Elintarvikevalvonta

Elintarvikehuoneistojen säännölliset valvontasuunnitelmien mukaiset tarkastukset toteutetaan Oiva-arviointiohjeiden mukaisesti. Tarkastuksista muodostuu Oiva-raportti, joka julkaistaan hymynaamoin osoitteessa www.oivahymy.fi. Lisäksi elintarvikealan yritysten tulee julkistaa Oiva-raportti sisäänkäyntiensä yhteydessä ja yrityksensä internet-sivuilla.

Elintarvikevalvontaa tehdään riskiperusteisesti. Valvontasuunnitelman mukaiset tarkastukset ja näytteenotot ovat toiminnanharjoittajille maksullisia. Maksu perustuu tarkastuksessa käytettyyn aikaan, johon kuuluu tarkastukseen valmistautuminen, tarkastus ja pöytäkirjan kirjoittaminen. Matka-aikaa ei lueta tarkastusaikaan kuuluvaksi eikä matkakuluja laskuteta.

Elintarvikevalvonnan tarkastuksia tehdään myös silloin, jos toiminnasta tulee valituksia, esimerkiksi ruokamyrkytysepäilyissä. Valitusten ja ruokamyrkytysepäilyn johdosta tehtävät tarkastukset ja näytteenotot ovat maksuttomia.

Elintarvikehuoneistolla tarkoitetaan mitä tahansa rakennusta tai huoneistoa tai niiden osaa tai muuta ulko- tai sisätilaa, jossa myytäväksi tai muuten luovutettavaksi tarkoitettuja elintarvikkeita valmistetaan, säilytetään, kuljetetaan, pidetään kaupan, tarjoillaan tai muutoin käsitellään, ei kuitenkaan alkutuotantopaikkaa (elintarvikelaki 297/2021). Ilmoitettava elintarvikehuoneisto voidaan perustaa tietyin edellytyksin myös kotiin.

Elintarvikehuoneistoilmoitus

Kun elintarvikkeita valmistetaan, käsitellään ja myydään ammattimaisesti, elintarvikehuoneistosta on tehtävä ilmoitus terveysvalvontaan viimeistään neljä viikkoa ennen toiminnan aloittamista. Eläinperäisten elintarvikkeiden jalostus vaatii elintarvikehuoneistohyväksynnän eli laitoshyväksynnän.

Toimijan vaihtumisesta sekä toiminnan keskeyttämisestä tai lopettamisesta on myös ilmoitettava valvontaviranomaiselle.

Ensisijaisesti ilmoitukset tehdään Ympäristöterveydenhuollon sähköinen ilmoituspalvelun kautta (www.ilppa.fi).

Elintarvikehuoneistoilmoituksen voi tehdä myös Iisalmen kaupungin Suomi.fi lomakepalvelun kautta.

Milloin elintarvikehuoneistosta ei tarvitse ilmoittaa?

Elintarvikelain 10 §:n 2 momentin mukaan ilmoitusta ei tarvitse tehdä silloin, kun toimintaan liittyvät riskit ovat elintarviketurvallisuuden kannalta vähäisiä sekä

1. elintarvikealan toiminta tapahtuu samassa huoneistossa kuin toimijan harjoittama muu elinkeinotoiminta (esimerkiksi kampaamon kahvi- ja keksitarjoilu)
2. toimija on yksityinen henkilö (esimerkiksi henkilö leipoo satunnaisesti ja myy leivonnaisia torilla, pop-up-ravintolatoiminta) tai
3. toimintaa ei voida pitää elinkeinon harjoittamisena (esimerkiksi kirkon, koulun tai urheiluseurojen myyjäisissä tapahtuva elintarvikkeiden myynti).

Ilmoitus voidaan jättää tekemättä vain, jos toiminta on vähäriskistä ja jokin muu edellä mainituista kolmesta ehdosta täyttyy. Ammattimaisesta toiminnasta on aina tehtävä ilmoitus, vaikka toiminta olisikin elintarviketurvallisuuden kannalta vähäriskistä.

Terveydentilanselvitys ja hygieniapassi

Elintarviketyöntekijöillä tulee olla voimassaoleva terveydentilan selvitys sekä hygieniaosaamistodistus.

Ilmoituslomakkeet elintarvikehuoneistoista

Linkkejä ja oppaita elintarvikehuoneistoille

Elintarvikealan toimijan on ilmoitettava kunnan valvontaviranomaiselle alkutuotantopaikasta ja siellä harjoitettavasta alkutuotannosta. Iisalmen kaupungin ympäristöterveystarkastajat toimivat valvontaviranomaisina Iisalmen, Kiuruveden, Sonkajärven ja Vieremän alueilla.

Toimijan on huolehdittava, että alkutuotantopaikka, siellä tapahtuva alkutuotannon toiminta ja tuotetut alkutuotannon tuotteet täyttävät lainsäädännön vaatimukset. Tuotteiden turvallisuus ei saa vaarantua.

Toimijan on ilmoitettava alkutuotannon toiminnassa tapahtuneista muutoksista, toiminnan keskeyttämisestä yli vuoden ajaksi ja toiminnan lopettamisesta. Ilmoitus on tehtävä elintarvikevalvontaviranomaiselle viimeistään, kun muutokset tulevat voimaan.

Ensisijaisesti ilmoitukset tehdään Ruokaviraston sähköisessä ilppa-ilmoituspalvelussa.

Ilmoituslomakkeet alkutuotantopaikasta

Linkkejä alkutuotantopaikoille

Tapahtuman järjestäjän on ilmoitettava kirjallisesti tapahtumista, joissa myydään elintarvikkeita ja joihin odotetaan osallistuvan yhtäaikaisesti yli 500 henkilöä. Ilmoitus tehdään ympäristöterveysvalvontaan hyvissä ajoin ennen tilaisuuden alkamista. 

Suuresta yleisötilaisuudesta tulee ilmoittaa kunnan terveydensuojeluviranomaiselle lomakkeella ilmoitus suuresta yleisötilaisuudesta/elintarvikkeiden tilapäisestä myynnistä. Tapahtumajärjestäjän on huolehdittava:

• Jätehuolto ja hygieeniset olosuhteet on järjestetty niin, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa
• Merkittävä alueet, joissa tupakointi on kielletty, sekä ohjeistaa yleisöä rajoitusten noudattamisessa.

Ilmoituslomake suuresta yleisötilaisuudesta/ tilapäisestä tapahtumasta

Ohjeita yleisötapahtuman järjestäjälle

Liikkuva elintarvikehuoneisto

Liikkuvan elintarvikehuoneiston käyttöönotosta on tehtävä elintarvikehuoneistoilmoitus sen kunnan viranomaiselle, jonka alueella toiminta alkaa tai siihen kuntaan, jossa laitteiden ja välineiden huolto- ja varastotilat sijaitsevat. Ilmoitus tulee tehdä vähintään neljä viikkoa ennen toiminnan aloittamista tai suunniteltua muutosta.

Ensisijaisesti ilmoitukset tehdään Ruokaviraston sähköisessä ilppa-ilmoituspalvelussa.

Saavut Iisalmeen, Vieremälle, Sonkajärvelle tai Kiuruvedelle liikkuvan elintarvikehuoneistosi kanssa ja sinua koskee tiedottamisvelvollisuus

Mikäli liikkuva elintarvikehuoneisto tulee toiselle alueelle myymään tai valmistamaan elintarvikkeita, on paikalliseen elintarvikevalvontaan ilmoitettava tulosta vähintään neljä vuorokautta ennen toiminnan alkua

•  Ilmoittamisen voi tehdä sähköpostitse (ymparistoterveys@iisalmi.fi) tai
• Toimijan tiedotus uudelle paikkakunnalle liikkuvasta elintarvikehuoneistosta -lomakkeella:

Tori- ja ulkomyynti

Elintarvikkeiden myynti katsotaan tilapäiseksi, jos se kestää korkeintaan 2 vuorokautta ja tapahtuu harvemmin kuin kerran kuukaudessa. Mikäli toiminta on edellä mainittua pidempiaikaista tai säännöllistä, siitä tulee tehdä ilmoitus ympäristöterveysvalvontaan.

Ilmoitusta ei tarvitse tehdä, jos

• toiminta on alkutuotantotoimintaan liittyvää
• toimintaan liittyvät riskit ovat elintarviketurvallisuudeltaan vähäiset ja toimija on yksityinen henkilö ja
• toimintaa ei voida pitää elinkeinonharjoittamisena.

Kasviksia, juureksia, marjoja ja hedelmiä saa myydä pakkaamattomina. Muiden elintarvikkeiden tulee olla valmiiksi pakattuja. Esitteessä tai muulla tavalla on selvästi ilmoitettava edellä mainittujen tuotteiden alkuperämaa, jos alkuperän ilmoittamatta jättäminen voi johtaa kuluttajaa harhaan.

Helposti pilaantuvat tuotteet, esimerkiksi porkkanalaatikko tai täytekakku, tulee myydä kylmästä (vähintään kylmälaukku, jossa jäisiä “kylmäkalleja”). Kalakukon saa myydä lämpöisenä ainoastaan valmistuspäivänä.

Koti- ja maatilataloudessa valmistettujen elintarvikkeiden myynti

Tilapäisesti myytävien elintarvikkeiden pakkauksiin on merkittävä ainakin

• elintarvikkeen nimi
• valmistuspäivämäärä
• yliherkkyyttä aiheuttavat ainesosat (kts. ohje alla).

Ilmoituslomakkeet liikkuvat elintarvikehuoneistot:

Linkkejä ja ohjeita torimyyntiin:

Omavalvonnaksi kutsutaan toimijan omaa järjestelmää, jolla toimija pyrkii varmistamaan, että elintarvikkeet ovat turvallisia ja elintarvikelainsäädännön vaatimusten mukaisia. Toimijan on tunnistettava omaan toimintaansa ja käsittelemäänsä elintarvikkeeseen liittyvät elintarviketurvallisuutta vaarantavat tekijät ja huolehdittava niiden hallinnasta.

Jotta valvonta olisi suunnitelmallista ja elintarvikkeen käsittelyn kaikki vaiheet huomioivaa, tulee elintarvikkeita käsittelevän ja myyvän toiminnanharjoittajan laatia kirjallinen omavalvontasuunnitelma. Omavalvontasuunnitelman laajuus ja sisältö riippuu elintarvikehuoneistossa tapahtuvan toiminnan laajuudesta ja laadusta. Suunnitelma ja kirjaukset, esimerkiksi mittaus- ja tutkimustulokset, tulee esittää ympäristöterveystarkastajalle tarkastuksen yhteydessä.

Alla on mallipohjia omavalvontasuunnitelmiin. Mallipohjaa voit käyttää omavalvontasi runkona muokkaamalla mallipohjaa toimintaasi sopivaksi. Mallipohja ei suoraan ole omavalvontasuunnitelmasi! Kysy kuntasi ympäristöterveystarkastajalta tarvittaessa toimintaasi soveltuvaa mallipohjaa.

Omavalvontasuunnitelmien mallipohjat

Lomakkeita omavalvonnan seurantaan

Lue lisätietoa omavalvonnasta oheisista linkeistä:

Elintarvikekontaktimateriaalin valmistajan, maahantuojan ja jakelijan, kuten tukkukaupan, on tehtävä ilmoitus toimipaikastaan ja siellä harjoitettavasta kontaktimateriaalitoiminnasta. Ilmoitus tehdään sähköisesti ilppa- Ympäristöterveydenhuollon sähköisen ilmoituspalvelun kautta.

Elintarvikekontaktimateriaalilla tarkoitetaan materiaaleja ja tarvikkeita, jotka ovat tai jotka on suunniteltu olemaan kosketuksissa elintarvikkeen kanssa suoraan tai välillisesti. Niitä ovat esimerkiksi

• elintarvikepakkaukset
• kertakäyttöastiat ja -käsineet
• keittiövälineet
• keittiön pientyökoneet
• elintarviketeollisuuden koneet ja laitteet.

Elintarvikekontaktimateriaaleja ovat myös raaka-aineet ja tarvikkeet, joita käytetään kontaktimateriaalien valmistuksessa. Lisäksi muun muassa painovärit, lakat ja liimat kuuluvat kontaktimateriaaleihin.

Ilmoitus elintarvikekontaktimateriaalialan toiminnasta

Ruokamyrkytyksellä tarkoitetaan ruoan tai talousveden nauttimisen välityksellä saatua tartuntaa tai myrkytystä. Ruokamyrkytyksen voi saada, mikäli syö tai juo sellaista elintarviketta, jossa on haitallisia mikro-organismeja, niiden tuottamia toksiineja (=myrkkyjä) tai muita vieraita aineita. Ruokamyrkytyksen aiheuttajaa voi olla ruuassa, vaikka elintarvike olisi aistinvaraisesti arvioituna normaalia.

Ruokamyrkytyksen aiheuttajat ovat useimmiten mikrobeja (bakteereita tai viruksia) tai mikrobin tuottamia toksiineja. Lisäksi voivat loiset, myrkylliset kasvit, eläimet tai sienet sekä kemialliset aineet aiheuttaa ruokamyrkytyksen.

Ohjeet sairastuneelle ruokamyrkytysepäilytilanteessa

Kun epäilet vatsatautisi syyn olevan elintarvike- tai vesiperäinen

• ota yhteys puhelimitse ruokailun järjestäjään tai veden toimittajaan
• ilmoita asiasta kuntasi tartuntataudeista vastaavalle hoitajalle tai päivystysaikana päivystykseen.

• lisäksi tieto ruokamyrkytysepäilystä tai vesiepidemiasta tulee välittömästi ilmoittaa myös ympäristöterveystarkastajalle (kts. yhteystiedot alta).

Mitä nopeammin ruokamyrkytysepäilystä ilmoitetaan, sitä paremmat mahdollisuudet on selvittää mahdollisen sairastumisen syy. Mikäli epäiltyä elintarviketta on vielä jäljellä, tulee elintarvike säilyttää kylmässä mahdollisia laboratoriotutkimuksia varten.

Tartuntataudeista vastaava hoitaja haastattelee sairastuneita ja tekee lähetteet tutkimuksiin sekä antaa jatkohoito-ohjeet. On erittäin tärkeää, että sairastuneista saataisiin uloste- tai oksennusnäytteitä, sillä se on paras johtolanka sairastumisen syyn selvittämiseen. Näyte voidaan laittaa esimerkiksi puhtaaseen lasipurkkiin ja säilyttää esim. ulkona viileässä (ei pakkasessa) siihen saakka, kunnes se toimitetaan laboratorioon.

Jos epäilet saaneesi ruokamyrkytyksen, voit tehdä ilmoituksen ympäristöterveystarkastajalle myös Ympäristöterveydenhuollon sähköinen ilmoituspalvelun www.ilppa.fi lomakkeen kautta.

Ohjeet toiminnanharjoittajalle ruokamyrkytysepäilytilanteessa

Kun toiminnanharjoittaja saa tiedon ruokamyrkytysepäilystä asiakkaalta

• asiakas tulee ohjata hänen kotikuntansa terveyskeskuksen tartuntatautihoitajalle uloste-tai oksennusnäytelähetteen saamiseksi. Parhaiten tartunnan aiheuttaja ja ajankohta saadaan selvitettyä sairastuneen potilasnäytteestä. Yleensä sairastuneille kirjoitetaan lähete tutkimukseen, jossa tutkitaan yleisimmät ruokamyrkytysbakteerit (ns. BaktVi 3-paketti) sekä virukset.
• Toiminnanharjoittajan tulee ensi tilassa ottaa yhteys kuntansa ympäristöterveystarkastajaan. Epäiltyä ruokaa ei saa hävittää eikä tarjota enää asiakkaille, vaan se on toimitettava terveysvalvonnan kautta tutkittavaksi laboratorioon. Viranomaisten ottamat näytteet ruokamyrkytysepäilyssä ovat toiminnanharjoittajalle maksuttomia.
  
• Ympäristöterveystarkastaja käy yhdessä toiminnanharjoittajan ja ruuanvalmistukseen osallistuneiden kanssa läpi tapahtumien kulun. Toiminnanharjoittajan avoimuus ja ripeä toiminta epäilyksen tullessa julki tuo luottamusta myös sairastuneelle asiakkaalle yritystä kohtaan.
• Kun sairastuneiden potilasnäytteiden tulokset saadaan, voidaan löydöksen perusteella arvioida ruokailuhetki (kunkin mikrobin itämisajan perusteella). Tällöin voidaan joskus todeta, että sairastuminen ei ole johtunut epäilystä ruokailutilanteesta, vaan sairastumisen aiheuttanutta ruokaa on syöty aiemmin.

Hyödyllisiä linkkejä Ruokamyrkytystilanteisiin

Asiakasvalitukset
Muissa valitusasioissa (esim. mikäli havaitset poikkeavuutta elintarvikkeen laadussa, ulkonäössä tai pakkausmerkinnöissä) ensisijaisesti ota yhteyttä elintarvikkeen myynti- tai tarjoilupaikkaan, valmistajaan tai maahantuojaan. Tarvittaessa voit ottaa yhteyttä ympäristöterveysvalvontaan.