Kulttuurikasvatussuunnitelmien tavoitteena on rikastuttaa opetussuunnitelmaa ja tuoda kulttuuri luonnolliseksi osaksi opetusta ja koulujen arkipäivää. Tavoitteena on myös oppilaiden yhdenvertaisuus kulttuuritarjonnan saatavuudessa.
Taide ja kulttuuri kehittävät luovuutta, kriittistä ajattelua, itsetuntoa sekä kykyä käyttää kulttuuria. Taide ja kulttuuri antavat lapselle ja nuorelle mahdollisuuksia löytää omia vahvuuksia ja kiinnostuksen kohteita. Tiedot, taidot ja kokemukset taiteesta ja kulttuuriperinnöstä kuuluvat myös yleissivistykseen. Kulttuuritoiminta vaikuttaa myös laajemmin elämän laadun ja -hallinnan parantumiseen sekä yritteliäisyyden lisääntymiseen.
Lapset ja nuoret ovat tärkeä kohderyhmä kulttuuripalveluille, ja Iisalmessa onkin laadittu kulttuurikasvatussuunnitelmat perusopetukselle ja varhaiskasvatukselle.
Kulttuurikasvatusta tehdään yhteistyössä mm. kirjaston, nuorisopalveluiden, musiikkiopiston, kuvataidekoulun, alueen teattereiden, museoiden, järjestöjen sekä lastenkulttuurikeskus Lastun kanssa.
Kulttuurikasvatussuunnitelman tavoitteena on rikastuttaa opetussuunnitelmaa ja tuoda kulttuuri luonnolliseksi osaksi opetusta ja koulujen arkipäivää. Tavoitteena on myös oppilaiden yhdenvertaisuus kulttuuritarjonnan saatavuudessa, jotta taide ja kulttuuri saadaan tasavertaisesti lasten ja nuorten ulottuville ja käytettäväksi. Perusteet Iisalmen perusopetuksen kulttuurikasvatusohjelmalle löytyvät esimerkiksi perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista (2016), Valtioneuvoston koulutuspoliittisesta selonteosta (2021),Lastenkulttuuripoliittisesta ohjelmaehdotuksesta (2014) sekä kuntien kulttuuritoiminta laista (2019) ja Pohjois-Savon hyvinvointikertomuksesta. Tämän kulttuurikasvatusohjelman toimenpiteet toteuttavat Iisalmen kaupungin strategiaa, hyvinvointikertomuksen tavoitteita, perusopetuksen opetussuunnitelmien tavoitteita sekä laadukkaan ja monipuolisen kulttuurikasvatuksen tavoitteita.
Kulttuurikasvatusohjelma tukee koulujen kulttuurikasvatustyötä vakiinnuttaen kulttuuri- ja taidesisältöjä koulujen arkeen sekä vahvistaa pitkäjänteistä kulttuurikasvatusta. Kulttuurikasvatusohjelma on kunnan suunnitelma siitä, millaisia taide- ja kulttuurikokemuksia lapsille ja nuorille tarjotaan peruskoulun aikana osana opetusta. Ohjelma antaa raamin koulun ja kulttuuritoimijoiden yhteistyölle ja toiminnan perustana on paikkakunnan ja alueen oma kulttuuriperintö ja -tarjonta.
Taide- ja kulttuurikasvatus luo perustan yksilöiden elinikäiselle suhteelle taiteeseen ja kulttuuriin. Taide- ja kulttuurikasvatuksen tavoitteena on antaa tilaa lasten ja nuorten omaehtoiselle toiminnalle sekä tukea oman kulttuuri-identiteetin kehittymistä. Kaikille annetaan mahdollisuus tuntea itsensä osalliseksi ympäröivästä kulttuurista, paikallisista voimavaroista ja mahdollisuuksista. Taide ja kulttuuri kehittävät luovuutta, kriittistä ajattelua, itsetuntoa sekä kykyä käyttää kulttuuria. Taide ja kulttuuri myös antavat lapselle ja nuorelle mahdollisuuksia löytää omia vahvuuksia ja kiinnostuksen kohteita. Tiedot, taidot ja kokemukset taiteesta ja kulttuuriperinnöstä kuuluvat myös yleissivistykseen ja vahvistavat oman kulttuuriperinnön arvostamista. Kulttuuritoiminta vaikuttaa myös hyvinvointiin ja laajemmin elämän laadun ja -hallinnan parantumiseen sekä yritteliäisyyden lisääntymiseen.
Kulttuurikasvatusohjelman mittakaava Iisalmessa on noin 150–250 oppilasta / vuosiluokka. Ohjelmassa on kaikille sovellettavaa toimintaa, mutta myös luokka-asteittain vaihtuvat sisällöt.
KAIKILLE VUOSILUOKILLE SOVELLETTAVISSA OLEVAA TARJONTAA
Kirjasto Kaikille yhteisesti luokka-asteesta riippumatta vinkkausta, kirjalaatikoita pyynnöstä, oheislukemistoja ja lukudiplomit.
Museot Vierailut Juhani Ahon museolla ja Kotiseutumuseolla toukokuussa tai syksyn alussa
Valokuva Mahdollista käyttää Iisalmen Kameraseuran kuva-arkistoa ja kuvia opetuksessa
Elokuva Elokuvaviikon (viikko 40) materiaalin hyödyntäminen, käytössä koko lukuvuoden
Patsaat ja muistomerkit, nettisivun avulla voi tutustua kaupunkimme julkisiin taideteoksiin:
Kaikille tarjotaan Konsertti joka kouluun -kiertuetta jatketaan Konserttikeskuksen kanssa entiseen tapaan eli tarjotaan konsertti kaikille Iisalmen perusopetuksen oppilaille.
Lainattavat materiaalit
Kirjastosta
taidekansiot
liikelaatikko ja tanssi-kansio
Lastenkulttuurikeskus Lastusta
Arkkitehtuurilaatikko
Juhani Ahon salkku
Lumoava luonto
Ekstraa
Musiikkiluokkien vierailut kouluissa: selvitetään vuosittain.
Oppilastöiden näyttely kulttuurikeskuksella, nelosluokille. Selvitetään vuosittain.
Alakoulu
1. vuosiluokka
Kirjallisuus
Kirjastonkäytön opastus perusasioista: lainaus, palautus, kirjastokortti ym. alkeet
Satuhetket varauksesta (1 oppitunti)
Kirjastoauton käytön opastus (15 min) eskareilla ja ykkösille niille kouluille, jotka ovat kirjastoauton palveluiden piirissä
VASTUUTAHO: KIRJASTO
Nukketeatteri
Nukketeatteri Kepponen: Ikäryhmälle sopiva esitys kulttuurikeskuksessa. Mahdollisuus tiedustella vierailunäytäntöä esim. kyläkoululle, min. 50 oppilasta. Koulut varaavat paikat suoraan nukketeatterista, kulttuuripalvelut maksaa 1. luokkien liput. Kuljetukset koulut kustantavat itse.
Soitinpolku Kulttuurikeskuksen tiloissa, kahtena eri päivänä (yhteen päivään mahdollista ottaa 60 oppilasta). Varaukset suoraan musiikkiopistolle. Järjestetään keväisin.
VASTUUTAHO: MUSIIKKIOPISTO, KOULUT
2. vuosiluokka
Teatteri
Teatteriretki: Käynti teatterissa Iisalmessa, opetellaan teatterin käytäntöjä. Kulttuuripalvelut järjestää. Koulut hoitavat kuljetukset itse.
VASTUUTAHO: KULTTUURIPALVELUT
Kirjallisuus
Kirjastonkäytön opastus perusasioista: lainaus, palautus, kirjastokortti ym. alkeet.
Musiikkiprojekti itse tehden. Konsertti / iltamusiikki /orkesterityöpajoja, oma esitys koulun juhlassa.
VASTUUTAHO: KOULUT / MUSIIKIN OPETUS
Kirjallisuus
Kirjastonkäytön opastus: genret ja aakkostus (1 oppitunti)
Kirjailijavierailu
VASTUUTAHO: KIRJASTO
Tanssi, luova liike
Liikkeen ja tanssin tutkimista Liikelaatikon kautta, lainattavissa kirjastosta kouluille.
VASTUUTAHO: KOULUT
4. vuosiluokka
Kirjallisuus
Kirjastonkäytön opastus: genret ja aakkostus (1 oppitunti)
VASTUUTAHO: KIRJASTO
Kuvataide
Tutustuminen Iisalmen kuvataidekouluun kevätnäyttelyn yhteydessä. Rajattu määrä esittelytuokioita varattavissa, myös omatoiminen tutustuminen mahdollista.
Kuvataidekoulun työpaja: Joka vuosi vaihtuva tekniikka. Grafiikka, sarjakuva, keramiikka, yms. Esim. kevätnäyttelyyn tutustumisen yhteydessä. Opetus tapahtuu kulttuurikeskuksella ja työpaja on puolentoista tunnin mittainen. Materiaalimaksu määräytyy tekniikan mukaan. Työpajoja voi varata myös syksylle.
Omatoiminen vierailu kulttuurikeskuksen näyttelyissä, näyttelyt näkyvät kulttuurikeskuksen sivuilta.
Kuvataideprojekti itse tehden (esim. ympäristötaideprojekti, valokuvaa, seinämaalausta) osana koulun omaa kuvataideopetusta, mahdollinen näyttely omassa koulussa / verkossa, kirjaston lastenosastolla.
VASTUUTAHO: KOULUT / KUVATAIDEOPETUS
5. vuosiluokka
Paikallishistoria
Ylä-Savon kotiseutumuseo, vierailu ja oppimateriaali. Tarjolla ajalla 15.5–1.6. Muista mahdollisista ajoista tiedotetaan erikseen. Museovierailu on koululaisille ilmainen, ja siihen sisältyy opastus. Vierailuun liittyviä tehtäviä voi pyytää etukäteen museosta.
Vierailu taidemuseo Eemilissä Lapinlahdella. Mahdollisuus yhdistää vierailuun Lastenkulttuurikeskus Lastun työpajoja (maksullisia). Museokäynti on aukioloaikoina alle 18-vuotiaille maksuton ohjaajan kanssa. Opastukset ovat maksullisia.
Kirjastonkäytön opastus: luokituksen alkeet ja kirjan etsiminen ja/tai verkkotiedonhaun alkeet (1-2 oppituntia)
VASTUUTAHO: KIRJASTO
Musiikki
Nuorisokuoro Allegron konsertti kulttuurikeskuksella, joka toinen vuosi 5-6-luokille.
VASTUUTAHO: ALLEGRO, KULTTUURIPALVELUT
Yläkoulu
7. vuosiluokka
Teatteri
Sallivuus, suvaitsevaisuus, kohtaaminen. Sosiaalista vahvistamista teatterin keinoin. Esityksen jälkeen keskustelua ja mahdollinen kysely luokissa. Kulttuuripalvelut järjestää ja kustantaa esityksen.
VASTUUTAHOT: KULTTUURIPALVELUT, NUORISOPALVELUT
Kirjallisuus
Kirjastonkäytön ja tiedonhaun perusteet (1,5 oppituntia)
Kirjailijavierailu
VASTUUTAHO: KIRJASTO
Museo
Juhani Ahon museolla Aikamatka historiaan: Työpajoja ja tutustumispisteitä oppilaille. Koulut järjestävät itse kuljetukset. Järjestetään syksyisin.
VASTUUTAHO: KULTTUURIPALVELUT, JUHANI AHON MUSEO, KOULU
Vierailu Panimomuseolla. Opastetun kierroksen voi varata Ylä-Savon Oppaat ry:ltä.
VASTUUTAHO: KOULUT
8. vuosiluokka
Kirjallisuus
Kirjaston e-palvelut ja genreihin tutustuminen tiedonhaussa ja käytännössä ja/tai genrevinkkaus. (1-2 oppituntia)
mediakasvatusta eri teemoilla
VASTUUTAHO: KIRJASTO
Taidetestaajat
Valtakunnallinen projekti, joka mahdollistaa kaikkien kasiluokkalaisten vierailun alueellisessa ja valtakunnallisessa taidekohteessa.
VASTUUTAHO: KOULUT
9. vuosiluokka
Tanssi
Vaihtuva esitys tai työpaja tanssiin tai luovaan liikkeeseen liittyen
VASTUUTAHO: KULTTUURIPALVELUT
Kirjallisuus
kirjastonkäytön ja tiedonhaun kertaus: lähdekritiikki, tiedonhaku ja e-palvelut (1 oppitunti)
Paikallisten kirjailijoiden huomioiminen (esim. Juhani Aho, Eino Säisä)
VASTUUTAHO: KIRJASTO
K9-etu
K9-ETU kannustaa omaehtoiseen kulttuurin harrastamiseen. Yhteinen kortti Pohjois-Savon alueen kanssa, katso edut netistä (linkki avautuu uuteen välilehteen).
Varhaiskasvatus tutustuttaa lapset lempeästi ja tavoitteellisesti tanssin maailmaan. Tanssi on osa lasten liikuntakasvatusta. Tanssi kehittää lapsen liikkumistaitoja, rytmitajua, tasapainoa ja koordinaatiokykyä. Tanssin avulla lapsi käyttää omaa luovuuttaan ja kehoaan kokonaisvaltaisesti sekä tutustuu kehoonsa ja rajoihinsa.
Tavoitteet
Lapsi pääsee kokeilemaan erilaisia asentoja ja liikkeitä omien kykyjensä mukaan opettajan kannustuksella. Motoriset taidot kehittyvät ohjaajan ja muiden lasten esimerkin kautta ja lapsi saa kokea onnistumista ja yhdessä tekemisen riemua. Tanssi kehittää lapsen liikuntataitoja, voimaa, ketteryyttä ja liikkuvuutta.
Lapset pääsevät toteuttamaan omaa luovuuttaan vapaasti. Leikin avulla harjoitellaan myös tanssitekniikkaa. Lapset pääsevät liikkumaan ja kokemaan tanssin iloa.
Lapsen ilmaisua, kehonkieltä sekä musiikkiin reagointia vahvistetaan tanssi-ilmaisullisin keinoin. Lapsen positiivista kokemusta tanssista lisätään.
Henkilöstö saa keinoja käyttää tanssia osana varhaiskasvatuksen toimintaa
Toteutus
Työpajasisältö toteutetaan vaihtuvan yhteistyökumppanin kanssa vuosittain syyskaudella ja kuluista sekä organisoinnista vastaa kulttuuripalvelut. Taitoluisteluosuuden varaamisesta ja organisoimisesta vastaa varhaiskasvatus ja se toteutetaan kevätkaudella.
YHTEISTYÖTAHOT: Iisalmen taitoluistelijat IITA, kulttuuripalvelut ja varhaiskasvatus
Teatterireppu
Teatteri lisää lapsen osallisuutta mahdollistaen yhdenvertaisen oikeuden taiteen ja kulttuurin kokemiseen ja tekemiseen varhaiskasvatuksen arjessa. Teatteri auttaa lasten kielenkehityksessä ja ilmaisussa sekä kehittää lapsen itsetuntoa ja rohkeutta esiintyä. Teatteri toimii oppimisen välineenä, tunteiden käsittelyn tukena ja luovuuden kanavana
Tavoitteet
Lapsen omaehtoinen sanallinen ja kehollinen itseilmaisu kehittyy
Lapsi saa kokemuksia ja elämyksiä yleisönä olemisesta
Lapsi saa olla mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa teatterin tekemisen prosessia
Lapsi saa kokemuksia omasta kulttuuristaan
Toteutus
Kulttuuripalvelut järjestää ja organisoi teatteriesityksen 3-6-vuotiaille joka toinen vuosi kevätkaudella vaihtuvan yhteistyökumppanin kanssa.
Nukketeatteri Kepposen esitykset. Päiväkodit varaavat ja kustantavat itse.
Teatteriesitys 3-6-vuotiaille Iisalmen kulttuurikeskuksessa . Kulttuuripalvelut kustantaa ja järjestää.
Lapselle lukeminen tukee puheen- ja kielenkehitystä, mielikuvitusta ja tunteiden käsittelyä. Lapsen kiinnostus lukemaan oppimiseen kehittyy, kun hänelle luetaan. Varhaiskasvatuksessa luodaan perusta lapsen luku- ja kirjoitustaidolle. Mediakulttuuri muodostuu mediasisällöistä, alustoista, välineistä ja ilmiöistä. Medialukutaito sisältää tulkintaa, tuottamista ja osaamista. Kirjoituksien lisäksi tulkitaan kuvia, videoita, ääniä ja näiden yhdistelmiä. Medialukutaito koostuu myös käyttötaidoista, tiedonhakutaidoista ja kriittisyydestä, viestintä- ja vuorovaikutustaidoista, osallisuuteen ja vaikuttamiseen sekä elämänhallintaan liittyvistä taidoista. Median eri ilmiöiden tietämys on osa mediaosaamista.
Tavoitteet
Lapsen puheen ja kielenkehityksen tukeminen
Lapsen mielikuvituksen vahvistaminen
Lapsen tunne- ja vuorovaikutustaitojen vahvistaminen
Lapsen medialukutaitojen kehittäminen
Toteutus
Kirjastohetki pääkirjastolla tai kirjastoautossa kerran vuodessa, johon voi kuulua oma satuhetki, kirjavinkkausta tai toiminnallista sisältöä, jonka aikana tutustutaan kirjastoon ikäryhmän tasoisesti. Päiväkodit varaavat hetket itse. Kirjavinkkaus voidaan järjestää kirjastokäynnillä tai Teams-yhteydellä.
Päiväkodit voivat varata ja lainata kirjaston lainattavia esineitä, kuten pöytäteatterimateriaalia, lautapelejä, taidekorttipakkoja ym. Esineitä voi tiedustella kirjastosta.
Vuosittainen yhteistyöprojekti esimerkiksi digisatukirja. Digisatukirjan aihe voi liittyvä jonkin muun kulttuurirepun sisältöön, jolloin aihetta voi laajentaa digisatukirjaan. Kirjasto organisoi.
Kuvataidekasvatus vahvistaa lapsen suhdetta taiteeseen. Kuvataidekasvatuksen tavoitteena on antaa lapselle elämyksiä ja onnistumisen kokemuksia. Lapselle luodaan sellainen ympäristö, joka kannustaa häntä omatoimiseen taiteiluun. Hänelle tarjotaan mahdollisuus tutustua kuvataiteeseen ja visuaaliseen kulttuuriin. Erilaisten tekniikoiden ja materiaalien avulla lapsi saa ilmaista itseään monipuolisesti. Kuvataidetta tehdään havainnoiden ja tutkien niin, että lapsi pääsee toteuttamaan oman tulkintansa.
Tavoitteet
Positiivisten kokemusten saaminen ja itseilmaisun mahdollistaminen
Lapsen hienomotoristen taitojen ja ajattelun kehittyminen
Lapsen kiinnostuksen herääminen kuvalliseen ajatteluun, havainnointiin ja kuvien tulkintaan
Erilaisten tekniikoiden ja materiaalien kokeilu
Mielikuvituksen, työskentelytaitojen ja kaveritaitojen kehittyminen
Toteutus
Kulttuuripalvelut järjestää vaihtuvasisältöisen työpajan joka toinen vuosi syyskaudella sopivan yhteistyökumppanin kanssa. Kulttuuripalvelut huolehtii työpajan kustannuksista, järjestämisestä ja organisoimisesta. Kuvataiderepun työpaja voidaan sisällöstä riippuen toteuttaa joko päiväkodeissa tai kulttuurikeskuksella. Tästä sovitaan aina tapauskohtaisestai.
Järjestetään keramiikkapajat eskareille. Päiväkodit varaavat keramiikkapajat itse.
Vaihtuvasisältöinen työpaja esimerkiksi sarjakuvaan, animaatioon tai muuhun liittyen viskareille. Kulttuuripalvelut järjestää.
Varhaisiän musiikkikasvatuksen tavoitteena on myönteisen musiikkisuhteen herätteleminen, musiikillisten elämysten tarjoaminen, musiikillisten valmiuksien ja taitojen kehittäminen. Musiikki vahvistaa yhteisöllisyyttä ja kokonaisvaltaista oppimista. Lapsi saa kokemuksia musiikista laulamalla, soittamalla ja kuuntelemalla. Musiikin oppiminen on moniulotteista ja siinä käytetään eri aisteja sekä monipuolisia työtapoja.
Tavoitteet
Lapsi saa myönteisiä musiikillisia elämyksiä, valmiuksia ja taitoja
Lapsen kiinnostus musiikkiin vahvistuu
Lapsen itsetunto ja myönteinen minäkuva vahvistuu
Lapsi saa kokeilla eri musiikin lajeja ja erilaisia soittimia
Toteutus
Musiikkirepun pääasiallinen painopiste on soitinpolku -toteutuksessa, josta vastaa Ylä-Savon musiikkiopisto. Se toteutetaan keväisin. Kulttuuripalvelut kustantaa ja organisoi lisäksi mahdollisuuksien mukaan vuosittain pienimuotoisen musiikkivierailun kunnallisiin päiväkoteihin joko syys- tai kevätkaudella.
Kulttuuriperintö- ja arkkitehtuurikasvatuksessa lapsi oppii tuntemaan lähiympäristönsä miljöötä ja paikallisesti merkittäviä rakennuksia, patsaita, puistoja ja muita kohteita. Kotipiiri laajenee käsityksenä lähiympäristöksi, jossa koetaan, opitaan ja arvostetaan kulttuuria. Menneisyys ja nykyhetki sidotaan lapselle tuttuun paikkaan, jolloin lapsen ymmärrys menneisyydestä laajenee. Kulttuuriperintö on elävää ja siirtyy seuraaville sukupolville yhdessä tekemällä ja pohtimalla.
Tavoitteet
Lapsi ymmärtää paikallista menneisyyttä ja kulttuuriperintöä
Kulttuuriperintö ja arkkitehtuuri herättelee lapsen esteettistä kokemusta
Lapsi oppii havainnoimaan muutoksia ympäristössä, maisemissa sekä rakennuksissa
Oman tekemisen kautta lapsi kasvaa aktiiviseksi osaksi ympäristöä ja kulttuuria
Toteutus
Kulttuuriperinnön ja arkkitehtuurin reppu on pääasiassa varhaiskasvatuksen omatoimiseen varaamiseen perustuva. Varhaiskasvatus voi päättää alla olevista vaihtoehdoista, mitä sisältöä milloinkin toimintavuoden aikana toteuttaa.
Lastun tarjonta (kenelle, milloin, miten) retkikohteena. Lastulta on mahdollista myös lainata museosalkkuja, joiden sisältönä on esimerkiksi Juhani Aho tai kotiseutu.
Itsejärjestetyt retket Juhani Ahon museoon keväisin esimerkiksi touko-kesäkuussa. Museolla tarjolla ikäryhmälle sopivaa pedagogista materiaalia. Maksuton Iisalmen varhaiskasvatukselle.
Itsejärjestetyt retket kotiseutumuseoon keväisin esimerkiksi touko-kesäkuussa. Museolla tarjolla ikäryhmälle sopivaa pedagogista materiaalia. Maksuton Iisalmen varhaiskasvatukselle.
Itsevarattu, ikäryhmälle sopiva opastettu kierros, Haukiniemen helmet. Kierroksella tutustutaan historiallisiin rakennuksiin ja henkilöihin ikäryhmän tasoisesti.
YHTEISTYÖTAHO: Arkkitehtuuri ja ympäristökulttuurikoulu Lastu, Juhani Ahon museo, Ylä-Savon kotiseutumuseo, Ylä-Savon oppaat ry, varhaiskasvatus
Juhani Ahon lapsuudenkodista, Brofeltin pikkupappilasta, tehdyssä museossa pääset tutustumaan kansalliskirjailijamme elämään. Museo sijaitsee Suomen sodan taistelualueella Iisalmen Koljonvirralla.
Iisalmen kaupungin talousarvion 2025 ja taloussuunnitelman 2026–2027 valmistelua on leimannut talouden taantuma ja sotien aiheuttama poikkeuksellinen epävarmuus. Talousarvio vuodelle 2025 on n. 1,9 milj. euroa alijäämäinen. Talousarvioehdotusta voidaan luonnehtia palvelut turvaavaksi, investointipainotteiseksi ja kaupungin pito- ja vetovoimaa vahvistavaksi. Taloussuunnitelmavuosina 2026–2027 kuntatalouden kokonaistilanteen arvioidaan olevan edelleen haasteellinen. Iisalmessa suunnitelmavuosina tasapainoon pääsemisen edellytyksenä on menokehityksen hillitseminen ja tulopohjan vahvistaminen.
Iisalmen kaupunki on julkaissut strategian toteutumista läpinäkyvästi mittaavan ihmemittariston. Iisalmen ihmemittari löytyy kaupungin verkkosivustolta ja on siten helposti luettavissa missä ja milloin vain. Mittaristoon on valittu kaupungin toimialoilta keskeisimmät tunnusluvut, jotka kertovat kaupunkistrategian toimenpiteiden toteutumisesta.
”Haluamme parantaa strategiamme läpinäkyvyyttä ja seurantaa kuntalaisille ja eri sidosryhmien suuntaan. Toisinaan korkealentoiset strategiset lauseet on hyvä konkretisoida käytännön tason mittareiksi”, kertoo Iisalmen kaupunkistrategiasta vastaava elinkeinojohtaja Terho Savolainen.
Iisalmen ihmemittaria on työstetty yhdessä toimialojen edustajien ja teknisestä toteutuksesta vastaavan Branden asiantuntijakumppaneiden kanssa kuluvan syksyn ajan. Brandella on kokemusta kaupunkien auttamisesta avoimemman hallinnon kehittämisessä.
”Osallistavampi ja vuorovaikutuksellisempi kaupunki lisää kaupunkilaisten turvallisuudentunnetta ja antaa syitä uskoa tulevaisuuteen. Samalla kaupungin oma päätöksenteko, palveluiden suunnittelu ja toteutus paranee”, kuvailee Branden Business Designer Eveliina Eräjärvi.
Kun Iisalmi käynnisteli oman ihmemittarinsa luomista, oli yhtenä inspiraation lähteenä Branden ja Äänekosken kaupungin yhteistyönä syntynyt Äänekoski-ilmiötä eli Äänekosken kaupunkistrategiaa seuraava mittaristo. Iisalmeen rakennettiin kuitenkin juuri oman kaupungin tarpeita vastaava ratkaisu.
Asukkaiden sujuja arki ja hyvinvointi sekä kaupungin elinvoima piirtyvät mittaristoon selkeinä näkyminä
Iisalmen ihmemittari on rakennettu strategian teemojen, Inspiroiva Iisalmi, Ihana Iisalmi ja Ihmeiden Iisalmi, ympärille. Mittari tarjoaa selkeän näkymän kunkin strategisen teeman kannalta tärkeimpiin mitattavissa oleviin muuttujiin: Esimerkiksi Inspiroiva Iisalmi -osiossa mitataan asukkaiden hyvinvointiin vaikuttavia asioita, kuten uimahallin kävijämääriä, kirjaston lainamääriä, varhaiskasvatuksen osallistumisastetta ja asukkaiden koulutustasoa. Ihana Iisalmi -osiossa tutkitaan onnistumista turvallisen kaupunkiympäristön luomisessa mitaten esimerkiksi energiankulutusta, liikenteen vähäpäästöisyyttä ja rakennusvalmiiden tonttien määrää. Ihmeiden Iisalmi -osio puolestaan tarjoaa näkymän muun muassa uusien yritysten määrään, työttömyysasteeseen, asukkaiden verotulojen kehitykseen ja kaupungin digitaaliseen näkyvyyteen.
”Näitä ihmemittaristoon koottuja tietoja tullaan päivittämään aktiivisesti ja siten tilannekuva on paremmin kaikkien nähtävillä myös varsinaisten strategian raportointikausien välillä. Mittaristoon liittyy myös vaihtuvia kysymyksiä eri osa-alueista, ja niiden kautta kuntalaisten toivotaan osallistuvan strategian seurantaan ja kehittämiseen. Nyt heti aluksi kysymme esimerkiksi sitä, ovatko iisalmelaiset halukkaita suosittelemaan asumista kotikaupungissaan”, esittelee Terho Savolainen.
Ihmemittari toimii iisalmelaisen arjen monitorina myös tulevissa strategiakehityksen vaiheissa:
”Iisalmen kaupunkistrategialle on juuri tehty väliarviointi näin valtuustokauden viimeisen vuoden käynnistyessä. Sen perusteella ainakaan vielä ei ole tarvetta radikaaliin suunnanmuutokseen, Iisalmi pyrkii edelleen Suomen houkuttelevimmaksi seutukaupungiksi”, kertoo Terho Savolainen ja jatkaa:
”Tiettyjä strategian painopistealueita tarkennettiin ja mittareita päivitettiin, toimenpidetasolla toimialoille tuli jonkin verran uusia toteutettavia tehtäviä. Ensi vuoden kuntavaalien jälkeen uusi valtuusto päättää seuraavan strategiapäivityksen aikataulusta, todennäköisesti se tehdään valtuustokauden alkuvaiheessa 2025–2026”.
Lisätietoja:
Terho Savolainen, elinkeinojohtaja, Iisalmen kaupunki, p. 040 630 5328, terho.savolainen@iisalmi.fi
Markkinavuoropuhelu on avoin keskustelutilaisuus, johon hankintayksikkö kutsuu projektista kiinnostuneita tarjoajia keskustelemaan vapaamuotoisesti tulevasta hankinnasta. Markkinavuoropuhelu ei ole pakollinen osa hankintaa, mutta se on hyvin tärkeä askel kohti hankinnan onnistumista.
Iisalmen kaupunki on hankkinut vasta valmistuneeseen Soinlahden kouluun prosenttitaidetta kuopiolaiselta taiteilija Risto Pentikäiseltä. Taideprojektissa olivat vahvasti mukana koulun oppilaat.
Iisalmen kaupunki ja By Iisalmi -verkostossa mukana olevat yritykset ja oppilaitokset järjestävät vuosittaisen By Iisalmi -seminaarin 13.11.2024. Tapahtuman tämänvuotisena teemana on empatia kasvun ja innovaatioiden lähteenä. Seminaariin kutsutaan mukaan kaikkia seudun elinvoimasta ja vetovoimasta kiinnostuneita aina opiskelijoista yritysjohtoon ja kuntapäättäjiin. Tänä vuonna myös lasten ääni ja ajatukset on haluttu huomioida erityisellä tavalla: Iisalmen kuvataidekoululaiset luovat empatiateemaisen taidenäyttelyn osaksi seminaarin ohjelmakokonaisuutta. Näin teeman ympärille kietoutuva ohjelma saa uuden ulottuvuuden mielenkiintoisten asiantuntijapuheenvuorojen oheen muistuttaen samalla siitä, että tämän päivän valinnoilla rakennetaan tulevaisuuden osaajien – tämän päivän lasten ja nuorten – tulevaisuuden menestymisen mahdollisuuksia.
”By Iisalmi -verkosto tekee työtä koko Iisalmen seudun vetovoiman eteen. Vuosittainen seminaari on hyvä paikka kokoontua yhteen aidossa vuorovaikutuksessa ja käydä läpi yhteisen työmme tavoitteita. Samalla voimme jakaa myös onnistumisia ja tuloksia koko seudun päättäjille ja vaikuttajille, jotka eivät välttämättä ole muutoin aktiivisesti verkoston toiminnassa mukana. Vuosittain valitaan myös sopiva ajankohtainen teema, josta haluamme yhteisesti jakaa ajatuksia”, kiteyttää Iisalmen kaupungin elinkeinojohtaja Terho Savolainen ja jatkaa:
“Mielestäni nykymaailmassa tarvitaan lisää empatiaa vastakkainasettelun sijasta. Pyrkimällä ymmärtämään paremmin toisiamme voimme rakentaa parempaa tulevaisuutta kaikilla elämän osa-alueilla. Iisalmen seudullakin tehdään päivittäin päätöksiä ja ratkaisuja, jotka voivat suoraan tai välillisesti vaikuttaa monien ihmisten tulevaisuuteen. Empatian lisääminen arjessamme on omalla tavallaan osa vastuullisen tulevaisuuden rakentamista”.
Empaattinen tekoäly, empatia vahvistamassa yritysten kilpailukykyä
Yksi By Iisalmi -seminaarin puhujista on tulevaisuuden työelämän keskeisiin aiheisiin kirjassaan “Työelämän maraton ja empatia” pureutunut kirjailija, Microsoftin palvelupäällikkö, MBA Niina Majaniemi.
”Puheenvuoroni pääsanoma on, ettei empatia ole vain pehmeyttä ja mukavuutta, vaan sillä on vahva vaikutus yrityksen kilpailutekijöihin ja tunnuslukuihin. On aika ymmärtää, että muuttuvassa maailmassa empatia on yksi tärkeimmistä arvoista ja työkaluista”, Niina Majaniemi painottaa.
Tekoälyn aikakaudella empatian edelläkävijänä tunnetuksi tullut digifuturisti ja Älytaloratkaisu Empathic Buildingin kehittäjä Tomi Teikko tuo tapahtumaan tuulahduksen Kaliforniasta. Tomi on omistanut uransa ihmisläheisempiä rakennuksia kehittävien ratkaisujen luomiselle. Empathic Buildingin lisäksi hän toimii USA:n maajohtajana IoT-ratkaisuja kehittävällä Haltianilla.
Lisäksi tapahtumassa asemoidutaan paikallisempaan näkökulmaan muun muassa Kaisanet Oy:n toimitusjohtaja Jani Moilasen puheenvuoron myötä:
”Tulen kertomaan yleisölle Kaisanetin kasvumatkasta kohti visiota olla toimialueemme kilpailukyvyn uudistaja. Pureudun siihen, kuinka meidän arvomme välittäminen, kumppanuus ja uudistuminen ovat olleet matkalla mukana ja miten työkulttuurimme on kehittynyt empatian näkökulmasta. Kerron myös johtamisen haasteista muutoksessa, miten asiat eivät menneetkään kaikilta osin suunnitelmien mukaan. Työelämän muutokset haastavat johtamista alasta riippumatta”
”Olemme pyrkineet luomaan ohjelmakokonaisuuden, joka antaa eväitä ja inspiraatiota hyvin erilaisista organisaatioista ja taustoita tuleville osallistujille. Alasidonnaisuuden sijaan tarkastelemme ilmiöitä, jotka koskettavat meistä useimpia. Meidän on hyvä kokoontua yhteen sellaisten teemojen äärelle”, toteaa Iisalmen kaupungin markkinointi- ja viestintäsuunnittelija Laura Koski, joka osana työtään koordinoi By Iisalmi -brändiverkoston toimintaa.
Empatia-aiheinen taidenäyttely tuo lapset ja nuoret osaksi seminaarin teeman toteutusta
Tänä vuonna By Iisalmi -seminaarin teema jalostuu käsiteltäväksi myös taidenäyttelyn kautta, sillä Iisalmen kuvataidekoulun lapset ja nuoret tekevät opettajiensa ohjauksessa syksyn 2024 aikana empatian innoittamia taideteoksia. Teoksista koostetaan näyttely, joka on avoinna kaikelle yleisölle Iisalmen kulttuurikeskuksen näyttelytila Vennyssä marraskuussa. Itse seminaaripäivänä taidenäyttelyyn pääsee tutustumaan ohjatusti, ja Iisalmen kuvataidekoulun johtava opettaja Johanna Kallio ja teoksia tehneitä kuvataidekoululaisia tulee kertomaan näyttelyn synnystä yleisölle.
”Empatia on ollut haastava, mutta mielenkiintoinen aihe”, toteaa Johanna Kallio.
Kuvataidekoululaiset vaikuttavat kuitenkin jo näin syyskuussa päässeen hyvään alkuun taideteostensa parissa aiheen haastavuudesta huolimatta. Näyttelyyn saadaan esille laaja kirjo eri tekniikoilla toteutettuja teoksia, kuten maalauksia, piirroksia sekä eri materiaaleista tehtyjä veistoksia. Jokainen teos ilmentää tai käsittelee empatiaa omalla tavallaan.
”Empatia merkitsee minulle tunnetta, että ollaan myötätuntoisia ja sitä, että voi hypätä toisten saappaisiin. Ja että ymmärretään toisia ja heidän valintojaan”, luonnehtii 5.-luokkalainen Martta Grundmark, joka on alkanut työstämään veistosta.
Mutta miten empatia nähdään taideteoksen aiheena, onko se helppo vai vaikea toteutettava? ”Mielestäni se on vaikea, koska se on tunne, niin se on hankala maalata tai tehdä teoksena”, pohtii 5.-luokkalainen Lilian Rose, jonka käsissä on syntymässä abstrakti maalaus.
”Olemme todella iloisia, että saimme kuvataidekoululaiset mukaan toteuttamaan tapahtumamme ohjelmaa. Meille on tärkeää muistaa lasten näkökulma käsittelemiimme aiheisiin, ja taiteen kautta se voi avautua herkistävällä ja puhuttelevalla tavalla. Näyttelyyn kannattaa tietysti tulla tutustumaan, vaikkei pääsisi itse seminaariin mukaan!”, kannustaa Laura Koski.
Empatia-taidenäyttelyn teosten valmistumista tullaan taltioimaan videomuodossa kuvataideryhmien kanssa syksyn aikana, ja valmiit videot julkaistaan Iisalmen kaupungin sosiaalisen median kanavissa sekä nettisivuilla. Syksyn ensimmäinen video on katsottavissa täältä: https://youtu.be/-k7pAbJj5B4(siirryt toiseen palveluun)
Tämä sivusto käyttää evästeitä. Evästeistä osa on välttämättömiä ja osaa käytetään analytiikka- ja markkinointitarkoituksiin. Lue lisää Evästekäytännöt-sivulta
Evästeasetukset
Tämä sivusto käyttää evästeitä. Evästeistä osa on välttämättömiä ja osaa käytetään analytiikka- ja markkinointitarkoituksiin. Valitse tästä, mitkä evästeet sallit.
Välttämättömiä sivuston teknisen toiminnan kannalta.
Keräävät sivuston käytöstä anonyymia tietoa, jota käytetään sivuston ja sen sisältöjen kehittämiseen.