Siirry sisältöön

Ylä-Savon jätehuoltolautakunta toimii Ylä-Savon alueen seitsemän kunnan jätehuoltoviranomaisena. Jokaisella kunnalla on lautakunnassa oma edustuksensa.

Alueeseen kuuluvat kunnat ovat:

Jätehuoltolautakunnan kokoonpano

Lautakunnan puheenjohtajuus kiertää kunnittain aakkosjärjestyksessä ja vaihtuu kahden vuoden välein. Vuosien 2021-2023 puheenjohtajuus on Pielaveden kunnalla ja vuosien 2023-2025 puheenjohtajuus Sonkajärven kunnalla. Jätehuoltolautakunnan nykyinen kokoonpano on seuraava:

Eino Luukkonen, pj (Sonkajärvi)

Erkki Mehtonen, vpj. (Vieremä)

Marjo Hirvonen (Iisalmi)

Jari Marttila (Iisalmi)

Juhani Kolari (Keitele)

Arja Kärkkäinen (Kiuruvesi)

Tiina Tanskanen (Lapinlahti)

Auli Väänänen (Pielavesi)

Jätehuoltolautakunnan tehtävät

Lautakunnan tehtäviin kuuluu mm.

Jätehuoltolautakunnan yhteystiedot

Voit olla yhteydessä asiakaspalveluumme puhelimitse tai sähköpostitse. Jos haluat asioida paikan päällä jätehuoltolautakunnan toimistolla, sovithan tälle ajan etukäteen asiakaspalvelumme kanssa.

Ylä-Savon jätehuoltolautakunta

Käyntiosoite: Iisalmen kaupungintalo, Pohjolankatu 14, 74100 Iisalmi

Postiosoite: PL 10, 74101 Iisalmi

Asiakaspalvelu arkisin (klo 9.00-15.00)

puh. 040 632 5500

jatelautakunta@iisalmi.fi

Palaute

Verkkolomakkeella voit antaa palautetta Ylä-Savon jätehuoltolautakunnalle jätehuoltoon liittyvissä asioissa. Voit myös lähettää lomakkeen kautta kysymyksen tai toimenpide-ehdotuksen. Jos asia on kiireellinen, otathan yhteyttä suoraan asiakaspalveluumme.

Muut toimijat

Ylä-Savon Jätehuolto Oy

Ylä-Savon Jätehuolto Oy on Ylä-Savon kuntien omistama kunnallinen jäteyhtiö, joka hoitaa Ylä-Savon alueen kuntien jätehuollon palvelutehtävät, kuten:

Ylä-Savon alueen jätteenkuljettajat

Ylä-Savon alueella toimii useita jätteenkuljetusyrityksiä.

Erkki Kastari Ky

Hakapolku 1, 74700 KIURUVESI

puh. 017 753 737

erkki.kastari@ky.inet.fi

Iisalmen Kiinteistöhuolto Korhonen Oy

Päiviönkatu 23, 74100 IISALMI

puh. 017 817 148, 050 555 0148

toimisto@kiinteistohuoltokorhonen.fi

JoSa Jäte Oy

Petäjäjärventie 294, 72400 Pielavesi

puh. 045 105 5783

josajate@gmail.com

Keiteleen Jätehuolto

Keiteleentie 14, 72600 KEITELE

puh. 040 840 9869

keiteleenjatehuolto@outlook.com

Lassila & Tikanoja Oyj

Kivirannantie 22, 74130 IISALMI

puh. 010 636 8000

Liikenne Cargo Ky

Marjahaankierto 2–4, 74130 IISALMI

puh. 050 414 2831, 050 414 2830

toimisto@cargoteam.fi

Ympäristöhuolto SoVi Oy

Siikalammentie 9, 74300 SONKAJÄRVI

puh. 044 076 1816

toimisto@ymparistohuoltosovi.fi

Ympäristönsuojeluviranomaiset

Ympäristönsuojeluviranomaisten tehtäviin kuuluvat jätelain valvontatehtävät, esim. ympäristön roskaamiskiellon noudattamisen valvonta.

Iisalmen, Kiuruveden, Pielaveden, Sonkajärven ja Vieremän alueilla ympäristönsuojeluviranomaisena toimii Ylä-Savon ympäristölautakunta. Jäteasioiden osalta käytännön tehtäviä hoitaa ympäristönsuojelutarkastaja

Helena Tukiainen, puh. 040 014 4452.

Lapinlahden alueella ympäristönsuojeluviranomaisena toimii Lapinlahden ympäristölautakunta. Viranhaltijana toimii ympäristöasiantuntija

Nita Tuomi, puh. 040 4883 723.

Keiteleen alueella ympäristönsuojeluviranomaisena toimii Keiteleen, Tervon ja Vesannon yhteinen ympäristölautakunta Nilakan ympäristölautakunta. Viranhaltijana toimii ympäristönsuojelutarkastaja

Elisa-Maria Heikkinen, puh. 044 749 9322.

Ajankohtaista

Ylä-Savon jätekeskuksen aukioloajat joulukuussa

Jätetaksaa 2025 koskeva päätös nähtävillä

Ylä-Savon jätehuoltolautakunta hyväksyi kokouksessa 26.11.2024 § 34 pöytäkirjan liitteen mukaisen jätetaksan, joka astuu voimaan 1.1.2025 kuntalain 143 §:n mukaisesti, vaikka sen hyväksymistä koskevaan päätökseen haettaisiin muutosta. Jätetaksa on voimassa toistaiseksi. Tämä taksa kumoaa voimaantullessaan edellisen jätetaksapäätöksen.

Jätetaksa annetaan yleisesti tiedoksi pitämällä se nähtävillä kuntien ilmoitustaululla 27.11.2024-3.1.2025 sekä kuuluttamalla asiasta paikallislehdissä. Jätehuoltolautakunnan verkkosivuilla taksa on saatavilla myös nähtävillä oloajan jälkeen.

Muutokset vuoden 2024 jätetaksaan
Jätetaksaan on tehty korotuksia eräiden jätelajien vastaanottomaksujen osalta 1.1.2025 alkaen.

Yhdyskunta-, rakennus- ja yritystoiminnanjätteen vastaanottohinta nousee hinnasta 220,00 €/tn hintaan 280,00 €/tn (alv. 0%). Yhdyskuntajätteen vastaanottohinnan korotuksen myötä sekajäteastian tyhjennyksen astiakohtainen tilavuuteen perustuva jätemaksu nousee vastaavasti noin 27,3 %.

Biojätteen vastaanottohinta nousee hinnasta 100,00 €/tn hintaan 120,00 €/tn (alv.0%).

Pakkausjätteiden eli kartonki-, muovi- ja lasipakkausten sekä pienmetallin tyhjennyshinta nousee 9,3 %. Asuinkiinteistöjen tyhjennyshintaan vaikuttaa pakkausten tuottajayhteisöjen pakkausmateriaaleittain maksamat korvaukset, jotka on huomioitu täysimääräisesti jätemaksuissa.

Kasvaneisiin kustannuksiin perustuvia korotuksia on tehty myös muiden vastaanotettavien jätejakeiden ja yritysten vaarallisen jätteen vastaanottohintoihin lukuun ottamatta alle 90 mm betoni- ja tiilijätettä, styroxia, yritysten haravointijätettä ja asbestijätettä.

Lisäpalvelumaksuihin on tehty kustannusindeksiin perustuvia korotuksia. Pienkuormamaksun hintaa on korotettu 18,6–25,8 % pienkuorman koon mukaan.

Jos päätöksestä ei valiteta viimeistään 3.1.2025, se tulee lainvoimaiseksi 4.1.2025.

Lisätietoja
vs. jätehuoltopäällikkö Daniela Aivanen
puh. 040 661 7282, daniela.aivanen@iisalmi.fi

Iisalmen kaupunkistrategia läpinäkyvämmäksi: Ihmemittari konkretisoi strategian tavoitteet ja toimenpiteet käytännön tason mittareiksi

Iisalmen kaupunki on julkaissut strategian toteutumista läpinäkyvästi mittaavan ihmemittariston. Iisalmen ihmemittari löytyy kaupungin verkkosivustolta ja on siten helposti luettavissa missä ja milloin vain. Mittaristoon on valittu kaupungin toimialoilta keskeisimmät tunnusluvut, jotka kertovat kaupunkistrategian toimenpiteiden toteutumisesta.

”Haluamme parantaa strategiamme läpinäkyvyyttä ja seurantaa kuntalaisille ja eri sidosryhmien suuntaan. Toisinaan korkealentoiset strategiset lauseet on hyvä konkretisoida käytännön tason mittareiksi”, kertoo Iisalmen kaupunkistrategiasta vastaava elinkeinojohtaja Terho Savolainen.

Iisalmen ihmemittaria on työstetty yhdessä toimialojen edustajien ja teknisestä toteutuksesta vastaavan Branden asiantuntijakumppaneiden kanssa kuluvan syksyn ajan. Brandella on kokemusta kaupunkien auttamisesta avoimemman hallinnon kehittämisessä.

”Osallistavampi ja vuorovaikutuksellisempi kaupunki lisää kaupunkilaisten turvallisuudentunnetta ja antaa syitä uskoa tulevaisuuteen. Samalla kaupungin oma päätöksenteko, palveluiden suunnittelu ja toteutus paranee”, kuvailee Branden Business Designer Eveliina Eräjärvi.

Kun Iisalmi käynnisteli oman ihmemittarinsa luomista, oli yhtenä inspiraation lähteenä Branden ja Äänekosken kaupungin yhteistyönä syntynyt Äänekoski-ilmiötä eli Äänekosken kaupunkistrategiaa seuraava mittaristo. Iisalmeen rakennettiin kuitenkin juuri oman kaupungin tarpeita vastaava ratkaisu.

Asukkaiden sujuja arki ja hyvinvointi sekä kaupungin elinvoima piirtyvät mittaristoon selkeinä näkyminä

Iisalmen ihmemittari on rakennettu strategian teemojen, Inspiroiva Iisalmi, Ihana Iisalmi ja Ihmeiden Iisalmi, ympärille. Mittari tarjoaa selkeän näkymän kunkin strategisen teeman kannalta tärkeimpiin mitattavissa oleviin muuttujiin: Esimerkiksi Inspiroiva Iisalmi -osiossa mitataan asukkaiden hyvinvointiin vaikuttavia asioita, kuten uimahallin kävijämääriä, kirjaston lainamääriä, varhaiskasvatuksen osallistumisastetta ja asukkaiden koulutustasoa. Ihana Iisalmi -osiossa tutkitaan onnistumista turvallisen kaupunkiympäristön luomisessa mitaten esimerkiksi energiankulutusta, liikenteen vähäpäästöisyyttä ja rakennusvalmiiden tonttien määrää. Ihmeiden Iisalmi -osio puolestaan tarjoaa näkymän muun muassa uusien yritysten määrään, työttömyysasteeseen, asukkaiden verotulojen kehitykseen ja kaupungin digitaaliseen näkyvyyteen.

”Näitä ihmemittaristoon koottuja tietoja tullaan päivittämään aktiivisesti ja siten tilannekuva on paremmin kaikkien nähtävillä myös varsinaisten strategian raportointikausien välillä. Mittaristoon liittyy myös vaihtuvia kysymyksiä eri osa-alueista, ja niiden kautta kuntalaisten toivotaan osallistuvan strategian seurantaan ja kehittämiseen. Nyt heti aluksi kysymme esimerkiksi sitä, ovatko iisalmelaiset halukkaita suosittelemaan asumista kotikaupungissaan”, esittelee Terho Savolainen.

Ihmemittari toimii iisalmelaisen arjen monitorina myös tulevissa strategiakehityksen vaiheissa:

”Iisalmen kaupunkistrategialle on juuri tehty väliarviointi näin valtuustokauden viimeisen vuoden käynnistyessä. Sen perusteella ainakaan vielä ei ole tarvetta radikaaliin suunnanmuutokseen, Iisalmi pyrkii edelleen Suomen houkuttelevimmaksi seutukaupungiksi”, kertoo Terho Savolainen ja jatkaa:

”Tiettyjä strategian painopistealueita tarkennettiin ja mittareita päivitettiin, toimenpidetasolla toimialoille tuli jonkin verran uusia toteutettavia tehtäviä. Ensi vuoden kuntavaalien jälkeen uusi valtuusto päättää seuraavan strategiapäivityksen aikataulusta, todennäköisesti se tehdään valtuustokauden alkuvaiheessa 2025–2026”.

Lisätietoja:
Terho Savolainen, elinkeinojohtaja, Iisalmen kaupunki, p. 040 630 5328, terho.savolainen@iisalmi.fi

Iisalmen ihmemittari netissä:
www.iisalmi.fi/ihmemittari(siirryt toiseen palveluun)

Vaarallisten jätteiden keräys Iisalmen haja-asutusalueilla

Ylä-Savon Jätehuolto Oy ja Fortum Waste Solutions järjestävät vaarallisten jätteiden keräykset Ylä-Savon Jätehuolto Oy:n osakaskuntien haja-asutusalueilla alla olevan aikataulun mukaisesti.

Ylä-Savon jätekeskuksen aukioloajat kesäkuussa

Jätehuoltomääräykset

Ylä-Savon alueen jätehuoltomääräykset 1.7.2023 alkaen

Ylä-Savon jätehuoltolautakunta hyväksyi 20.6.2023 (§22) jätelain 91 §:n nojalla uudistetut jätehuoltomääräykset, määräyksiin liittyvät taajamarajaukset sekä määräysten yleisen osan ja perustelut. Velvoittaviksi jätehuoltomääräyksiksi on hyväksytty ainoastaan varsinainen määräysosio.

Jätehuoltomääräysten laatiminen perustuu jätelain (646/2011) 91 §:ään. Jätehuoltomääräykset toimivat jätelain toimeenpanon välineinä paikalliset olosuhteet huomioon ottaen. Lisäksi jätehuoltomääräykset ovat tärkeä työkalu ja ohjausväline jätehuollon käytännön toteuttamiseksi kunnissa. Tarve jätehuoltomääräysten päivittämiselle perustuu pääasiassa jätelain (646/2011) muutoksen (15.7.2021/714) vaatimuksiin. Jätehuoltomääräysten tavoitteena on estää jätteistä ja jätehuollosta aiheutuvia haittoja ja vaaroja terveydelle ja ympäristölle. Jätehuoltomääräysten avulla edistetään lisäksi jätelain mukaisen etusijajärjestyksen toteutumista eli jätteen synnyn ehkäisyä ja jätteen valmistelua uudelleenkäyttöä varten sekä kierrättämistä.

Jätetaksa

Jätetaksassa määritellään jätemaksut, jotka peritään asumisessa ja kunnan hallinto- ja palvelutoiminnassa syntyvän yhdyskuntajätteen jätehuollon järjestämisestä (pois lukien sako- ja umpikaivolietteet).

Jätemaksujen on mahdollisuuksien mukaan ohjattava jätteen määrän ja haitallisuuden vähentämiseen sekä etusijajärjestyksen mukaiseen jätehuoltoon. Jätetaksalla kannustetaan kotitalouksia erilliskeräämään ja lajittelemaan jätteitä.

Jätetaksa 1.1.2024 alkaen

Voimassa oleva jätetaksa on hyväksytty 30.11.2023 (§ 42) ja taksa on tullut voimaan 1.1.2024 alkaen. Taksaa on päivitetty arvonlisäverokannan osalta 1.9.2024.

Pääset lukemaan päivitetyn jätetaksan (alv-kanta 25,5 %) alla olevasta liitteestä.

Ylä-Savon jätehuoltolautakunta on 26.11.2024 (§ 34) hyväksynyt jätetaksan vuodelle 2025. Uusi taksa tulee voimaan 1.1.2025 alkaen. Jätetaksassa määritellään jätemaksut Iisalmen, Keiteleen, Kiuruveden, Lapinlahden, Pielaveden, Sonkajärven ja Vieremän kunnissa.

1.1.2025 voimaan tulevan jätetaksan pääset lukemaan alla olevasta liitteestä.

Mistä kiinteistön jätemaksu koostuu?

Kiinteistön sekajäteastian tyhjennyksestä perittävät jätemaksut koostuvat kahdesta osasta:

Ylä-Savon jätetaksan mukaiset sekajäteastian tyhjennysmaksut löydät jäteyhtiön verkkosivuilta alla olevasta linkistä.

Pakkausjätteiden tyhjennysmaksut:

Ylä-Savon jätehuolto Oy vastaa 1.7.2023 alkaen taajamissa pakkausjätteiden keräyksestä ja kuljetuksesta. Pakkausjätteiden (kartonki-, muovi- ja lasipakkausten sekä metallin) tyhjennysmaksut on määritelty jätetaksassa.

Jätehuolto

Jätelain mukaan kaikkien asuinkiinteistöjen ja vapaa-ajan kiinteistöjen on oltava järjestetyn jätehuollon piirissä. Jätehuoltomääräysten mukaan kiinteistön haltija voi järjestää jätehuollon kahdella tavalla:

  1. Kiinteistökohtaisella sekajäteastialla
  2. Lähikiinteistöjen yhteisellä sekajäteastialla (kimppa-astia)

Jätteiden omatoiminen hävittäminen polttamalla on kiellettyä. Kiinteistön tulipesissä saa polttaa ainoastaan käsittelemätöntä puuta, risuja ja oksia. Pieniä määriä paperia, pahvia ja kartonkia voi käyttää sytykkeenä.

Tarkempaa tietoa jätehuollon järjestämistavoista sekä taloyhtiöiden jätehuollosta löydät alla olevista valikoista.

Jäteastiaa koskevat vaatimukset

Kiinteistön haltija on velvollinen hankkimaan kiinteistölle jäteastian, joka on:

  • kannellinen
  • tilavuudeltaan riittävän kokoinen syntyvään jätemäärään nähden
  • asianmukaisessa kunnossa ja jonka puhtaanapidosta on huolehdittu.

Jäteastian tyhjennyspaikka

Jäteastian tyhjennyspaikassa tulee huomioida seuraavat asiat:

  • jäteastia voidaan siirtää joustavasti ja esteettömästi
  • alueiden väylien puhtaanapidosta on huolehdittava
  • jäteautolla tulee olla esteetön pääsy alle 10 metrin päähän jäteastiasta
  • mikäli jäteastioiden tyhjentäminen edellyttää liikkumista yksityisellä tiellä, on tienpitäjällä vastuu tien kunnossapidosta. Tienpitäjän tulee osoittaa liikennemerkein lupa liikennöidä kelirikon aikaan.

Jätteen keräyspaikka taloyhtiöissä

Jätteen keräyspaikan suunnittelussa tulee huomioida jäteastioiden tyhjentäjä sekä asukkaat. Huomioitavia asioita jätteen keräyspaikan suunnittelussa taloyhtiöissä:

  • jäteastiat tulee sijoittaa lähelle ajotietä
  • keräyskatosten lattian tulee olla kova, eikä huoneessa saa olla tyhjennystä haittaavia kynnyksiä
  • mikäli katos lukitaan, tulee lukon olla kaksoispesälukko tai esimerkiksi koodilukittava
  • katos tulee sijoittaa niin, että jokaisella asukkaalla on kohtuullinen matka kotitalousjätteiden kuljettamiseen
  • jätteen keräyspaikkaan eivät sovellu suuret esineet kuten esimerkiksi sohvat vaan ne tulee toimittaa jäteasemalle. Vaaralliset jätteet tulee toimittaa niiden vastaanottopaikkaan.

Lähikiinteistöjen yhteinen jäteastia

Kimppa-astiaa käyttävien kiinteistöjen on oltava lähikiinteistöjä. Lähikiinteistöiksi katsotaan:

taajamassa

  • samassa tai viereisessä korttelissa sijaitsevat kiinteistöt

haja-asutusalueella

  • naapurit
  • tiekunnan osakkaat
  • muun toiminnallisen kokonaisuuden muodostavat kiinteistöt, kuten saman yksityistien varrella sijaitsevat kiinteistöt tai kylätoimikunnat
  • lähtökohtaisesti alle viiden kilometrin päässä toisistaan sijaitsevat kiinteistöt.

Kiinteistönhaltijan vakituinen asunto ja vapaa-ajan asunto voivat muodostaa kimpan, mikäli kiinteistöt ovat keskenään lähikiinteistöjä. Vapaa-ajan asunnon jätehuolto ei voi säännönmukaisesti perustua jätteiden kuljettamiseen vakituiselle asunnolle.

Kimppa-astian käytöstä tulee ilmoittaa lautakunnalle kirjallisesti kimppa-ilmoituksella.

Jätehuoltomääräysten mukaiset tyhjennysvälit

Jäteastia on tyhjennettävä jätehuoltomääräysten mukaisilla tyhjennysväleillä.

Jätehuoltomääräyksissä on määritelty vähimmäistyhjennysvälit eri jätelajeille. Säännöllisten, riittävän tiheiden tyhjennysvälien avulla varmistetaan, että jätehuolto toimii tehokkaasti eikä jätteistä aiheudu haittoja ympäristölle tai terveydelle.

 Jätelaji Pisin tyhjennysväli kesäaikana (viikot 18-40)Pisin tyhjennysväli talviaikana (viikot 41-17)
Sekajäte taajamassa2 viikkoa4 viikkoa
Sekajäte taajamassa, joka ei sisällä biojätettä (kiinteistöllä on biojätteen erilliskeräys tai kompostointi, josta on voimassa kompostointi-ilmoitus)4, 8* viikkoa8 viikkoa
Sekajäte haja-asutusalueella 2 viikkoa8 viikkoa
Sekajäte haja-asutusalueella, joka ei sisällä biojätettä (kiinteistöllä on biojätteen erilliskeräys tai kompostointi, josta on voimassa kompostointi ilmoitus)8 viikkoa
8, 12*, 16* viikkoa
Biojäte 1 viikko tai 2** viikkoa2 viikkoa tai 4** viikkoa
Kartonki- ja muovipakkaukset8 viikkoa8 viikkoa
Metalli ja lasipakkaukset16 viikkoa16 viikkoa
* Jos kiinteistöllä on korkeintaan 240 litrainen jäteastia, syntyvä sekajätemäärä on vähäinen ja biojäte erilliskerätään tai kompostoidaan asianmukaisesti kiinteistöllä ympäri vuoden. sekajäte astian tyhjennysväli on taajamassa kahdeksan viikkoa ympäri vuoden ja taajamien ulkopuolella kesällä kahdeksan viikkoa ja talvella 12 – 16 viikkoa. Sekajäteastian tyhjennysvälin pidentämisestä tehdään kirjallinen ilmoitus jätehuoltoviranomaiselle, jonka jälkeen asiasta sovitaan jätteenkuljettajan kanssa. ** Alle 10 asuinhuoneiston kiinteistöt tai kun käytössä on syväkeräys

Vapaa-ajan asuntojen jäteastiat on tyhjennettävä vuoden aikana vähintään kaksi kertaa

Vapaa-ajan asuntojen jäteastioiden tyhjennysväleistä tulee huomioida seuraavat asiat:

  • jäteastiat on tyhjennettävä vuoden aikana vähintään kaksi kertaa korkeintaan kahdeksan viikon tyhjennysvälin mukaisesti
  • kahdeksan viikon tyhjennysväli edellyttää biojätteen erilliskeräystä tai kompostointia
  • tyhjennykset on ajoitettava sille ajalle, kun kiinteistöä käytetään eniten

Sekajäteastian tyhjennykset eivät voi perustua soitosta tehtävään tilaustyhjennykseen.

Jätehuollon järjestäminen taloyhtiöissä

Taloyhtiön jätehuollon järjestämisessä tulee huomioida seuraavia asioita:

  • kiinteistöllä on tarpeellinen määrä kannellisia jäteastioita kaikille kerättäville jätejakeille
  • jäteastioiden koon tulee vastata mahdollisimman hyvin kiinteistön jätehuollon tarpeeseen
  • jäteastioiden asianmukaisesta kunnosta ja puhtaanapidosta on huolehdittava
  • taajama-alueella sijaitsevassa vähintään 5 huoneiston asuinkiinteistössä tulee järjestää biojätteen, lasi-, muovi- ja kartonkipakkausten sekä pienmetallin erilliskeräys

Jätteen keräyspaikan suunnittelussa tulee huomioida jäteastioiden tyhjentäjä sekä asukkaat.

Biojätteen erilliskeräysvelvoite

Taajamassa sijaitsevan asuinkiinteistön, jossa on vähintään 5 huoneistoa, tulee järjestää biojätteelle erilliskeräys.

Biojätteen erilliskeräys laajenee heinäkuussa 2024.

Vuonna 2024 biojätteen lajitteluvelvoitteen laajeneminen koskettaa vähintään 10 000 asukkaan taajamien, kaikkia vakituisia ja vapaa-ajan asumisen kiinteistöjä. Ylä-Savon alueella velvoite koskee Iisalmen taajama-aluetta. Velvoitteen myötä biojäte tulee lajitella erikseen sekajätteen joukosta, käytännössä tämä tarkoittaa liittymistä biojätteen erilliskeräykseen tai omatoimista kompostointia kiinteistöllä.

Alle on kerätty eniten kysyttyjä kysymyksiä sekä toimintaohjeita liittyen vuonna 2024 laajenevaan biojätteen keräysvelvoitteeseen.

Mikä muuttuu ja milloin?

Biojätteen osalta vuonna 2024 tapahtuu kaksi keskeistä muutosta.

  • Erilliskeräysvelvoite laajenee, joten Iisalmen keskeisellä taajama-alueella sijaitsevien omakoti ja vapaa-ajan asujien tulee järjestää biojätteen lajittelu liittymällä erilliskeräykseen tai kompostoimalla. Biojätteen lajittelu tulee olla järjestettynä viimeistään 19.7.2024.
  • Biojätteen keräyksen järjestäminen siirtyy kiinteistön haltijalta kuntien omistamalle jäteyhtiölle 1.7.2024. Biojäteastian tyhjennyksistä sovitaan ottamalla yhteyttä jätehuoltoyhtiöön.

Koskeeko velvoite kiinteistöäni?

Ylä-Savon alueella velvoite koskee Ylä-Savon jätehuoltolautakunnan vahvistamaa Iisalmen taajama-aluetta. Ylä-Savon jätehuoltolautakunnan vahvistaman Iisalmen taajama-alueen kartan pääset katsomaan alla olevasta liitteestä.

Biojätettä syntyy hyvin vähän, pitääkö silti hankkia biojäteastia tai kompostori?

Jos kiinteistöä koskee lakisääteinen velvoite lajitella biojäte, tulee kiinteistön liittyä biojätteen erilliskeräykseen tai hankkia kompostori. Jätteen vähäinen määrä ei ole syy poiketa velvoitteesta järjestää biojätteen jätehuolto.

Yhteiskäyttökompostori tai biojätekimpan perustaminen yhdessä naapurin kanssa on suositeltavaa.

Kuinka toimin, jos haluan liittyä biojätteenkeräykseen omalla tai naapurin kanssa yhteisellä jäteastialla?

1.7.2024 alkaen biojätteen erilliskeräyksen järjestämisestä vastaa kuntien omistama jäteyhtiö Ylä-Savon Jätehuolto Oy, siihen astia biojäteastian tyhjennyksistä sovitaan paikallisen jätteenkuljetusyrittäjän kanssa.

Erilliskeräykseen voi liittyä omalla tai naapurin/naapureiden kanssa yhteisellä biojäteastialla eli perustaa nk. biojätekimppa. Biojätteen erilliskeräyksen järjestämisestä lisätietoa löytyy jäteyhtiön verkkosivuilta alla olevasta linkistä.

Kuinka toimin jos haluan kompostoida? Pitääkö kompostoinnista ilmoittaa?

Kompostointi aloitetaan hankkimalla jätehuoltomääräysten mukainen kompostori. Kompostorin tulee olla:

  • suljettu eli siinä on oltava pohjalevy tai -verkko sekä kansi
  • ilmastoitu, mutta ilmastointiaukkojen koon ei tule olla yli 7 mm, jotta kompostoriin ei pääse haittaeläimiä
  • riittävän tilava (esim. 1-5 henkilön tarpeisiin riittää tyypillisesti 100-250 litran kompostori

Mikäli kompostorin rakentaa itse tulee tarvikkeiden olla ympäristön kannalta turvallisia eivätkä esimerkiksi vanhasta pakastimesta tehdyt kompostorit ole hyväksyttyjä, sillä niistä voi vapautua ympäristöön haitallisia aineita vaikka kylmäaineet olisikin poistettu.

Lisätietoa kompostoinnista löydät Marttojen kompostointioppaasta alla olevasta linkistä.

Hyväksytty kompostointi-ilmoitus on voimassa viisi vuotta.

Kompostointi-ilmoitus on jätelain 41 a §:n mukainen ilmoitus biojätteen pienimuotoisesta omatoimisesta käsittelystä kiinteistöllä ja se tulee palauttaa viimeistään kahden kuukauden kuluttua toiminnan aloittamisesta. Kompostointi-ilmoitus tulee palauttaa, vaikka kiinteistö ei sijaitse laajennetun biojätteen erilliskeräyksen alueella. Hyväksytty kompostointi-ilmoitus on voimassa viisi vuotta, jonka jälkeen se on uusittava.

Ilmoitukset

Pyydämme täyttämään ilmoitukset ensisijaisesti sähköisesti.

Mikäli lomakkeen täyttäminen ei sähköisesti onnistu voit pyytää paperisen lomakkeen Ylä-Savon jätehuoltolautakunnan asiakaspalvelusta

puh. 040 632 5500 tai

sähköpostilla jatelautakunta@iisalmi.fi

Ylä-Savon jätehuoltolautakunta on osa Iisalmen kaupungin organisaatiota. Jätehuoltoviranomaisen rekisterin rekisteriseloste löytyy Iisalmen kaupungin rekisteriselostejärjestelmästä: Iisalmen kaupunki, tietosuoja(siirryt toiseen palveluun)

Kompostointi-ilmoitukset

Lomakkeella voit ilmoittaa elintarvikejätteen omatoimisesta kompostoinnista sekä yhteiskompostoinnista eli kimppakompostorista.

Pidennetty sekajäteastian tyhjennysväli edellyttää kompostointi-ilmoituksen tekemistä. Ilman omatoimista kompostointia tai biojätteen erilliskeräykseen kuulumista sekajäteastian pisin tyhjennysväli on kesäaikana taajama- ja haja-asutusalueella 2 viikkoa ja talviaikana taajama-alueella 4 viikkoa sekä haja-asutusalueella 8 viikkoa. 

Ilmoitus sekajätekimppa-astiasta

Lomakkeella voit ilmoittaa yhteisestä sekajäteastiasta. Jätekimppalomakkeen täyttää kimpan yhteyshenkilö.

Lähikiinteistöt voivat sopia yhteisen jäteastian perustamisesta eli muodostaa kimpan. Kimpan muodostamisessa tulee huomioida seuraavat asiat:

  • kiinteistöjen tulee olla lähikiinteistöjä: taajamassa samassa tai viereisessä korttelissa sijaitsevat kiinteistöt, haja-asutusalueellanaapurit tai muun vastaavan toiminnallisen kokonaisuuden muodostavat kiinteistöt
  • kimpasta tulee ilmoittaa jätehuoltoviranomaiselle jätekimppalomakkeella
  • ilmoituksessa vaaditaan tiedot kimppa-astian sijainnista ja koosta, yhteyshenkilön yhteystiedot sekä kimppa-astiaa käyttävien kiinteistöjen tiedot
  • kimppa-astian tyhjennysväliin vaikuttaa biojätteiden käsittely kaikkien kimppaan kuuluvien kiinteistöjen osalta.

Ilmoitus sekajäteastian tyhjennysvälin pidentämisestä

Lomakkeella voit ilmoittaa sekajäteastian tyhjennysvälin pidentämisestä taajamissa ympärivuotisesti kahdeksaan viikkoon ja haja-asutusalueilla talviaikana 12-16 viikkoon.

Pidennetty tyhjennysväli on mahdollinen kiinteistöllä, kun:

  • biojätteet lajitellaan erikseen sekajätteestä. Biojätteen voi käsitellä kiinteistöllä liittymällä biojätteen erilliskeräykseen tai kompostoimalla biojätteen jätehuoltomääräysten mukaisessa kompostorissa. Kompostoinnista tulee ennen tyhjennysvälin pidentämistä täyttää kompostointi-ilmoitus.
  • käytössä on korkeintaan 240 litrainen jäteastia. Astian koko on ensisijaisesti suhteutettava syntyvän jätteen määrään.
  • syntyvän jätteen määrä on vähäinen tehokkaan lajittelun ansiosta.

Ilmoitus jätevesilietteen omatoimisesta käsittelystä

Lomakkeella voit ilmoittaa lietteen omatoimisesta käsittelystä. Lietteen omatoimisessa käsittelyssä ja ilmoituksen tekemisestä tulee huomioida seuraavat asiat:

  • liete on aina käsiteltävä kalkkistabiloimalla tai muulla ympäristönsuojeluviranomaisen hyväksymällä tavalla
  • omatoimisesta käsittelystä on ilmoitettava viimeistään kahta kuukautta ennen käsittelyn aloittamista. Ilmoitusta ei tarvitse tehdä, jos jätevedet eivät sisällä vesikäymälöiden vesiä
  • lähikiinteistöjen yhteisestä lietteenkäsittelystä tulee ilmoittaa lomakkeella. Yhteiskäsittely voi olla korkeintaan viidellä kiinteistöllä.

Hakemus jäteastioiden tyhjennysten keskeyttämisestä

Lomakkeella voit hakea sekajätteen ja kierrätettävien jätejakeiden (bio- ja pakkausjätteet) keräysastioiden tyhjennysten yli 6 kk kestävää keskeyttämistä tai asuinkelvottoman kiinteistön jätehuollon liittymisvelvoitteen poistoa. Huomioithan lomaketta täyttäessäsi seuraavat asiat:

  • alle 6 kk kestävästä tyhjennysten keskeyttämisestä ei tarvitse ilmoittaa jätehuoltoviranomaiselle
  • keskeytyksen myöntämisen edellytyksenä on, että kiinteistö on luotettavasti esitetyn syyn vuoksi tilapäisesti kokonaan käyttämätön esimerkiksi lomamatkan vuoksi
  • liittymisvelvoitteen poistoa haettaessa on hakemukseen liitettävä luotettava selvitys kiinteistön asuinkelvottomuudesta, kuten esimerkiksi kunnan rakennustarkastajan lausunto.