Oppilaan hyvinvoinnin tukeminen

Yhteistyöllä tuetaan kasvatuksen ja opetuksen järjestämistä siten, että jokainen oppilas saa oman kehitystasonsa ja tarpeidensa mukaista opetusta, ohjausta ja tukea. Yhteistyö edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä. Huoltajien osallisuus sekä mahdollisuus olla mukana koulutyössä ja sen kehittämisessä on keskeinen osa koulun toimintakulttuuria. Kodin ja koulun kasvatusyhteistyö lisää oppilaan, luokan ja koko kouluyhteisön hyvinvointia ja turvallisuutta.

Huoltajalla on ensisijainen vastuu lapsensa kasvatuksesta. Hänen on myös huolehdittava siitä, että oppivelvollisuus tulee suoritettua. Koulu tukee kotien kasvatustehtävää ja vastaa oppilaan opetuksesta ja kasvatuksesta kouluyhteisön jäsenenä.

Vastuu kodin ja koulun yhteistyön edellytysten kehittämisestä on opetuksen järjestäjällä. Yhteistyön lähtökohtana on luottamuksen rakentaminen, yhdenvertaisuus ja keskinäinen kunnioitus. Yhteistyössä otetaan huomioon perheiden moninaisuus sekä tiedon ja tuen tarpeet. Yhteistyön onnistumiseksi tarvitaan koulun henkilöstön aloitteellisuutta ja henkilökohtaista vuorovaikutusta huoltajien kanssa sekä muutoin monipuolista viestintää. Kodin ja koulun yhteistyötä toteutetaan sekä yhteisö- että yksilötasolla.

Voidakseen huolehtia kasvatustehtävästään huoltajan tulee saada tietoa lapsensa oppimisen ja kasvun edistymisestä sekä mahdollisista poissaoloista. Lisäksi huoltajan kanssa keskustellaan opetuksen järjestämisen keskeisistä asioista, kuten opetussuunnitelmasta, oppimisen tavoitteista, oppimisympäristöistä ja työtavoista, oppimisen tuesta ja oppilashuollosta, arvioinnista ja todistuksista sekä opiskeluun liittyvistä valinnoista ja lukuvuoden erilaisista tapahtumista. Kannustavat ja oppilaan oppimista ja kehitystä myönteisesti kuvaavat viestit ovat tärkeitä. Säännöllisen palautteen avulla huoltaja voi osaltaan tukea lapsensa tavoitteellista oppimista ja koulunkäyntiä. Erityisen tärkeää yhteistyö on oppilaan koulupolun nivelvaiheissa sekä oppimisen ja koulunkäynnin tukea suunniteltaessa ja toteutettaessa. Henkilökohtaisten ja ryhmätapaamisten lisäksi yhteistyössä hyödynnetään tieto- ja viestintäteknologiaa.

Huoltajille tarjotaan mahdollisuuksia tutustua koulun arkeen ja osallistua koulun toiminnan ja kasvatustyön tavoitteiden suunnitteluun, arviointiin ja kehittämiseen yhdessä koulun henkilöstön ja oppilaiden kanssa. Yhteinen arvopohdinta luo perustaa yhteiselle kasvatustyölle. Kodin ja koulun yhteistyössä edistetään myös huoltajien keskinäistä vuorovaikutusta ja luodaan pohjaa vanhempainyhdistystoiminnalle. Vanhempien verkostoituminen ja yhteinen toiminta vahvistavat yhteisöllisyyttä ja antavat tukea opettajien ja koulun työlle.

Iisalmessa luokanopettaja ja luokanohjaaja tapaavat huoltajia vähintään kerran lukuvuodessa ja tarvittaessa useammin. Keskeinen yhteistyön väline on myös Wilma. Huoltajille annetaan tietoa opetussuunnitelmasta, opetuksen järjestämisestä, opintoihin liittyvästä arvioinnista, oppimisen ja koulunkäynnin tukemisen käytänteistä, oppilashuollon toiminnasta, kouluyhteisön toimintamalleista ja tiedottamiskäytänteistä erilaisissa ongelma-, onnettomuus- ja kriisitilanteissa sekä huoltajan mahdollisuudesta osallistua kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön ja kouluyhteisön hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämiseen. Koulu järjestää tämän yhteistyön toteuttamiseksi vanhempainiltoja ja tiedottaa käytännöistä koulutiedotteissa sekä koulun nettisivulla.

Oppimisen ja koulunkäynnin tuen toteuttaminen edellyttää monipuolista yhteistyötä oppilaan ja huoltajan kanssa. Kotiin ollaan aina yhteydessä, kun huoli oppilaan oppimisesta ja koulunkäynnistä herää ja oppilaan tukea lähdetään suunnittelemaan. Oppilaalla on oikeus riittävään oppimisen ja koulunkäynnin tukeen heti tuen tarpeen ilmetessä. Tukea toteutetaan kolmiportaisesti yleisenä, tehostettuna ja erityisenä tukena. Oppimisen ja koulunkäynnin tukea säätelee ja ohjaa Perusopetuslaki. Oppimisen ja koulunkäynnin tuen antaminen ei edellytä oppilaan tai huoltajan suostumusta.

Perusopetuslaissa säädetyn tehostetun ja erityisen tuen antaminen edellyttää moniammatillista yhteistyötä oppilashuollon ammattihenkilöiden kanssa tehostetun ja erityisen tuen siirtymävaiheissa: tehostetussa tuessa pedagogisen arvion tekemistä yhteistyössä ja erityisessä tuessa pedagogisen selvityksen tekemistä yhteistyössä, kun kyseessä on tuen aloittaminen ja järjestäminen, tuen jatkaminen tai tuen päättäminen. Oppimisen ja koulunkäynnin tuen edellyttämään moniammatilliseen yhteistyöhön osallistuvat ammattihenkilöt harkitaan tapauskohtaisesti.

1.8.2014 voimaan tulleen Oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaisesti oppilashuollon painopiste on yhteisöllisessä ennaltaehkäisevässä oppilashuoltotyössä, josta huolehtii koulun oppilashuoltoryhmä. Yhteisöllisen oppilashuolto on oppilashuoltotyötä, jossa seurataan, arvioidaan ja kehitetään kouluyhteisön ja oppilasryhmien hyvinvointia sekä huolehditaan kouluympäristön terveellisyydestä, turvallisuudesta ja esteettömyydestä. Yhteisöllisten toimintatapojen kehittämisessä tehdään yhteistyötä oppilaiden, huoltajien sekä muiden lasten ja nuorten hyvinvointia edistävien viranomaisten ja toimijoiden kanssa.

Yksilökohtaiseen oppilashuoltoon kuuluvat kouluterveydenhuolto, psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä monialaisen asiantuntijaryhmän tuki. Näin yksittäisten oppilaiden asioissa yhteistyö kodin kanssa laajenee tarvittaessa oppilashuollon osalta asiantuntijaryhmän työskentelyksi, josta sovitaan etukäteen oppilaan ja huoltajien kanssa. Tavoitteena on seurata ja edistää oppilaan kokonaisvaltaista kehitystä, terveyttä, hyvinvointia ja oppimista sekä varhaisen tuen turvaaminen ja ongelmien ehkäisy. Yksilökohtaisella oppilashuollolla voidaan täydentää oppilaan saamaa oppimisen ja koulunkäynnin tukea (ns. kolmiportainen tuki, jossa tuen tasot ovat yleinen, tehostettu tai erityinen tuki). Esimerkiksi tehostettua tai erityistä tukea saavalle oppilaalle voi olla tarpeen tehdä psykologinen tutkimus tai kuraattorin laatima sosiaalinen selvitys. Toisin kuin oppimisen ja koulunkäynnin tuki, yksilökohtainen oppilashuolto perustuu vapaaehtoisuuteen ja edellyttää oppilaan tai tarvittaessa huoltajan suostumusta. Suostumus tarvitaan myös monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen.

Oppilashuollollisia toimenpiteitä voidaan tarvita myös kurinpidollisten keinojen soveltamisen yhteydessä.

Kodin ja koulun yhteistyössä myös seurataan oppilaan poissaoloja ja niihin puututaan tarvittaessa oppilashuollollisin keinoin osana Iisalmen peruskouluissa käytössä olevaa poissaoloihin puuttumisen toimintamallia: Iisalmen perusopetuksen poissaoloihin puuttumisen malli (PDF)

Koulupsykologi arvioi oppimis- ja toimintaedellytyksiä sekä psyykkisen tuen tarvetta erilaisilla menetelmillä ja suunnittelee tarvittavia tukitoimia yhdessä opettajien, oppilaiden ja vanhempien kanssa.

Koulupsykologi voi tarjota vanhemmille ohjausta ja neuvontaa ja tukea oppilaan hyvinvointia esimerkiksi tukikäyntien, neuvonnan tai ohjauksen muodossa. Opettajat ja oppilashuoltohenkilöstö voivat konsultoida koulupsykologia lapsen oppimiseen, kasvuun ja kehitykseen liittyen. Koulupsykologi tekee yhteistyötä vanhempien ja lasten kanssa mm. perhetyön, perheneuvolan, lastensuojelun sekä erikoissairaanhoidon suuntaan. Koulupsykologiin voivat ottaa yhteyttä niin vanhemmat, opettajat, muu koulun henkilökunta kuin koululaisetkin. Palvelut ovat luottamuksellisia ja maksuttomia. Koulupsykologit tapaavat oppilaita ja heidän vanhempiaan koululla tai omissa työpisteissään.

Koulukuraattori auttaa oppilaita, joilla on vaikeuksia koulunkäynnissä tai ihmissuhteissaan tai omaan kasvuunsa ja kehitykseensä liittyviä ongelmia tai pulmatilanteita. Kuraattorin tehtäväkuvaan kuuluu koko kouluyhteisön hyvinvoinnin ja toiminnan tukeminen sekä kotien ja koulun yhteistyön tukeminen.

Luokan työilmapiiri ja työrauhan ylläpitäminen, opettajan ja oppilaan väliset ristiriitatilanteet, koulupinnaus, kiusaaminen, kotiongelmat ja erilaiset koulun tai luokan vaihtumisesta johtuvat siirtymävaiheet ovat tyypillisiä tilanteita, missä kuraattoria tarvitaan avuksi. Kuraattori keskustelee luottamuksellisesti oppilaan kanssa ja tekee tarpeen mukaan yhteistyötä opettajien, perheen, viranomaisten ja muiden oppilaan elämään vaikuttavien tahojen kanssa. Kuraattori osallistuu koulujensa oppilashuoltoryhmän toimintaan sekä sovitusti yksilökohtaiseen oppilashuoltotyöhön.

Oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaisesti oppilaalla on oikeus keskustella henkilökohtaisesti kuraattorin kanssa viimeistään 7. oppilaitoksen työpäivänä sen jälkeen, kun oppilas on tätä pyytänyt. Kiireellisissä tapauksissa oppilaalle järjestetään mahdollisuus keskusteluun samana tai seuraavana työpäivänä. Arvion kiireellisyydestä tekee kuraattori. Oppilaalla on oikeus käyttää oppilashuollon palveluja ilman hänen huoltajansa suostumusta.

Kunkin koulun sivulta löytyvät kunkin koulun koulupsykologin ja kuraattorin yhteys- ja tavoitettavuustiedot.

Kouluterveydenhuollon tavoitteena on tukea oppilaan tervettä kasvua ja kehitystä yhteistyössä oppilaan vanhempien, opettajien ja oppilashuollon muun henkilöstön kanssa. Kouluterveydenhuollossa jatketaan sitä lapsen terveyden ja hyvinvoinnin seurantaa, joka on aloitettu jo äitiys- ja lastenneuvolassa ja jatkuu opiskeluterveydenhuoltona.

Kouluterveydenhuolto tavoittaa lähes kaikki lapset ja nuoret. Tarkastukset toteutetaan laajoina terveystarkastuksina lapsen aloittaessa koulun 1. luokalla, murrosiän alkaessa 5. luokalla ja toisen asteen koulutukseen/työelämään valmistautuessa 8. luokalla. Ne toteutuvat terveydenhoitajan, lääkärin ja perheen yhteistyönä. Määräaikaiset terveystarkastukset terveydenhoitaja toteuttaa 2., 3., 4., 6., 7. ja 9. luokkien oppilaille.

Kouluterveydenhuoltoon ja koululääkäritoimintaan ei kuulu varsinainen sairaudenhoito, paitsi ensiapu koulutapaturmissa ja ensihoito-ohjeet sairastuneille. Koululaisten sairaanhoidolliset asiat hoidetaan pääsääntöisesti terveyskeskuksessa, jonne vanhemmat varaavat tarvittaessa ajan.

Kouluissa seurataan oppilaiden hyvinvointia ja kiusaamiseen puututaan välittömästi. Jos huoltajien tietoisuuteen tulee kiusaamisasioita, toivomme pikaista yhteydenottoa ensisijaisesti oppilaan luokanopettajaan/luokanohjaajaan.

Kiusaamisen vastaista toimintaa toteutetaan osana perusopetuslain (29§) säätämää yhteisöllistä oppilashuoltoa (4§). Yhteisöllisellä oppilashuollolla tarkoitetaan toimintakulttuuria ja toimintaa, joilla koko kouluyhteisö edistää mm. oppilaiden oppimista, hyvinvointia, terveyttä, sosiaalista vastuuta, vuorovaikutusta ja osallisuutta sekä kouluympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta. Myönteinen, kiusaamista vähentävä ja ennaltaehkäisevä ympäristö ja ilmapiiri syntyvät ryhmässä, jonka ryhmähenkeen kiinnitetään huomiota ja luodaan sekä tuetaan myönteistä ilmapiiriä ja me-henkeä.

Koulun tulee kasvattaa oppilaistaan aktiivisia yhteiskunnan jäseniä. Tämän vuoksi oppilaat on otettava kiinteästi mukaan koulun kehittämiseen. Perusopetuslain 47 a § säätää, että opetuksen järjestäjän tulee edistää oppilaiden osallisuutta ja huolehtia, että oppilailla on mahdollisuus osallistua koulun toimintaan ja kehittämiseen sekä ilmaista mielipiteensä oppilaiden asemaan liittyvistä asioista. Oppilaille tulee järjestää mahdollisuus osallistua opetussuunnitelman ja siihen liittyvien suunnitelmien sekä koulun järjestyssäännön valmisteluun. Koululla tulee olla sen oppilaista muodostuva oppilaskunta, joka voi olla useamman koulun yhteinen.

Oppilaskuntatoiminta

Oppilaskunnan tavoitteena on kannustaa oppilaita vaikuttamaan kouluyhteisön asioihin. Oppilaskunta on yhtä kuin kaikki koulun oppilaat.

Oppilaskunnan hallitus on demokraattisesti valittu toimielin, joka edustaa kaikkia koulun oppilaita. Hallitus johtaa oppilaskunnan toimintaa, jonka toteuttamiseen otetaan kaikki mukaan. Kaikki oppilaat ovat oppilaskunnan ja kouluyhteisön yhtä tärkeitä jäseniä, ja jokaisella on oikeus vaikuttaa omiin asioihinsa. Oppilaskunnan tukena toimii ohjaava opettaja, joka myös huolehtii yhteydenpidosta muihin opettajiin ja rehtoriin. Oppilaskunta on tärkeä osa koulua, aivan kuten opettajat, rehtori ja muu koulun henkilökunta.

Oppilaskunnan ydintoimintaa on vaikuttaminen.
Jokainen oppilaskunta on erilainen, ja siksi oppilaskuntatoimintaan ei ole yhtä oikeaa mallia, mutta toiminnan peruspilareiden ympärille on helppo rakentaa toimiva kokonaisuus ja muokata käytänteet omaan oppilaskuntaan parhaiten sopiviksi. Oppilaskunnan ydintoimintaa on vaikuttaminen, mutta tämän lisäksi oppilaskunta voi järjestää erilaisia teema- ja toimintapäiviä, juhlia, toimittaa koulun verkkolehteä tai vaikka ylläpitää kioski- ja kahvilatoimintaa.

Tukioppilastoiminta

Mannerheimin Lastensuojeluliitto aloitti tukioppilastoiminnan maassamme vuonna 1972. Tukioppilastoiminta kattaa yli 80 prosenttia perusopetuksen 7.–9.-luokista. Tukioppilastoiminta on vahvasti koulun hyvinvointityötä. Tukioppilastoiminnassa näkyvät MLL:n toimintaa ohjaavat arvot: lapsen ja lapsuuden arvostus, yhteisvastuu, inhimillisyys ja yhdenvertaisuus. Tukioppilastoiminnan yleiset tavoitteet pohjautuvat Perusopetuslakiin (1998, 2§), jonka mukaan ”perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuulliseen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä antaa heille elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja.” Tavoitteena on toiset huomioivan käyttäytymisen edistäminen koulussa, nuorten osallisuuden lisääminen koulussa, ongelmien ennaltaehkäiseminen sekä yksilönä kehittyminen esimerkiksi sosiaalisia taitoja ja empatiakykyä lisäämällä.

Tukioppilaina toimii 8.- ja 9. -luokkalaisia vapaaehtoisia nuoria. Tukioppilailla on tärkeä rooli ottaa vastaan uudet tulokkaat kouluun ja välittää kaikille hyväksyvää ja tervetullutta ilmapiiriä.

Kouluruokailu on osa opetusta ja liittyy moniin oppiaineisiin. Ruokailutilanteissa opitaan terveellisen aterian koostumus ja käyttäytymistä ruokailutilanteessa. Kouluruoka on ravitsemussuositusten mukainen ja oppilasta kannustetaan totuttautumaan sekä syömään kaikkia ruokia.

Lautasmalli ohjaa oppilasta kokoamaan terveellisen koululounaan. Puolet lautasesta täytetään kasviksilla, neljäsosa perunalla, riisillä tai pastalla ja toinen neljännes kala- tai liharuoalla.

Jos oppilaalla on erityisruokavalio, ruoka-aineallergia tai yliherkkyys on vastuu siitä ilmoittamisesta aina huoltajalla. Tällöin huoltajan tulee ottaa yhteyttä lapsensa koulun kouluterveydenhoitajaan, joka ohjaa asiassa eteenpäin.

Nuorisotyö tukee nuorten kasvua ja kansalaisvalmiuksia kodin ja koulun rinnalla. Nuorisotyö ennaltaehkäisee ja vähentää eriarvoisuuden kasvua kasvavan sukupolven keskuudessa. Työtä tehdään lasten, nuorten ja perheiden parissa. Toiminnassa on mukana eri yhteistyötahoja ja kolmannen sektorin toimijoita.

Nuorisotyöllä on monia yhteyksiä perusopetukseen ja perusopetusikäisiin lapsiin ja nuoriin: koulunuorisotyötä, ryhmäytymisten järjestämistä, tilaustyönä ryhmätoimintaa, tempauksia ja teemapäiviä. Kokonaisuudessaan nuorisotyön toiminnan kuvaus löytyy verkkosivuilta : Iisalmen kaupungin nuorisopalvelut 

Kerhotoiminta tukee lasten ja nuorten hyvinvointia. Iisalmessa eri tahot järjestävät monipuolista kerhotoimintaa. Koulujen omasta kerhotoiminnasta koulut ilmoittavat omilla sivuillaan.

Iisalmi on mukana myös Suomen harrastamisen mallin pilotissa, joka alkoi keväällä 2021: IHMe -Iisalmen Harrastamisen malli (verkkosivulle)