkö, mikä on hiilijalanjälkesi ja miten voit vaikuttaa siihen? Jokaisella valinnalla on merkitystä ja nyt on aika tehdä muutos kestävän elämäntavan edistämiseksi.
Tämä sivusto käyttää evästeitä. Evästeistä osa on välttämättömiä ja osaa käytetään analytiikka- ja markkinointitarkoituksiin. Lue lisää Evästekäytännöt-sivulta
Evästeasetukset
Tämä sivusto käyttää evästeitä. Evästeistä osa on välttämättömiä ja osaa käytetään analytiikka- ja markkinointitarkoituksiin. Valitse tästä, mitkä evästeet sallit.
Välttämättömiä sivuston teknisen toiminnan kannalta.
Keräävät sivuston käytöstä anonyymia tietoa, jota käytetään sivuston ja sen sisältöjen kehittämiseen.