Nykypäivänä Koljonvirta on kulttuurihistoriallisesti merkittävä alue, josta löytyy myös Suomen kansalliskirjailija Juhani Ahon museo. Kesällä alueen vierailijoita viihdyttävät monet eri tapahtumat ja Mansikkaniemen kesäteatterin näytökset.
Tervetuloa Taisteluiden ja Tarinoiden Koljonvirralle!
Iisalmen kaupungin talousarvion 2025 ja taloussuunnitelman 2026–2027 valmistelua on leimannut talouden taantuma ja sotien aiheuttama poikkeuksellinen epävarmuus. Talousarvio vuodelle 2025 on n. 1,9 milj. euroa alijäämäinen. Talousarvioehdotusta voidaan luonnehtia palvelut turvaavaksi, investointipainotteiseksi ja kaupungin pito- ja vetovoimaa vahvistavaksi. Taloussuunnitelmavuosina 2026–2027 kuntatalouden kokonaistilanteen arvioidaan olevan edelleen haasteellinen. Iisalmessa suunnitelmavuosina tasapainoon pääsemisen edellytyksenä on menokehityksen hillitseminen ja tulopohjan vahvistaminen.
Kulttuurikeskuksen remontti lähestyy kovaa vauhtia ja talon eri toiminnoille etsitään väistötiloja.
Iisalmen kaupunki on julkaissut strategian toteutumista läpinäkyvästi mittaavan ihmemittariston. Iisalmen ihmemittari löytyy kaupungin verkkosivustolta ja on siten helposti luettavissa missä ja milloin vain. Mittaristoon on valittu kaupungin toimialoilta keskeisimmät tunnusluvut, jotka kertovat kaupunkistrategian toimenpiteiden toteutumisesta.
”Haluamme parantaa strategiamme läpinäkyvyyttä ja seurantaa kuntalaisille ja eri sidosryhmien suuntaan. Toisinaan korkealentoiset strategiset lauseet on hyvä konkretisoida käytännön tason mittareiksi”, kertoo Iisalmen kaupunkistrategiasta vastaava elinkeinojohtaja Terho Savolainen.
Iisalmen ihmemittaria on työstetty yhdessä toimialojen edustajien ja teknisestä toteutuksesta vastaavan Branden asiantuntijakumppaneiden kanssa kuluvan syksyn ajan. Brandella on kokemusta kaupunkien auttamisesta avoimemman hallinnon kehittämisessä.
”Osallistavampi ja vuorovaikutuksellisempi kaupunki lisää kaupunkilaisten turvallisuudentunnetta ja antaa syitä uskoa tulevaisuuteen. Samalla kaupungin oma päätöksenteko, palveluiden suunnittelu ja toteutus paranee”, kuvailee Branden Business Designer Eveliina Eräjärvi.
Kun Iisalmi käynnisteli oman ihmemittarinsa luomista, oli yhtenä inspiraation lähteenä Branden ja Äänekosken kaupungin yhteistyönä syntynyt Äänekoski-ilmiötä eli Äänekosken kaupunkistrategiaa seuraava mittaristo. Iisalmeen rakennettiin kuitenkin juuri oman kaupungin tarpeita vastaava ratkaisu.
Iisalmen ihmemittari on rakennettu strategian teemojen, Inspiroiva Iisalmi, Ihana Iisalmi ja Ihmeiden Iisalmi, ympärille. Mittari tarjoaa selkeän näkymän kunkin strategisen teeman kannalta tärkeimpiin mitattavissa oleviin muuttujiin: Esimerkiksi Inspiroiva Iisalmi -osiossa mitataan asukkaiden hyvinvointiin vaikuttavia asioita, kuten uimahallin kävijämääriä, kirjaston lainamääriä, varhaiskasvatuksen osallistumisastetta ja asukkaiden koulutustasoa. Ihana Iisalmi -osiossa tutkitaan onnistumista turvallisen kaupunkiympäristön luomisessa mitaten esimerkiksi energiankulutusta, liikenteen vähäpäästöisyyttä ja rakennusvalmiiden tonttien määrää. Ihmeiden Iisalmi -osio puolestaan tarjoaa näkymän muun muassa uusien yritysten määrään, työttömyysasteeseen, asukkaiden verotulojen kehitykseen ja kaupungin digitaaliseen näkyvyyteen.
”Näitä ihmemittaristoon koottuja tietoja tullaan päivittämään aktiivisesti ja siten tilannekuva on paremmin kaikkien nähtävillä myös varsinaisten strategian raportointikausien välillä. Mittaristoon liittyy myös vaihtuvia kysymyksiä eri osa-alueista, ja niiden kautta kuntalaisten toivotaan osallistuvan strategian seurantaan ja kehittämiseen. Nyt heti aluksi kysymme esimerkiksi sitä, ovatko iisalmelaiset halukkaita suosittelemaan asumista kotikaupungissaan”, esittelee Terho Savolainen.
Ihmemittari toimii iisalmelaisen arjen monitorina myös tulevissa strategiakehityksen vaiheissa:
”Iisalmen kaupunkistrategialle on juuri tehty väliarviointi näin valtuustokauden viimeisen vuoden käynnistyessä. Sen perusteella ainakaan vielä ei ole tarvetta radikaaliin suunnanmuutokseen, Iisalmi pyrkii edelleen Suomen houkuttelevimmaksi seutukaupungiksi”, kertoo Terho Savolainen ja jatkaa:
”Tiettyjä strategian painopistealueita tarkennettiin ja mittareita päivitettiin, toimenpidetasolla toimialoille tuli jonkin verran uusia toteutettavia tehtäviä. Ensi vuoden kuntavaalien jälkeen uusi valtuusto päättää seuraavan strategiapäivityksen aikataulusta, todennäköisesti se tehdään valtuustokauden alkuvaiheessa 2025–2026”.
Lisätietoja:
Terho Savolainen, elinkeinojohtaja, Iisalmen kaupunki, p. 040 630 5328, terho.savolainen@iisalmi.fi
Iisalmen ihmemittari netissä:
www.iisalmi.fi/ihmemittari(siirryt toiseen palveluun)
Markkinavuoropuhelu on avoin keskustelutilaisuus, johon hankintayksikkö kutsuu projektista kiinnostuneita tarjoajia keskustelemaan vapaamuotoisesti tulevasta hankinnasta. Markkinavuoropuhelu ei ole pakollinen osa hankintaa, mutta se on hyvin tärkeä askel kohti hankinnan onnistumista.
Iisalmen kaupunki on hankkinut vasta valmistuneeseen Soinlahden kouluun prosenttitaidetta kuopiolaiselta taiteilija Risto Pentikäiseltä. Taideprojektissa olivat vahvasti mukana koulun oppilaat.
Iisalmen kaupunki ja By Iisalmi -verkostossa mukana olevat yritykset ja oppilaitokset järjestävät vuosittaisen By Iisalmi -seminaarin 13.11.2024. Tapahtuman tämänvuotisena teemana on empatia kasvun ja innovaatioiden lähteenä. Seminaariin kutsutaan mukaan kaikkia seudun elinvoimasta ja vetovoimasta kiinnostuneita aina opiskelijoista yritysjohtoon ja kuntapäättäjiin. Tänä vuonna myös lasten ääni ja ajatukset on haluttu huomioida erityisellä tavalla: Iisalmen kuvataidekoululaiset luovat empatiateemaisen taidenäyttelyn osaksi seminaarin ohjelmakokonaisuutta. Näin teeman ympärille kietoutuva ohjelma saa uuden ulottuvuuden mielenkiintoisten asiantuntijapuheenvuorojen oheen muistuttaen samalla siitä, että tämän päivän valinnoilla rakennetaan tulevaisuuden osaajien – tämän päivän lasten ja nuorten – tulevaisuuden menestymisen mahdollisuuksia.
”By Iisalmi -verkosto tekee työtä koko Iisalmen seudun vetovoiman eteen. Vuosittainen seminaari on hyvä paikka kokoontua yhteen aidossa vuorovaikutuksessa ja käydä läpi yhteisen työmme tavoitteita. Samalla voimme jakaa myös onnistumisia ja tuloksia koko seudun päättäjille ja vaikuttajille, jotka eivät välttämättä ole muutoin aktiivisesti verkoston toiminnassa mukana. Vuosittain valitaan myös sopiva ajankohtainen teema, josta haluamme yhteisesti jakaa ajatuksia”, kiteyttää Iisalmen kaupungin elinkeinojohtaja Terho Savolainen ja jatkaa:
“Mielestäni nykymaailmassa tarvitaan lisää empatiaa vastakkainasettelun sijasta. Pyrkimällä ymmärtämään paremmin toisiamme voimme rakentaa parempaa tulevaisuutta kaikilla elämän osa-alueilla. Iisalmen seudullakin tehdään päivittäin päätöksiä ja ratkaisuja, jotka voivat suoraan tai välillisesti vaikuttaa monien ihmisten tulevaisuuteen. Empatian lisääminen arjessamme on omalla tavallaan osa vastuullisen tulevaisuuden rakentamista”.
Yksi By Iisalmi -seminaarin puhujista on tulevaisuuden työelämän keskeisiin aiheisiin kirjassaan “Työelämän maraton ja empatia” pureutunut kirjailija, Microsoftin palvelupäällikkö, MBA Niina Majaniemi.
”Puheenvuoroni pääsanoma on, ettei empatia ole vain pehmeyttä ja mukavuutta, vaan sillä on vahva vaikutus yrityksen kilpailutekijöihin ja tunnuslukuihin. On aika ymmärtää, että muuttuvassa maailmassa empatia on yksi tärkeimmistä arvoista ja työkaluista”, Niina Majaniemi painottaa.
Tekoälyn aikakaudella empatian edelläkävijänä tunnetuksi tullut digifuturisti ja Älytaloratkaisu Empathic Buildingin kehittäjä Tomi Teikko tuo tapahtumaan tuulahduksen Kaliforniasta. Tomi on omistanut uransa ihmisläheisempiä rakennuksia kehittävien ratkaisujen luomiselle. Empathic Buildingin lisäksi hän toimii USA:n maajohtajana IoT-ratkaisuja kehittävällä Haltianilla.
Lisäksi tapahtumassa asemoidutaan paikallisempaan näkökulmaan muun muassa Kaisanet Oy:n toimitusjohtaja Jani Moilasen puheenvuoron myötä:
”Tulen kertomaan yleisölle Kaisanetin kasvumatkasta kohti visiota olla toimialueemme kilpailukyvyn uudistaja. Pureudun siihen, kuinka meidän arvomme välittäminen, kumppanuus ja uudistuminen ovat olleet matkalla mukana ja miten työkulttuurimme on kehittynyt empatian näkökulmasta. Kerron myös johtamisen haasteista muutoksessa, miten asiat eivät menneetkään kaikilta osin suunnitelmien mukaan. Työelämän muutokset haastavat johtamista alasta riippumatta”
”Olemme pyrkineet luomaan ohjelmakokonaisuuden, joka antaa eväitä ja inspiraatiota hyvin erilaisista organisaatioista ja taustoita tuleville osallistujille. Alasidonnaisuuden sijaan tarkastelemme ilmiöitä, jotka koskettavat meistä useimpia. Meidän on hyvä kokoontua yhteen sellaisten teemojen äärelle”, toteaa Iisalmen kaupungin markkinointi- ja viestintäsuunnittelija Laura Koski, joka osana työtään koordinoi By Iisalmi -brändiverkoston toimintaa.
Tänä vuonna By Iisalmi -seminaarin teema jalostuu käsiteltäväksi myös taidenäyttelyn kautta, sillä Iisalmen kuvataidekoulun lapset ja nuoret tekevät opettajiensa ohjauksessa syksyn 2024 aikana empatian innoittamia taideteoksia. Teoksista koostetaan näyttely, joka on avoinna kaikelle yleisölle Iisalmen kulttuurikeskuksen näyttelytila Vennyssä marraskuussa. Itse seminaaripäivänä taidenäyttelyyn pääsee tutustumaan ohjatusti, ja Iisalmen kuvataidekoulun johtava opettaja Johanna Kallio ja teoksia tehneitä kuvataidekoululaisia tulee kertomaan näyttelyn synnystä yleisölle.
”Empatia on ollut haastava, mutta mielenkiintoinen aihe”, toteaa Johanna Kallio.
Kuvataidekoululaiset vaikuttavat kuitenkin jo näin syyskuussa päässeen hyvään alkuun taideteostensa parissa aiheen haastavuudesta huolimatta. Näyttelyyn saadaan esille laaja kirjo eri tekniikoilla toteutettuja teoksia, kuten maalauksia, piirroksia sekä eri materiaaleista tehtyjä veistoksia. Jokainen teos ilmentää tai käsittelee empatiaa omalla tavallaan.
”Empatia merkitsee minulle tunnetta, että ollaan myötätuntoisia ja sitä, että voi hypätä toisten saappaisiin. Ja että ymmärretään toisia ja heidän valintojaan”, luonnehtii 5.-luokkalainen Martta Grundmark, joka on alkanut työstämään veistosta.
Mutta miten empatia nähdään taideteoksen aiheena, onko se helppo vai vaikea toteutettava? ”Mielestäni se on vaikea, koska se on tunne, niin se on hankala maalata tai tehdä teoksena”, pohtii 5.-luokkalainen Lilian Rose, jonka käsissä on syntymässä abstrakti maalaus.
”Olemme todella iloisia, että saimme kuvataidekoululaiset mukaan toteuttamaan tapahtumamme ohjelmaa. Meille on tärkeää muistaa lasten näkökulma käsittelemiimme aiheisiin, ja taiteen kautta se voi avautua herkistävällä ja puhuttelevalla tavalla. Näyttelyyn kannattaa tietysti tulla tutustumaan, vaikkei pääsisi itse seminaariin mukaan!”, kannustaa Laura Koski.
Empatia-taidenäyttelyn teosten valmistumista tullaan taltioimaan videomuodossa kuvataideryhmien kanssa syksyn aikana, ja valmiit videot julkaistaan Iisalmen kaupungin sosiaalisen median kanavissa sekä nettisivuilla. Syksyn ensimmäinen video on katsottavissa täältä: https://youtu.be/-k7pAbJj5B4(siirryt toiseen palveluun)
By Iisalmi -seminaarin ohjelmatiedot ja ilmoittautuminen: https://www.iisalmi.fi/byiisalmiseminaari(siirryt toiseen palveluun).
Iisalmen kaupunki, Ylä-Savon Koulutuskuntayhtymä (YSAO), Savon ammattiopisto (Sakky) sekä Savonia-ammattikorkeakoulu ovat jo useita vuosia mahdollistaneet…
Kasvua ja kansainvälistymistä vastuulliseen matkailuun -hanke aloitti syksyllä vastuullisen tuotteistaminen työpajat yhdessä 17 yrityksen ja 2 toimijan kanssa. Osa heistä vasta suunnittelee matkailutoimintaa, osa tekee yhteistyötä ja osa on toiminut jo pitkään matkailun parissa.
Iisalmen kaupunki on julkaissut strategian toteutumista läpinäkyvästi mittaavan ihmemittariston. Iisalmen ihmemittari löytyy kaupungin verkkosivustolta ja on siten helposti luettavissa missä ja milloin vain. Mittaristoon on valittu kaupungin toimialoilta keskeisimmät tunnusluvut, jotka kertovat kaupunkistrategian toimenpiteiden toteutumisesta.
”Haluamme parantaa strategiamme läpinäkyvyyttä ja seurantaa kuntalaisille ja eri sidosryhmien suuntaan. Toisinaan korkealentoiset strategiset lauseet on hyvä konkretisoida käytännön tason mittareiksi”, kertoo Iisalmen kaupunkistrategiasta vastaava elinkeinojohtaja Terho Savolainen.
Iisalmen ihmemittaria on työstetty yhdessä toimialojen edustajien ja teknisestä toteutuksesta vastaavan Branden asiantuntijakumppaneiden kanssa kuluvan syksyn ajan. Brandella on kokemusta kaupunkien auttamisesta avoimemman hallinnon kehittämisessä.
”Osallistavampi ja vuorovaikutuksellisempi kaupunki lisää kaupunkilaisten turvallisuudentunnetta ja antaa syitä uskoa tulevaisuuteen. Samalla kaupungin oma päätöksenteko, palveluiden suunnittelu ja toteutus paranee”, kuvailee Branden Business Designer Eveliina Eräjärvi.
Kun Iisalmi käynnisteli oman ihmemittarinsa luomista, oli yhtenä inspiraation lähteenä Branden ja Äänekosken kaupungin yhteistyönä syntynyt Äänekoski-ilmiötä eli Äänekosken kaupunkistrategiaa seuraava mittaristo. Iisalmeen rakennettiin kuitenkin juuri oman kaupungin tarpeita vastaava ratkaisu.
Iisalmen ihmemittari on rakennettu strategian teemojen, Inspiroiva Iisalmi, Ihana Iisalmi ja Ihmeiden Iisalmi, ympärille. Mittari tarjoaa selkeän näkymän kunkin strategisen teeman kannalta tärkeimpiin mitattavissa oleviin muuttujiin: Esimerkiksi Inspiroiva Iisalmi -osiossa mitataan asukkaiden hyvinvointiin vaikuttavia asioita, kuten uimahallin kävijämääriä, kirjaston lainamääriä, varhaiskasvatuksen osallistumisastetta ja asukkaiden koulutustasoa. Ihana Iisalmi -osiossa tutkitaan onnistumista turvallisen kaupunkiympäristön luomisessa mitaten esimerkiksi energiankulutusta, liikenteen vähäpäästöisyyttä ja rakennusvalmiiden tonttien määrää. Ihmeiden Iisalmi -osio puolestaan tarjoaa näkymän muun muassa uusien yritysten määrään, työttömyysasteeseen, asukkaiden verotulojen kehitykseen ja kaupungin digitaaliseen näkyvyyteen.
”Näitä ihmemittaristoon koottuja tietoja tullaan päivittämään aktiivisesti ja siten tilannekuva on paremmin kaikkien nähtävillä myös varsinaisten strategian raportointikausien välillä. Mittaristoon liittyy myös vaihtuvia kysymyksiä eri osa-alueista, ja niiden kautta kuntalaisten toivotaan osallistuvan strategian seurantaan ja kehittämiseen. Nyt heti aluksi kysymme esimerkiksi sitä, ovatko iisalmelaiset halukkaita suosittelemaan asumista kotikaupungissaan”, esittelee Terho Savolainen.
Ihmemittari toimii iisalmelaisen arjen monitorina myös tulevissa strategiakehityksen vaiheissa:
”Iisalmen kaupunkistrategialle on juuri tehty väliarviointi näin valtuustokauden viimeisen vuoden käynnistyessä. Sen perusteella ainakaan vielä ei ole tarvetta radikaaliin suunnanmuutokseen, Iisalmi pyrkii edelleen Suomen houkuttelevimmaksi seutukaupungiksi”, kertoo Terho Savolainen ja jatkaa:
”Tiettyjä strategian painopistealueita tarkennettiin ja mittareita päivitettiin, toimenpidetasolla toimialoille tuli jonkin verran uusia toteutettavia tehtäviä. Ensi vuoden kuntavaalien jälkeen uusi valtuusto päättää seuraavan strategiapäivityksen aikataulusta, todennäköisesti se tehdään valtuustokauden alkuvaiheessa 2025–2026”.
Lisätietoja:
Terho Savolainen, elinkeinojohtaja, Iisalmen kaupunki, p. 040 630 5328, terho.savolainen@iisalmi.fi
Iisalmen ihmemittari netissä:
www.iisalmi.fi/ihmemittari(siirryt toiseen palveluun)
