Iisalmen kaupungin talous- ja toimintasuunnitelma 2025-2027: Epävarmoista ajoista huolimatta Iisalmessa investoidaan hyvinvointiin ja turvataan palvelut

Iisalmen kaupungin talousarvion 2025 ja taloussuunnitelman 2026–2027 valmistelua on leimannut talouden taantuma ja sotien aiheuttama poikkeuksellinen epävarmuus. Talousarvio vuodelle 2025 on n. 1,9 milj. euroa alijäämäinen. Talousarvioehdotusta voidaan luonnehtia palvelut turvaavaksi, investointipainotteiseksi ja kaupungin pito- ja vetovoimaa vahvistavaksi. Taloussuunnitelmavuosina 2026–2027 kuntatalouden kokonaistilanteen arvioidaan olevan edelleen haasteellinen. Iisalmessa suunnitelmavuosina tasapainoon pääsemisen edellytyksenä on menokehityksen hillitseminen ja tulopohjan vahvistaminen.

• 26.11.2024
• Hyvinvoinnin edistäminen, Kulttuuri, Liikunta, Osallistu ja vaikuta, Päätöksenteko, Talous

Iisalmen veroprosentti on edelleen maakunnan alhaisin 7,90 %. Kaupungin verotulojen arvioidaan kasvavan ensi vuonna 1,5 % eli 0,6 milj. euroa. Kaupungin investointitarpeet niin rakennusten kuin kunnallistekniikan osalta ovat mittavat koko suunnitelmakauden ajan. Ensi vuonna kaupungin nettoinvestointitaso on 12 miljoonaa euroa ja investointisuunnitelman keskiarvo vuosille 2025–2029 on noin 15 miljoonaa euroa netto (ml. vesilaitos).

Rakennusinvestoinneista suurin hanke on kaupungin keskeisimmän kulttuuritapahtuma- ja harrastuspaikan, kulttuurikeskuksen uudistuksen ja peruskorjauksen käynnistäminen. Kokonaisuudessaan vuosille 2025-2027 ajoittuvan hankkeen kustannukset ovat 29,8 miljoonaa euroa, josta kohdentuu vuodelle 2025 6,3 miljoonaa euroa. Kulttuurikeskuksen saneeraaminen tuleekin olemaan kaupungin historian suurin investointi. Liikenne-, liikunta- ja viheralueiden peruskorjaukseen investoidaan vuonna 2025 2,1 miljoonaa euroa. Kaikki nämä investoinnit nähdään panostuksena asukkaiden hyvinvointiin sekä veto- ja pitovoimaan. Iisalmen investointitaso on ollut viime vuosina kohtuullisen korkealla tasolla ja sen myötä kaupungin velkaantuminen jatkuu tulevina vuosina. Kaupungin lainakanta pysynee lähivuodet kuntasektorin keskimääräisen lainakannan (€/asukas) yläpuolella. Lainakannan nopeaa kasvua selittää osaltaan sote-kiinteistöjen lunastaminen Ylä-Savon Sote-kuntayhtymän purkamisen yhteydessä vuonna 2023.

Uusiutuvan energian ja vihreän siirtymän hankkeita vireillä

Iisalmen alueella on vireillä useita energian ja vihreän siirtymän tuuli- ja aurinkovoimahankkeita. Vuorimäen osayleiskaavan tekeminen on merkittävin tuulivoimaa koskeva hanke, ja lisäksi on käynnistymässä Rajamäen aurinkoenergiaa koskeva osayleiskaavatyö. Syksyllä 2024 uutisoitiin, että Flying Forest -yritys suunnittelee biokerosiinin tuotanto- ja tutkimuslaitosta Iisalmeen. Yritys on varannut tehtaalle alueen Soinlahden teollisuusalueelta ja kerää nyt hankkeelle rahoitusta. Toivottavaa on, että hanke etenee suunnitelmakauden aikana.

Elinvoimaa Ylä-Savoon uudistuneilla työllisyyspalveluilla

Kaupungin toiminnan kannalta suurin muutos on TE24-uudistus, jossa työllisyys- ja elinkeinopalvelut siirtyvät valtiolta kuntien vastuulle heti vuoden 2025 alusta. Iisalmi, Kiuruvesi, Pielavesi, Sonkajärvi ja Vieremä muodostavat yhdessä Ylä-Savon työllisyysalueen, jonka vastuukuntana toimii Iisalmen kaupunki. Yhteisenä toimielimenä on Ylä-Savon työllisyys- ja yrityspalvelulautakunta. Lautakunta on aloittanut työskentelynsä jo vuoden 2024 lopulla ja valmistelua on tehty kuluneen vuoden aikana laajasti valmistaen työllisyysalueen kuntia yhteiseen, entistä vahvempaan elinvoimatyöhön.

Iisalmen kaupungin elinkeinorakenne on monen elinvoimaisen toimialan varassa. Iisalmessa ja seudulla on vahvoja kansainvälisiä vienti- ja kasvuhakuisia yrityksiä. Seutukunnan elinkeinopolitiikan ja edunvalvonnan yhteistyötä edistetään yhteisellä vuosittaisella tulevaisuusfoorumilla sekä yhteisellä kehittämissuunnitelmalla. Aktiivista työtä kaupungin elinkeinoelämän ja vetovoiman perustan vahvistamiseksi jatketaan myös By Iisalmi-brändityön avulla. Kaupungin kokonaismarkkinoinnin ja -viestinnän taso ja laajuus pyritään pitämään tulevinakin vuosina hyvällä tasolla.

Kaupunkistrategian tavoitteena on olla Suomen houkuttelevin seutukaupunki vuonna 2030. Kaupunkistrategian tavoite väestökehityksen kääntämisestä positiiviseksi on toimintaympäristön nopean muutoksen johdosta ollut vaikea saavuttaa. Koko maassa tapahtunut syntyvyyden nopea aleneminen on Iisalmessakin suurin yksittäinen väestön vähenemistä selittävä tekijä. Kaupungin syntyvyyden taso on laskenut 2020-luvulla 120 syntyvän lapsen tasolle. Vuoteen 2030 mennessä alakouluikäisten määrän arvioidaan vähenevän noin 448 oppilaalla.

”Iisalmen vetovoima ja houkuttelevuus on näkynyt taloustaantumasta huolimatta myönteisinä teollisuuden ja kaupan investointeina. Iisalmi on seutukunnan palvelu- ja työssäkäyntikeskittymä, jonka julkisiin ja yksityisiin palveluihin turvautuvat myös läheisen maaseutualueen asukkaat. Kaupungin työpaikkaomavaraisuus on kehittynyt myönteisesti ja lähestymme 110 %:n työpaikkaomavaraisuus-tasoa. Onnistuneen kaavoituksen ja riittävän monipuolisen tonttivarannon turvin seutukeskuksen vetovoimaa on tulevina vuosina edelleen hyvä kehittää”, kiteyttää Iisalmen kaupunginjohtaja Jarmo Ronkainen.

Iisalmen kaupungin talous- ja toimintasuunnitelma 2025-2027 on luettavissa kokonaisuudessaan iisalmi.fi-sivustolla (linkki alla).

Kuva: Iisalmen kaupungin talous- ja toimintasuunnitelma 2025–2027 esiteltiin medialle tiistaina 26.11.2024. Esittelijöinä toimivat kaupunginjohtaja Jarmo Ronkainen ja talousjohtaja Eeva Suomalainen.