Katujen kunnossapito on tärkeä osa kaupungin infrastruktuurin hallintaa ja ylläpitoa. Se käsittää muun muassa päällystekorjaukset, katujen ja kevyen liikenteen väylien puhdistuksen, liikennemerkkien ja -merkintöjen sekä katuvalaistuksen ylläpitoa ja talvikunnossapidon.
Liikenneväylien kunnossapidosta eli päällysteiden ja rakenteiden kunnosta, liikenteen ohjauslaitteista, lumen aurauksesta ja liukkauden torjunnasta vastaa Kadut ja ympäristö -vastuualueen kunnossapitoyksikkö.
Liikenneväylien talvihoito on osin ulkoistettu, talvihoitoon liittyvissä asioissa ota yhteyttä suoraan aluettasi hoitavaan urakoitsijaan.
Talvihoitotehtävät
Kadun kunnossapito kuuluu kunnalle. Tontinomistajan velvollisuutena on pitää tontin kohdalla oleva jalkakäytävä käyttökelpoisena poistamalla jalankulkua haittaava lumi ja jää sekä huolehtia liukkauden torjunnasta jalkakäytävällä. Lisäksi tontinomistajan velvollisuutena on tarvittaessa poistaa jalkakäytävälle tai sen vierelle kertyneet lumivallit sekä pitää jalkakäytävän viereinen katuoja ja vesikouru vapaana vedestä ja jäästä.
Kadut kuntoon -oppaassa on kerrottu tarkemmin mm. kunnossapidon laatuvaatimuksista, vastuista sekä tiedottamisesta ja valvonnasta.
Liikenneväylien kunnossapitoon liittyvissä asioissa ota yhteyttä suoraan katumestariin tai jätä palautetta Palautepalvelun kautta.
Talvihoitoon liittyvissä asioissa ota yhteyttä suoraan aluettasi hoitavaan urakoitsijaan.
Asemakaava-alueella olevien katujen, torien, katuaukioiden, puistojen, istutusten ja muiden näihin verrattavien yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapito on kunnan vastuulla. Tontin omistajana sinulla on velvollisuus huolehtia tonttiin rajautuvan katualueen siisteydestä.
Kadun kunnossapito käsittää kadun rikkoutuneen päällysteen korjaamisen tai uudelleen päällystämisen, sorapäällysteisen kadun tasaisena pitämisen ja sorapäällysteisen ajoradan pölyn sitomisen. Kunta huolehtii myös kadun kalusteiden, korokkeiden, suojakaiteiden, liikennemerkkien ja vastaavien laitteiden kunnossapidosta.
Kadun kunnossapitoon kuuluvat lumen ja jään poistaminen ja liukkauden torjunta. Kunta voi päättää, että tietty alue pidetään talvella kunnossa vain osittain, jos siitä ei aiheudu liikenteelle ja liikkumiselle huomattavaa haittaa.
Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidostaTontinomistajan velvollisuutena on poistaa lumi ja jää tontin kohdalla olevalta jalkakäytävältä. Jalkakäytävälle tai sen viereen aurattujen lumivallien poiskuljetus tarvittaessa kuuluu tontinomistajalle. Myös jalkakäytävän viereinen katuoja ja sadevesikouru tulee pitää lumettomana ja jäättömänä.
Tontinomistajan tulee tarvittaessa hiekoittaa jalkakäytävä liukastumisen estämiseksi. Keväinen hiekanpoisto jalkakäytävältä kuuluu myös tontinomistajalle. Tontinomistaja vastaa tontille johtavan kulkutien kunnossapidosta ja siihen liittyen tonttiliittymän kohdalle auratun lumen ja jään poistamisesta sekä ojarummun avoinna pitämisestä.
Puhtaanapito kuuluu tontinomistajalle tontin rajasta katualueen keskilinjaan saakka. Tontinomistajan on huolehdittava enintään kolmen metrin etäisyydelle tontin rajasta ulottuvan viherkaistan ja ojan alueella roskien poistamisesta ja kasvillisuuden siistinä pitämisestä. Jos tällä alueella on istutuksia, ne hoitaa kunta.
Kunta vastaa ajoratojen, pyöräteiden ja yhdistettyjen jalankulku- ja pyöräteiden talvikunnossapidosta. Kadun rakenteiden ja istutusten kunnossapito kuuluu kunnalle koko katualueella. Kaikkien katualueella olevien istutusten ja muiden kuin alle kolme metriä leveiden tonttiin rajautuvien viherkaistojen puhtaanapito on kunnan vastuulla.
Liikenneväylien talvihoito on osin ulkoistettu, talvihoitoon liittyvissä asioissa pyydetään ottamaan yhteyttä suoraan aluettasi hoitavaan urakoitsijaan.
Alueurakka-alueet on esitetty kartalla eri väreillä:
Alueurakoitsija Efroll Oy / Pihlajaharju
Puh. +358 400 371 337
Alueurakoitsija Tmi Kari K. Kokkarinen
Puh. +358 40 0671510
Palvelussa antamasi palaute voi olla kiitos, kommentti, kysymys, moite tai toimenpide-ehdotus.
Palautepalvelun kautta voit myös liittää palautteeseesi karttasijainnin tai kuvan.
Palvelun käyttöohje löytyy verkkosivun oikeasta yläreunasta.
Trimble Feedback -palautepalvelun voi ladata puhelimeen sovelluskaupasta.
Kuntalaisaloitteet tulee jättää kirjallisena osoitettuna kirjaamoon ja asianosaiselle toimielimelle.
Aloiteasioita ovat esim. hidasteet ja katujen parantamiset, kuntalaisaloitetta ei tehdä palautekanavan kautta.
Palauteväylä.fi on Väyläviraston, ELY-keskusten ja Traffic Management Finlandin toimialaan kuuluvien maantie-, rata- ja vesiväyläasioiden yhteyspalvelu.
Mikäli palautteesi koskee Ely- keskusten ylläpitoalueella olevien maanteiden kunnossapitoa, anna palautteesi Palauteväylä.fi- palvelun kautta.
Henkilökuljetusten arvonlisävero nousee 10 prosentista 14 prosenttiin 1.1.2025. Muutoksen vaikutus asiakashintoihin vaihtelee lippukohtaisesti.
Iisalmen kaupunki, Ylä-Savon Koulutuskuntayhtymä (YSAO), Savon ammattiopisto (Sakky) sekä Savonia-ammattikorkeakoulu ovat jo useita vuosia mahdollistaneet…
Iisalmen kaupungin tekninen- ja ympäristötoimiala asettaa nähtäville ehdotuksen Mansikkaniemen ympäristösuunnitelmasta. Suunnitelmaehdotus pidetään nähtävillä 20.11. –…
Iisalmen kaupunki on julkaissut strategian toteutumista läpinäkyvästi mittaavan ihmemittariston. Iisalmen ihmemittari löytyy kaupungin verkkosivustolta ja on siten helposti luettavissa missä ja milloin vain. Mittaristoon on valittu kaupungin toimialoilta keskeisimmät tunnusluvut, jotka kertovat kaupunkistrategian toimenpiteiden toteutumisesta.
”Haluamme parantaa strategiamme läpinäkyvyyttä ja seurantaa kuntalaisille ja eri sidosryhmien suuntaan. Toisinaan korkealentoiset strategiset lauseet on hyvä konkretisoida käytännön tason mittareiksi”, kertoo Iisalmen kaupunkistrategiasta vastaava elinkeinojohtaja Terho Savolainen.
Iisalmen ihmemittaria on työstetty yhdessä toimialojen edustajien ja teknisestä toteutuksesta vastaavan Branden asiantuntijakumppaneiden kanssa kuluvan syksyn ajan. Brandella on kokemusta kaupunkien auttamisesta avoimemman hallinnon kehittämisessä.
”Osallistavampi ja vuorovaikutuksellisempi kaupunki lisää kaupunkilaisten turvallisuudentunnetta ja antaa syitä uskoa tulevaisuuteen. Samalla kaupungin oma päätöksenteko, palveluiden suunnittelu ja toteutus paranee”, kuvailee Branden Business Designer Eveliina Eräjärvi.
Kun Iisalmi käynnisteli oman ihmemittarinsa luomista, oli yhtenä inspiraation lähteenä Branden ja Äänekosken kaupungin yhteistyönä syntynyt Äänekoski-ilmiötä eli Äänekosken kaupunkistrategiaa seuraava mittaristo. Iisalmeen rakennettiin kuitenkin juuri oman kaupungin tarpeita vastaava ratkaisu.
Iisalmen ihmemittari on rakennettu strategian teemojen, Inspiroiva Iisalmi, Ihana Iisalmi ja Ihmeiden Iisalmi, ympärille. Mittari tarjoaa selkeän näkymän kunkin strategisen teeman kannalta tärkeimpiin mitattavissa oleviin muuttujiin: Esimerkiksi Inspiroiva Iisalmi -osiossa mitataan asukkaiden hyvinvointiin vaikuttavia asioita, kuten uimahallin kävijämääriä, kirjaston lainamääriä, varhaiskasvatuksen osallistumisastetta ja asukkaiden koulutustasoa. Ihana Iisalmi -osiossa tutkitaan onnistumista turvallisen kaupunkiympäristön luomisessa mitaten esimerkiksi energiankulutusta, liikenteen vähäpäästöisyyttä ja rakennusvalmiiden tonttien määrää. Ihmeiden Iisalmi -osio puolestaan tarjoaa näkymän muun muassa uusien yritysten määrään, työttömyysasteeseen, asukkaiden verotulojen kehitykseen ja kaupungin digitaaliseen näkyvyyteen.
”Näitä ihmemittaristoon koottuja tietoja tullaan päivittämään aktiivisesti ja siten tilannekuva on paremmin kaikkien nähtävillä myös varsinaisten strategian raportointikausien välillä. Mittaristoon liittyy myös vaihtuvia kysymyksiä eri osa-alueista, ja niiden kautta kuntalaisten toivotaan osallistuvan strategian seurantaan ja kehittämiseen. Nyt heti aluksi kysymme esimerkiksi sitä, ovatko iisalmelaiset halukkaita suosittelemaan asumista kotikaupungissaan”, esittelee Terho Savolainen.
Ihmemittari toimii iisalmelaisen arjen monitorina myös tulevissa strategiakehityksen vaiheissa:
”Iisalmen kaupunkistrategialle on juuri tehty väliarviointi näin valtuustokauden viimeisen vuoden käynnistyessä. Sen perusteella ainakaan vielä ei ole tarvetta radikaaliin suunnanmuutokseen, Iisalmi pyrkii edelleen Suomen houkuttelevimmaksi seutukaupungiksi”, kertoo Terho Savolainen ja jatkaa:
”Tiettyjä strategian painopistealueita tarkennettiin ja mittareita päivitettiin, toimenpidetasolla toimialoille tuli jonkin verran uusia toteutettavia tehtäviä. Ensi vuoden kuntavaalien jälkeen uusi valtuusto päättää seuraavan strategiapäivityksen aikataulusta, todennäköisesti se tehdään valtuustokauden alkuvaiheessa 2025–2026”.
Lisätietoja:
Terho Savolainen, elinkeinojohtaja, Iisalmen kaupunki, p. 040 630 5328, terho.savolainen@iisalmi.fi
Iisalmen ihmemittari netissä:
www.iisalmi.fi/ihmemittari(siirryt toiseen palveluun)
Uusi jalankulun ja pyöräilyn yhteys Lepokankaantielle Saarnikadun ja Eteläntien välille on valmistunut. Väylän rakentaminen aloitettiin…
