Yleiskaava on kunnan yleispiirteinen maankäytön suunnitelma. Sen tehtävänä on yhdyskunnan eri toimintojen, kuten asutuksen, palvelujen ja työpaikkojen sekä virkistysalueiden sijoittamisen yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteensovittaminen.
Iisalmessa maankäyttöä ja asemakaavoitusta ohjaavat vuonna 2007 hyväksytty Keskustaseudun osayleiskaava ja vuonna 2016 hyväksytty Kirmanseudun strateginen osayleiskaava.
Koko kunnan kattava Iisalmen strateginen yleiskaava hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 18.3.2024 § 4. Kaavasta on valitettu, eikä se ole vielä tullut voimaan. Lainvoimaisuuden saadessaan kaava kumoaa tällä hetkellä voimassa olevat strategiset osayleiskaavat.
Keskustaseudun strategisella osayleiskaavalla on ratkaistu kaupungin laajenemissuunnat, asumisen, kaupankäynnin sekä teollisuuden tarpeisiin. Suunnitelmassa on linjattu keskusta-alueen tie-, katu- ja kevyen liikenteen yhteydet. Lisäksi kaavalla on osoitettu viheralueiden asema kaupunkialueella ja tutkittu mahdollisuudet omarantaisiin asuinalueisiin Iisalmen keskustaseudulla.
Keskustaseudun osayleiskaava kumoutui osittain Kirmanseudun kaavan tultua voimaan.
Kimanseudun strategisessa osayleiskaavassa esitetään alueen maankäytön kehittämisen päälinjaukset vuoteen 2030 saakka. Kaava on ohjeena laadittaessa tai muutettaessa yksityiskohtaisempia osayleis- tai asemakaavoja.
Koko kunnan kattava Iisalmen strateginen yleiskaava hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 18.3.2024 § 4. Kaavasta on valitettu, eikä se ole vielä tullut voimaan. Lainvoimaisuuden saadessaan kaava kumoaa tällä hetkellä voimassa olevat strategiset osayleiskaavat (Keskustaseutu ja Kirmanseutu).
Osayleiskaavoilla tarkoitetaan koko kaupungin yleiskaavaa tarkempia yleiskaavoja, joita suunnitellaan esimerkiksi ranta-alueille. Osayleiskaavakartat ja -määräykset löydät karttapalvelusta.
Ohje karttapalvelun käyttöön:
Kaupunginvaltuusto hyväksyi 2.12.2024 § 78 vaiheasemakaavan pysäköintimääräysten muuttamiseksi keskusta-alueella.
Kaavamuutos koskee Puhelinosuuskunta IPY:n tonttia (Pohjolankatu 5b) sekä Kirkkopuistoa Pohjolankadun ja Louhenkadun väliseltä osalta
Iisalmen kaupunki on julkaissut strategian toteutumista läpinäkyvästi mittaavan ihmemittariston. Iisalmen ihmemittari löytyy kaupungin verkkosivustolta ja on siten helposti luettavissa missä ja milloin vain. Mittaristoon on valittu kaupungin toimialoilta keskeisimmät tunnusluvut, jotka kertovat kaupunkistrategian toimenpiteiden toteutumisesta.
”Haluamme parantaa strategiamme läpinäkyvyyttä ja seurantaa kuntalaisille ja eri sidosryhmien suuntaan. Toisinaan korkealentoiset strategiset lauseet on hyvä konkretisoida käytännön tason mittareiksi”, kertoo Iisalmen kaupunkistrategiasta vastaava elinkeinojohtaja Terho Savolainen.
Iisalmen ihmemittaria on työstetty yhdessä toimialojen edustajien ja teknisestä toteutuksesta vastaavan Branden asiantuntijakumppaneiden kanssa kuluvan syksyn ajan. Brandella on kokemusta kaupunkien auttamisesta avoimemman hallinnon kehittämisessä.
”Osallistavampi ja vuorovaikutuksellisempi kaupunki lisää kaupunkilaisten turvallisuudentunnetta ja antaa syitä uskoa tulevaisuuteen. Samalla kaupungin oma päätöksenteko, palveluiden suunnittelu ja toteutus paranee”, kuvailee Branden Business Designer Eveliina Eräjärvi.
Kun Iisalmi käynnisteli oman ihmemittarinsa luomista, oli yhtenä inspiraation lähteenä Branden ja Äänekosken kaupungin yhteistyönä syntynyt Äänekoski-ilmiötä eli Äänekosken kaupunkistrategiaa seuraava mittaristo. Iisalmeen rakennettiin kuitenkin juuri oman kaupungin tarpeita vastaava ratkaisu.
Iisalmen ihmemittari on rakennettu strategian teemojen, Inspiroiva Iisalmi, Ihana Iisalmi ja Ihmeiden Iisalmi, ympärille. Mittari tarjoaa selkeän näkymän kunkin strategisen teeman kannalta tärkeimpiin mitattavissa oleviin muuttujiin: Esimerkiksi Inspiroiva Iisalmi -osiossa mitataan asukkaiden hyvinvointiin vaikuttavia asioita, kuten uimahallin kävijämääriä, kirjaston lainamääriä, varhaiskasvatuksen osallistumisastetta ja asukkaiden koulutustasoa. Ihana Iisalmi -osiossa tutkitaan onnistumista turvallisen kaupunkiympäristön luomisessa mitaten esimerkiksi energiankulutusta, liikenteen vähäpäästöisyyttä ja rakennusvalmiiden tonttien määrää. Ihmeiden Iisalmi -osio puolestaan tarjoaa näkymän muun muassa uusien yritysten määrään, työttömyysasteeseen, asukkaiden verotulojen kehitykseen ja kaupungin digitaaliseen näkyvyyteen.
”Näitä ihmemittaristoon koottuja tietoja tullaan päivittämään aktiivisesti ja siten tilannekuva on paremmin kaikkien nähtävillä myös varsinaisten strategian raportointikausien välillä. Mittaristoon liittyy myös vaihtuvia kysymyksiä eri osa-alueista, ja niiden kautta kuntalaisten toivotaan osallistuvan strategian seurantaan ja kehittämiseen. Nyt heti aluksi kysymme esimerkiksi sitä, ovatko iisalmelaiset halukkaita suosittelemaan asumista kotikaupungissaan”, esittelee Terho Savolainen.
Ihmemittari toimii iisalmelaisen arjen monitorina myös tulevissa strategiakehityksen vaiheissa:
”Iisalmen kaupunkistrategialle on juuri tehty väliarviointi näin valtuustokauden viimeisen vuoden käynnistyessä. Sen perusteella ainakaan vielä ei ole tarvetta radikaaliin suunnanmuutokseen, Iisalmi pyrkii edelleen Suomen houkuttelevimmaksi seutukaupungiksi”, kertoo Terho Savolainen ja jatkaa:
”Tiettyjä strategian painopistealueita tarkennettiin ja mittareita päivitettiin, toimenpidetasolla toimialoille tuli jonkin verran uusia toteutettavia tehtäviä. Ensi vuoden kuntavaalien jälkeen uusi valtuusto päättää seuraavan strategiapäivityksen aikataulusta, todennäköisesti se tehdään valtuustokauden alkuvaiheessa 2025–2026”.
Lisätietoja:
Terho Savolainen, elinkeinojohtaja, Iisalmen kaupunki, p. 040 630 5328, terho.savolainen@iisalmi.fi
Iisalmen ihmemittari netissä:
www.iisalmi.fi/ihmemittari(siirryt toiseen palveluun)
