Turvallisuus ja varautuminen

Valmiuslaki velvoittaa kuntia valmistautumaan häiriötilanteisiin valmiussuunnitelmien ja toiminnan etukäteisvalmistelujen avulla. Varautumisen tarkoituksena on varmistaa kunnan keskeisten tehtävien hoitaminen mahdollisimman häiriöttömästi kaikissa tilanteissa.

Varautuminen Iisalmen kaupungissa

Varautumisen perustaksi on laadittu Iisalmen kaupungin riskiarvio, jossa on kartoitettu suurimmat riskit eli häiriötilanteet. Varautumissuunnittelua johtaa ja valvoo kaupunginhallitus ja kaupunginjohtaja. Hallintojohtaja koordinoi häiriötilanteiden johtoryhmän toimintaa ja sekä on turvallissuden ja rikoksen torjunnan yhdyshenkilö.

Toimintayksiköt varautuvat häiriötilanteisiin omilla varautumissuunnitelmillaan, kaupungin henkilöstölle tehdyillä pelastussuunnitelmilla, resurssoinnilla ja harjoittelulla.

Kuntalaisten varautumisvelvollisuus eli kotivara

Kuntalaisilla tulee olla kotivara 72 tunnin varautumissuosituksen mukaan jokaisessa kodissa pitää olla valmius selvitä itsenäisestihäiriötilanteessa ainakin 3 vuorokautta. Kotivaraan kuuluu sellaisia tarvikkeita, joita tarvitaan päivittäin, kuten vettä ja ruokaa.

Iisalmen kaupungin tärkeät toiminnot

Häiriötilanteissa Iisalmen kaupungin johtaminen turvataan. Häiriötilanteiden hallinta edellyttää oikea-aikaista ja joustavaa reagointia sekä tiivistä yhteistyötä johtamisen, tilannekuvan ja viestinnän välillä.

Huoltovarmuuden perustavoitteena on kuntatalaisten toimeentulon, talouselämän ja maanpuolustuksen kannalta välttämättömien taloudellisten toimintojen ja teknisten järjestelmien toimivuuden turvaaminen vakavissa häiriöissä. Huoltovarmuuskeskus koordinoi ja ylläpitää valtakunnallisesti huoltovarmuutta.

Väestön toimintakyky ja hyvinvointi turvataan ylläpitämällä keskeiset palvelut. ihmisten on saatava kaikissa tilanteissa toimintakyvyn ja hyvinvoinnin kannalta kiireelliset ja välttämättömät palvelut asuinpaikasta ja vuorokauden ajasta riippumatta.

Riskien hallinta

Riskien hallinta tarkoittaa järjestelmällistä ja ennakoivaa tapaa tunnistaa, analysoida ja hallita uhkia. Riskien hallinta on osa normaalia kaupungin toiminnan suunnittelua, seurantaa ja päätöksentekoa. Riskien arviointi kytkeytyy kiinteästi vuosittaiseen toiminnan suunnittelu- ja seuranta- ja raportointiprosessiin.

Häiriötilanteen hallinta

Häiriötilanteissa kaupungin toimintaa johtaa kaupunginjohtajan johdolla häiriötilanteiden johtoryhmä. Hallintosäännössä on häiriötilanteiden toimivaltuudet kaupunginjohtajalla ja kaupunginhallituksella.

Johtosuhteet, organisaatiot ja vastuunjako säilytetään häiriötilanteissa mahdollisimman muuttumattomina kaikissa tilanteissa.

Kaupungilla on kriisiviestintäohje. Häiriötilanteessa avataan kaupungin verkkosivuille osio viestintään ja verkkosivujen kevytversio on myös käytettävissä. Viestinnässä varaudutaan tilanteisiin, joissa sähköä ei ole ja tietoverkot eivät toimi.

Häiriötilanteen vaatiessa taloudellisia resursseja laaditaan lisämäärärahoista kriisibudjetti kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. Tärkeimpien toimintojen ja väestönsuojeluorganisaation tehokkaan työskentelyn turvaamiseksi varoja keskitetään ja vähemmän tärkeitä toimintoja supistetaan.

Pelastuslaitos huolehtii alueellaan kuntalaisten varoittamisesta vaara- ja onnettomuustilanteissa. Normaalioloissa keskeisiä kuntalaisten suojamisen keinoja ovat suojautuminen asuin- ja muihin sisätiloihin sekä evakuointi.

Väestönsuoja on ensisijaisesti tarkoitettu väestön suojaamiseen sotilaallisen hyökkäyksen aikana. Väestönsuoja tulee voida ottaa käyttöön 72 tunnin kuluessa viranomaisen käskystä.

Voit lukea Iisalmen kaupungin varautumisohjeen kokonaisuudessaan alla olevasta linkistä.

Esimerkiksi pitkittynyt sähkökatko voi aiheuttaa tilanteen, jonka takia yhteiskunnan tarjoamat palvelut häiriintyvät tai jopa keskeytyvät. Kodeissa tulisi varautua pärjäämään itsenäisesti ainakin kolme vuorokautta häiriötilanteen sattuessa.

Varmista, että kotoasi löytyy

• riittävästi juomavettä ja ruokaa
• välttämättömät lääkkeet
• käteistä rahaa
• taskulamppu ja paristoja
• varavirtalähde
• paristokäyttöinen radio
• ruokaa myös lemmikeille

72 tuntia – varautumissuositus kotitalouksille

72 tuntia on viranomaisten ja järjestöjen laatima varautumissuositus kotitalouksille. Tutustu varautumissuositukseen ja pyri varautumaan erilaisiin häiriötilanteisiin sen neuvojen mukaisesti. Voit myös miettiä, onko omassa lähipiirissäsi esimerkiksi ikääntyneitä henkilöitä, joiden kotitalouden varautumistilannetta tulisi tarkastella yhdessä.

Etukäteisvarautuminen ja myös oman mukavuuden varmistaminen tekevät talven sähkökatkoista miellyttävämpiä. Varautumiskävely on yksi tapa varmistaa, että jokainen perheenjäsen löytää sähkökatkossa tarvittavat asiat helposti. Sähkökatko voi sattua silloinkin, kun lapsi on yksin kotona.

Varautumiskävelyssä on kyse siitä, että kävellään kotona katsomassa, mistä löytyvät esimerkiksi paristokäyttöinen radio ja pullovesi sekä muut sähkökatkoissa tarvittavat tavarat. Idea on tuttu työpaikkojen turvallisuuskävelyistä, mutta nyt lähtökohtana on varautuminen. Kävelyn aikana huomataan myös, puuttuuko jotain.

• Varautumalla ennakolta helpotat omaa arkeasi ja toimit turvallisesti myös sähkökatkon aikana. 
• Energiansäästö arjessa ja hyvä varautuminen sähkökatkoihin auttaa meitä kaikkia.
• Sähköä säästämällä pienennetään sähköpulan riskiä.

Mistä sähköpula johtuu?

Sähköpula syntyy, kun sähkön tuotanto ja tuonti Suomeen eivät riitä kattamaan sähkön kulutusta. Tällöin sähköä joudutaan säästämään. 

Sähköpulan riskiä pystytään pienentämään, kun käytämme sähköä säästeliäästi. Kulutus on korkeimmillaan arkiaamuisin ja alkuillan tunteina. 

Kantaverkkoyhtiö Fingrid pyrkii toteuttamaan mahdolliset sähkökatkot hallitusti ja tiedottamaan niistä ennakkoon. Alueelliset sähkökatkot voivat kestää 1-2 h. Katkojen todennäköinen ajoitus on klo 8–10 ja klo 17–19 välillä, jolloin kulutus on suurimmillaan. Yhteiskunnan tärkeät toiminnot kuten sairaalat pyritään aina rajaamaan sähkökatkojen ulkopuolelle. Sähkökatkoja voi tulla myös äkillisesti. 

Mistä löydän tietoa sähkökatkoista?

• Kiertävistä alueellisista sähkökatkoista tiedottaa sähköyhtiöt. Vedenjakeluun liittyvistä asioista tiedottavat Iisalmen Vesi ja alueelliset vesiosuuskunnat. 
• Yle Radio Suomi ja muut uutismediat ohjeistavat kuntalaisia. Yle Radio Suomen taajuus Iisalmessa on 96,5 Mhz.
• Iisalmen kaupunki tiedottaa iisalmi.fi-verkkosivulla ja Facebookissa
• Savon Voima tiedottaa sähkökatkoista ja häiriöistä verkkosivuillaan sekä facebookissa

Lisätietoja

Vaara- ja hätätilanteissa viranomaiset varoittavat väestöä uhkaavasta, välittömästä vaarasta yleisellä vaaramerkillä ja vaaratiedotteella. Yleinen vaaramerkki annetaan ulkohälyttimien välityksellä tai taajamien ulkopuolella kulkuneuvoon asennetuilla liikkuvilla hälyttimillä. 

Yleinen vaaramerkki on yhden minuutin pituinen nouseva äänimerkki (7 sekuntia) ja laskeva äänimerkki (7 sekuntia) tai kuuluttamalla annettu varoitus.

Vaara ohi -merkki on minuutin mittainen tasainen äänimerkki. Se ilmoittaa, että uhka tai vaara on ohi.

Kokeilumerkki on 7 sekunnin pituinen tasainen ääni, (joka kuukauden ensimmäinen maanantai klo 12:00).

Toimi näin, kun kuulet yleisen vaaramerkin 

• Siirry sisälle 
• Sulje ovet, ikkunat, tuuletusaukot ja ilmanvaihto 
• Avaa radio ja odota rauhallisesti ohjeita 
• Vältä puhelimen käyttöä (myös soittoa numeroon 112), etteivät linjat ruuhkaudu 
• Pysy sisällä 
• Älä poistu alueelta, ettet joudu matkalla vaaraan 
• Suojautuminen sisätiloihin ja ohjeiden mukainen toiminta vaaratilanteessa on ensimmäinen ja yleensä riittävä suojautumistapa. Jokaisen tulee tunnistaa yleinen vaaramerkki ja osata toimia oikein sen kuultuaan. 

Väestönsuojeluun turvaudutaan sodan tai sodan uhkan aikana.

Väestönsuojelutehtäviä ovat muun muassa  

• väestön varoittaminen 
• evakuointi  
• suojaaminen väestönsuojiin 
• sammutus- ja pelastustoiminta  
• lääkintähuolto

Väestönsuojelun suunnittelu ja varautuminen on osa kaikkien viranomaisten tehtäviä. Viranomaiset kouluttavat ja varaavat henkilöstöä poikkeusolojen tehtäviin sekä huolehtivat johtamis-, valvonta- ja hälytysjärjestelmien rakentamisesta ja ylläpidosta. 

Väestönsuojat antavat väestölle suojaa erityisesti sotilaallista uhkaa. Väestönsuojat suojaavat räjähdys- ja sirpalevaikutuksilta, rakennusten sortumilta, paineaalloilta, säteilyltä sekä terveydelle vaarallisilta aineilta. Väestönsuojiin suojautuminen ei ole monessa tilanteessa ensimmäinen toimenpide, vaan väestö siirretään aina ensisijaisesti turvallisemmalle alueelle. 

Suurin osa väestönsuojista on kiinteistökohtaisia väestönsuojia. Näitä rakennetaan normaalin rakentamisen yhteydessä, ja useampaa taloa varten voi olla myös yhteissuojia. Oman kiinteistökohtaisen tai lähimmän yleisen väestönsuojan tiedot löytyvät kiinteistön pelastussuunnitelmasta.

Väestönsuojista vastaavat rakennusten omistajat ja haltijat. Harvaan asutuilla alueilla, maaseudulla ja omakotialueella ei yleensä ole väestönsuojia, eikä asukkailla ole osoitettua suojapaikkaa, joten suojatoimista vastaavat asukkaat itse. Näilläkin alueilla viranomaiset huolehtivat pelastuslaitoksen mukaan väestön suojaamiseen tarvittavista toimenpiteistä poikkeusoloissa mm. siirtämällä väestöä tai osoittamalla suojapaikan lähialueelta.

Väestönsuoja tulee pitää sellaisessa kunnossa, että se voidaan ottaa käyttöön 72 h kuluessa.

Kaasuvaaratilanteessa ja säteilytilanteessa annetaan yleinen vaaramerkki.

Kaasuvaara

Jos olet jos sisätiloissa ja haistat kaasua 

• Paina märkä vaate suun eteen ja hengitä sen läpi.
• Siirry ja pysyttele yläkerroksissa, jos mahdollista.
• Kuuntele rauhassa radiota ja odota kunnes vaara on ohi.

Jos olet ulkona, etkä pääse sisälle 

• Pyri kaasupilven alta sivutuuleen.
• Siirry mahdollisimman korkealle, esimerkiksi mäen päälle.
• Käytä märkää vaatetta, ruohoa, turvetta tai sammalta suun edessä ja hengitä sen läpi.

Säteilyvaara

Säteilytilannetta valvotaan jatkuvasti koko maassa. Säteilytilanteen erittäin pienetkin muutokset havaitaan heti ja niistä tiedotetaan välittömästi.

• Siirry sisätiloihin. Tiivistä ovet, ikkunat, tuuletusaukot (teippi, pyyhe, vaatteet) ja sulje ilmastointi. Estät radioaktiivisen aineen pääsyn sisätiloihin. Siirry rakennuksen/huoneiston keskiosiin. Maan alle rakennetussa, tiiviissä ja ikkunattomassa kellarissa on paras suoja. 
• Suojaa vesi ja ruoka – myös eläinten. Pakkaa elintarvikkeet tiiviisiin astioihin tai muovipusseihin. Siirrä tiiviisti pakatut elintarvikkeet jääkaappiin tai pakastimeen, koska ne suojaavat tehokkaasti radioaktiiviselta pölyltä. Suojaa myös eläinten ruoka, rehuvarasto ja vesi .
• Lue, kuuntele ja etsi lisäohjeita sekä seuraa mediaa.
• Varaudu ottamaan joditabletti. Ota joditabletti vasta viranomaisten kehotuksesta, jonka kuulet radiosta tai televisiosta. Joditabletit ehkäisevät radioaktiivisen jodin kertymistä kilpirauhaseen, mutta ne eivät anna muuta suojaa säteilylle. Varaudu hankkimalla niitä etukäteen apteekista. Joditabletteja ei saa/voi lähteä enää vaaratilanteessa noutamaan. 
• Lisäohjeita saat mm. pelastusviranomaisilta, poliisilta, sisäministeriöstä, Säteilyturvakeskuksesta, yleensä kaikista tiedotusvälineistä esim. radio, televisio, Internet, Yleisradion teksti-TV:n sivuilta 868 (Pelastustoimi) ja 867 (Säteilyturvasivut).

Suhtaudu varauksella sosiaalisen median julkaisuihin ja varmista niiden alkuperä.

Pakko mennä ulos – onko?
Harkitse tarkkaan, onko sinun aivan pakko mennä ulos.
Jos päädyt tähän ratkaisuun, niin pukeudu tiiviiseen koko vartalon, ihon peittävään asuun. Käytä esim. sadevaatteita. Käytä hengityssuojainta, pyyhettä, paperia estämään radioaktiivisten hiukkasten pääsy keuhkoihin. Palatessasi huuhtele sadevarusteet jo ulkopuolella (jos mahdollista). Riisu kaikki vaatteet sisälle tullessasi eteiseen, sulje eteinen ja siirry peseytymään huolellisesti.