Kaupunkistrategia: Iisalmi 2030 - Suomen houkuttelevin seutukaupunki
Iisalmen kaupungin visiona on olla Suomen houkuttelevin seutukaupunki 2030. Tutustu tällä sivulla kaupunkimme arvoihin ja toimintaperiaatteisiin.
Visionamme on olla kansainvälisesti tunnettu, helposti saavutettava, rohkeasti kehittyvä ja vetovoimainen seutukaupunki, joka tarjoaa loistavat asumisen ja yrittämisen olosuhteet sekä toimivat seudulliset palvelut.
Toiminta-ajatuksenamme on huolehtia asukkaidemme hyvinvoinnista ja vahvistamme koko seudun kilpailukykyä ja vetovoimaa. Toimimme rohkeasti maalla ja maailmalla ja luomme vastuullista tulevaisuuden elinympäristöä. Iisalmessa kaikki saavat onnistua.
Strategiset teemamme ovat:
- Inspiroiva Iisalmi – Hyvinvoinnin ja osaamisen aktiivinen kehittäjä
- Ihana Iisalmi – Toimivan ja turvallisen kaupunkiympäristön rakentaja
- Ihmeiden Iisalmi – Vetovoimainen ja monipuolinen seutukeskus
Teemojen läpileikkaavat tavoitteet
Kestävä kuntatalous
- Kaupungin tulot kattavat menot suunnitelmakaudella, veroprosentit ovat maakunnan keskiarvon alapuolella
- Investoimme vastuullisesti talouden realiteetit huomioiden
- Omistajapolitiikkamme on aktiivista, tarkoituksenmukaista ja tehokasta
- Hankintatoimintaa kehitetään tiiviissä yhteistyössä paikallisen yrityskentän kanssa
Hyvinvoiva henkilöstö
- Päätöksenteko, johtaminen ja henkilöstön osallistaminen kehittämiseen ovat erinomaisella tasolla
- Henkilöstö tietää, mitä heiltä odotetaan ja työtä tehdään innostuneesti
- Kehitämme työhyvinvointia aktiivisesti ja pitkäjänteisesti
Digitalisaation hyödyntäminen
- Kehitämme palveluita ja työmenetelmiä digitalisuuden ja tekoälyn mahdollisuudet hyödyntäen
- Monipaikkaisuus on meille arkipäivää
- Kehitämme tiedolla johtamisen prosesseja organisaatiossa aktiivisesti
Iisalmen ihmemittari
Iisalmen tavoitteena on olla Suomen houkuttelevin seutukaupunki, joka huolehtii asukkaidensa hyvinvoinnista ja vahvistaa koko seudun kilpailukykyä ja vetovoimaa. Mittaamme onnistumistamme Ihmemittarilla, joka kertoo kaupunkistrategiamme kannalta keskeisistä teemoista lukujen valossa ja kuntalaisten antamien vastausten kautta.
Suomen ihmeellisin kaupunki -podcast-sarja
Iisalmen kaupunkistrategian avainteemoihin pureutuvat mielenkiintoiset podcast-jaksot vievät sinut Suomen ihmeellisimmän kaupungin kehittämisen keskiöön! Pistä napit korville ja lähde lenkille kuuntelemaan keskustelua tai anna strategiakeskustelun siivittää siivoushetkeäsi.
Podcast-jaksojen tavoitteena on tuoda yhteinen kaupunkistrategia lähelle kuntalaisia ja muita sidosryhmiä – nimittäin strategiaa ei piiloteta pöytälaatikoihin, vaan sitä eletään todeksi iisalmelaisten arjessa joka päivä!
Podcast-jaksot ovat kuunneltavissa myös Spotifyssa. (avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)
Jakso 8: Ylä-Savon kuntayhteistyö ja yhteinen tahtotila
Miten yhteistyötä luodaan ja kehitetään proaktiivisesti, miten löydetään yhteinen tahtotila? Siitä keskustellaan podcast-jaksossa, jossa ovat mukana Kiuruveden kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, kansanedustaja ja Pohjois-Savon hyvinvointialueen aluehallituksen jäsen Markku Siponen, Vieremän kunnanjohtaja Mika Suomalainen ja Iisalmen kaupunginjohtaja Jarmo Ronkainen.
Keskusteltaessa vetovoiman ja elinvoiman vahvistamisesta Markku Siponen korostaa, että yritykset eivät tunne kuntarajoja. Koko maakunnankin kannalta tärkeiden, yläsavolaisten suurten vientiyritysten työntekijöitä asuu jokaisessa Ylä-Savon kunnassa, joten osaavan työvoiman saatavuuteen liittyviin pulmiin on pyrittävä löytämään ratkaisuja yhdessä, kun kisaa osaajista käydään valtakunnallisella tasolla. Mika Suomalainen näkee samoin: Yhteisen, houkuttelevan seutumielikuvan luominen voisi olla yksi asia, jonka eteen alkaisimme vahvemmin tehdä työtä. Myös maakunnallinen, koko Pohjois-Savon vetovoimaisuuteen vaikuttaminen yhdessä on tärkeää.
Jarmo Ronkainen muistuttaa, että mahdollisuudet eivät saa jäädä täysin haasteista puhumisen jalkoihin: unelmahöttöä ei saa rakentaa, mutta tunnetta tulevaisuususkon vahvistamiseksi on tärkeää synnyttää.
Podcast-keskustelijat ovat yhtä mieltä siitä, että poliittisen kiinnostavuuden rakentaminen niin Ylä-Savoon, Pohjois-Savoon kuin koko Itä-Suomeenkin, on panostamisen arvoinen asia. Vahva viestiminen päättäjille ja elinkeinoalueen alueen ulkopuolelle on tärkeää, mutta myös alueen sisäisen toivon rakentaminen on yhtä lailla keskeistä. Työn ja toimeentulon lisäksi esimerkiksi asumiseen ja harrastamiseen liittyvät ensiluokkaisen perusarjen pilarit ovat vahvuuksia, joita tulisi arvostaa yleisessä puheessa.
Siponen, Suomalainen ja Ronkainen vakuuttavat, että yläsavolainen yhteistyö jatkuu ja sitä tehdään paitsi vahvaan perimään pohjautuen, myös proaktiivisesti tulevaisuuden haasteisiin valmistautuen – katsoen pidemmälle horisonttiin!
Podcast-isäntänä toimii tuttuun tapaan Radio Savon Aaltojen toimittaja Anssi Saarelainen.
Jakso 7: Ylä-Savon työllisyysalue – odotukset uutta elinvoimatoimijaa kohtaan
1.1.2025 aloittavan, Iisalmen, Kiuruveden, Vieremän, Pielaveden ja Sonkajärven yhteisen Ylä-Savon työllisyysalueen herättämistä odotuksista keskustellaan tämänkertaisen podcast-pöytämme äärellä:
Kiuruveden kaupunginjohtaja Juha-Pekka Rusanen pitää hyvänä strategisena linjanvetona TE-palveluiden kehittämisessä pohjoissavolaista kolminapaista mallia, jossa Ylä-Savo on yksi yhtenäisistä työssäkäynnin alueista omalla työllisyysalueellaan. Rusasen odotuksissa korostuvat mm. palvelujen tehokas jalkauttaminen ja kansainvälisyysnäkökulman vahvistaminen.
Yrittäjä, K-Rautakauppias Arto Heiskanen tuo keskusteluun työnantajanäkökulmaa – kuudella paikkakunnalla toimivan yrityksen kippari toivoo yrittäjälähtöistä, maanläheistä toimintaa.
Iisalmen kaupungin työllisyys- ja kansainvälisyyspäällikkö Virpi Jukarainen kertoo valmistelun sujuneen hyvin, ja siten odotuksiin ollaan valmiina vastaamaan. Haasteina Jukarainen näkee mm. joukkoliikenteen vähäisyyden, aikuisopiskelun tukimallien tilanteen sekä nuorten opiskelijoiden pitovoimatilanteen.
Podcast-isäntänä Radio Savon Aaltojen toimittaja Anssi Saarelainen johdattelee keskustelun juuri oikeille, elinvoimaisille urille, joten kuuntele ja innostu yläsavolaisten yhteisistä työllisyyden asioista!
Jakso 6: Iisalmen Teollisuuskylä 50 vuotta
Podcastin kuunneltuasi saatat innostua tarttumaan Vuokko Nissisen tuoreeseen historiikkiin, joka tarjoaa tietoa niistä historian merkkipaaluista, jotka ovat olleet Teollisuuskylän matkalla merkittävimpiä käännekohtia.
Jakso 5: Uudistuva kulttuurikeskus
Jakso 4: Iisalmi hyvinvoinnin rakentajana
Jakso 3: Ihmeiden Iisalmi – vetovoimainen ja monipuolinen seutukeskus
Jakso 2: Ihana Iisalmi – toimivan ja turvallisen kaupunkiympäristön rakentaja
Jakso 1: Inspiroiva Iisalmi – hyvinvoinnin ja osaamisen aktiivinen kehittäjä
Strategiatyö Iisalmessa
Kaupungilla tulee olla kaupunkistrategia, jossa valtuusto päättää kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista. Kaupunkistrategiassa tulee ottaa huomioon:
- kunnan asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen
- palvelujen järjestäminen ja tuottaminen;
- kunnan tehtäviä koskevissa laeissa säädetyt palvelutavoitteet;
- omistajapolitiikka;
- henkilöstöpolitiikka;
- kunnan asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet;
- elinympäristön ja alueen elinvoiman kehittäminen.
Kaupunkistrategian tulee perustua arvioon kunnan nykytilanteesta sekä tulevista toimintaympäristön muutoksista ja niiden vaikutuksista kunnan tehtävien toteuttamiseen. Kaupunkistrategiassa tulee määritellä myös sen toteutumisen arviointi ja seuranta.
Lisää aiheesta
Maapoliittinen ohjelma
Ajankohtaista
Kiireneutraalit kaupunkikahvit kutsuvat asukkaita yhteisen keskustelun äärelle
Iisalmen kaupunki järjestää kevättalven aikana uudenlaisia kuntalaisten kohtaamishetkiä, kiireneutraaleja kaupunkikahveja, jo ennestään yhteisöllisyydestään tutuksi tulleessa paikassa, IPK:n ylläpitämässä Karhun Kellarissa. Ensimmäiset kaupunkikahvit järjestetään keskiviikkona 29.1.2025 klo 14–15. Tuolloin teemana on Ihmeiden Iisalmi – vetovoimainen ja elinvoimainen seutukeskus sekä kaikkia kahvihetkiä yhdistävä hyvinvoinnin teema – se on olennainen osa Iisalmen kiireneutraaliutta. Mukana tammikuun kahveilla ovat kaupunginjohtaja Jarmo Ronkainen ja elinkeinojohtaja Terho Savolainen. Matalan kynnyksen kahvihetkiin toivotaan runsasta osallistumista iästä ja muista taustatekijöistä riippumatta.
Kaikissa Kiireneutraalit kaupunkikahvit -tapahtumissa on vaihtuvien johdon edustajien lisäksi mukana hyvinvointi- ja osallisuuskoordinaattori Hanna Holopainen, joka näkee tilausta tällaisille kaikille avoimille kohtaamisille:
”Kutsumme kaikkia mukaan kohtaamisiin, joissa ei ole tiukkaa ohjelmaa, vaan ideana on jutella kiireettömästi arjen hyvinvointiin liittyvistä asioista. Odotan kuulevani toisilta asukkailta ideoita harrastuksiin tai muihin hyvinvointia lisääviin tekijöihin. Ja on lupa tulla ihan vain kuuntelemaankin, kohtaamiset ovat tärkeitä niinkin!”
”Idea kiireneutraaleista kaupunkikahveista juuri Karhun Kellarissa liittyy myös siihen, että IPK on By Iisalmi -lähettiläämme, ja he ovatkin omalta osaltaan näyttäneet, mikä merkitys ja voima yhteisöllisyyden rakentamisella on. IPK:n peleihin voi tulla juuri sellaisena kuin on ja ne kokoavat yhteen laajasti erilaisia ihmisiä. Toivomme, että jotain samaa henkeä saisimme kahvihetkiinkin luotua”, kertoo Iisalmen kaupungin markkinointi- ja viestintäsuunnittelija Laura Koski.
Karhun Kellarissa Kiireneutraali Iisalmi -teema näkyy myös siten, että aiemmin Iisalmen kaupunginkirjastossa palvellut Kiireneutraali Olkkari siirtyi vuodenvaihteessa osaksi Karhun Kellarin palvelua. Olkkaria voi edelleen lainata esimerkiksi yritystilaisuuksiin tai tapahtumiin – viimeksi Olkkari oli lainassa Ysaon henkilöstötapahtumassa ja By Iisalmi -seminaarissa.
Arjen hyvinvointi on tärkeä puheenaihe – kunnilla on velvoite edistää hyvinvointia
Kunnilla on lakisääteinen velvoite edistää kuntalaisten hyvinvointia ja terveyttä (Kuntalaki 410/2015, 1 § ja Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 612/2021, 6§). Hyvinvoivat asukkaat ovat elinvoimaisen kaupungin edellytys. Iisalmelaisille onkin voinut jo tulla tutuksi mainoslause, jonka mukaan asukkaiden halutaan olevan elämänsä kunnossa. Jotta lause ei jäisi vain paperille ja kauniiksi sanoiksi, tehdään Iisalmessa pitkäjänteistä ja suunnitelmallista hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen työtä laaja-alaisesti. Hyvinvointia edistäviä toimia tehdään kunnan kaikilla sektoreilla ja nyt alkavat Kiireneutraalit kaupunkikahvit tarkastelevatkin hyvinvointia strategisten teema-alueiden kautta – ensimmäisenä sivutaan Ihmeiden Iisalmi -teema-alueen elinvoiman, vetovoiman ja hyvinvoinnin keskinäistä liittoa:
”Seutumme elinvoiman ja vetovoiman vahvistaminen turvaa osaltaan myös kuntalaisten hyvinvointia lisäämällä työnteon ja osallisuuden mahdollisuuksia. Elinvoimainen ja taloudellisesti hyvin pärjäävä kaupunki pystyy tarjoamaan riittävät resurssit myös hyvinvointia lisääviin palveluihin. Elinvoimaisessa kaupungissa on myös lukuisia eri alojen yrittäjiä ja kolmannen sektorin toimijoita tekemässä kuntalaisten arjesta parempaa – esimerkiksi lukuisat liikunta-alan yritykset toimivat kohtaamisen ja liikkumisen keskuksina ja yhteisöllisyyden rakentajina”, toteaa elinkeinojohtaja Terho Savolainen.
”Hyvinvointia voi tarkastella hyvin monella eri tasolla ja sen lisäksi, että me Iisalmen kaupungilla seuraamme esimerkiksi hyvinvointikertomusta ja muita raportteja, on tällaiset kasvokkaiset matalan kynnyksen kohtaamiset tärkeitä paikkoja kuulla kuntalaisten ajatuksia aiheesta. Kuulen oikein mielelläni, mitkä asiat ovat iisalmelaisille tärkeitä arjen iloja. Uskon, että hyviä vinkkejäkin tulemme saamaan siitä, miten kaupunki voi olla edistämässä arjen hyvinvointia”, ennakoi Iisalmen kaupunginjohtaja Jarmo Ronkainen.
Kiireneutraaleja kaupunkikahveja on sovittu alustavasti järjestettävän kolme kertaa (29.1., 26.2. ja 26.3.) Mikäli kahvihetket osoittautuvat toimivaksi tavaksi lisätä kuntalaisten osallisuutta, voidaan niitä jatkaa ja harkita kevätkesällä myös siirtymistä ulkoilmaan torikahvien merkeissä.
Uudistuvan kulttuurikeskuksen äänijärjestelmä- ja kokemusratkaisut: Genelecin huippuosaaminen on olennainen osa tulevaisuuden kulttuurielämyksiä
Iisalmen kaupunki ja Genelec Oy haluavat yhdessä luoda Iisalmen keskeisimpänä kulttuuriharrastus- ja tapahtumakohteena tunnettuun Iisalmen kulttuurikeskukseen innovatiivisen huipputeknologian tarjoaman äänimaailman, joka nostaa jokaisen kävijän asiakaskokemuksen ainutlaatuiseksi elämykseksi, olipa kyseessä konsertti, seminaaritapahtuma tai kirjastokäynti. Ääniarkkitehtuuriratkaisut toteutetaan osana laajaa peruskorjaus- ja uudistamishanketta vuosina 2025-2027.
Vuosina 2025–2027 uudistettavista Iisalmen kulttuurikeskuksen tiloista rakentuu valtakunnallisesti ja kansainvälisesti poikkeuksellinen esitystekninen kokonaisuus, joka tulee toimimaan vetovoimatekijänä niin Iisalmen kaupungille tapahtumien järjestäjien suuntaan kuin showroomina ja esittelytilana Genelecille asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden tehdasvierailujen yhteydessä.
”Genelecin tuotteet ovat keskiössä kulttuurikeskuksen tulevaisuuden äänijärjestelmä ja -kokemusratkaisussa. Syntyvät ääniratkaisut voivat inspiroida myös muita siinä, miten laadukasta audiota voidaan hyödyntää kulttuuritoiminnassa ja julkisten tilojen suunnittelussa. Tavoitteena on luoda tila, joka palvelee kulttuurin hyvinvointivaikutuksia, ja tuottaa siten yhteiskunnallisesti myönteisiä vaikutuksia”, kuvailee Genelec Oy:n toimitusjohtaja Siamäk Naghian poikkeuksellisen yhteistyöprojektin avaamia mahdollisuuksia.
”Arvostamme mahdollisuutta päästä toteuttamaan innovatiivinen, kestävän kehityksen periaatteidemme mukainen ratkaisu koko Iisalmen seudun, yrityksemme kotiseudun, kannalta tärkeään kulttuurikohteeseen. Genelecin teknologiaratkaisujen tarjoama totuudenmukainen ääni tulee olemaan olennaisena osana tulevaisuuden kulttuurielämyksiä Iisalmessa!”, jatkaa Siamäk Naghian.
”Halusimme ehdottomasti saada kaupungin historian suurimpaan hankkeeseen paikallisten yritysten huippuosaamista, joten neuvottelut Genelec-yhteistyöstä käynnistettiin jo suunnittelun alkuvaiheessa. Olemme iloisia, että projekti saadaan liikkeelle tiiviissä yhteistyössä ja odotan erityisesti tulevia elämyksellisiä hetkiä uudessa black box -esitystilassa!” kertoo elinkeinojohtaja Terho Savolainen Iisalmen kaupungilta.
”Uusi huipputason tarkkaamotila tulee mahdollistamaan myös kaikkien rakennuksessa järjestettävien tilaisuuksien tallentamisen ja striimaamisen uusimmalla teknologialla, mikä tekee Kulttuurikeskuksesta myös kansainvälisesti houkuttelevan kohteen sekä esiintyjille, tapahtumanjärjestäjille että yleisölle”, jatkaa Savolainen.
Iisalmen kaupunki ja Genelec Oy järjestivät medialle mahdollisuuden tutustua Genelecin tehtaaseen ja tulevan ääniarkkitehtuuriyhteistyön kohteena olevaan Iisalmen kulttuurikeskukseen keskiviikkona 8.1.2025. Media sai mahdollisuuden kysyä myös tilojen käyttäjiä edustavilta kulttuuri-, kirjasto- ja opistopalveluiden toimijoilta odotuksia tulevaan uudistukseen liittyen.
”Me kulttuuripalveluiden arjessa toimivat koemme, että investointi elämykselliseen äänimaailmaan on investointi iisalmelaisten ja muiden kävijöiden hyvinvointiin. Kaikki, mikä tekee kulttuuripalveluista laadukkaampia ja kiinnostavampia, tukee aktiivisempaa ja monipuolisempaa palveluiden käyttöä. Uskomme, että yhteistyö Genelec Oy:n kanssa tulee luomaan uusia mahdollisuuksia Iisalmen kulttuuritoiminnalle!”, viitoittaa Iisalmen kaupungin kirjasto- ja kulttuuripalvelupäällikkö Sanna Marin.
Lisätietoja antavat:
Terho Savolainen, elinkeinojohtaja, Iisalmen kaupunki, p. 040 630 5328 tai terho.savolainen@iisalmi.fi
Mikko Tuomi, Sales Director (Nordics), Genelec Oy, p. 040 709 2558 tai mikko.tuomi@genelec.com
Lisätietoja netissä:
Iisalmen kulttuurikeskuksen peruskorjaus- ja uudistamishankkeen tiedotus on keskitetty www.iisalmi.fi/uudistuvakulttuurikeskus -sivulle.
Genelec Oy:n verkkosivut: www.genelec.fi
Iisalmen kaupunkistrategia läpinäkyvämmäksi: Ihmemittari konkretisoi strategian tavoitteet ja toimenpiteet käytännön tason mittareiksi
Iisalmen kaupunki on julkaissut strategian toteutumista läpinäkyvästi mittaavan ihmemittariston. Iisalmen ihmemittari löytyy kaupungin verkkosivustolta ja on siten helposti luettavissa missä ja milloin vain. Mittaristoon on valittu kaupungin toimialoilta keskeisimmät tunnusluvut, jotka kertovat kaupunkistrategian toimenpiteiden toteutumisesta.
”Haluamme parantaa strategiamme läpinäkyvyyttä ja seurantaa kuntalaisille ja eri sidosryhmien suuntaan. Toisinaan korkealentoiset strategiset lauseet on hyvä konkretisoida käytännön tason mittareiksi”, kertoo Iisalmen kaupunkistrategiasta vastaava elinkeinojohtaja Terho Savolainen.
Iisalmen ihmemittaria on työstetty yhdessä toimialojen edustajien ja teknisestä toteutuksesta vastaavan Branden asiantuntijakumppaneiden kanssa kuluvan syksyn ajan. Brandella on kokemusta kaupunkien auttamisesta avoimemman hallinnon kehittämisessä.
”Osallistavampi ja vuorovaikutuksellisempi kaupunki lisää kaupunkilaisten turvallisuudentunnetta ja antaa syitä uskoa tulevaisuuteen. Samalla kaupungin oma päätöksenteko, palveluiden suunnittelu ja toteutus paranee”, kuvailee Branden Business Designer Eveliina Eräjärvi.
Kun Iisalmi käynnisteli oman ihmemittarinsa luomista, oli yhtenä inspiraation lähteenä Branden ja Äänekosken kaupungin yhteistyönä syntynyt Äänekoski-ilmiötä eli Äänekosken kaupunkistrategiaa seuraava mittaristo. Iisalmeen rakennettiin kuitenkin juuri oman kaupungin tarpeita vastaava ratkaisu.
Asukkaiden sujuja arki ja hyvinvointi sekä kaupungin elinvoima piirtyvät mittaristoon selkeinä näkyminä
Iisalmen ihmemittari on rakennettu strategian teemojen, Inspiroiva Iisalmi, Ihana Iisalmi ja Ihmeiden Iisalmi, ympärille. Mittari tarjoaa selkeän näkymän kunkin strategisen teeman kannalta tärkeimpiin mitattavissa oleviin muuttujiin: Esimerkiksi Inspiroiva Iisalmi -osiossa mitataan asukkaiden hyvinvointiin vaikuttavia asioita, kuten uimahallin kävijämääriä, kirjaston lainamääriä, varhaiskasvatuksen osallistumisastetta ja asukkaiden koulutustasoa. Ihana Iisalmi -osiossa tutkitaan onnistumista turvallisen kaupunkiympäristön luomisessa mitaten esimerkiksi energiankulutusta, liikenteen vähäpäästöisyyttä ja rakennusvalmiiden tonttien määrää. Ihmeiden Iisalmi -osio puolestaan tarjoaa näkymän muun muassa uusien yritysten määrään, työttömyysasteeseen, asukkaiden verotulojen kehitykseen ja kaupungin digitaaliseen näkyvyyteen.
”Näitä ihmemittaristoon koottuja tietoja tullaan päivittämään aktiivisesti ja siten tilannekuva on paremmin kaikkien nähtävillä myös varsinaisten strategian raportointikausien välillä. Mittaristoon liittyy myös vaihtuvia kysymyksiä eri osa-alueista, ja niiden kautta kuntalaisten toivotaan osallistuvan strategian seurantaan ja kehittämiseen. Nyt heti aluksi kysymme esimerkiksi sitä, ovatko iisalmelaiset halukkaita suosittelemaan asumista kotikaupungissaan”, esittelee Terho Savolainen.
Ihmemittari toimii iisalmelaisen arjen monitorina myös tulevissa strategiakehityksen vaiheissa:
”Iisalmen kaupunkistrategialle on juuri tehty väliarviointi näin valtuustokauden viimeisen vuoden käynnistyessä. Sen perusteella ainakaan vielä ei ole tarvetta radikaaliin suunnanmuutokseen, Iisalmi pyrkii edelleen Suomen houkuttelevimmaksi seutukaupungiksi”, kertoo Terho Savolainen ja jatkaa:
”Tiettyjä strategian painopistealueita tarkennettiin ja mittareita päivitettiin, toimenpidetasolla toimialoille tuli jonkin verran uusia toteutettavia tehtäviä. Ensi vuoden kuntavaalien jälkeen uusi valtuusto päättää seuraavan strategiapäivityksen aikataulusta, todennäköisesti se tehdään valtuustokauden alkuvaiheessa 2025–2026”.
Lisätietoja:
Terho Savolainen, elinkeinojohtaja, Iisalmen kaupunki, p. 040 630 5328, terho.savolainen@iisalmi.fi
Iisalmen ihmemittari netissä:
www.iisalmi.fi/ihmemittari(siirryt toiseen palveluun)