Ylä-Savon musiikkiopisto on alueellinen oppilaitos, joka järjestää alueellaan laajan oppimäärän mukaista musiikin taiteen perusopetusta, musiikin valmentavaa opetusta ja varhaisiän musiikkikasvatusta. Opisto toimii Iisalmessa, Kiuruvedellä, Pielavedellä, Sonkajärvellä ja Vieremällä.
Katso musiikkiopiston esittelyvideo!
Oppilaaksi musiikkiopistoon
Ilmoittautuminen
Musiikkiopistoon ilmoittautuminen tapahtuu Wilmassa. Ilmoittautumiseen et tarvitse Wilma-tunnuksia.
Lue lisää alta opiskelusta musiikkiopistossa perustasolla, avoimella linjalla sekä muskariryhmistä.
Musiikin perustaso
Musiikkiopiston perustason opinnot aloitetaan pääsääntöisesti peruskouluiässä.
Voit pyrkiä opiskelemaan seuraavia aineita: piano, kantele, kitara, sähkökitara, sähköbasso, lyömäsoittimet, viulu, alttoviulu, sello, huilu, nokkahuilu, klarinetti, saksofoni, trumpetti, pasuuna, baritonitorvi, käyrätorvi, tuuba, oboe, ukulele ja laulu.
Pääaineen, soitto tai laulu, lisäksi opintoihin kuuluu musiikin hahmotuksen eli teorian opiskelu sekä osallistuminen yhteismusisointiin kuten kuoroihin, orkestereihin ja säestykseen.
Lapsille ja nuorille tarkoitettuihin musiikkiopiston perustason opintoihin on jatkuva haku. Varmimmin opiskelupaikan saa, kun ilmoittautuu seuraavalle lukukaudelle edellisenä keväänä. Soitto-opinnot aloitetaan pääsääntöisesti peruskouluiässä.
Pääsykokeet järjestetään tarvittaessa. Musikaalisuustestin lisäksi kokeessa arvioidaan hakijan motivoituneisuutta sekä soveltuvuutta toivotun soittimen (tai laulun) opiskeluun. Tilaisuudessa esitetään laulu- tai soittonäyte. Ilmoittautumisessa annetuista tiedoista muodostuu musiikkiopiston oppilasrekisteri.
Avoin linja
Avoin opetus on tarkoitettu pääasiassa aikuisille. Avoimessa opetuksessa ei ole ikärajoja eikä pääsykoetta. Mukaan otetaan ilmoittautumisjärjestyksessä. Oppilaaksioton edellytyksenä on, että valitun soittimen opettajalla on tilaa lukujärjestyksessä.
Avoimessa opetuksessa voi tehdä samat tasosuoritukset kuin perus -ja opistotasolla, mutta suorituspakkoa ei kuitenkaan ole.
Lukukausimaksu on 350e/kausi, mikä oikeuttaa 15×30 minuutin opetuskertaan yhdessä pääaineessa, teoria opetukseen sekä yhteismusiikkiin osallistumisen. Avoimeen opetukseen ei sovelleta sisar- tai muita alennuksia.
Maksettuja lukukausimaksuja voidaan palauttaa vain poikkeustapauksissa, kuten esimerkiksi pitkäaikaisen sairauden vuoksi tai paikkakunnalta muuton vuoksi. Opettajalla ei ole velvoitetta korvata oppilaasta johtuvia poissaoloja.
Musiikkiopistolta voi vuokrata soittimen, mikäli sellainen on vapaana. Soitinlaina on 30e/kausi.
Varhaisiän musiikkikasvatus
Ylä-Savon musiikkiopisto järjestää varhaisiän musiikkikasvatusta, tuttavallisemmin muskaria, Iisalmessa, Kiuruvedellä, Sonkajärvellä ja Vieremällä. Muskari on tarkoitettu alle kouluikäisille noin 0-6 -vuotiaille ja musiikin valmentava opetus noin 6-10 –vuotiaille lapsille. Opetusta on 45min/vko, 35 krt/lukuvuosi. Lukukausimaksu on 85e/syksy ja 85e/kevät. Jos lapsia on perheestä useampi, sisaralennus on 25%.
Kaikilla muskaritunneilla tutustutaan monipuolisesti musiikin maailmaan ilon ja elämyksien siivittämänä. Muskarissa opitaan musiikin perustaitoja laulaen, leikkien, loruillen, rytmitellen, liikkuen ja kuunnellen. Muskari kehittää sosiaalisia taitoja, herättelee luovuutta ja tukee kehitystä kokonaisvaltaisesti. Se auttaa rakentamaan hyvää musiikkisuhdetta ja tervettä itsetuntoa. Opetukseen sisältyy esiintyminen vähintään kerran lukukaudessa. Ohjelmisto sisältää niin uusia, kuin tuttujakin lauluja ja loruja!
Masumuskari: odottavalle äidille noin raskausviikolta 20 alkaen
Masumuskaria ei järjestetä joka lukuvuosi. Sikiön kuuloaisti alkaa toimia jo noin 16 raskausviikolta ja ääniin reagoiminen noin viikolla 26. Masumuskarissa avataan yhteyttä äidin ja lapsen välille musiikin, laulun, soiton ja liikkeen avulla. Ryhmässä saadaan vertaistukea, sekä harjoitellaan lauluja, jotka ovat sitten valmiina käyttöön ja lapsellekin ennestään tuttuja syntymän jälkeen. Lisäksi rentoudumme, haemme hyvää mieltä ja oloa, sekä tutustumme synnytyslauluun. Synnytyslaulun tarkoituksena on toimia äidin työkaluna rentoutumisessa synnytyksen aikana. Siinä ei tarvita laulutaitoa, vaan oman äänen käyttämistä harjoitellaan kehon rentouttamiseen. Syntymän jälkeen ryhmässä jatketaan vauvan kanssa.
Vauvamuskarit: 0-1 -vuotiaat
Vauvamuskarissa koetaan ja tehdään musiikkia yhdessä vanhemman ja muun ryhmän kanssa. Uteliaisuus musiikkia ja äänimaailmaa kohtaan herää. Muskarista saadaan aineksia lapsen ja vanhemman välisen vuorovaikutuksen kehittämiseen ja työkaluja omaan arkeen lapsen kanssa. Muskari tukee lapsen kehitystä monin tavoin, esimerkiksi puheen, ajattelun ja sosiaalisien taitojen kehittymisen osalta. Soitto- tai laulutaitoja ei tarvita, sopii kaikille!
Taaperomuskarit: 1-2 -vuotiaat
Taaperoikäisten muskarissa koetaan musiikin ilo leikinomaisesti. Ryhmissä harjoitellaan tapoja liikkua musiikin mukana, soitetaan rytmi- ja laattasoittimia, lauletaan, kuunnellaan ja loruillaan. Musiikillista maailmankuvaa avarretaan eri aistien avulla tutkimalla ja kokeilemalla, kielelliseen kehitykseen saadaan tukea lauluista ja loruista. Musiikin elementtejä opitaan vastakohtaparien (hiljainen/voimakas, hidas/nopea jne) avulla. Lapsi käy muskarissa aikuisen kanssa. Soitto- tai laulutaitoja ei tarvita, sopii kaikille!
Leikki-ikäisten muskarit: 3-6 -vuotiaat
Leikki-ikäisten ryhmissä liikumme sadun ja mielikuvituksen maailmassa, lapsen ajatusmaailmasta käsin musiikin mahdollisuuksia tutkien. Eri taiteenlajit integroituvat opetuksessa luovasti musiikin, oman keksimisen ja ohjauksen mukana. Ryhmissä käytetään monipuolisesti erilaisia rytmi- ja laattasoittimia, kanteleita, pianoa, ukuleleja sekä nokkahuiluja. Tutustumme mahdollisuuksien mukaan myös muuhun musiikkiopiston toimintaan.
Soittomuskari: 5-6 -vuotiaat
Soittomuskari on toiminnaltaan samankaltaista kuin leikki-ikäisten muskarikin, mutta lisäksi vuoden aikana syvennytään tutustumaan ja soittamaan tiiviimmin kanteletta, rumpuja, ukulelea sekä nokkahuilua. Tavoitteena on oppia soittamisen alkeita, oikeat soittoasennot sekä muutamia helppoja lauluja soittimilla itse säestäen. Tärkeintä on musiikista ja yhdessä tekemisestä nauttiminen!
Musiikin valmentava opetus: 6-7 -vuotiaat
Musiikin valmentavaa opetusta ovat soitinesittelymuskari, pianomuskari,kantelemuskari ja ukulelemuskari. Ryhmien tarjonta voi vaihdella vuosittain. Opetuksen tarkoituksena on tutustua erilaisiin soittimiin ja musiikkiopiston toimintaan, saada valmiuksia soittoharrastuksen aloittamiseen ja oppia soittamisen alkeita. Ryhmissä opitaan musiikkia elämyksien ja kokemuksellisuuden avulla. Leikinomaisuus on edelleen vahvasti läsnä ja muskarin työtavat (laulu, leikki, loru, rytmi, liike, kuuntelu) tekevät oppimisesta hauskaa!
Pianomuskari (5-7 -vuotiaat)
Tavoitteena tutustuttaa lasta soittimen pariin ja perehdyttää pianonsoiton alkeisiin. Musiikkileikkikoulun työtavat ja tavoitteet ovat edelleen vahvasti mukana opetuksessa; joka toinen viikko olemme yhdessä ryhmässä (45 min) ja joka toinen viikko 15 minuuttia pareittain. Tällöin soitamme pianoläksyjä ja etsimme oikeat soittoasennot. Kotona olisi hyvä olla piano. Ryhmään mahtuu 6 lasta.
Soitinesittelymuskari (6-8 -vuotiaat), Soitinkaruselli
Soitinkarusellissa pääset tutustumaan huiluun, kanteleeseen, selloon ja vaskipuhaltimiin. Opetus tapahtuu pienryhmissä, esimerkiksi kaverin kanssa pareittain. Kevätlukukauden ajaksi pääset soittamaan sitä soitinta, josta pidit eniten. Ryhmä on suunnattu 6-8 -vuotiaille. Karusellissa pyörivät soittimet saattavat vaihdella vuosittain.
Kuorot ja orkesterit
Lapsikuoro Allegretto
Kuoro kokoontuu tiistaisin klo 17.30-18.30 Iisalmen kulttuurikeskuksen Karl Collan -salissa. Kuoro on tarkoitettu kaikille laulamisesta kiinnostuneille 1-6 -luokkalaisille, eikä siihen ole pääsykoetta. Kuoroa johtaa Marjukka Huttunen. Osallistumismaksu on 40 € / lukukausi, musiikkiopiston oppilaille kuoro on ilmainen.
Tervetuloa mukaan!
Nuorisokuoro Allegro
Harjoitukset Iisalmen kulttuurikeskuksen Karl Collan -salissa tiistaisin klo 15.30-17.30. Nuorisokuoro Allegro on perustettu vuonna 1997. Sen kotikaupunki on Iisalmi. Kuorossa on 30-40 yläkoulu- ja lukioikäistä laulajaa. Kuoroa johtaa musiikinlehtori Susanna Alajuuma-Kettunen ja koreografina liikunnanlehtori Kati Tenhunen.
Kuoro on koulujen ja Ylä-Savon musiikkiopiston yhteistyökuoro. Se perehdyttää nuoria moniääniseen kuorolauluun ja kouluttaa laulajia käyttämään ääntään ja ilmaisemaan itseään kokonaisvaltaisesti.
Ohjelmisto on monipuolista: rapista kansanmusiikkiin ja hengellisestä populaarimusiikkiin, taidemusiikkia unohtamatta. Kuoro esiintyy myös pienryhmänä, jonka nimi on Allegro Piccolo.
Nuorisokuoro Allegro järjestää konsertteja, esiintyy erilaisissa tapahtumissa ja osallistuu kilpailuihin. Nuorisokuoro Allegro on laulanut Iisalmessa Kulttuurikeskuksessa, kirkoissa, kouluissa, Art Annassa, Raatihuoneella, Luma-keskus Majakassa, uimahallissa, Olvi-hallissa, pankeissa ja torilla. Allegro on laulanut linja-autossa, laivassa ja lentokoneessa.
Kuoron kansainväliseen yhteistyöhön ovat kuuluneet esiintymiset muun muassa Ruotsissa (Nyköping), Saksassa (Lüneburg), Yhdysvalloissa (New York ja Washington) ja Thaimaassa (Bangkok). Kuoron toiminnan tavoitteena on myös kansainvälisyyskasvatus, josta hyvänä esimerkkinä on kuoron kummiopiskelija Bangkokissa.
Puhallinorkesterit
Puhallinorkesterit toimivat yhteistyössä Iisalmen kansalaisopiston kanssa
Kulttuurikeskuksen Eino Säisä -salissa maanantaisin, johtajana Heli Nissinen
Yhtye- ja kamarimusiikkiryhmät
toimivat erikseen sovittavan lukujärjestysten mukaan. Tiedustelut aine-opettajilta.
Lukukausimaksut
Aikuisosasto €/lukukausi
Oppitunti 45 min 275€
Oppitunti 30 min 210€
Avoin opetus
Oppitunti 15x30min tai 10x45min -avoimella linjalla ei alennuksia 350€
Musiikkiopisto
Oppitunti 60 min 250€
Oppitunti 45 min 210€
Oppitunti 30 min 155€
Sivuaine 155€
Soitinvalmennus ja soitinryhmät (pariopetus) 135€
Soitinryhmät 85€
Kirjaamismaksu uusille oppilaille 30€
Sisaralennukset
2. oppilas 25%
3. oppilas 50%
sivuaineen osalta 25%
Musiikkileikkikoulu
Perhemuskari, 2 lasta tai enemmän 140€
Muut ryhmät 85€
sisaralennus 25%
Muut maksut
Yksityinen tasosuoritus 60€
Muu ryhmäopetus (muha) 50€
Soitinvuokra
Opiston oppilaat 30€
Ulkopuoliset vuokraajat (sis.alv) 60€
Materiaalimaksu/lukuvuosi 5€
Kuorot
Allegro 60€
Allegretto 40€
Opetettavat aineet
Solistiset aineet: Piano, kantele, kitara, sähkökitara, sähköbasso, lyömäsoittimet, viulu, alttoviulu, sello, huilu, nokkahuilu, klarinetti, saksofoni, trumpetti, pasuuna, alttotorvi, baritonitorvi, käyrätorvi, tuuba ja laulu
Yleiset aineet: Musiikin perusteet 1 – 7
Alla on lista julkaistuista soitinesittelyistä. Klikkaamalla soittimen nimeä pääset katsomaan videon:
Jousisoittimet
Ylä-Savon musiikkiopistossa annetaan opetusta seuraavissa jousisoittimissa: viulu, alttoviulu ja sello. Suositeltava aloitusikä näissä instrumenteissa on 5-8 vuotta, mutta toki soiton voi aloittaa myöhemminkin, vaikka aikuisiällä.
Viulu on jousisoitinperheen pienin ja korkeaäänisin jäsen. Sinfoniaorkesterissa viulut muodostavat suurimman soitinryhmän.
Alttoviulu on viulua hieman kookkaampi ja näin myös äänialaltaan viulua matalampi soitin. Soittotekniikaltaan alttoviulu vastaa lähestulkoon viulun tekniikkaa, joten viulunsoiton opinnot voi halutessaan myöhemmin vaihtaa alttoviuluun.
Sello on jousiperheen toiseksi suurin jäsen. Suuren kokonsa vuoksi se poikkeaa soittotekniikaltaan viulusta. Soittaja istuu ja pitää selloa jalkojensa välissä ja se tuetaan maahan pohjassa olevan piikin avulla. Sellon tumman ja matalan äänen ansiosta se vastaa orkesteri- ja kamarimusiikissa bassolinjasta, mutta on myös erinomainen soolosoitin.
Ylä- Savon musiikkiopiston oppilailla on mahdollisuus vuokrata musiikkiopistolta opettajan avustuksella sopivan kokoiseksi todettu soitin. Täysikokoisiin instrumentteihin siirryttäessä suosittelemme oman soittimen hankkimista.
Jousisoittimet tarjoavat soittajalleen monipuolisia mahdollisuuksia eri musiikkilajeissa niin soolo- kuin yhteissoitonkin puitteissa. Yksityistuntien lisäksi jousisoittajien opintoihin kuuluu taitojen karttuessa yhteissoittoa esimerkiksi jousiorkesterissa. Soittaminen antaa soittajalleen mieleenpainuvia ja upeita elämyksiä. Parhaimmillaan se voi johtaa elinikäiseen harrastukseen tai jopa ammattiin.
Vaskipuhaltimet
Kaikissa vaskisoittimissa on yhteinen äänenmuodostus, jota kutsutaan päristelyksi. Päristelyssä huulet ovat napakasti toisiaan vasten ja ilma puhalletaan pienestä aukosta keskeltä huulia, siten että huulet alkavat värähtelemään keskenään. Tämä pärinä jalostuu ääneksi, kun huulille asetetaan kevyesti vaskisoitin.
Trumpetti on vaskisoitin perheen pienin mutta myös vanhin jäsen. Se on äänialaltaan kaikista korkein ja pääseekin usein orkestereissa soittamaan melodiaa.
Pasuuna on ainoa vaskisoitin missä ei ole venttiileitä, vaan äänenkorkeutta säädellään liikuttelemalla slaidia (suoraa putkea torven edessä). Äänialaltaan pasuuna soi oktaavin matalammalta kuin trumpetti. Pasuunaa käytetään paljon myös kevyemmässä musiikissa.
Käyrätorvi, jossa on nimensä mukaisesti montaa käyrää ja mutkaa. Jos käyrätorven suoristaisi yhdeksi suoraksi putkeksi, olisi se mitaltaan n. 3-5m pitkä. Käyrätorvessa on erittäin monipuolinen ja laaja ääniala ja sitä käytetäänkin paljon elokuvamusiikissa luomaan eri tunnelmia.
Tuubaperheen muodostavat pienimmästä suurimpaan alttotorvi, tenoritorvi, baritonitorvi ja tuuba. Ne on keskenään samannäköisiä mutta erikokoisia. Alttotorvi soveltuu pienen kokonsa puolesta erittäin hyvin ensimmäiseksi soittimeksi ja siitä voi hyvin luontevasti edetä sitten isompaan kokoon.
Opetussuunnitelma
Musiikin laajan oppimäärän mukaisen taiteen perusopetuksen tehtävänä on luoda edellytykset hyvän musiikkisuhteen syntymiselle. Tavoitteena on, että oppilas kehittää musiikillista osaamistaan ja iloitsee oppimisestaan. Opetus antaa valmiuksia musiikin itsenäiseen harrastamiseen ja oppilaan tavoitteiden mukaiseen musiikkiopintojen jatkamiseen muilla koulutusasteilla.
Taiteen perusopetuksen musiikin laaja oppimäärä jakautuu perus- ja syventäviin opintoihin. Päättötodistuksen saadakseen oppilaan on osoitettava saavuttaneensa laajan oppimäärän tavoitteet ja opintokokonaisuuksissa määritellyt sisällöt.
Perustason tavoitteena on suorittaa tasosuoritukset 1,2 ja 3 solistisessa pääaineessa sekä musiikin hahmotuksen eli teorian kurssit 1-4. Musiikkiopistotason eli syventävien opintojen tavoitteena d-kurssin suoritus pääaineesta sekä musiikin hahmotuksen kurssit 5-7. Lisäksi opintoihin kuuluu osallistumista yhteismusisointiin, kuten kuorot tai orkesterit.
Lue lisää opintojen sisällöstä musiikkiopiston opetussuunnitelmasta.
Lue lisää soittimien ja laulun tasosuorituksien sisällöistä. Sisällöt vaihtelevat eri soittimien välillä. Lisätietoja voi kysyä opettajilta.
Ota yhteyttä
Opettajat
E-mail: etunimi.sukunimi@iisalmi.fi
musiikin perusteiden opettaja Katja Aminoff-Tyni, puh 040 661 8885
Musiikkiopiston Wilma
Ylä-Savon musiikkiopistossa on käytössä Wilma. Viestittely opettajan kanssa, tuntien siirrot, perumiset, tiedotteet ja kaikki muu opetuksen sujumisen kannalta oleellinen tieto on Wilmassa. Sieltä näet myös lapsesi edistymisen ja tarvittaessa läksytkin. Varmista, että saat tiedot, joita tarvitset. Puuttuvat tunnukset saat toimistosta sari.ryhanen@iisalmi.fi
Musiikkiopiston somet
Seuraa meitä somessa!
Musiikkiopiston konserttitarjonta on laajaa, oppilaiden soitinkohtaisista soittajaisista aina iltamusiikkeihin, joissa eri soittimien oppilaat näyttävät osaamistaan. Oppilaskonsertteihin on pääsääntöisesti yleisöllä vapaa pääsy. Lisäksi musiikkiopisto järjestää lipunmyynnillisiä konsertteja kuten laadukkaita torstaiklassisia sekä suuren suosion saaneita Viihdeorkesterin konsertteja.
Parhaiten saat tiedot tulevista konserteista Iisalmi ja tienoot tapahtumasivulta tai somesta!
Hankkeet
Ylä-Savon musiikkiopiston opetussuunnitelman mukaan:
Musiikin perusopetuksen tehtävää toteutetaan yhteistyössä muiden taidekasvatusta antavien oppilaitosten ja tahojen kanssa paikallisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti.
Ylä-Savon musiikkiopiston kansainvälinen toiminta on erittäin vilkasta ja voit tutustua siihen alla käynnissä olevista ja päättyneistä hankkeista.
Käynnissä olevat hankkeet
1. Erasmus+ KA2- hanke “A.L.C.H.E.M.I.A.” hyvien käytäntöjen vaihtamiseksi
2. Erasmus+ KA1- hanke Opettajien täydennyskoulutushanke “Omia oivalluksia opetussuunnitelmaan”
3. Erasmus+ akkreditointi eli vuosien 2021 – 2027 mittainen Ylä-Savon musiikkiopiston eurooppalainen kehityshanke
Päättyneet hankkeet
Yhteisopettajuus 2019-2021
Ylä-Savon musiikkiopistossa toteutettiin vuosien 2019–2021 aikana Opetushallituksen erityisavustuksen turvin YHTEISOPETTAJUUSHANKE.
Musiikkiopistossa opetus on usein yksinäistä puurtamista: opettajilla on omat oppilaansa ja oma vastuunsa heistä. Yhteistyö kollegojen kesken jää usein vähäiseksi. Yhden opettajan kanssa työskentely kaventaa myös oppilaan oppimista verrattuna tilanteeseen, jossa virikkeitä oppimiseen saadaan useammalta ammattilaiselta. Jatkuva työelämän muutos vaatii opettajilta yhä enemmän yhteistyötä ja tähän haimme kokemuksia yhteisopettajuudesta, mikä tarkoittaa sitä, että kaksi tai useampi kasvattaja tekevät suunnittelutyötä ja opettavat samoja oppilaita. Hankkeessa toteutettiin seuraavat toimenpiteet:
- Kuvataidemuskarit (muskariopettajan ja Iisalmen kuvataidekoulun opettaja yhteistyö muskaritunneilla).
- Opettajat mukana muusikkoina ja apuopettajina yhteismusiikkiryhmissä, bändissä ja orkesterissa.
- Äänenkouluttaja mukana kuorotunnilla.
- Erilliset laululeirit, joissa oman opettajan lisäksi ulkopuolinen kouluttaja.
Alun perin oli tarkoitus tehdä opettajien yhteistyötä vieläkin laajemmin, mutta valitettavasti koronapandemia hautasi osan suunnitelmista. Opettajien yhteistoiminta etenkin orkesterisoiton ja bänditoiminnan osalta on noussut hankkeen avulla aivan uudelle tasolle. Ilahduttavaa on myös yhteistyön käynnistäminen kuvataidekoulun kanssa. Opetuksen laatua hanke on lisännyt selkeästi: laulajille on järjestynyt säestävä bändi ja orkesterissa opiskelijat ovat saaneet nauttia vieressä musisoivan oman opettajan soitosta ja neuvoista.
Rallirata syntyi muskarissa kuviskoulun opettajan Johanna Kallion vieraillessa tunnilla.
Musiikkiopiston lauluoppilas Mandi Kärkkäinen yhdessä opebändin kanssa:
OPH:n hanke 2018-2019: Musiikin perusteiden valinnanvapauskokeilu
Hankkeen tavoitteet:
1. Uudistaa musiikkiopiston opetussuunnitelmaa tarjoamalla oppilaille vaihtoehtoisia tapoja opiskella musiikin perusteita.
2. Parantaa musiikkiopiston opettajien pedagogista ammattitaitoa kouluttamalla heitä opettamaan uusia oppisisältöjä uusin menetelmin.
3. Tehdä opetussuunnitelman kehitystyötä Iisalmen kuvataidekoulun kanssa.
Mitä tehtiin?
1. Pekka Saarikorven koulutuspäivä opettajille kehorytmeistä syksyllä 2018.
2. Jukka Perkon jazzkoulutus tammikuussa 2019
3. Aleksi Kauhasen musiikkivideokurssi maaliskuussa 2019
4. Adam Vilagin sävellyskurssi toukokuussa 2019
5. Matti Vänttisen koulutus Opetussuunnitelman uudistamisesta sekä arvioinnista, syksy 2019
6. Matti Ruipon musiikkiteknologiakoulutus, syksy 2019
7. Harri Liedslen improvisaatiopaja, syksy 2019
8. Adam Vilagin ja Sanna Ahvenjärven sävellys- ja improvisaatiokoulutukset joulukuu 2019
Lisäksi uusien kurssien testausta: Omien opettajiemme Petri Herrasen ja Katja Aminoffin improvisaatio- ja sävellyspajat sekä Sanna-Kaisa Ruopan asteikkopajat, Tapani Urpasen orkesterinjohtokoulutus
Mitä saavutettiin?
Pidettyjen kurssien myöstä opettajien musiikilliset taidot ovat monipuolistuneet. Tämä on vaikuttanut opettajien työhön niin, että oppilaita on kannustettu aiempaa enemmän omaan luovuuteen ja omien sävellysten tekoon myös pääaineen tunneilla. Uusia sävellyksiä on esitetty myös oppilasilloissa aiempaa enemmän. Pitipä yksi oppilas jopa oman sävellyskonsertinkin keväällä 2019. Opetussuunnitelmassa alun perin ollut ajatus laajan vapaavalintaisen kurssitarjottimen tarjoamisesta on kohdannut realismin pienessä oppilaitoksessamme ja nyt ajatus on se, että oppilaan omia valintoja tuetaan mahdollisimman paljon oman pääaineen puitteissa. Kaikkea opetusta ei ole mahdollista toteuttaa erillisinä kursseina – vaikka hankkeen aikana onkin kokeiltu ja toteutettu sävellys- improvisointi-, orkesterinjohtoja asteikkopajakursseja. Kuoronjohto- ja musiikkivideontekokurssit toteutetaan suunnitelman mukaan vuonna 2020. Kaikille opettajille yhteiset koulutukset ovat vaikuttaneet myös niin, että kursseilla opittuja asioita, kuten sävellystä ja sovitusta, improvisointia, kehorytmiikan käyttöä on integroitu pääaineen opetukseen ja oppilaiden esityksiä myös videoitu oppimistarkoituksessa. Instrumenttiopetuksen ja musiikin hahmotuksen raja-aidat ovat näin madaltuneet. Opettajille suunnattu musiikkivideokurssi suunniteltiin ja toteutettiin yhdessä Iisalmen kuvataidekoulun kanssa. Ajatuksena oli löytää jatkossa oppilaille tarjottavalle kurssille vetäjä kuvataidekoulusta. Valitettavasti tässä ei vielä ole onnistuttu.
Opettajille suunnattuja täydennyskoulutuskursseja toteutui kahdeksan, oppilaille suunnattuja kursseja seitsemän. Aktiivisesti uusia kursseja on opettajistamme tarjonnut neljä opettajaa, lähes kaikki ovat kuitenkin koulutuksen jälkeen ottaneet pääaineen opetukseensa elementtejä saadusta koulutuksesta. Projektiin ovat osallistuneet kaikki opiston opettajat sekä erillisillä kursseilla noin viisikymmentä oppilasta. Uusia oppilaiden sävellyksiä on syntynyt joitakin kymmeniä. Saadun palautteen perusteella oppilaat ovat kokeneet musiikin hahmotusaineiden pakollisuuden poistumisen vapauttavana, toisaalta selkeän annetun opintosuunnitelman puuttuminen on hämmentänyt tarkkoihin vaatimuksiin tottuneita oppilaita ja heidän vanhempiaan. Opetussuunnitelmaan hanke vaikutti niin, että siinä hyväksytään se, että pääaineen tunnille voidaan integroida ja sen perusteella tunnistaa muitakin kuin pääaineen instrumenttitaitoja, vaikkei niitä erillisillä kursseilla ole opiskeltukaan.
Hankkeesta ja sen tuloksista on kerrottu musiikkiopiston nettisivuilla sekä Suomen musiikkioppilaitosten liiton sivuilla. Kansainvälisesti ranskalaisen Joignyn musiikkikoulun kanssa on suunnitteilla sävellysten vaihtoa ranskalaisen koulun kesäfestivaaleilla ensi kesänä. Toukokuussa on suunnitteilla lähettää opettajamme Iisalmen unkarilaiseen ystävyyskaupunkiin Peceliin vetämään improvisointikursseja paikalliselle nuorisolle.
Säveltäen Eurooppaan! -hanke
Opetushallitus myönsi vuonna 2017 Ylä-Savon musiikkiopistolle harkinnanvaraisen valtionavustuksen oppilasta omaan luovuuteen kannustavien opetusmenetelmien kehittämiseen. Hankkeeseen sisältyi sävellys- ja improvisointikoulutusta Ylä-Savon musiikkiopistossa sekä opetuksen testaamista myös opiston kansainvälisissä yhteistyöoppilaitoksissa. Hanke päättyi 31.12.2018
Hankkeeseen sisältyi kolme vierailua Ylä-Savon musiikkiopiston eurooppalaisiin yhteistyöoppilaitoksiin.
1. Ylä-Savon musiikkiopiston ryhmä osallistui 5. – 11.11. Lielvardessa Latviassa maan 100-vuotisjuhlallisuuksiin tuomall.a sinne tervehdyksen myös Ylä-Savon musiikkiopiston sävellystyöpajasta. Lisäksi viikon aikana pidettiin improvisointityöpajoja yhdessä paikallisen musiikkiopiston oppilaiden kanssa.
2. Ylä-Savon musiikkiopiston ryhmä osallistui 28.11. – 3.12.2018 Iisalmen ystävyyskaupunki Pécelin ensimmäiseen Suomi-viikkoon järjestämällä improvisointikurssin yhdessä paikallisen musiikkiopiston ja Rutafa-nuorisokuoron kanssa. Vierailua rahoitti Opetushallitus.
3. Joulukuussa 2018 musiikkiopiston ryhmä kävi Võrussa Virossa, jossa pidettiin sävellystyöpajaa yhdessä Võrun musiikkiopiston oppilaiden kanssa.
Materiaaleja
Videoita
Nordplus junior -hanke 2016 – 2017
Ylä-Savon musiikkiopistolla on lukuvuonna 2016 – 2017 käynnissä Nordplus junior -hanke, “Share Your cultural heritage by art” – jossa tuotamme eri maiden juhannusperinteitä kuvaavan pienen musikaalin yhdessä islantilaisten ja latvialaisten lasten kanssa!
Ensimmäinen tapaaminen oli Reyjavikissa Islannissa 17. – 23.10.2016. Mukana Iisalmesta oli 11 opiskelijaa ja 4 opettajaa.
Toinen tapahtuma oli Iisalmessa viikolla 9 eli 27. 2. – 3.3.2017.
Ilpo Rytkösen huikeita kuvia tapahtumasta pääset katsomaan kuvagalleriasta alapuolella.
Projektin kolmas tapahtuma oli Latvian Lielvardessa juhannuksen aikaan 18. -25.6.2017. Mukana Iisalmesta oli 4 opettajaa ja 20 oppilasta. Islannista mukana oli viisi erityisoppilasta huoltajineen sekä kolme opettajaa.
Monipuolisuutta musiikin perusopetukseen OPH:n rahoittama hanke 2016 -2017
Hankkeen tavoitteet
Hankkeen tavoitteena oli etsiä uusia tapoja opettaa musiikin perusteita monipuolisesti ja yksilöllisesti oppilasperusteista näkökulmaa tukien, mikä kannustaisi ja motivoisi oppilaita koko taiteen laajan oppimäärän suorittamiseen. Tavoitteena oli myös etsiä uusia ideoita opetukseen opettajavaihdon ja uusien opetusvälineiden avulla. Hankkeen tavoitteena oli myös vertailla musiikin perusteiden opetusmenetelmiä sekä kansallisesti että kansainvälisesti ja kehittää saatujen kokemusten perusteella malli, jolla musiikin perusteiden opetusta voidaan yksilöllistää hankkeen jälkeen nykyisten toimintamenojen puitteissa. Pyrkimyksenä oli myös löytää uusia malleja musiikin perusteiden suorittamiseen taiteen perusopetuksen laajan oppimäärän mukaisesti.
Opinnäytetyö
Hankkeen innoittamana Ylä-Savon musiikkiopiston musiikin perusteiden opettaja hakeutui suorittamaan ylempää ammattikorkeakoulututkintoa Tampereen ammattikorkeakouluun, jossa hänen opinnäytetyönsä aihe musiikin perusteiden opetuksen tutkimisesta ja kehittämisestä liittyi kiinteästä tähän hankkeeseen. Opinnäytetyö on kokonaisuudessaan löydettävissä Theseus-tietokannasta.
Käytännön toimen hankkeessa
Osa musiikkiopiston instrumenttiopettajista osallistui hankkeeseen opettamalla musiikin perusteita 15 minuuttia oppilaan soitto/laulutunnin yhteydessä. Opettajat myös tehostivat musiikin perusteiden asioiden yhdistämistä instrumenttiopinnoissa.
Opistolle hankittiin leasing-sopimukselle iPad-tabletteja oppilaiden käyttöön. Padeillä on tehty mm. omia sävellyksiä ja tietokilpailuja. niitä on myös käytetty säveltapailuopetuksen apuvälineenä.
Opettajille suunnatun kyselytutkimuksen mukaan oppilaiden musiikin perusteiden osaaminen oli jonkin verran lisääntynyt ylimääräisen, henkilökohtaisen opetuksen avulla. Toisaalta 15 minuuttia koettiin melko lyhyeksi ajaksi monipuolisen opetuksen mahdollistamiseen. Hankkeeseen osallistuneiden oppilaiden nuotinluku ja musiikintuntemus olivat tutkimuksen mukaan parantuneet. Säveltapailutaidot sen sijaan eivät olleet merkittävästi kehittyneet.
Hankkeeseen sisältyi myös opettajan vertaistapaamisia sekä kansainvälinen ulottuvuus: Musiikin perusteiden opettaja pystyi opiskelutapaamisissaan tehokkaasti vertailemaan kansallisesti eri tapoja opettaa musiikin perusteita. Myös musiikin perusteiden opettajan vierailu Italian Firenzeen oli erittäin avartava. Kansainvälisessä symposiumissa Iisalmessa joulukuussa 2017 ulkomaisten opettajien näytetunnit toivat tervetullutta vaihtelua niin opettajien kuin oppilaidenkin arkeen. Tapahtumaan osallistui Ylä-Savon musiikkiopiston eurooppalaisien yhteistyöoppilaitoksien edustajina kuusi opettajaa Latviasta, yksi henkilö Italiasta sekä yksi Ranskasta. Opettajat pitivät kukin vuorollaan oppilasryhmille demonstraatiotunteja, joista sitten keskusteliin yhdessä mielipiteitä, työtapoja ja menetelmiä vertaillen. Todettiin, että musiikki on pedagogista painotuksista ja kulttuurieroista huolimatta kansainvälinen kieli, jonka säilymisestä on yhteisesti kannettava huolta. Kaiken lähtökohta on motivaatio ja musiikin riemu!
Hankkeen tuloksena voidaan todeta, että musiikin perusteiden opetus ja oppilaiden motivointi ei ole vain musiikin perusteiden opettajan kontolla, vaan muidenkin opettajien panos on merkittävä. Hanke antoi paljon uutta tietoa niin opettajien kuin oppilaidenkin motivaatio-ongelmista ja keinoja niiden ratkaisemiseen. Erityisen ajankohtaiseksi hankkeen teki se, että uusi 1.8.2018 käyttöön otettava opetussuunnitelma korostaa oppilaslähtöisyyttä, motivaatiota ja oppilaan omaa musiikintekemistä.
Kansainvälistä kamarimusiikkia, Opetushallituksen hanke 2015 – 2016
Ylä-Savon musiikkiopistossa toteutettiin vuonna 2016 Opetushallituksen rahoituksella yhteismusiikkihanke “Kansainvälistä kamarimusiikkia”. Projektissa musiikkiopiston oppilaat ja opettajat vierailivat opiston ulkomaisissa yhteistyöoppilaitoksissa musisoimassa yhdessä sikäläisten oppilaiden ja opettajien kanssa. Yhdeksän oppilasta ja viisi opettajaa vieraili Joignyn konservatoriossa Ranskassa, kolme opettajaa ja kuusi oppilasta kävi Pécelissä Unkarissa ja yksi oppilas ja kaksi opettajaa matkusti Reykjavikiin Islantiin musisoimaan erityisoppilaiden musiikinopetukseen erikoistuneeseen musiikkikouluun. Islannin vierailu toteutui Nordplus Junior-hankkeen yhteydessä. Yhteensä hankkeeseen osallistui 16 oppilasta ja 10 opettajaa.
Reykjavik, Islanti 23. – 30.10.2016
Joigny, Ranska 6. – 11.12.2016
Pécel, Unkari 14. – 18.12.2016
Nordplus junior -hanke 2014 -2015
Ylä-Savon musiikkiopistolla oli lukuvuonna 2014 – 2015 käynnissä Nordplus junior -hanke, jossa opeteltiin lastenlauluja suomeksi, islanniksi ja latviaksi. Hankkeen nimi oli “Teach me children’s songs in Nordic and Baltic countries!”
Kumppaneina Ylä-Savon musiikkiopistolla tässä hankkeessa olivat Lielvarden musiikkikoulu Latviassa ja Tonstofan musiikkikoulu, joka on erikoistunut erityislasten, lähinnä kehitysvammaisten lasten, opettamiseen.
Projektiin sisältyi helmikuussa 2015 kolmen opettajan (Tapani Lakaniemi, Toni Balk ja Otto Aminoff) vierailu Islannissa, Reykjavikissa tutustumassa erityislasten opetukseen.
Maaliskuussa kaksikymmentä Allegretto-kuoron nuorta laulajaa kävi Eeva Riitta Rytkösen ja Susanna Alajuuma-Kettusen johdolla vierailulla Lielvardessa Latviassa. Mukana käytännön asioista huolehtimassa oli myös toimistosihteeri Mirja Jouhki.
Huhtikuussa Ylä-Savon musiikkiopistolla oli puolestaan ilo isännöidä Latviasta tullutta 16 lapsen kuoroa opettajineen sekä islantilaista 12 henkilön käsikello-orkesteria. Tässä kehityvammaisista koostuvassa yhteyeesa oli 12 jäsentä. Opettajineen ja huoltajineen islantilaisia oli mukana 20 henkilöä. Yhdessä suomalaisten kanssa vietettiin ikimuistoisia hetkiä opetellen ja esittäen kukin oman maansa lastenlauluja Säisä-salissa koululaisille ja päiväkotilapsille. Islantilainen ryhmä vieraili myös Päiväkeskus Purjeessa. Kuopiolaisiin käsikellon soittajiin käytiin tutustumassa ja esiintymässä Kallaveden seurakunnan jumalanpalveluksessa su 26.4. Vierailu huipentui huikeaan yhteiskonserttiin Iisalmessa Pyhän Ristin kirkossa sunnuntaina 26.4.
Hankkeen tuloksena oli ainakin ymmärrys siitä, että kaikki lapset taustoista huolimatta ovat tasa-arvoisia ja ansaitsevat saada musisoida ja myös saada opastusta musiikin harrastamiseensa. Maailma on kutistunut, joten toisiin kulttuureihin ja kieliin tutustuminen ja erilaisuuden hyväksyminen olivat tärkeitä oivalluksia, jotka jäivät varmasti kaikkien osallistujien mieleen tästä projektista!
Kansalaisopisto
Iisalmen kansalaisopisto on kaupungin omistama ja ylläpitämä yleissivistävä aikuisoppilaitos, jossa voivat myös lapset ja nuoret harrastaa ja opiskella. Kansalaisopistotoiminta lisää osallisuuden kokemuksia ja hyvinvointia sekä kannustaa oppimaan uutta kaikenikäisenä!
Ajankohtaista
Kulttuurikeskuksen remontti lähestyy kovaa vauhtia ja talon eri toiminnoille etsitään väistötiloja.
Iisalmen kaupunki on julkaissut strategian toteutumista läpinäkyvästi mittaavan ihmemittariston. Iisalmen ihmemittari löytyy kaupungin verkkosivustolta ja on siten helposti luettavissa missä ja milloin vain. Mittaristoon on valittu kaupungin toimialoilta keskeisimmät tunnusluvut, jotka kertovat kaupunkistrategian toimenpiteiden toteutumisesta.
”Haluamme parantaa strategiamme läpinäkyvyyttä ja seurantaa kuntalaisille ja eri sidosryhmien suuntaan. Toisinaan korkealentoiset strategiset lauseet on hyvä konkretisoida käytännön tason mittareiksi”, kertoo Iisalmen kaupunkistrategiasta vastaava elinkeinojohtaja Terho Savolainen.
Iisalmen ihmemittaria on työstetty yhdessä toimialojen edustajien ja teknisestä toteutuksesta vastaavan Branden asiantuntijakumppaneiden kanssa kuluvan syksyn ajan. Brandella on kokemusta kaupunkien auttamisesta avoimemman hallinnon kehittämisessä.
”Osallistavampi ja vuorovaikutuksellisempi kaupunki lisää kaupunkilaisten turvallisuudentunnetta ja antaa syitä uskoa tulevaisuuteen. Samalla kaupungin oma päätöksenteko, palveluiden suunnittelu ja toteutus paranee”, kuvailee Branden Business Designer Eveliina Eräjärvi.
Kun Iisalmi käynnisteli oman ihmemittarinsa luomista, oli yhtenä inspiraation lähteenä Branden ja Äänekosken kaupungin yhteistyönä syntynyt Äänekoski-ilmiötä eli Äänekosken kaupunkistrategiaa seuraava mittaristo. Iisalmeen rakennettiin kuitenkin juuri oman kaupungin tarpeita vastaava ratkaisu.
Asukkaiden sujuja arki ja hyvinvointi sekä kaupungin elinvoima piirtyvät mittaristoon selkeinä näkyminä
Iisalmen ihmemittari on rakennettu strategian teemojen, Inspiroiva Iisalmi, Ihana Iisalmi ja Ihmeiden Iisalmi, ympärille. Mittari tarjoaa selkeän näkymän kunkin strategisen teeman kannalta tärkeimpiin mitattavissa oleviin muuttujiin: Esimerkiksi Inspiroiva Iisalmi -osiossa mitataan asukkaiden hyvinvointiin vaikuttavia asioita, kuten uimahallin kävijämääriä, kirjaston lainamääriä, varhaiskasvatuksen osallistumisastetta ja asukkaiden koulutustasoa. Ihana Iisalmi -osiossa tutkitaan onnistumista turvallisen kaupunkiympäristön luomisessa mitaten esimerkiksi energiankulutusta, liikenteen vähäpäästöisyyttä ja rakennusvalmiiden tonttien määrää. Ihmeiden Iisalmi -osio puolestaan tarjoaa näkymän muun muassa uusien yritysten määrään, työttömyysasteeseen, asukkaiden verotulojen kehitykseen ja kaupungin digitaaliseen näkyvyyteen.
”Näitä ihmemittaristoon koottuja tietoja tullaan päivittämään aktiivisesti ja siten tilannekuva on paremmin kaikkien nähtävillä myös varsinaisten strategian raportointikausien välillä. Mittaristoon liittyy myös vaihtuvia kysymyksiä eri osa-alueista, ja niiden kautta kuntalaisten toivotaan osallistuvan strategian seurantaan ja kehittämiseen. Nyt heti aluksi kysymme esimerkiksi sitä, ovatko iisalmelaiset halukkaita suosittelemaan asumista kotikaupungissaan”, esittelee Terho Savolainen.
Ihmemittari toimii iisalmelaisen arjen monitorina myös tulevissa strategiakehityksen vaiheissa:
”Iisalmen kaupunkistrategialle on juuri tehty väliarviointi näin valtuustokauden viimeisen vuoden käynnistyessä. Sen perusteella ainakaan vielä ei ole tarvetta radikaaliin suunnanmuutokseen, Iisalmi pyrkii edelleen Suomen houkuttelevimmaksi seutukaupungiksi”, kertoo Terho Savolainen ja jatkaa:
”Tiettyjä strategian painopistealueita tarkennettiin ja mittareita päivitettiin, toimenpidetasolla toimialoille tuli jonkin verran uusia toteutettavia tehtäviä. Ensi vuoden kuntavaalien jälkeen uusi valtuusto päättää seuraavan strategiapäivityksen aikataulusta, todennäköisesti se tehdään valtuustokauden alkuvaiheessa 2025–2026”.
Lisätietoja:
Terho Savolainen, elinkeinojohtaja, Iisalmen kaupunki, p. 040 630 5328, terho.savolainen@iisalmi.fi
Iisalmen ihmemittari netissä:
www.iisalmi.fi/ihmemittari(siirryt toiseen palveluun)
Joulukuussa Ylä-Savon musiikkiopiston lahjakkaat oppilaat tuovat valoa ja iloa talven pimeyteen sävelten siivin! Edessä on neljä ainutlaatuista oppilaskonserttia musiikkiopiston muissa toimipisteissä eri puolilla Ylä-Savoa. Kauden päättää oppilaskonsertti Eino Säisä-salissa, jossa kuullaan taitavasti esitettyjä klassisen ja modernin musiikin helmiä.
Ylä-Savon musiikkiopiston oppilaskonsertit syksyllä 2024 tarjoavat unohtumattomia musiikkielämyksiä, kun nuoret muusikot nousevat Karl Collan -salin lavalle esittelemään taitojaan. Konserteissa kuullaan monipuolista ohjelmistoa eri instrumenteilla, ja esiintyjinä nähdään sekä aloittelevia että edistyneempiä oppilaita. Jokainen ilta tarjoaa kuulijoilleen rikasta ja vaihtelevaa musiikkia.
Musiikkiopiston Youtube-kanavalla voit nyt kuunnella Duu dippadaa -soittolistaa täynnä ihania lastenlauluja!
Kulttuurikeskuksen remontti lähestyy kovaa vauhtia ja talon eri toiminnoille etsitään väistötiloja.
Iisalmen kaupunki on julkaissut strategian toteutumista läpinäkyvästi mittaavan ihmemittariston. Iisalmen ihmemittari löytyy kaupungin verkkosivustolta ja on siten helposti luettavissa missä ja milloin vain. Mittaristoon on valittu kaupungin toimialoilta keskeisimmät tunnusluvut, jotka kertovat kaupunkistrategian toimenpiteiden toteutumisesta.
”Haluamme parantaa strategiamme läpinäkyvyyttä ja seurantaa kuntalaisille ja eri sidosryhmien suuntaan. Toisinaan korkealentoiset strategiset lauseet on hyvä konkretisoida käytännön tason mittareiksi”, kertoo Iisalmen kaupunkistrategiasta vastaava elinkeinojohtaja Terho Savolainen.
Iisalmen ihmemittaria on työstetty yhdessä toimialojen edustajien ja teknisestä toteutuksesta vastaavan Branden asiantuntijakumppaneiden kanssa kuluvan syksyn ajan. Brandella on kokemusta kaupunkien auttamisesta avoimemman hallinnon kehittämisessä.
”Osallistavampi ja vuorovaikutuksellisempi kaupunki lisää kaupunkilaisten turvallisuudentunnetta ja antaa syitä uskoa tulevaisuuteen. Samalla kaupungin oma päätöksenteko, palveluiden suunnittelu ja toteutus paranee”, kuvailee Branden Business Designer Eveliina Eräjärvi.
Kun Iisalmi käynnisteli oman ihmemittarinsa luomista, oli yhtenä inspiraation lähteenä Branden ja Äänekosken kaupungin yhteistyönä syntynyt Äänekoski-ilmiötä eli Äänekosken kaupunkistrategiaa seuraava mittaristo. Iisalmeen rakennettiin kuitenkin juuri oman kaupungin tarpeita vastaava ratkaisu.
Asukkaiden sujuja arki ja hyvinvointi sekä kaupungin elinvoima piirtyvät mittaristoon selkeinä näkyminä
Iisalmen ihmemittari on rakennettu strategian teemojen, Inspiroiva Iisalmi, Ihana Iisalmi ja Ihmeiden Iisalmi, ympärille. Mittari tarjoaa selkeän näkymän kunkin strategisen teeman kannalta tärkeimpiin mitattavissa oleviin muuttujiin: Esimerkiksi Inspiroiva Iisalmi -osiossa mitataan asukkaiden hyvinvointiin vaikuttavia asioita, kuten uimahallin kävijämääriä, kirjaston lainamääriä, varhaiskasvatuksen osallistumisastetta ja asukkaiden koulutustasoa. Ihana Iisalmi -osiossa tutkitaan onnistumista turvallisen kaupunkiympäristön luomisessa mitaten esimerkiksi energiankulutusta, liikenteen vähäpäästöisyyttä ja rakennusvalmiiden tonttien määrää. Ihmeiden Iisalmi -osio puolestaan tarjoaa näkymän muun muassa uusien yritysten määrään, työttömyysasteeseen, asukkaiden verotulojen kehitykseen ja kaupungin digitaaliseen näkyvyyteen.
”Näitä ihmemittaristoon koottuja tietoja tullaan päivittämään aktiivisesti ja siten tilannekuva on paremmin kaikkien nähtävillä myös varsinaisten strategian raportointikausien välillä. Mittaristoon liittyy myös vaihtuvia kysymyksiä eri osa-alueista, ja niiden kautta kuntalaisten toivotaan osallistuvan strategian seurantaan ja kehittämiseen. Nyt heti aluksi kysymme esimerkiksi sitä, ovatko iisalmelaiset halukkaita suosittelemaan asumista kotikaupungissaan”, esittelee Terho Savolainen.
Ihmemittari toimii iisalmelaisen arjen monitorina myös tulevissa strategiakehityksen vaiheissa:
”Iisalmen kaupunkistrategialle on juuri tehty väliarviointi näin valtuustokauden viimeisen vuoden käynnistyessä. Sen perusteella ainakaan vielä ei ole tarvetta radikaaliin suunnanmuutokseen, Iisalmi pyrkii edelleen Suomen houkuttelevimmaksi seutukaupungiksi”, kertoo Terho Savolainen ja jatkaa:
”Tiettyjä strategian painopistealueita tarkennettiin ja mittareita päivitettiin, toimenpidetasolla toimialoille tuli jonkin verran uusia toteutettavia tehtäviä. Ensi vuoden kuntavaalien jälkeen uusi valtuusto päättää seuraavan strategiapäivityksen aikataulusta, todennäköisesti se tehdään valtuustokauden alkuvaiheessa 2025–2026”.
Lisätietoja:
Terho Savolainen, elinkeinojohtaja, Iisalmen kaupunki, p. 040 630 5328, terho.savolainen@iisalmi.fi
Iisalmen ihmemittari netissä:
www.iisalmi.fi/ihmemittari(siirryt toiseen palveluun)