Iisalmen alueen elinvoimaisuus on vahvasti toimivien, vakaiden yritystemme varassa. Me Iisalmen kaupungin yrityspalveluissa haluammekin tukea yritystemme hyvinvointia – haitpa yrityksellesi tukea käytännön pulmien ratkaisuun, yrityksen kasvuun, muutostilanteisiin tai muihin yritystoimintaan liittyviin kysymyksiin.
Toimimme yrittäjän luottamuksellisena kumppanina ja tukiverkkona yrittäjyyden kaikissa eri vaiheissa. Meiltä voit kysyä vinkkejä ja apua matalalla kynnyksellä tiukoissakin tilanteissa.
Kaikkea mekään emme tee yksin – hyödynnämme toiminnassamme laajaa asiantuntijaverkostoamme sekä alan huippuosaajia sinun yrityksesi parhaaksi.
Sivun alareunasta löydät kokoamiamme hyödyllisiä linkkejä ja lomakepohjia käyttöösi.
Toimivat yritykset saavat meiltä neuvontaa ja ideoita kehittämiseen. Autamme kartoittamaan yritystoiminnan nykytilanteen ja etsimme yhdessä välineet yrityksesi jatkokehittämiselle. Tunnemme erilaiset rahoitusvaihtoehdot, yritystuet sekä tarjolla olevat kehittämispalvelut ja -hankkeet.
Neuvomme yrityksen talouteen liittyvissä asioissa, kuten investointien rahoitussuunnittelussa, kannattavuuslaskelmien teossa ja muussa taloussuunnittelussa.
Kartoitamme kanssasi yrityksen rahoitustarpeen ja sen perusteella erilaiset rahoitusvaihtoehdot. Autamme erilaisten laskelmien teossa, jotka toimivat päätöksenteon tukena sekä yrityksellesi että pankille, Finnveralle ja muille mahdollisille rahoittajille.
Lisäksi autamme sinua hakemaan yritystukia, joita yrityksesi voi saada investointeihin, kehittämiseen, tuotekehitykseen tai muihin kasvu- ja kehittämistoimiin.
Saat meiltä neuvontaa omistus- ja yritysjärjestelyiden toteuttamiseen olipa kyseessä sukupolvenvaihdos, yrityskauppa, muu omistusjärjestely tai yhtiömuodonmuutos. Voit olla asiakkaamme joko yrityksestä luopuvana tai myyvänä osapuolena tai yrityksen ostajana/yritystoiminnan jatkajana.
Huomioithan, että yritysjärjestelyiden suunnittelussa ja toteutuksessa tarvitaan usein myös muita asiantuntijapalveluita kuten tilintarkastajien ja lakiasiantuntijoiden erityisosaamista.
Yritystoiminnan kasvaminen ja kehittyminen johtavat usein siihen, että entiset tilat eivät enää sovellu toiminnan harjoittamiseen. Yrityspalveluissa autamme sinua kartoittamaan toimintaasi sopivat uudet tila- tai tonttivaihtoehdot.
Toimitilarekisteristämme löydät vapaat vuokrattavat ja myytävät toimitilat Iisalmen seudulta. Liike- ja teollisuustontteja on tarjolla keskeisillä paikoilla eri puolilla kaupunkia. Iisalmen Teollisuuskylä Oy tarjoaa toimitiloja vuokrattavaksi tai tarvittaessa rakennuttaa tarpeisiisi soveltuvat uudet tilat.
Työvoiman saatavuuteen liittyvissä kysymyksissä saat apua työllisyyspalveluistamme ja TE-palveluiden työnantajapalveluista. Alueemme koulutuskumppanit tarjoavat henkilöstön koulutukseen ja kehittämiseen liittyvää palvelutarjontaa. Yrityspalveluissa voimme etsiä sinulle tarpeisiisi oikean tahon ja asiantuntijan viemään asiaasi eteenpäin.
Yrityspalveluiden toimipiste sijaitsee Iisalmen kaupungintalolla, Pohjolankatu 14, 1. krs.
Varaathan neuvontakäynnille ajan etukäteen joko olemalla yhteydessä suoraan asiantuntijaan tai sähköisestä ajanvarauskalenteristamme. Linkki avautuu uuteen välilehteen.
Voit jättää meille myös yhteydenottopyynnön alla olevalla lomakkeella ja asiantuntijamme on sinuun yhteydessä. Kuvaa palvelutarvettasi muutamalla sanalla kohtaan “Lisätietoja”, niin ohjaamme yhteydenottosi eteenpäin oikealla henkilöille.
Linkit avautuvat uuteen välilehteen.
Joko sinulle tulee elinvoimapalveluiden uutiskirje? Liity postituslistalle – saat tietoa ajankohtaisista palveluistamme. Linkki avautuu uuteen välilehteen.
Palvelemme yrityksiä myös toteuttamiemme kehittämishankkeiden myötä. Tutustu tämänhetkisiin hankkeisiimme ja niiden palveluihin oheisesta linkistä.
Iisalmen Teollisuuskylä Oy tarjoaa toimitilapalveluiden lisäksi kehittämispalveluita erityisesti tuotannollisille yrityksille. Tutustu palveluihimme ja tilatarjontaamme oheisesta linkistä.
Tilaaja käynnistää tällä tarjouspyynnöllä hankintamenettelyn urakasta ”Iisalmen vesitornin saneeraus, KU”.
Iisalmen vesitorni sijaitsee Iisalmen kaupungissa taajama-alueella. Vesitorni on valmistunut vuonna 1976 ja on tyypiltään elementtirakenteinen MJ-vesitorni. Tornin korkeus maanpinnasta kattotasolle on noin 41 m. Jalan ulkohalkaisija on noin 6 m ja vesisäiliön ulkopuolinen halkaisija on 18,36 m. Vesitorni on peruskorjattu vuonna 2014, jolloin säiliöosaa vahvistettiin teräsbetonirakenteilla ja torni pinnoitettiin kauttaaltaan.
Urakkaan kuuluu mm. uuden tuloputkilinjan asentaminen vesisäiliöön vanhan linjan muutokset vesisäiliössä, UV-desinfiointilaitteen hankinta ja asennus sekä vesisäiliön sisäpintaan tulevan pussin hankinta ja asennus.
Iisalmen kaupungin tekninen ja ympäristötoimiala pyytää tarjoustanne tuntiveloituksella vuosien 2025–2027 aikana tehtävistä sillansuunnittelusta, sillantarkastuksista ja siltojen rakennuttamisasiantuntijatehtävistä sekä siltoja koskevien päivitystietojen viemisestä Väyläviraston ylläpitämään taitorakennerekisteriin.
Määräaikaan mennessä saapui hankintaan liittyviä lisäkysymyksiä seuraavasti:
1. Missä vaiheessa sovitaan SKOL- luokkien mukaiset veloitushinnat?
* SKOL- luokkien mukaiset tuntihinnat sovitaan tarjouskilpailun jälkeen valittujen puitesopimuskumppaneiden kanssa sopimusneuvotteluissa. Tarjousvaiheessa annetaan vain pyydetyt vastaavien asiantuntijoiden tuntihinnat.
2. Tarjouslomakkeen kohdassa 2 mainitaan seuraavaa: “Hinnoittelun perusteena on aikapalkkio vaativuusluokittain. Palkkio veloitetaan käyttäen vaativuusluokittain sovittuja tuntiveloituksia…” Syötetäänkö veloitushinta vaativuusluokittain tarjouspyynnön liitteeksi?
* Tarjouslomakkeeseen syötetään vain pyydetyt vastaavien asiantuntijoiden tuntihinnat.
3. Jos veloitushinta vaativuusluokittain syötetään tarjouspyynnön liitteeksi, mihin se syötetään?
* SKOL- luokkien mukaiset tuntihinnat sovitaan tarjouskilpailun jälkeen valittujen puitesopimuskumppaneiden kanssa sopimusneuvotteluissa. Tarjousvaiheessa annetaan vain pyydetyt vastaavien asiantuntijoiden tuntihinnat.
Iisalmen kaupunki pyytää tarjousta Iisalmen torin hoidosta ja toritoiminnan järjestämisestä.
Määräaikaan mennessä ei saapunut hankintaan liittyviä lisätietopyyntöjä.
Syksyn hankintafoorumi yrittäjille järjestetään tällä kertaa Hotelli Golden Domessa (Kyllikinkatu 8) ja ohjelmassa on mm. katsaus Ylä-Savon työllisyysalueen valmistelutilanteeseen ja tuleviin ostopalveluhankintoihin.
Valtakunnallinen Ysimittari-tutkimus ja nuorisojärjestö 4H:n toimintatilastot osoittavat nuorten yrittäjyyden vahvistuneen ilmiönä. Myös nuorten kiinnostus yrittäjyyttä kohtaan on lisääntynyt.
Iisalmen liikkuva koulu ja kouluPT-hanke edistää nuorten kokonaisvaltaista hyvinvointia ja pyrkii lisäämään fyysistä aktiivisuutta.
Iisalmen kaupunginkirjastossa on alkanut ”Inspiroiva ja ihmeellinen kirjasto – yhdessä uudistuen kohti tulevaisuutta” toiminnan kehittämisen hanke, jossa palvelumuotoilua käyttäen osallistetaan kaupunkilaiset tulevaisuuden kirjaston ideointiin.
URBACT-ohjelman alla toimiva EU-verkostohanke Residents of the Future on edennyt hankesuunnitelman mukaisesti vaiheeseen, jossa on valittu pilottitoimenpide toteutukseen.
Iisalmi – 11.9.2024: Uusiutuvan lentopolttoaineen (SAF) kehittämiseen erikoistunut brittiläinen biopolttoaineyhtiö Flying Forest Limited on varannut 26,8 hehtaarin alueen uudelle liiketoiminnalleen Iisalmen Soinlahdesta. Maanhankinta on merkittävä askel kohti alueen ensimmäisen uusiutuvan lentopolttoaineen tuotantolaitoksen ja biopolttoaineiden tutkimuskeskuksen perustamista. Uuden laitoksen odotetaan toteutuessaan tuovan merkittäviä taloudellisia hyötyjä Iisalmeen, mukaan lukien noin 100 uuden työpaikan syntyminen toimintavaiheessa. Suoran työllistämisen lisäksi hanke vauhdittaa paikallista teollisuutta hankkimalla kestävät biomassaraaka-aineensa kokonaan paikallisista metsistä ja sahoilta, mikä tukee alueellisia metsä- ja biotaloussektoreita.
Haluaisitko toimia oppaana matkailijoille tietosi ja taitosi parissa? Voit esimerkiksi olla jonkin lajin intohimoinen harrastaja. Sinulla voi olla myös jo olemassa oleva yritys ja haluaisit laajentaa nykyistä toimintaa matkailualalle.
Tule tuottamaan elämyksiä matkailijoille Ylä-Savoon!
Yläsavolaiset kunnat, Iisalmi, Keitele, Kiuruvesi, Lapinlahti, Pielavesi, Sonkajärvi, Vieremä ja Rautavaara, järjestävät yhdessä vaikuttajatapaamisen valtakunnallisen päätöksenteon pääpaikalla eduskunnassa. Kunnat ovat kutsuneet tilaisuuteen kansanedustajia ja elinkeinoelämän vaikuttajia, ja ohjelmassa on tiivis katsaus Ylä-Savon tilannekuvaan ja kehitysnäkymiin.
Suomen menestys rakentuu alueiden menestyksen varaan. Yksi vahvimmista teollisuuden sekä maidon- ja lihantuotannon keskittymistä Suomessa on Ylä-Savon seutu. 50 000 asukkaan alueella yritykset tuottavat yli 3 Mrd€ liikevaihdon ja yli 700M€ vientitulot kansantalouteemme. Alueella on jo kaksi lähes 1Mrd€:n arvoista pörssiyritystä pääkonttoreineen ja lukuisia yksityisomisteisia suuryrityksiä eri toimialoilla. Ylä-Savo tuottaa lähes 10% koko Suomen maidosta ja naudanlihasta – sillä on painoarvoa kokonaisturvallisuudenkin kannalta. Alueelle on rakentumassa Suomen suurin biokaasun tuotantolaitos ja vireillä useita tuulivoimapuistohankkeita. Kasvuhaluiset yritykset haluavat myös tulevaisuudessa toimia kilpailukykyisesti Ylä-Savosta käsin.
Tällä hetkellä Ylä-Savossa niin asukkaita kuin elinkeinoelämääkin puhuttavat palveluverkoston yllä leijuvat uhat – molemmat tarvitsevat toimivia sote-palveluja kuin monia muitakin arjen asiointipalveluja, joita yhä enemmän keskitetään maakuntakaupunkiin tai jopa kauemmas. Ylä-Savon alueen keskuskaupunki Iisalmi on perinteisesti toiminut vireän seudun asiointikeskittymänä, mutta nyt liian monet yhtäaikaiset palvelukavennukset eivät voi olla vaikuttamatta alueen tulevaisuususkoon.
”Ylä-Savon painoarvo Suomen menestykselle on niin mittava, ettei alueen ääntä palvelujen puolesta kannata sivuuttaa. Me teemme kaikkemme Suomen menestyksen ja kestävän kasvun parhaaksi, kun meille annetaan siihen riittävät mahdollisuudet”, toteaa tilaisuuden järjestelyistä vastannut Iisalmen kaupungin elinkeinojohtaja Terho Savolainen.
Tilaisuuden tavoitteena on tarjota valtakunnantason päättäjille tietoa Ylä-Savon tämänhetkisestä tilanteesta ja näkymistä sekä tarjota keskustelumahdollisuuksia päättäjille ja elinkeinoelämän toimijoille, jotta syntyisi yhteinen näkemys siitä, miten pystytään varmistamaan Ylä-Savon menestymisen edellytykset ja kilpailukyky jatkossakin.
Ohjelma
17.00 Tervetulosanat – kansanedustaja Timo Suhonen, Savo-Karjalan kansanedustajat
17.10 Ylä-Savon tilannekuva ja kehitysnäkymät – kaupunginjohtaja Jarmo Ronkainen, Iisalmi
17.30 Suomi tarvitsee elinvoimaista Ylä-Savon teollisuutta – yhteiskuntasuhdejohtaja Pia Hortling, Olvi Oyj
17.50 Pk-yritysten elinvoima Ylä-Savossa – kauppaneuvos Kalevi Hilli, Savon Yrittäjät ry
18.10 Alueen kansanedustajien puheenvuorot – kansanedustaja Markku Eestilä, Kokoomus
18.30 Vapaata keskustelua ja cocktail-tilaisuus
Lisätietoja:
Terho Savolainen, elinkeinojohtaja, Iisalmen kaupunki
p. 040 630 5328, terho.savolainen@iisalmi.fi
I
Iisalmen yrityspalvelut on mukana valmistelemassa koko Pohjois-Savon maakunnan laajuista mikro- ja pk-yritysten koulutus- ja kehittämishanketta KYVYKÄStä, jonka olisi tarkoitus käynnistyä vuoden 2025 alkupuolella. Hankkeen toimenpiteisiin voivat osallistua yritykset koko Ylä-Savon alueelta.
Kasvun kiitorata Itä-Suomen pk-yrityksille – kertakorvaushaku avoinna vuoden 2024 loppuun saakka.
Elinvoimapalveluiden uutiskirjeen 8/2024 pääkirjoitus. Lue tuoreimmat kuulumiset elinkeinojohtaja Terho Savolaisen ajankohtaiskatsauksesta.
Iisalmen Teollisuuskylä Oy suunnittelee modernia asuin- ja toimitilarakennusta torin laidalle. Kevään aikana laadittu Uusi Tietotalo -viitesuunnitelma tarjoaa usealle toimijalle tilaisuuden kasvulle ja uudelle liiketoiminnalle. Hankkeeseen haetaan nyt uusia kumppanuuksia.
Iisalmen kaupunki on julkaissut strategian toteutumista läpinäkyvästi mittaavan ihmemittariston. Iisalmen ihmemittari löytyy kaupungin verkkosivustolta ja on siten helposti luettavissa missä ja milloin vain. Mittaristoon on valittu kaupungin toimialoilta keskeisimmät tunnusluvut, jotka kertovat kaupunkistrategian toimenpiteiden toteutumisesta.
”Haluamme parantaa strategiamme läpinäkyvyyttä ja seurantaa kuntalaisille ja eri sidosryhmien suuntaan. Toisinaan korkealentoiset strategiset lauseet on hyvä konkretisoida käytännön tason mittareiksi”, kertoo Iisalmen kaupunkistrategiasta vastaava elinkeinojohtaja Terho Savolainen.
Iisalmen ihmemittaria on työstetty yhdessä toimialojen edustajien ja teknisestä toteutuksesta vastaavan Branden asiantuntijakumppaneiden kanssa kuluvan syksyn ajan. Brandella on kokemusta kaupunkien auttamisesta avoimemman hallinnon kehittämisessä.
”Osallistavampi ja vuorovaikutuksellisempi kaupunki lisää kaupunkilaisten turvallisuudentunnetta ja antaa syitä uskoa tulevaisuuteen. Samalla kaupungin oma päätöksenteko, palveluiden suunnittelu ja toteutus paranee”, kuvailee Branden Business Designer Eveliina Eräjärvi.
Kun Iisalmi käynnisteli oman ihmemittarinsa luomista, oli yhtenä inspiraation lähteenä Branden ja Äänekosken kaupungin yhteistyönä syntynyt Äänekoski-ilmiötä eli Äänekosken kaupunkistrategiaa seuraava mittaristo. Iisalmeen rakennettiin kuitenkin juuri oman kaupungin tarpeita vastaava ratkaisu.
Iisalmen ihmemittari on rakennettu strategian teemojen, Inspiroiva Iisalmi, Ihana Iisalmi ja Ihmeiden Iisalmi, ympärille. Mittari tarjoaa selkeän näkymän kunkin strategisen teeman kannalta tärkeimpiin mitattavissa oleviin muuttujiin: Esimerkiksi Inspiroiva Iisalmi -osiossa mitataan asukkaiden hyvinvointiin vaikuttavia asioita, kuten uimahallin kävijämääriä, kirjaston lainamääriä, varhaiskasvatuksen osallistumisastetta ja asukkaiden koulutustasoa. Ihana Iisalmi -osiossa tutkitaan onnistumista turvallisen kaupunkiympäristön luomisessa mitaten esimerkiksi energiankulutusta, liikenteen vähäpäästöisyyttä ja rakennusvalmiiden tonttien määrää. Ihmeiden Iisalmi -osio puolestaan tarjoaa näkymän muun muassa uusien yritysten määrään, työttömyysasteeseen, asukkaiden verotulojen kehitykseen ja kaupungin digitaaliseen näkyvyyteen.
”Näitä ihmemittaristoon koottuja tietoja tullaan päivittämään aktiivisesti ja siten tilannekuva on paremmin kaikkien nähtävillä myös varsinaisten strategian raportointikausien välillä. Mittaristoon liittyy myös vaihtuvia kysymyksiä eri osa-alueista, ja niiden kautta kuntalaisten toivotaan osallistuvan strategian seurantaan ja kehittämiseen. Nyt heti aluksi kysymme esimerkiksi sitä, ovatko iisalmelaiset halukkaita suosittelemaan asumista kotikaupungissaan”, esittelee Terho Savolainen.
Ihmemittari toimii iisalmelaisen arjen monitorina myös tulevissa strategiakehityksen vaiheissa:
”Iisalmen kaupunkistrategialle on juuri tehty väliarviointi näin valtuustokauden viimeisen vuoden käynnistyessä. Sen perusteella ainakaan vielä ei ole tarvetta radikaaliin suunnanmuutokseen, Iisalmi pyrkii edelleen Suomen houkuttelevimmaksi seutukaupungiksi”, kertoo Terho Savolainen ja jatkaa:
”Tiettyjä strategian painopistealueita tarkennettiin ja mittareita päivitettiin, toimenpidetasolla toimialoille tuli jonkin verran uusia toteutettavia tehtäviä. Ensi vuoden kuntavaalien jälkeen uusi valtuusto päättää seuraavan strategiapäivityksen aikataulusta, todennäköisesti se tehdään valtuustokauden alkuvaiheessa 2025–2026”.
Lisätietoja:
Terho Savolainen, elinkeinojohtaja, Iisalmen kaupunki, p. 040 630 5328, terho.savolainen@iisalmi.fi
Iisalmen ihmemittari netissä:
www.iisalmi.fi/ihmemittari(siirryt toiseen palveluun)
Työllisyyspalveluiden avoin palvelupiste ja puhelinpalvelu ovat suljettu 22.11.2024 henkilöstötilaisuuden vuoksi. Voit hoitaa työnhakuun liittyviä asioitasi seuraavilla tavoilla:
Palvelupisteemme on jälleen avoinna maanantaina 25.11.2024 klo 13.30-15.00.
Uusi työvoimaviranomainen toimii viiden yläsavolaisen kunnan alueella. Nämä kunnat ovat: Iisalmi, Kiuruvesi, Sonkajärvi, Pielavesi ja Vieremä. Työnhakijat ja työnantajat saavat jatkossakin samoja tuttuja “työkkärin palveluita” kuin tähänkin asti, mutta jotain uuttakin palveluvalikoimaan on tulossa. Yksi käytännön tason muutos aiempaan on se, että niin työnhakijat kuin työnantajatkin asioivat työnhakuun ja työllistämiseen liittyvissä asioissa omassa kotikunnassaan. Palvelut tuodaan lähelle asiakkaita ja oman virkailijankin kanssa voi tarvittaessa jutella kasvotusten.
Palvelupisteet on sijoitettu kuntalaisille kenties hyvinkin tuttuihin paikkoihin, ja palvelupisteet avaavat ovensa asiakkaille 2.1.2025 alkaen. Kaikissa kunnissa on ajanvarauksella annettavaa palvelua maanantaista perjantaihin, ajanvaraukseton asiointi on auki tiettyinä päivinä ja kellonaikoina.
Miten asioit kanssamme?
Iisalmessa palvelupiste on Kaupungintalolla, osoitteessa Pohjolankatu 14.
Ajanvarauksettoman asiakaspalvelun aukioloajat:
2.-3.1.2025 klo 13.30-15.00
7.1.2025 alkaen ma-pe klo 10.00-15.00
Kiuruvedellä palvelupiste on Kaupungintalolla, osoitteessa Harjukatu 2.
Ajanvarauksettoman asiakaspalvelun aukioloaika:
8.1.2025 alkaen ke klo 10.00-12.00
Pielavedellä palvelupiste on Duunikulmalla, osoitteessa Puistotie 11.
Ajanvarauksettoman asiakaspalvelun aukioloaika:
8.1.2025 alkaen ke klo 10.00-12.00
Sonkajärvellä palvelupiste on Työpajalla, osoitteessa Rutakontie 24.
Ajanvarauksettoman asiakaspalvelun aukioloaika:
8.1.2025 alkaen ke klo 12.00-14.00
Vieremällä palvelupiste on Kunnantalolla, osoitteessa Myllyjärventie 1.
Ajanvarauksettoman asiakaspalvelun aukioloaika:
8.1.2025 alkaen ke klo 12.00-14.00
Tarkennamme yhteystietoja muun muassa kuntakohtaisten työntekijöiden osalta joulukuun aikana. Työnhakijoilla voi vuodenvaihteessa vaihtua nykyinen tuttu asiantuntija, joten kiireellisissä työnhakuun liittyvissä asioissa voi jättää yhteydenottopyynnön Työmarkkinatorin Asiointi-palvelussa(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun) 29.12.2024 asti tai lähettää sähköpostia osoitteeseen: tyollisyyspalvelut@iisalmi.fi.
Tervetuloa tutustumaan ja asioimaan!
Nykyiset valtion TE-palvelut lakkaavat olemasta 31.12.2024. Uudet työvoimaviranomaiset eli kuntien muodostamat työllisyysalueet aloittavat toimintansa tammikuun alussa 2025. Tästä organisaatiotason siirtymästä johtuen joudutaan myös päivittämään tietojärjestelmiin liittyviä asioita. Siksi tietojärjestelmissä on valtakunnallinen käyttökatko ajalla 30.12.2024-2.1.2025. Käyttökatko koskee Työmarkkinatorin kirjautuneen asiakkaan palveluita eli tuona aikana ei voi ilmoittautua työnhakijaksi tai hoitaa työnhakuun liittyviä asioitaan Työmarkkinatorilla. Vastaavasti virkailijatkaan eivät voi käyttää omaa osiotaan tietojärjestelmästä, jolloin emme pysty olemaan asiakkaittemme apuna emmekä vastaanottamaan puheluja tai Työmarkkinatorin kautta tehtyjä ilmoituksia ja yhteydenottopyyntöjä.
Käyttökatko alkaa 30.12.2024 kello 8.00 ja päättyy 2.1.2025 klo 8.00.
Kiireellisissä työnhakuun liittyvissä asioissa voit ottaa yhteyttä sähköpostitse:tyollisyyspalvelut@iisalmi.fi.
Pahoittelemme tästä mahdollisesti aiheutuvaa haittaa.
Iisalmen kaupunki on julkaissut strategian toteutumista läpinäkyvästi mittaavan ihmemittariston. Iisalmen ihmemittari löytyy kaupungin verkkosivustolta ja on siten helposti luettavissa missä ja milloin vain. Mittaristoon on valittu kaupungin toimialoilta keskeisimmät tunnusluvut, jotka kertovat kaupunkistrategian toimenpiteiden toteutumisesta.
”Haluamme parantaa strategiamme läpinäkyvyyttä ja seurantaa kuntalaisille ja eri sidosryhmien suuntaan. Toisinaan korkealentoiset strategiset lauseet on hyvä konkretisoida käytännön tason mittareiksi”, kertoo Iisalmen kaupunkistrategiasta vastaava elinkeinojohtaja Terho Savolainen.
Iisalmen ihmemittaria on työstetty yhdessä toimialojen edustajien ja teknisestä toteutuksesta vastaavan Branden asiantuntijakumppaneiden kanssa kuluvan syksyn ajan. Brandella on kokemusta kaupunkien auttamisesta avoimemman hallinnon kehittämisessä.
”Osallistavampi ja vuorovaikutuksellisempi kaupunki lisää kaupunkilaisten turvallisuudentunnetta ja antaa syitä uskoa tulevaisuuteen. Samalla kaupungin oma päätöksenteko, palveluiden suunnittelu ja toteutus paranee”, kuvailee Branden Business Designer Eveliina Eräjärvi.
Kun Iisalmi käynnisteli oman ihmemittarinsa luomista, oli yhtenä inspiraation lähteenä Branden ja Äänekosken kaupungin yhteistyönä syntynyt Äänekoski-ilmiötä eli Äänekosken kaupunkistrategiaa seuraava mittaristo. Iisalmeen rakennettiin kuitenkin juuri oman kaupungin tarpeita vastaava ratkaisu.
Iisalmen ihmemittari on rakennettu strategian teemojen, Inspiroiva Iisalmi, Ihana Iisalmi ja Ihmeiden Iisalmi, ympärille. Mittari tarjoaa selkeän näkymän kunkin strategisen teeman kannalta tärkeimpiin mitattavissa oleviin muuttujiin: Esimerkiksi Inspiroiva Iisalmi -osiossa mitataan asukkaiden hyvinvointiin vaikuttavia asioita, kuten uimahallin kävijämääriä, kirjaston lainamääriä, varhaiskasvatuksen osallistumisastetta ja asukkaiden koulutustasoa. Ihana Iisalmi -osiossa tutkitaan onnistumista turvallisen kaupunkiympäristön luomisessa mitaten esimerkiksi energiankulutusta, liikenteen vähäpäästöisyyttä ja rakennusvalmiiden tonttien määrää. Ihmeiden Iisalmi -osio puolestaan tarjoaa näkymän muun muassa uusien yritysten määrään, työttömyysasteeseen, asukkaiden verotulojen kehitykseen ja kaupungin digitaaliseen näkyvyyteen.
”Näitä ihmemittaristoon koottuja tietoja tullaan päivittämään aktiivisesti ja siten tilannekuva on paremmin kaikkien nähtävillä myös varsinaisten strategian raportointikausien välillä. Mittaristoon liittyy myös vaihtuvia kysymyksiä eri osa-alueista, ja niiden kautta kuntalaisten toivotaan osallistuvan strategian seurantaan ja kehittämiseen. Nyt heti aluksi kysymme esimerkiksi sitä, ovatko iisalmelaiset halukkaita suosittelemaan asumista kotikaupungissaan”, esittelee Terho Savolainen.
Ihmemittari toimii iisalmelaisen arjen monitorina myös tulevissa strategiakehityksen vaiheissa:
”Iisalmen kaupunkistrategialle on juuri tehty väliarviointi näin valtuustokauden viimeisen vuoden käynnistyessä. Sen perusteella ainakaan vielä ei ole tarvetta radikaaliin suunnanmuutokseen, Iisalmi pyrkii edelleen Suomen houkuttelevimmaksi seutukaupungiksi”, kertoo Terho Savolainen ja jatkaa:
”Tiettyjä strategian painopistealueita tarkennettiin ja mittareita päivitettiin, toimenpidetasolla toimialoille tuli jonkin verran uusia toteutettavia tehtäviä. Ensi vuoden kuntavaalien jälkeen uusi valtuusto päättää seuraavan strategiapäivityksen aikataulusta, todennäköisesti se tehdään valtuustokauden alkuvaiheessa 2025–2026”.
Lisätietoja:
Terho Savolainen, elinkeinojohtaja, Iisalmen kaupunki, p. 040 630 5328, terho.savolainen@iisalmi.fi
Iisalmen ihmemittari netissä:
www.iisalmi.fi/ihmemittari(siirryt toiseen palveluun)
Kansainvälisyyspalvelut järjestää yhdessä Ylä-Savon ammattiopiston kanssa Meetings in Everyday Life – MEL – tapahtuman torstaina 21.11.2024 Ylä-Savon ammattiopistolla klo 16:00-18:00. Tapahtumassa esitellään Ylä-Savon alueen vapaa-ajan toimijoita messutyylisesti. MEL on koko perheen maksuton tapahtuma. Tapahtumassa toiminnallisia esittelypisteitä.
Mukana tapahtumassa Ylä-Savon ammattiopisto, Vieremän kunta, Punainen Risti – Iisalmen osasto, Luetaan yhdessä-verkosto, Iisalmen seurakunta, Savon Ammattiopisto, Perheentalo, Avoin varhaiskasvatus, Iisalmen Kirjasto ja Ylä-Savon kirjastoverkko Rutakko, Unicef – Vapaaehtoiset, Iisalmen Naisvoimistelijat ry, Iisalmen Korvenkävijät ry, Väkkärä – Ylä-Savon ensi- ja turvakotiyhdistys ry, Arkkitehtuuri- ja ympäristökulttuurikoulu LASTU sekä Talent Hub Eastern Finland.
Tervetuloa mukaan!
Ylä-Savon työllisyys- ja yrityspalvelulautakunnan ensimmäisessä kokouksessa 31.10.2024 käsiteltiin työllisyysalueen palveluverkkoa, jossa panostetaan vahvoihin lähipalveluihin. Jokaiseen kuntaan tulee oma palvelupiste. Talousarvion loppusumma vuodelle 2025 on 4,7M€ – kunnat antavat siitä lausuntonsa ja hyväksyttäväsi talousarvio tulee seuraavaan lautakunnan kokoukseen.
Iisalmen kaupunki on julkaissut strategian toteutumista läpinäkyvästi mittaavan ihmemittariston. Iisalmen ihmemittari löytyy kaupungin verkkosivustolta ja on siten helposti luettavissa missä ja milloin vain. Mittaristoon on valittu kaupungin toimialoilta keskeisimmät tunnusluvut, jotka kertovat kaupunkistrategian toimenpiteiden toteutumisesta.
”Haluamme parantaa strategiamme läpinäkyvyyttä ja seurantaa kuntalaisille ja eri sidosryhmien suuntaan. Toisinaan korkealentoiset strategiset lauseet on hyvä konkretisoida käytännön tason mittareiksi”, kertoo Iisalmen kaupunkistrategiasta vastaava elinkeinojohtaja Terho Savolainen.
Iisalmen ihmemittaria on työstetty yhdessä toimialojen edustajien ja teknisestä toteutuksesta vastaavan Branden asiantuntijakumppaneiden kanssa kuluvan syksyn ajan. Brandella on kokemusta kaupunkien auttamisesta avoimemman hallinnon kehittämisessä.
”Osallistavampi ja vuorovaikutuksellisempi kaupunki lisää kaupunkilaisten turvallisuudentunnetta ja antaa syitä uskoa tulevaisuuteen. Samalla kaupungin oma päätöksenteko, palveluiden suunnittelu ja toteutus paranee”, kuvailee Branden Business Designer Eveliina Eräjärvi.
Kun Iisalmi käynnisteli oman ihmemittarinsa luomista, oli yhtenä inspiraation lähteenä Branden ja Äänekosken kaupungin yhteistyönä syntynyt Äänekoski-ilmiötä eli Äänekosken kaupunkistrategiaa seuraava mittaristo. Iisalmeen rakennettiin kuitenkin juuri oman kaupungin tarpeita vastaava ratkaisu.
Iisalmen ihmemittari on rakennettu strategian teemojen, Inspiroiva Iisalmi, Ihana Iisalmi ja Ihmeiden Iisalmi, ympärille. Mittari tarjoaa selkeän näkymän kunkin strategisen teeman kannalta tärkeimpiin mitattavissa oleviin muuttujiin: Esimerkiksi Inspiroiva Iisalmi -osiossa mitataan asukkaiden hyvinvointiin vaikuttavia asioita, kuten uimahallin kävijämääriä, kirjaston lainamääriä, varhaiskasvatuksen osallistumisastetta ja asukkaiden koulutustasoa. Ihana Iisalmi -osiossa tutkitaan onnistumista turvallisen kaupunkiympäristön luomisessa mitaten esimerkiksi energiankulutusta, liikenteen vähäpäästöisyyttä ja rakennusvalmiiden tonttien määrää. Ihmeiden Iisalmi -osio puolestaan tarjoaa näkymän muun muassa uusien yritysten määrään, työttömyysasteeseen, asukkaiden verotulojen kehitykseen ja kaupungin digitaaliseen näkyvyyteen.
”Näitä ihmemittaristoon koottuja tietoja tullaan päivittämään aktiivisesti ja siten tilannekuva on paremmin kaikkien nähtävillä myös varsinaisten strategian raportointikausien välillä. Mittaristoon liittyy myös vaihtuvia kysymyksiä eri osa-alueista, ja niiden kautta kuntalaisten toivotaan osallistuvan strategian seurantaan ja kehittämiseen. Nyt heti aluksi kysymme esimerkiksi sitä, ovatko iisalmelaiset halukkaita suosittelemaan asumista kotikaupungissaan”, esittelee Terho Savolainen.
Ihmemittari toimii iisalmelaisen arjen monitorina myös tulevissa strategiakehityksen vaiheissa:
”Iisalmen kaupunkistrategialle on juuri tehty väliarviointi näin valtuustokauden viimeisen vuoden käynnistyessä. Sen perusteella ainakaan vielä ei ole tarvetta radikaaliin suunnanmuutokseen, Iisalmi pyrkii edelleen Suomen houkuttelevimmaksi seutukaupungiksi”, kertoo Terho Savolainen ja jatkaa:
”Tiettyjä strategian painopistealueita tarkennettiin ja mittareita päivitettiin, toimenpidetasolla toimialoille tuli jonkin verran uusia toteutettavia tehtäviä. Ensi vuoden kuntavaalien jälkeen uusi valtuusto päättää seuraavan strategiapäivityksen aikataulusta, todennäköisesti se tehdään valtuustokauden alkuvaiheessa 2025–2026”.
Lisätietoja:
Terho Savolainen, elinkeinojohtaja, Iisalmen kaupunki, p. 040 630 5328, terho.savolainen@iisalmi.fi
Iisalmen ihmemittari netissä:
www.iisalmi.fi/ihmemittari(siirryt toiseen palveluun)
Ylä-Savon työllisyys- ja yrityspalvelulautakunnan ensimmäisessä kokouksessa 31.10.2024 käsiteltiin työllisyysalueen palveluverkkoa, jossa panostetaan vahvoihin lähipalveluihin. Jokaiseen kuntaan tulee oma palvelupiste. Talousarvion loppusumma vuodelle 2025 on 4,7M€ – kunnat antavat siitä lausuntonsa ja hyväksyttäväsi talousarvio tulee seuraavaan lautakunnan kokoukseen.
Syksyn hankintafoorumi yrittäjille järjestetään tällä kertaa Hotelli Golden Domessa (Kyllikinkatu 8) ja ohjelmassa on mm. katsaus Ylä-Savon työllisyysalueen valmistelutilanteeseen ja tuleviin ostopalveluhankintoihin.
Julkisten työvoimapalveluiden järjestämisvastuu siirtyy valtiolta kunnille vuoden 2025 alussa. Uudistuksen myötä sekä henkilö- että yritysasiakkaiden työvoimapalveluista tulee osa jokaisen kunnan lakisääteisiä tehtäviä. Valtion työ- ja elin-keinotoimistot eli TE-toimistot lakkautetaan. Samalla reilut 4000 työvoimapalveluiden ammattilaista siirtyy liikkeenluovutuksella valtiolta kuntiin tai kuntayhtymiin. Suomeen tulee yhteensä 45 työllisyysaluetta tai kuntaa, jotka vastaavat 1.1.2025 alkaen työvoimapalvelujen järjestämisestä. Yksi työllisyysalueista on Ylä-Savon työllisyysalue, joka tulee jatkossa vastaamaan Iisalmen, Kiuruveden, Vieremän, Sonkajärven ja Pielaveden työvoimapalveluista vastuukuntamallilla, jossa Iisalmi on hallinnoijana. Ylä-Savon työllisyysalueen valmistelutyötä on tehty sujuvasti kuluvan vuoden ajan, ja marraskuussa tullaan tiedottamaan muun muassa palvelupaikoista ja -ajoista.
Nyt toteutuva historiallinen TE-uudistus vahvistaa kuntien monipuolisia peruspalveluja entisestään ja tuo kunnille toivottuja työkaluja työllisyyden edistämiseen. Uudistus tuo palvelut lähemmäs kuntalaisia, mikä lisää työvoimapalvelujen saavutettavuutta ja vaikuttavuutta. Kaikki nämä tekijät yhdessä tukevat työntekijöiden nopeamman työllistymisen tavoitetta sekä edistävät työllisyyden lisäksi koko alueen elinvoimaa.
Työvoimapalvelujen avulla sekä henkilö- että yritysasiakkaat saavat neuvontaa ja ohjausta työnhakuun ja työntekijöiden rekrytointiin sekä osaamisen kehittämiseen.
Vuoden 2025 alussa astuu voimaan myös uusi kotoutumislaki, jonka myötä kunnille tulee kokonaisvastuu kotoutumisen edistämisestä. Kotoutumispalvelut ovat maahanmuuttaneille tarkoitettuja palveluja, joilla edistetään maahanmuuttajien sujuvaa kotoutumista Suomeen.
Uudistus tuo palvelut lähemmäs asiakkaita. Jatkossa oman kotikunnan palvelukaton alta löytyvät esimerkiksi kunnan koulutuspalvelujen, elinkeinopalvelujen ja yhdyskuntarakentamisen lisäksi myös työvoimapalvelut.
”Kunnat tuntevat asukkaansa ja elinkeinoelämänsä parhaiten, mikä mahdollistaa paikallisiin tarpeisiin sopivien ja yksilöllisesti räätälöityjen palvelujen toteuttamisen”, toteaa Iisalmen kaupungin työllisyys- ja kansainvälisyyspäällikkö Virpi Jukarainen.
Järjestämisvastuun siirto valtiolta kunnille on hyvin mittava uudistus. Henkilöasiakkaiden rinnalla tärkeänä kohderyhmänä uudistuksessa ovat myös yritysasiakkaat.
”Uudistuksen tavoitteena ei ole vain siirtää palveluja ja henkilöstöä valtiolta kunnille ja työllisyysalueille, vaan kehittää työvoimapalveluita entistä vaikuttavammaksi esimerkiksi suuntaamalla ammatillista koulutusta tukemaan paremmin alueen työllisyyttä ja yritysten tarpeita, edistämällä sekä kotoutumisen roolia työllisyyden hoidossa että kuntien roolia osaajien aktiivisessa houkuttelussa, tarvittaessa maan rajojen ulkopuoleltakin”, taustoittaa Iisalmen kaupungin elinkeinojohtaja Terho Savolainen.
Tänään 23.9.2024 on jäljellä 100 päivää starttiin ja TE-palveluiden järjestämisvastuun siirtoon. Valmistelun aikataulu on ollut tiukka, mutta valmistelu on edennyt valtakunnallisesti ja myös Ylä-Savon työllisyysalueella yhteistyössä ja aikataulussa. Valmisteluissa on pyritty huomioimaan kaikki mahdolliset osatekijät. Tulevan syksyn aikana Ylä-Savossakin on edessä asiakasviestinnän aloittaminen – tähän saakka tiedotus on ollut enemmän yleistasoista muutosviestintää, mutta marraskuussa on aika kertoa esimerkiksi palvelupaikoista ja -ajoista.
”Nykyisten TE-palveluiden tai työllisyyden kuntakokeilun asiakkaiden ei tarvitse tehdä mitään erityistä, vaikka palveluntarjoaja ja osin myös fyysisten palvelupisteiden sijainnit vaihtuvat vuoden vaihteessa. Tiedotamme mahdollisista muutoksista kunnan ja työllisuusalueen verkkosivuilla ja otamme asiakkaisiin yhteyttä tarvittaessa myös henkilökohtaisesti”, kertoo Virpi Jukarainen ja jatkaa:
”Töitä tai työntekijöitä hakiessa tulee jatkossakin kirjautua Työmarkkinatorille, joka toimii töiden ja tekijöiden kohtaamispaikkana. Työmarkkinatorilta löytyy työelämään liittyvää tietoa, palveluita ja avoimia työpaikkoja. Kirjautuneena pääsee luomaan esimerkiksi työnhakuprofiilin tai työpaikkailmoituksen. Toimivien digitaalisten palveluiden lisäksi myös kasvollisia kohtaamisia aiotaan lisätä”.
Huolimatta TE-palveluiden hallinnollisesta järjestämisestä ja työllisyysalueiden rakenteista, asukkaat voivat jatkossa kääntyä oman kotikunnan puoleen työvoimapalveluihin liittyvissä kysymyksissä samaan tapaan, kuin etsiessään esimerkiksi teknisiä palveluja tai tietoa varhaiskasvatuksesta. Tämä nyrkkisääntö pitää paikkansa kaikkialla Suomessa.
Lisätietoja:
Virpi Jukarainen, työllisyys- ja kansainvälisyyspäällikkö, Iisalmen kaupunki
p. 040 653 0021, virpi.jukarainen@iisalmi.fi
Terho Savolainen, elinkeinojohtaja, Iisalmen kaupunki
p. 040 630 5328, terho.savolainen@iisalmi.fi
Lisää aiheesta:
Kuntaliiton TE-uudistukseen keskittyvä sivusto: https://www.kuntaliitto.fi/talous-ja-elinvoima/tyollisyys/te-palvelut-2024-uudistus(siirryt toiseen palveluun)
Ylä-Savon työllisyysalueen valmistelun viestintään keskittyvä verkkosivu: https://www.iisalmi.fi/työllisyysalueuudistus(siirryt toiseen palveluun)
Iisalmen kaupungin elinkeinoryhmä esittää, että tulevan lautakunnan kokouksiin voitaisiin ottaa mukaan puhe- ja läsnäolo-oikeudella riippumaton elinkeinoelämän edustaja.
Julkisten työvoimapalveluiden järjestämisvastuu siirtyy työ- ja elinkeinotoimistoilta kunnille 1.1.2025. Suomeen tulee yhteensä 45 työllisyysaluetta tai kuntaa, jotka vastaavat 1.1.2025 alkaen työvoimapalvelujen järjestämisestä. Ylä-Savon työllisyysalue sai poikkeusluvan TE-palveluiden järjestämiseen, ja tulee jatkossa vastaamaan Iisalmen, Kiuruveden, Vieremän, Sonkajärven ja Pielaveden työvoimapalveluista vastuukuntamallilla, jossa Iisalmi on hallinnoijana. Ylä-Savon työllisyysalueen valmistelua ohjaava ohjausryhmä käsitteli 13.3.2024 kokouksessaan muun muassa Ylä-Savon työllisyys- ja yrityspalvelulautakunnan ja operatiivisesta toiminnasta vastaavan johtoryhmän perustamisiin liittyviä toimia sekä valmisteluryhmien työn etenemistä. Ohjausryhmässä sovittiin, että työllisyysaluevalmistelun ulkoinen tiedottaminen keskitetään valmistelu- ja muutosvaiheessa www.iisalmi.fi/työllisyysalueuudistus -verkkosivulle.
Iisalmen kaupunki on julkaissut strategian toteutumista läpinäkyvästi mittaavan ihmemittariston. Iisalmen ihmemittari löytyy kaupungin verkkosivustolta ja on siten helposti luettavissa missä ja milloin vain. Mittaristoon on valittu kaupungin toimialoilta keskeisimmät tunnusluvut, jotka kertovat kaupunkistrategian toimenpiteiden toteutumisesta.
”Haluamme parantaa strategiamme läpinäkyvyyttä ja seurantaa kuntalaisille ja eri sidosryhmien suuntaan. Toisinaan korkealentoiset strategiset lauseet on hyvä konkretisoida käytännön tason mittareiksi”, kertoo Iisalmen kaupunkistrategiasta vastaava elinkeinojohtaja Terho Savolainen.
Iisalmen ihmemittaria on työstetty yhdessä toimialojen edustajien ja teknisestä toteutuksesta vastaavan Branden asiantuntijakumppaneiden kanssa kuluvan syksyn ajan. Brandella on kokemusta kaupunkien auttamisesta avoimemman hallinnon kehittämisessä.
”Osallistavampi ja vuorovaikutuksellisempi kaupunki lisää kaupunkilaisten turvallisuudentunnetta ja antaa syitä uskoa tulevaisuuteen. Samalla kaupungin oma päätöksenteko, palveluiden suunnittelu ja toteutus paranee”, kuvailee Branden Business Designer Eveliina Eräjärvi.
Kun Iisalmi käynnisteli oman ihmemittarinsa luomista, oli yhtenä inspiraation lähteenä Branden ja Äänekosken kaupungin yhteistyönä syntynyt Äänekoski-ilmiötä eli Äänekosken kaupunkistrategiaa seuraava mittaristo. Iisalmeen rakennettiin kuitenkin juuri oman kaupungin tarpeita vastaava ratkaisu.
Iisalmen ihmemittari on rakennettu strategian teemojen, Inspiroiva Iisalmi, Ihana Iisalmi ja Ihmeiden Iisalmi, ympärille. Mittari tarjoaa selkeän näkymän kunkin strategisen teeman kannalta tärkeimpiin mitattavissa oleviin muuttujiin: Esimerkiksi Inspiroiva Iisalmi -osiossa mitataan asukkaiden hyvinvointiin vaikuttavia asioita, kuten uimahallin kävijämääriä, kirjaston lainamääriä, varhaiskasvatuksen osallistumisastetta ja asukkaiden koulutustasoa. Ihana Iisalmi -osiossa tutkitaan onnistumista turvallisen kaupunkiympäristön luomisessa mitaten esimerkiksi energiankulutusta, liikenteen vähäpäästöisyyttä ja rakennusvalmiiden tonttien määrää. Ihmeiden Iisalmi -osio puolestaan tarjoaa näkymän muun muassa uusien yritysten määrään, työttömyysasteeseen, asukkaiden verotulojen kehitykseen ja kaupungin digitaaliseen näkyvyyteen.
”Näitä ihmemittaristoon koottuja tietoja tullaan päivittämään aktiivisesti ja siten tilannekuva on paremmin kaikkien nähtävillä myös varsinaisten strategian raportointikausien välillä. Mittaristoon liittyy myös vaihtuvia kysymyksiä eri osa-alueista, ja niiden kautta kuntalaisten toivotaan osallistuvan strategian seurantaan ja kehittämiseen. Nyt heti aluksi kysymme esimerkiksi sitä, ovatko iisalmelaiset halukkaita suosittelemaan asumista kotikaupungissaan”, esittelee Terho Savolainen.
Ihmemittari toimii iisalmelaisen arjen monitorina myös tulevissa strategiakehityksen vaiheissa:
”Iisalmen kaupunkistrategialle on juuri tehty väliarviointi näin valtuustokauden viimeisen vuoden käynnistyessä. Sen perusteella ainakaan vielä ei ole tarvetta radikaaliin suunnanmuutokseen, Iisalmi pyrkii edelleen Suomen houkuttelevimmaksi seutukaupungiksi”, kertoo Terho Savolainen ja jatkaa:
”Tiettyjä strategian painopistealueita tarkennettiin ja mittareita päivitettiin, toimenpidetasolla toimialoille tuli jonkin verran uusia toteutettavia tehtäviä. Ensi vuoden kuntavaalien jälkeen uusi valtuusto päättää seuraavan strategiapäivityksen aikataulusta, todennäköisesti se tehdään valtuustokauden alkuvaiheessa 2025–2026”.
Lisätietoja:
Terho Savolainen, elinkeinojohtaja, Iisalmen kaupunki, p. 040 630 5328, terho.savolainen@iisalmi.fi
Iisalmen ihmemittari netissä:
www.iisalmi.fi/ihmemittari(siirryt toiseen palveluun)
Iisalmen yrityspalvelut on mukana valmistelemassa koko Pohjois-Savon maakunnan laajuista mikro- ja pk-yritysten koulutus- ja kehittämishanketta KYVYKÄStä, jonka olisi tarkoitus käynnistyä vuoden 2025 alkupuolella. Hankkeen toimenpiteisiin voivat osallistua yritykset koko Ylä-Savon alueelta.
Kasvun kiitorata Itä-Suomen pk-yrityksille – kertakorvaushaku avoinna vuoden 2024 loppuun saakka.
Finnveralta on tullut uusi rahoitustuote, joka on suunnattu mikroyritysten lainarahoitustarpeisiin.
Syksyn hankintafoorumi yrittäjille järjestetään tällä kertaa Hotelli Golden Domessa (Kyllikinkatu 8) ja ohjelmassa on mm. katsaus Ylä-Savon työllisyysalueen valmistelutilanteeseen ja tuleviin ostopalveluhankintoihin.
Elinvoimapalveluiden uutiskirjeen 8/2024 pääkirjoitus. Lue tuoreimmat kuulumiset elinkeinojohtaja Terho Savolaisen ajankohtaiskatsauksesta.
