Siirry sisältöön

Visionamme on olla kansainvälisesti tunnettu, helposti saavutettava, rohkeasti kehittyvä ja vetovoimainen seutukaupunki, joka tarjoaa loistavat asumisen ja yrittämisen olosuhteet sekä toimivat seudulliset palvelut.

Toiminta-ajatuksenamme on huolehtia asukkaidemme hyvinvoinnista ja vahvistamme koko seudun kilpailukykyä ja vetovoimaa. Toimimme rohkeasti maalla ja maailmalla ja luomme vastuullista tulevaisuuden elinympäristöä. Iisalmessa kaikki saavat onnistua.

Strategiset teemamme ovat:


Teemojen läpileikkaavat tavoitteet

Kestävä kuntatalous

Hyvinvoiva henkilöstö

Digitalisaation hyödyntäminen

Iisalmen ihmemittari

Iisalmen tavoitteena on olla Suomen houkuttelevin seutukaupunki, joka huolehtii asukkaidensa hyvinvoinnista ja vahvistaa koko seudun kilpailukykyä ja vetovoimaa. Mittaamme onnistumistamme Ihmemittarilla, joka kertoo kaupunkistrategiamme kannalta keskeisistä teemoista lukujen valossa ja kuntalaisten antamien vastausten kautta.

Iisalmen ihmemittari
Katso videolta, miten Iisalmen seudun ihmeidentekijät pyrkivät kohti yhteistä tavoitettaan olla Suomen houkuttelevin seutukaupunki. 

Suomen ihmeellisin kaupunki -podcast-sarja

Iisalmen kaupunkistrategian avainteemoihin pureutuvat mielenkiintoiset podcast-jaksot vievät sinut Suomen ihmeellisimmän kaupungin kehittämisen keskiöön! Pistä napit korville ja lähde lenkille kuuntelemaan keskustelua tai anna strategiakeskustelun siivittää siivoushetkeäsi.

Podcast-jaksojen tavoitteena on tuoda yhteinen kaupunkistrategia lähelle kuntalaisia ja muita sidosryhmiä – nimittäin strategiaa ei piiloteta pöytälaatikoihin, vaan sitä eletään todeksi iisalmelaisten arjessa joka päivä! 

Podcast-jaksot ovat  kuunneltavissa myös Spotifyssa. (avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)

Jakso 8: Ylä-Savon kuntayhteistyö ja yhteinen tahtotila

Ylä-Savossa on pitkä perimä kuntien väliselle yhteistyölle, esimerkiksi hyvinvointialueuudista edeltäen toiminut Ylä-Savon SOTE Kuntayhtymä oli osa yläsavolaisten arkea vuosien ajan. Nyt 2020-luvun puolivälissä kunnat ovat kohdanneet uusia haasteita, joiden edessä myös Ylä-Savon kuntien tarpeet ovat samansuuntaisia. Toisaalta alueen kuntia yhdistää myös yhteiset mahdollisuudet, joista käsin tehdään yhteistyötä muun muassa matkailussa.

Miten yhteistyötä luodaan ja kehitetään proaktiivisesti, miten löydetään yhteinen tahtotila? Siitä keskustellaan podcast-jaksossa, jossa ovat mukana Kiuruveden kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, kansanedustaja ja Pohjois-Savon hyvinvointialueen aluehallituksen jäsen Markku Siponen, Vieremän kunnanjohtaja Mika Suomalainen ja Iisalmen kaupunginjohtaja Jarmo Ronkainen.

Keskusteltaessa vetovoiman ja elinvoiman vahvistamisesta Markku Siponen korostaa, että yritykset eivät tunne kuntarajoja. Koko maakunnankin kannalta tärkeiden, yläsavolaisten suurten vientiyritysten työntekijöitä asuu jokaisessa Ylä-Savon kunnassa, joten osaavan työvoiman saatavuuteen liittyviin pulmiin on pyrittävä löytämään ratkaisuja yhdessä, kun kisaa osaajista käydään valtakunnallisella tasolla. Mika Suomalainen näkee samoin: Yhteisen, houkuttelevan seutumielikuvan luominen voisi olla yksi asia, jonka eteen alkaisimme vahvemmin tehdä työtä. Myös maakunnallinen, koko Pohjois-Savon vetovoimaisuuteen vaikuttaminen yhdessä on tärkeää.

Jarmo Ronkainen muistuttaa, että mahdollisuudet eivät saa jäädä täysin haasteista puhumisen jalkoihin: unelmahöttöä ei saa rakentaa, mutta tunnetta tulevaisuususkon vahvistamiseksi on tärkeää synnyttää.

Podcast-keskustelijat ovat yhtä mieltä siitä, että poliittisen kiinnostavuuden rakentaminen niin Ylä-Savoon, Pohjois-Savoon kuin koko Itä-Suomeenkin, on panostamisen arvoinen asia. Vahva viestiminen päättäjille ja elinkeinoalueen alueen ulkopuolelle on tärkeää, mutta myös alueen sisäisen toivon rakentaminen on yhtä lailla keskeistä. Työn ja toimeentulon lisäksi esimerkiksi asumiseen ja harrastamiseen liittyvät ensiluokkaisen perusarjen pilarit ovat vahvuuksia, joita tulisi arvostaa yleisessä puheessa.

Siponen, Suomalainen ja Ronkainen vakuuttavat, että yläsavolainen yhteistyö jatkuu ja sitä tehdään paitsi vahvaan perimään pohjautuen, myös proaktiivisesti tulevaisuuden haasteisiin valmistautuen – katsoen pidemmälle horisonttiin!

Podcast-isäntänä toimii tuttuun tapaan Radio Savon Aaltojen toimittaja Anssi Saarelainen.

Jakso 7: Ylä-Savon työllisyysalue – odotukset uutta elinvoimatoimijaa kohtaan

Kiinnostaako sinua, miten osaavaa työvoimaa saadaan jatkossa Ylä-Savossa tärkeiden alojen eli maidon, metsän, metallin ja mahtavien palveluiden pariin? Miten työt ja tekijät saadaan kohtaamaan, kun uutena vastuutoimijana TE-palveluissa aloittaa Ylä-Savon työllisyysalue?

1.1.2025 aloittavan, Iisalmen, Kiuruveden, Vieremän, Pielaveden ja Sonkajärven yhteisen Ylä-Savon työllisyysalueen herättämistä odotuksista keskustellaan tämänkertaisen podcast-pöytämme äärellä:

Kiuruveden kaupunginjohtaja Juha-Pekka Rusanen pitää hyvänä strategisena linjanvetona TE-palveluiden kehittämisessä pohjoissavolaista kolminapaista mallia, jossa Ylä-Savo on yksi yhtenäisistä työssäkäynnin alueista omalla työllisyysalueellaan. Rusasen odotuksissa korostuvat mm. palvelujen tehokas jalkauttaminen ja kansainvälisyysnäkökulman vahvistaminen.

Yrittäjä, K-Rautakauppias Arto Heiskanen tuo keskusteluun työnantajanäkökulmaa – kuudella paikkakunnalla toimivan yrityksen kippari toivoo yrittäjälähtöistä, maanläheistä toimintaa.

Iisalmen kaupungin työllisyys- ja kansainvälisyyspäällikkö Virpi Jukarainen kertoo valmistelun sujuneen hyvin, ja siten odotuksiin ollaan valmiina vastaamaan. Haasteina Jukarainen näkee mm. joukkoliikenteen vähäisyyden, aikuisopiskelun tukimallien tilanteen sekä nuorten opiskelijoiden pitovoimatilanteen.

Podcast-isäntänä Radio Savon Aaltojen toimittaja Anssi Saarelainen johdattelee keskustelun juuri oikeille, elinvoimaisille urille, joten kuuntele ja innostu yläsavolaisten yhteisistä työllisyyden asioista!

Jakso 6: Iisalmen Teollisuuskylä 50 vuotta

Keskustelijoina ovat Iisalmen Teollisuuskylä Oy:n toimitusjohtaja, Iisalmen kaupungin elinkeinojohtaja Terho Savolainen, Suomivalimo Oy:n hallituksen jäsen Olli Karhunen ja Iisalmen Teollisuuskylän Yrittäjän ystävä – Iisalmen Teollisuuskylä 50vuotta -historiikin kirjoittanut toimittaja Vuokko Nissinen. Studioisäntänä toimii Radio Savon Aaltojen Anssi Saarelainen. Jaksossa keskustellaan Teollisuuskylän roolista Iisalmen seudun aluekehittäjänä niin menneinä vuosikymmeninä kuin tänä päivänäkin ja kurkistetaan menestystarinoihin, joita Teollisuuskylän katon alla on kasvanut – yksi niistä on Suomivalimo Oy.

Podcastin kuunneltuasi saatat innostua tarttumaan Vuokko Nissisen tuoreeseen historiikkiin, joka tarjoaa tietoa niistä historian merkkipaaluista, jotka ovat olleet Teollisuuskylän matkalla merkittävimpiä käännekohtia.

Jakso 5: Uudistuva kulttuurikeskus

Iisalmen keskeisin kulttuurin kohtaamispaikka, Iisalmen kulttuurikeskus, uudistuu vuosina 2024 – 2028. Kulttuurilla on iso sija iisalmelaisten sydämissä ja kulttuurikeskuksen uudistus sykähdyttää. Uudistuksen keskeiset tavoitteet, käyttäjien osallistaminen suunnitteluun ja kulttuurikeskuksen merkitys kuntalaisten hyvinvoinnille ja koko seudun elinvoimalle ovat podcast-keskustelun kiinnostavina aiheina, kun koolla ovat Iisalmen kaupungin vastaava kirjastonhoitaja Minna Koukkari, uudistuksen ja peruskorjauksen suunnittelusta vastaavan Muuan-arkkitehtitoimiston arkkitehti ja toimitusjohtaja Aleksi Rastas sekä IN-teatterin puheenjohtaja Pekka Taipale.

Jakso 4: Iisalmi hyvinvoinnin rakentajana

Iisalmen tavoitteena on, että mahdollisimman moni iisalmelainen voisi tuntea olevansa elämänsä kunnossa – olipa hän vauva tai vaari! Tavoitteena on siis kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen. Suomen ihmeellisin kaupunki -podcastissa hyvinvointi- ja osallisuuskoordinaattori Hanna Holopainen ja kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja Pekka Partanen keskustelevat toimittaja Antti Hirsahon kanssa mm. hyvinvointisuunnitelmasta, yritysten ja järjestöjen roolista esimerkiksi harrastustoiminnassa sekä osallistuvasta budjetoinnista osana laajaa hyvinvoinnin edistämisen kokonaisuutta. Jakso on äänitetty maaliskuussa 2024. Kuuntele ja inspiroidu! 

Jakso 3: Ihmeiden Iisalmi – vetovoimainen ja monipuolinen seutukeskus

Keskustelemassa kaupunginjohtaja Jarmo Ronkainen, elinkeinojohtaja Terho Savolainen, Iiden ry:n hallituksen jäsen Mika Nieminen ja Iisalmen yrittäjät ry:n puheenjohtaja, kauppaneuvos Kalevi Hilli. (Kesto 47 min)

Jakso 2: Ihana Iisalmi – toimivan ja turvallisen kaupunkiympäristön rakentaja

Keskustelemassa Teknisen toimialan toimialajohtaja Kari Nissinen, kaavoituspäällikkö Sari Niemi ja Petterinkulma Oy:n toimitusjohtaja Mikko Kauppinen. (Kesto 43 min)

Jakso 1: Inspiroiva Iisalmi – hyvinvoinnin ja osaamisen aktiivinen kehittäjä

Keskustelemassa Sivistys- ja hyvinvointitoimialan toimialajohtaja Kirsi-Tiina Ikonen, kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja Pekka Partanen, Keila- ja liikuntakeskus Liikkeen yrittäjä Laila Kämäräinen ja kulttuurivaikuttaja ja kirjailija Jyri Paretskoi. (Kesto 46 min)

Strategiatyö Iisalmessa

Kaupungilla tulee olla kaupunkistrategia, jossa valtuusto päättää kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista. Kaupunkistrategiassa tulee ottaa huomioon:

  • kunnan asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen
  • palvelujen järjestäminen ja tuottaminen;
  • kunnan tehtäviä koskevissa laeissa säädetyt palvelutavoitteet;
  • omistajapolitiikka;
  • henkilöstöpolitiikka;
  • kunnan asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet;
  • elinympäristön ja alueen elinvoiman kehittäminen.

Kaupunkistrategian tulee perustua arvioon kunnan nykytilanteesta sekä tulevista toimintaympäristön muutoksista ja niiden vaikutuksista kunnan tehtävien toteuttamiseen. Kaupunkistrategiassa tulee määritellä myös sen toteutumisen arviointi ja seuranta. 

Lisää aiheesta

Maapoliittinen ohjelma

Ajankohtaista

Iisalmen kaupunkistrategia läpinäkyvämmäksi: Ihmemittari konkretisoi strategian tavoitteet ja toimenpiteet käytännön tason mittareiksi

Iisalmen kaupunki on julkaissut strategian toteutumista läpinäkyvästi mittaavan ihmemittariston. Iisalmen ihmemittari löytyy kaupungin verkkosivustolta ja on siten helposti luettavissa missä ja milloin vain. Mittaristoon on valittu kaupungin toimialoilta keskeisimmät tunnusluvut, jotka kertovat kaupunkistrategian toimenpiteiden toteutumisesta.

”Haluamme parantaa strategiamme läpinäkyvyyttä ja seurantaa kuntalaisille ja eri sidosryhmien suuntaan. Toisinaan korkealentoiset strategiset lauseet on hyvä konkretisoida käytännön tason mittareiksi”, kertoo Iisalmen kaupunkistrategiasta vastaava elinkeinojohtaja Terho Savolainen.

Iisalmen ihmemittaria on työstetty yhdessä toimialojen edustajien ja teknisestä toteutuksesta vastaavan Branden asiantuntijakumppaneiden kanssa kuluvan syksyn ajan. Brandella on kokemusta kaupunkien auttamisesta avoimemman hallinnon kehittämisessä.

”Osallistavampi ja vuorovaikutuksellisempi kaupunki lisää kaupunkilaisten turvallisuudentunnetta ja antaa syitä uskoa tulevaisuuteen. Samalla kaupungin oma päätöksenteko, palveluiden suunnittelu ja toteutus paranee”, kuvailee Branden Business Designer Eveliina Eräjärvi.

Kun Iisalmi käynnisteli oman ihmemittarinsa luomista, oli yhtenä inspiraation lähteenä Branden ja Äänekosken kaupungin yhteistyönä syntynyt Äänekoski-ilmiötä eli Äänekosken kaupunkistrategiaa seuraava mittaristo. Iisalmeen rakennettiin kuitenkin juuri oman kaupungin tarpeita vastaava ratkaisu.

Asukkaiden sujuja arki ja hyvinvointi sekä kaupungin elinvoima piirtyvät mittaristoon selkeinä näkyminä

Iisalmen ihmemittari on rakennettu strategian teemojen, Inspiroiva Iisalmi, Ihana Iisalmi ja Ihmeiden Iisalmi, ympärille. Mittari tarjoaa selkeän näkymän kunkin strategisen teeman kannalta tärkeimpiin mitattavissa oleviin muuttujiin: Esimerkiksi Inspiroiva Iisalmi -osiossa mitataan asukkaiden hyvinvointiin vaikuttavia asioita, kuten uimahallin kävijämääriä, kirjaston lainamääriä, varhaiskasvatuksen osallistumisastetta ja asukkaiden koulutustasoa. Ihana Iisalmi -osiossa tutkitaan onnistumista turvallisen kaupunkiympäristön luomisessa mitaten esimerkiksi energiankulutusta, liikenteen vähäpäästöisyyttä ja rakennusvalmiiden tonttien määrää. Ihmeiden Iisalmi -osio puolestaan tarjoaa näkymän muun muassa uusien yritysten määrään, työttömyysasteeseen, asukkaiden verotulojen kehitykseen ja kaupungin digitaaliseen näkyvyyteen.

”Näitä ihmemittaristoon koottuja tietoja tullaan päivittämään aktiivisesti ja siten tilannekuva on paremmin kaikkien nähtävillä myös varsinaisten strategian raportointikausien välillä. Mittaristoon liittyy myös vaihtuvia kysymyksiä eri osa-alueista, ja niiden kautta kuntalaisten toivotaan osallistuvan strategian seurantaan ja kehittämiseen. Nyt heti aluksi kysymme esimerkiksi sitä, ovatko iisalmelaiset halukkaita suosittelemaan asumista kotikaupungissaan”, esittelee Terho Savolainen.

Ihmemittari toimii iisalmelaisen arjen monitorina myös tulevissa strategiakehityksen vaiheissa:

”Iisalmen kaupunkistrategialle on juuri tehty väliarviointi näin valtuustokauden viimeisen vuoden käynnistyessä. Sen perusteella ainakaan vielä ei ole tarvetta radikaaliin suunnanmuutokseen, Iisalmi pyrkii edelleen Suomen houkuttelevimmaksi seutukaupungiksi”, kertoo Terho Savolainen ja jatkaa:

”Tiettyjä strategian painopistealueita tarkennettiin ja mittareita päivitettiin, toimenpidetasolla toimialoille tuli jonkin verran uusia toteutettavia tehtäviä. Ensi vuoden kuntavaalien jälkeen uusi valtuusto päättää seuraavan strategiapäivityksen aikataulusta, todennäköisesti se tehdään valtuustokauden alkuvaiheessa 2025–2026”.

Lisätietoja:
Terho Savolainen, elinkeinojohtaja, Iisalmen kaupunki, p. 040 630 5328, terho.savolainen@iisalmi.fi

Iisalmen ihmemittari netissä:
www.iisalmi.fi/ihmemittari(siirryt toiseen palveluun)