Iisalmen kulttuurikeskuksen peruskorjaamis- ja uudistamishankkeessa tehtävän suunnittelutyön ohella on ollut tarve suunnitella myös alueen asemakaavan muutos. Kaavan muuttaminen oli tarpeellista, koska voimassa ollut asemakaava oli laadittu ennen nykyisen kulttuurikeskuksen rakentamista, eli useita vuosikymmeniä sitten. Näin ollen se ei täyttänyt lain tavoitetta asemakaavan ajantasaisuudesta.
Kaavaa muutettaessa on lain mukaan huomioitava monia asioita ja yksi kulttuurikeskuksen osalta tärkeä asia on ollut rakennetun ympäristön erityisten arvojen määritteleminen. Mikä ympäristössä ja rakennuksessa on mahdollisesti arvokasta ja suojelumerkintää edellyttävää? Tämä selvitettiin kaavatyön aikana, sillä kaavan tulee perustua kaavan merkittävät vaikutukset arvoivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin selvityksiin. Hyvän lähtöaineiston selvitykselle antoi tässä tapauksessa 1970-luvun lopussa järjestetty arkkitehtikilpailu: kulttuurikeskuksemme on kyseisen kilpailun voittajatyö, suunnittelijana arkkitehti Pekka Pitkänen.
Arkkitehtuuri on rakennustaidetta. Rakennuksen rakennustaiteellisia arvoja määritettäessä on ymmärrettävä mm. sen liittyminen osaksi oman aikansa arkkitehtuuria. Rakennusta voidaan peilata myös osana suunnittelijan muuta tuotantoa. Rakennuksen muutoshistorian kartoittaminen on myös yksi tärkeä osa-alue tätä työtä. Tavoitteena on tiedon ja ymmärryksen lisääminen ja sitä kautta kohteen ja sen osatekijöiden merkityksen määrittäminen.
Kulttuurikeskuksen osalta tehtiin osin yhtäaikaisesti kaavasuunnittelua ja peruskorjaamis- ja uudistamishankkeen yleissuunnittelua ja lähtötietojen kartoittamista. Tämä tuotti lisätietoa eri osapuolille esimerkiksi rakennussuojeluselostuksen muodossa sekä kohteen muutostarpeiden osalta. Vuorovaikutus on muutoinkin tärkeä osa kaavaprosessia, jossa käsitellään eri osapuolten näkemyksiä sekä arvioidaan laadittavia selvityksiä, suunnitteluratkaisuita ja ratkaisuiden vaikutuksia.
Asemakaavatyössä tunnistettiin kulttuurikeskuksen ulkoarkkitehtuurin osalta keskeiseksi arvoksi kaupunkikuvallisen yleisilmeen säilyttäminen, jossa mm. rakennuksen massoittelu ja julkisivut muodostavat merkittävän osatekijän. Sisätiloissa rakennustaiteelliset arvot kohdistuvat keskeisiin julkisessa käytössä oleviin tiloihin, joita ovat mm. kirjasto, salit, lämpiö ja aulatilat. Nämä tilat nousevat myönteisellä tavalla esiin arkkitehtuurikilpailun arvioinnissa, jossa kiinnitettiin aikanaan huomiota useisiin eri tekijöihin, kuten kaupunkikuvaan, rakennuksen arkkitehtoniseen otteeseen ja idearikkauteen, rakennuksen sopeutumiseen erilaisiin käyttötarkoituksiin sekä taloudellisuuteen ja tarkoituksenmukaisuuteen.
Rakennuksen säilymisen kannalta onkin erityisen tärkeää, että sitä käytetään
Huolimatta siitä, että tämä teksti keskittyy suojeluasioihin, kulttuurikeskukseen voidaan toteuttaa lukuisia muutoksia, joita tulevaa käyttöä varten on suunnitteilla. Rakennuksen säilymisen kannalta onkin erityisen tärkeää, että sitä käytetään. Käyttö usein käytännössä turvaa rakennuksen ylläpidon. Asemakaavan suojelumääräykset ovat velvoittavia eli ne tulee huomioida rakentamisen lupia haettaessa. Tällä turvataan rakennuksen keskeisten rakennustaiteellisten arvojen säilyminen ja luodaan yhteiset reunaehdot sille, miten rakennusta voidaan muuttaa. Asemakaava ohjaa kulttuurikeskuksen säilyttämistä ja muutostöitä myös peruskorjaus- ja uudistamishankkeen jälkeisissä muutoksissa, kunnes asemakaavaa on jälleen tarpeen muuttaa.
Kirjoittaja: Hannele Kelavuori
Iisalmen kaupungin asemakaava-arkkitehti
Iisalmen keskeisin kulttuurin kohtaamispaikka, Iisalmen kulttuurikeskus, uudistuu vuosina 2024 – 2028. Kulttuurilla on iso sija iisalmelaisten sydämissä ja kulttuurikeskuksen uudistus sykähdyttää.
Uudistusprojektin pulssilla pysyt parhaiten uudistuvakulttuurikeskus-sivulla, jossa kerromme mahdollisuuksista osallistua ja vaikuttaa yhteisen, uudistuvan kulttuuri-ihmeemme suunnitteluun sekä avaamme kurkistusikkunoita uudistuksen eri vaiheisiin!
