Siirry sisältöön

Visionamme on olla kansainvälisesti tunnettu, helposti saavutettava, rohkeasti kehittyvä ja vetovoimainen seutukaupunki, joka tarjoaa loistavat asumisen ja yrittämisen olosuhteet sekä toimivat seudulliset palvelut.

Toiminta-ajatuksenamme on huolehtia asukkaidemme hyvinvoinnista ja vahvistamme koko seudun kilpailukykyä ja vetovoimaa. Toimimme rohkeasti maalla ja maailmalla ja luomme vastuullista tulevaisuuden elinympäristöä. Iisalmessa kaikki saavat onnistua.

Strategiset teemamme ovat:


Teemojen läpileikkaavat tavoitteet

Kestävä kuntatalous

Hyvinvoiva henkilöstö

Digitalisaation hyödyntäminen

Iisalmen ihmemittari

Iisalmen tavoitteena on olla Suomen houkuttelevin seutukaupunki, joka huolehtii asukkaidensa hyvinvoinnista ja vahvistaa koko seudun kilpailukykyä ja vetovoimaa. Mittaamme onnistumistamme Ihmemittarilla, joka kertoo kaupunkistrategiamme kannalta keskeisistä teemoista lukujen valossa ja kuntalaisten antamien vastausten kautta.

Iisalmen ihmemittari
Katso videolta, miten Iisalmen seudun ihmeidentekijät pyrkivät kohti yhteistä tavoitettaan olla Suomen houkuttelevin seutukaupunki. 

Suomen ihmeellisin kaupunki -podcast-sarja

Iisalmen kaupunkistrategian avainteemoihin pureutuvat mielenkiintoiset podcast-jaksot vievät sinut Suomen ihmeellisimmän kaupungin kehittämisen keskiöön! Pistä napit korville ja lähde lenkille kuuntelemaan keskustelua tai anna strategiakeskustelun siivittää siivoushetkeäsi.

Podcast-jaksojen tavoitteena on tuoda yhteinen kaupunkistrategia lähelle kuntalaisia ja muita sidosryhmiä – nimittäin strategiaa ei piiloteta pöytälaatikoihin, vaan sitä eletään todeksi iisalmelaisten arjessa joka päivä! 

Podcast-jaksot ovat  kuunneltavissa myös Spotifyssa. (avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)

Jakso 8: Ylä-Savon kuntayhteistyö ja yhteinen tahtotila

Ylä-Savossa on pitkä perimä kuntien väliselle yhteistyölle, esimerkiksi hyvinvointialueuudista edeltäen toiminut Ylä-Savon SOTE Kuntayhtymä oli osa yläsavolaisten arkea vuosien ajan. Nyt 2020-luvun puolivälissä kunnat ovat kohdanneet uusia haasteita, joiden edessä myös Ylä-Savon kuntien tarpeet ovat samansuuntaisia. Toisaalta alueen kuntia yhdistää myös yhteiset mahdollisuudet, joista käsin tehdään yhteistyötä muun muassa matkailussa.

Miten yhteistyötä luodaan ja kehitetään proaktiivisesti, miten löydetään yhteinen tahtotila? Siitä keskustellaan podcast-jaksossa, jossa ovat mukana Kiuruveden kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, kansanedustaja ja Pohjois-Savon hyvinvointialueen aluehallituksen jäsen Markku Siponen, Vieremän kunnanjohtaja Mika Suomalainen ja Iisalmen kaupunginjohtaja Jarmo Ronkainen.

Keskusteltaessa vetovoiman ja elinvoiman vahvistamisesta Markku Siponen korostaa, että yritykset eivät tunne kuntarajoja. Koko maakunnankin kannalta tärkeiden, yläsavolaisten suurten vientiyritysten työntekijöitä asuu jokaisessa Ylä-Savon kunnassa, joten osaavan työvoiman saatavuuteen liittyviin pulmiin on pyrittävä löytämään ratkaisuja yhdessä, kun kisaa osaajista käydään valtakunnallisella tasolla. Mika Suomalainen näkee samoin: Yhteisen, houkuttelevan seutumielikuvan luominen voisi olla yksi asia, jonka eteen alkaisimme vahvemmin tehdä työtä. Myös maakunnallinen, koko Pohjois-Savon vetovoimaisuuteen vaikuttaminen yhdessä on tärkeää.

Jarmo Ronkainen muistuttaa, että mahdollisuudet eivät saa jäädä täysin haasteista puhumisen jalkoihin: unelmahöttöä ei saa rakentaa, mutta tunnetta tulevaisuususkon vahvistamiseksi on tärkeää synnyttää.

Podcast-keskustelijat ovat yhtä mieltä siitä, että poliittisen kiinnostavuuden rakentaminen niin Ylä-Savoon, Pohjois-Savoon kuin koko Itä-Suomeenkin, on panostamisen arvoinen asia. Vahva viestiminen päättäjille ja elinkeinoalueen alueen ulkopuolelle on tärkeää, mutta myös alueen sisäisen toivon rakentaminen on yhtä lailla keskeistä. Työn ja toimeentulon lisäksi esimerkiksi asumiseen ja harrastamiseen liittyvät ensiluokkaisen perusarjen pilarit ovat vahvuuksia, joita tulisi arvostaa yleisessä puheessa.

Siponen, Suomalainen ja Ronkainen vakuuttavat, että yläsavolainen yhteistyö jatkuu ja sitä tehdään paitsi vahvaan perimään pohjautuen, myös proaktiivisesti tulevaisuuden haasteisiin valmistautuen – katsoen pidemmälle horisonttiin!

Podcast-isäntänä toimii tuttuun tapaan Radio Savon Aaltojen toimittaja Anssi Saarelainen.

Jakso 7: Ylä-Savon työllisyysalue – odotukset uutta elinvoimatoimijaa kohtaan

Kiinnostaako sinua, miten osaavaa työvoimaa saadaan jatkossa Ylä-Savossa tärkeiden alojen eli maidon, metsän, metallin ja mahtavien palveluiden pariin? Miten työt ja tekijät saadaan kohtaamaan, kun uutena vastuutoimijana TE-palveluissa aloittaa Ylä-Savon työllisyysalue?

1.1.2025 aloittavan, Iisalmen, Kiuruveden, Vieremän, Pielaveden ja Sonkajärven yhteisen Ylä-Savon työllisyysalueen herättämistä odotuksista keskustellaan tämänkertaisen podcast-pöytämme äärellä:

Kiuruveden kaupunginjohtaja Juha-Pekka Rusanen pitää hyvänä strategisena linjanvetona TE-palveluiden kehittämisessä pohjoissavolaista kolminapaista mallia, jossa Ylä-Savo on yksi yhtenäisistä työssäkäynnin alueista omalla työllisyysalueellaan. Rusasen odotuksissa korostuvat mm. palvelujen tehokas jalkauttaminen ja kansainvälisyysnäkökulman vahvistaminen.

Yrittäjä, K-Rautakauppias Arto Heiskanen tuo keskusteluun työnantajanäkökulmaa – kuudella paikkakunnalla toimivan yrityksen kippari toivoo yrittäjälähtöistä, maanläheistä toimintaa.

Iisalmen kaupungin työllisyys- ja kansainvälisyyspäällikkö Virpi Jukarainen kertoo valmistelun sujuneen hyvin, ja siten odotuksiin ollaan valmiina vastaamaan. Haasteina Jukarainen näkee mm. joukkoliikenteen vähäisyyden, aikuisopiskelun tukimallien tilanteen sekä nuorten opiskelijoiden pitovoimatilanteen.

Podcast-isäntänä Radio Savon Aaltojen toimittaja Anssi Saarelainen johdattelee keskustelun juuri oikeille, elinvoimaisille urille, joten kuuntele ja innostu yläsavolaisten yhteisistä työllisyyden asioista!

Jakso 6: Iisalmen Teollisuuskylä 50 vuotta

Keskustelijoina ovat Iisalmen Teollisuuskylä Oy:n toimitusjohtaja, Iisalmen kaupungin elinkeinojohtaja Terho Savolainen, Suomivalimo Oy:n hallituksen jäsen Olli Karhunen ja Iisalmen Teollisuuskylän Yrittäjän ystävä – Iisalmen Teollisuuskylä 50vuotta -historiikin kirjoittanut toimittaja Vuokko Nissinen. Studioisäntänä toimii Radio Savon Aaltojen Anssi Saarelainen. Jaksossa keskustellaan Teollisuuskylän roolista Iisalmen seudun aluekehittäjänä niin menneinä vuosikymmeninä kuin tänä päivänäkin ja kurkistetaan menestystarinoihin, joita Teollisuuskylän katon alla on kasvanut – yksi niistä on Suomivalimo Oy.

Podcastin kuunneltuasi saatat innostua tarttumaan Vuokko Nissisen tuoreeseen historiikkiin, joka tarjoaa tietoa niistä historian merkkipaaluista, jotka ovat olleet Teollisuuskylän matkalla merkittävimpiä käännekohtia.

Jakso 5: Uudistuva kulttuurikeskus

Iisalmen keskeisin kulttuurin kohtaamispaikka, Iisalmen kulttuurikeskus, uudistuu vuosina 2024 – 2028. Kulttuurilla on iso sija iisalmelaisten sydämissä ja kulttuurikeskuksen uudistus sykähdyttää. Uudistuksen keskeiset tavoitteet, käyttäjien osallistaminen suunnitteluun ja kulttuurikeskuksen merkitys kuntalaisten hyvinvoinnille ja koko seudun elinvoimalle ovat podcast-keskustelun kiinnostavina aiheina, kun koolla ovat Iisalmen kaupungin vastaava kirjastonhoitaja Minna Koukkari, uudistuksen ja peruskorjauksen suunnittelusta vastaavan Muuan-arkkitehtitoimiston arkkitehti ja toimitusjohtaja Aleksi Rastas sekä IN-teatterin puheenjohtaja Pekka Taipale.

Jakso 4: Iisalmi hyvinvoinnin rakentajana

Iisalmen tavoitteena on, että mahdollisimman moni iisalmelainen voisi tuntea olevansa elämänsä kunnossa – olipa hän vauva tai vaari! Tavoitteena on siis kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen. Suomen ihmeellisin kaupunki -podcastissa hyvinvointi- ja osallisuuskoordinaattori Hanna Holopainen ja kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja Pekka Partanen keskustelevat toimittaja Antti Hirsahon kanssa mm. hyvinvointisuunnitelmasta, yritysten ja järjestöjen roolista esimerkiksi harrastustoiminnassa sekä osallistuvasta budjetoinnista osana laajaa hyvinvoinnin edistämisen kokonaisuutta. Jakso on äänitetty maaliskuussa 2024. Kuuntele ja inspiroidu! 

Jakso 3: Ihmeiden Iisalmi – vetovoimainen ja monipuolinen seutukeskus

Keskustelemassa kaupunginjohtaja Jarmo Ronkainen, elinkeinojohtaja Terho Savolainen, Iiden ry:n hallituksen jäsen Mika Nieminen ja Iisalmen yrittäjät ry:n puheenjohtaja, kauppaneuvos Kalevi Hilli. (Kesto 47 min)

Jakso 2: Ihana Iisalmi – toimivan ja turvallisen kaupunkiympäristön rakentaja

Keskustelemassa Teknisen toimialan toimialajohtaja Kari Nissinen, kaavoituspäällikkö Sari Niemi ja Petterinkulma Oy:n toimitusjohtaja Mikko Kauppinen. (Kesto 43 min)

Jakso 1: Inspiroiva Iisalmi – hyvinvoinnin ja osaamisen aktiivinen kehittäjä

Keskustelemassa Sivistys- ja hyvinvointitoimialan toimialajohtaja Kirsi-Tiina Ikonen, kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja Pekka Partanen, Keila- ja liikuntakeskus Liikkeen yrittäjä Laila Kämäräinen ja kulttuurivaikuttaja ja kirjailija Jyri Paretskoi. (Kesto 46 min)

Strategiatyö Iisalmessa

Kaupungilla tulee olla kaupunkistrategia, jossa valtuusto päättää kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista. Kaupunkistrategiassa tulee ottaa huomioon:

  • kunnan asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen
  • palvelujen järjestäminen ja tuottaminen;
  • kunnan tehtäviä koskevissa laeissa säädetyt palvelutavoitteet;
  • omistajapolitiikka;
  • henkilöstöpolitiikka;
  • kunnan asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet;
  • elinympäristön ja alueen elinvoiman kehittäminen.

Kaupunkistrategian tulee perustua arvioon kunnan nykytilanteesta sekä tulevista toimintaympäristön muutoksista ja niiden vaikutuksista kunnan tehtävien toteuttamiseen. Kaupunkistrategiassa tulee määritellä myös sen toteutumisen arviointi ja seuranta. 

Lisää aiheesta

Maapoliittinen ohjelma

Ajankohtaista

Iisalmen kaupungin talous on edelleen vahvalla pohjalla – vuoden 2024 tulos 3,9 miljoonaa ylijäämäinen

Iisalmen kaupungin vuoden 2024 tilinpäätös osoittaa 3,9 miljoonan euron ylijäämää. Kyseessä on kaupungin kahdestoista peräkkäinen ylijäämäinen tilivuosi. Myös vuosikate oli vahva, 17,1 miljoonaa euroa, mikä kattoi poistot 167-prosenttisesti. Vakaa taloudenpito haasteiden ja muutosten värittämässä ajassa on Iisalmessa onnistunut ja panostuksia hyvinvointiin on kyetty tekemään suunnitelmallisesti.

Kaupungin taloudellinen tilanne säilyi vakaana tälläkin tilikaudella. Investointeja toteutettiin 10,9 miljoonan euron edestä, joista suurin yksittäinen kohde oli Soinlahden koulu. Vesilaitoksen investoinnit olivat 1,2 miljoonaa euroa. Kaupungin lainamäärä laski hieman ja asukaskohtainen velka oli vuoden lopussa 4 129 euroa.

Kaupunkikehityksen puolella etenivät muun muassa IPY:n tontin ja Kirkkopuiston asemakaavan muutokset sekä Vuorimäen tuulivoima- ja Rajamäen aurinkovoima-alueiden osayleiskaavatyöt. Nämä puhtaan siirtymän hankkeet ovat merkittäviä tulevaisuuden investointikohteita alueen elinkeinoelämän ja työllisyyden kannalta.

Toiminnallisesti merkittävin muutos menneellä kaudella oli Ylä-Savon työllisyysalueen muodostaminen yhdessä Kiuruveden, Pielaveden, Sonkajärven ja Vieremän kanssa. Tavoitteena on parantaa työllisyyteen liittyviä palveluja niin kuntalaisille kuin työnantajille. Iisalmessa työttömyysaste oli vuonna 2024 keskimäärin 12,3 %, ja erityisesti nuorten työllistymisen tukemiseksi tarvitaan uusia ratkaisuja. Työpaikkaomavaraisuus on kasvanut jo 110 prosenttiin, ja kaupungilla on vahva asema osana Ylä-Savon työssäkäyntialuetta.

Toisaalta työvoimapula jatkui monilla aloilla. Ratkaisuja haetaan mm. koulutuspolkujen kehittämisestä, osaajien houkuttelemisesta opiskelukeskittymistä sekä kansainvälisestä rekrytoinnista. By Iisalmi -brändityön ja hankkeiden avulla vahvistetaan kaupungin vetovoimaa yhteistyössä yritysten ja oppilaitosten kanssa.

Vuonna 2024 Iisalmessa syntyi 117 lasta. Väkiluku väheni 156 henkilöllä ja oli vuoden lopussa 20 462. Ylä-Savon seutu kokonaisuutena menetti 622 asukasta. Väestö väheni kaikissa Pohjois-Savon kunnissa Kuopiota ja Rautalampea lukuun ottamatta. Väestökehitys ajaa osaltaan proaktiiviseen osaajasaatavuuden kehittämiseen yhdessä yritys- ja oppilaitosverkostojen kanssa: Iisalmen tavoitteena on olla vuoteen 2030 mennessä Suomen houkuttelevin seutukaupunki.

Puhtaan siirtymän investointihankkeet, kuten Flying Forestin biokerosiinilaitos Soinlahdessa, datakeskukset ja vetytalouden kehitys avaavat uusia mahdollisuuksia alueen elinvoimalle. Samalla tapahtumat, kulttuuri ja harrastusmahdollisuudet lisäävät kaupungin veto- ja pitovoimaa. Kaupungin elinvoiman ja hyvinvoinnin kokonaisvaltainen kehittäminen on monien eri osien summa.

– Meillä on vahva pohja jatkaa pitkäjänteistä kehittämistä. Kiitos kaupungin henkilöstölle ja päätöksentekijöille hyvästä työstä Iisalmen parhaaksi vuonna 2024, toteaa kaupunginjohtaja Jarmo Ronkainen.

Iisalmen kaupungin tilinpäätös on luettavissa kokonaisuudessaan Iisalmen kaupunginhallituksen maanantain 31.3.2025 kokouksen esityslistalta, joka julkaistaan torstaina 27.3.2025. (Esityslistahaku: https://julkaisu.iisalmi.fi/ktwebscr/epj_tek_tweb.htm)(siirryt toiseen palveluun)

Lisätietoja: Jarmo Ronkainen, kaupunginjohtaja, Iisalmen kaupunki, p. 040 661 5351, jarmo.ronkainen@iisalmi.fi

 

 

 

 

Kiireneutraalit kaupunkikahvit kutsuvat asukkaita yhteisen keskustelun äärelle 

Iisalmen kaupunki järjestää kevättalven aikana uudenlaisia kuntalaisten kohtaamishetkiä, kiireneutraaleja kaupunkikahveja, jo ennestään yhteisöllisyydestään tutuksi tulleessa paikassa, IPK:n ylläpitämässä Karhun Kellarissa. Ensimmäiset kaupunkikahvit järjestetään keskiviikkona 29.1.2025 klo 14–15. Tuolloin teemana on Ihmeiden Iisalmi – vetovoimainen ja elinvoimainen seutukeskus sekä kaikkia kahvihetkiä yhdistävä hyvinvoinnin teema – se on olennainen osa Iisalmen kiireneutraaliutta. Mukana tammikuun kahveilla ovat kaupunginjohtaja Jarmo Ronkainen ja elinkeinojohtaja Terho Savolainen. Matalan kynnyksen kahvihetkiin toivotaan runsasta osallistumista iästä ja muista taustatekijöistä riippumatta.

 

Uudistuvan kulttuurikeskuksen äänijärjestelmä- ja kokemusratkaisut: Genelecin huippuosaaminen on olennainen osa tulevaisuuden kulttuurielämyksiä

Iisalmen kaupunki ja Genelec Oy haluavat yhdessä luoda Iisalmen keskeisimpänä kulttuuriharrastus- ja tapahtumakohteena tunnettuun Iisalmen kulttuurikeskukseen innovatiivisen huipputeknologian tarjoaman äänimaailman, joka nostaa jokaisen kävijän asiakaskokemuksen ainutlaatuiseksi elämykseksi, olipa kyseessä konsertti, seminaaritapahtuma tai kirjastokäynti. Ääniarkkitehtuuriratkaisut toteutetaan osana laajaa peruskorjaus- ja uudistamishanketta vuosina 2025-2027.

Vuosina 2025–2027 uudistettavista Iisalmen kulttuurikeskuksen tiloista rakentuu valtakunnallisesti ja kansainvälisesti poikkeuksellinen esitystekninen kokonaisuus, joka tulee toimimaan vetovoimatekijänä niin Iisalmen kaupungille tapahtumien järjestäjien suuntaan kuin showroomina ja esittelytilana Genelecille asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden tehdasvierailujen yhteydessä.

”Genelecin tuotteet ovat keskiössä kulttuurikeskuksen tulevaisuuden äänijärjestelmä ja -kokemusratkaisussa. Syntyvät ääniratkaisut voivat inspiroida myös muita siinä, miten laadukasta audiota voidaan hyödyntää kulttuuritoiminnassa ja julkisten tilojen suunnittelussa. Tavoitteena on luoda tila, joka palvelee kulttuurin hyvinvointivaikutuksia, ja tuottaa siten yhteiskunnallisesti myönteisiä vaikutuksia”, kuvailee Genelec Oy:n toimitusjohtaja Siamäk Naghian poikkeuksellisen yhteistyöprojektin avaamia mahdollisuuksia.

”Arvostamme mahdollisuutta päästä toteuttamaan innovatiivinen, kestävän kehityksen periaatteidemme mukainen ratkaisu koko Iisalmen seudun, yrityksemme kotiseudun, kannalta tärkeään kulttuurikohteeseen. Genelecin teknologiaratkaisujen tarjoama totuudenmukainen ääni tulee olemaan olennaisena osana tulevaisuuden kulttuurielämyksiä Iisalmessa!”, jatkaa Siamäk Naghian.

”Halusimme ehdottomasti saada kaupungin historian suurimpaan hankkeeseen paikallisten yritysten huippuosaamista, joten neuvottelut Genelec-yhteistyöstä käynnistettiin jo suunnittelun alkuvaiheessa. Olemme iloisia, että projekti saadaan liikkeelle tiiviissä yhteistyössä ja odotan erityisesti tulevia elämyksellisiä hetkiä uudessa black box -esitystilassa!” kertoo elinkeinojohtaja Terho Savolainen Iisalmen kaupungilta.

”Uusi huipputason tarkkaamotila tulee mahdollistamaan myös kaikkien rakennuksessa järjestettävien tilaisuuksien tallentamisen ja striimaamisen uusimmalla teknologialla, mikä tekee Kulttuurikeskuksesta myös kansainvälisesti houkuttelevan kohteen sekä esiintyjille, tapahtumanjärjestäjille että yleisölle”, jatkaa Savolainen.

Iisalmen kaupunki ja Genelec Oy järjestivät medialle mahdollisuuden tutustua Genelecin tehtaaseen ja tulevan ääniarkkitehtuuriyhteistyön kohteena olevaan Iisalmen kulttuurikeskukseen keskiviikkona 8.1.2025. Media sai mahdollisuuden kysyä myös tilojen käyttäjiä edustavilta kulttuuri-, kirjasto- ja opistopalveluiden toimijoilta odotuksia tulevaan uudistukseen liittyen.

”Me kulttuuripalveluiden arjessa toimivat koemme, että investointi elämykselliseen äänimaailmaan on investointi iisalmelaisten ja muiden kävijöiden hyvinvointiin. Kaikki, mikä tekee kulttuuripalveluista laadukkaampia ja kiinnostavampia, tukee aktiivisempaa ja monipuolisempaa palveluiden käyttöä. Uskomme, että yhteistyö Genelec Oy:n kanssa tulee luomaan uusia mahdollisuuksia Iisalmen kulttuuritoiminnalle!”, viitoittaa Iisalmen kaupungin kirjasto- ja kulttuuripalvelupäällikkö Sanna Marin.

Lisätietoja antavat:
Terho Savolainen, elinkeinojohtaja, Iisalmen kaupunki, p. 040 630 5328 tai terho.savolainen@iisalmi.fi
Mikko Tuomi, Sales Director (Nordics), Genelec Oy, p. 040 709 2558 tai mikko.tuomi@genelec.com

Lisätietoja netissä:
Iisalmen kulttuurikeskuksen peruskorjaus- ja uudistamishankkeen tiedotus on keskitetty www.iisalmi.fi/uudistuvakulttuurikeskus -sivulle.
Genelec Oy:n verkkosivut: www.genelec.fi

 

 

Iisalmen kaupunkistrategia läpinäkyvämmäksi: Ihmemittari konkretisoi strategian tavoitteet ja toimenpiteet käytännön tason mittareiksi

Iisalmen kaupunki on julkaissut strategian toteutumista läpinäkyvästi mittaavan ihmemittariston. Iisalmen ihmemittari löytyy kaupungin verkkosivustolta ja on siten helposti luettavissa missä ja milloin vain. Mittaristoon on valittu kaupungin toimialoilta keskeisimmät tunnusluvut, jotka kertovat kaupunkistrategian toimenpiteiden toteutumisesta.