Siirry sisältöön

Ylä-Savon maaseutupalvelut palvelee viljelijätuki-, peto- ja hirvivahinkoasioissa sekä hukkakauran torjuntaan liittyvissä asioissa. Palveluihin kuuluu myös maaseudun elinkeinojen ja maaseudun toimintaympäristön kehittäminen.

Henkilöstö työskentelee tarpeen mukaan eri maaseututoimistoissa. 
Maaseututoimistoissa voi asioida asuinkunnasta riippumatta.

Toimistojen aukioloajat

Ma ja To klo 9.00–15.00
Ti ja Pe auki satunnaisesti
Keskiviikkoisin suljettu.

Ajanvarauksella myös muina aikoina. Suosittelemme ajanvarausta!

Yhteystiedot

Iisalmen maaseututoimisto

Luuniemenkatu 3 B, 74100 Iisalmi

Lähetä meille tulevat asiakirjat sähköpostiosoitteeseemme
maaseutupalvelut@iisalmi.fi

Lapinlahden maaseututoimisto

Lähetä meille tulevat asiakirjat sähköpostiosoitteeseemme
maaseutupalvelut@iisalmi.fi

Sonkajärven maaseututoimisto 

Lepokankaantie 2, 74300 Sonkajärvi

Lähetä meille tulevat asiakirjat sähköpostiosoitteeseemme
maaseutupalvelut@iisalmi.fi

Vieremän maaseututoimisto

Myllyjärventie 1, 74200 Vieremä

Lähetä meille tulevat asiakirjat sähköpostiosoitteeseemme
maaseutupalvelut@iisalmi.fi

Asiantuntijapalvelut

Maaseutujohtajan ja -asiamiesten tarjoamiin asiantuntijapalveluihin kuuluvat mm.

Suosittelemme ajanvarausta, mikäli haluat käydä tapaamassa asiantuntijoitamme toimistolla. Tapaamisajan voitte varata suoraan haluamaltanne henkilöltä.

Ohjeita

Hukkakaura

Hukkakaura on erittäin vaikeasti torjuttava, yksivuotinen heinämäinen rikkakasvi, mikä lisääntyy nopeasti. Yksi hukkakaurayksilö voi tuottaa satoja maassa vuosia säilyviä itämiskykyisiä siemeniä. Yksi hukkakaurayksilö pystyy saastuttamaan nopeasti kokonaisen peltolohkon. 

Suomessa on voimassa laki hukkakauran torjunnasta. Laki koskee toimenpiteitä, joilla torjutaan hukkakauraa ja estetään sen leviäminen.  Hukkakauran torjunta vaatii pitkää ja suunnitelmallista työtä.

Hukkakaura aiheuttaa jopa miljoonien eurojen tappiot vuosittain mm. torjunnan kustannuksina ja sadon heikentyneenä laatuna. Siksi on tärkeätä tunnistaa ensimmäiset yksilöt ja poistaa ne heti kitkemällä.

Hukkakauran tunnistaminen

Peto- ja hirvivahinko

Peto- ja hirvivahingon tapahduttua ole välittömästi yhteydessä vahinkopaikkakunnan maaseutuelinkeinoviranomaiseen!

Mikäli vahinko tapahtuu viikonloppuisin tai pyhänä, niin soita Eero Pulkkiselle.

Hirvieläinten aiheuttamista vahingoista voidaan korvata:

  • viljelysvahinkona voidaan korvata pellolle, puutarhalle, taimistoviljelmälle ja kootulle sadolle aiheutunut vahinko.
  • eläinvahinkona voidaan korvata kotieläimille aiheutunut vahinko. 

Suurpetojen (karhu, ahma, susi, ilves) aiheuttamina petovahinkoina voidaan korvata:

  • viljelysvahingot pellolle, puutarhalle, taimistoviljelmälle ja kootulle sadolle (mm. karhujen rikkomat rehupaalit)
  • eläinvahingot kotieläimelle, viljellylle eläimelle, hunajasadolle sekä eläintenpitoon käytetyille aidoille, rakennuksille ja muille vastaaville rakenteille (mm. koiravahingot ja karhujen rikkomat mehiläispesät)
  • irtaimistovahingot elottomalle irtaimistolle

AGRI YritysTULKKI -investointilaskentatyökalu

Ylä-Savon maaseutupalvelut tarjoavat kuntalaisten käyttöön AGRIyritystulkki – nimiset laskentaohjelmat, jotka voidaan ladata maatilayrittäjän tietokoneelle suoraan Iisalmen kaupungin nettisivuilta. Talouslaskentaohjelmalla voidaan suunnitella maatilan taloutta, verotusta ja investointeja. Kassabudjetti-ohjelma mahdollistaa tilan rahavarojen ennustamisen ja seurannan.

Maatilan investointipäätöksen tekeminen on tähän saakka edellyttänyt maksullisten laskentapalveluiden käyttöä. Koska palvelun hinta on suhteellisen kallis, ei viljelijä epävarmoissa tapauksissa ole edes käynnistänyt hankkeen suunnittelua. Tämän ongelman poistamiseksi Ylä-Savon maaseutupalvelut on hankkinut Jadelcons Oy:ltä maatilan talouden suunnitteluun kehitetyn AGRIyritystulkki – nimisen laskentaohjelman. AGRIyritystulkki – ohjelma on helppokäyttöinen työkalu viljelijän omatoimiseen laskentaan ja suunnitteluun. Laskentaohjelma on kehitetty yhteistyössä maaseutuammattilaisten kanssa perustuen pk-yrityksille tarkoitettuun Yritystulkki-ohjelmaan, joka ovat käytössä jo 77 %:lla Suomen kunnista. AGRIyritystulkkia voivat käyttää myös tilitoimistoyrittäjät ja rahoittajat avustaessaan viljelijöitä heidän taloutensa suunnittelussa.

Suunnittelu lähtee liikkeelle päättyneen tilivuoden luvuista. Niiden avulla laaditaan investointi- ja tuotantosuunnitelma seitsemän vuoden suunnittelukaudelle, joka on riittävän pitkä aika osoittamaan kehityksen. Yritystulkki AGRI perustuu Excel-taulukkolaskentaan, ja sen käyttö on tehty helpoksi ja yksinkertaiseksi. Taulukkolaskennan perustiedot riittävät ja hyvät ohjeet opastavat käyttäjää.  Lisäetuna on mahdollisuus tallentaa laskelmat omalle tietokoneelle, jolloin tilan talouden muutokset voidaan päivittää vuodesta toiseen.

Linkki avautuu uudelle välilehdelle.

Hae investointitukea

Maatalouden investointitukia voi hakea jatkuvasti. Hakemukset ratkaistaan tukijaksoittain. Investointitukea voi hakea sähköisesti Hyrrä-palvelussa. 

Hyrrä-palvelussa voit hakea tukea, seurata asiasi käsittelyä ja selata hakemustietojasi. Sähköisen hakemuksen täyttäminen on vaivatonta ja järjestelmä ohjaa sen tekemisessä askel askeleelta.

Älä aloita rakentamisinvestointia tai muuta toimenpidettä äläkä allekirjoita sopimusta ennen hakemuksen vireille tuloa! (esimerkiksi lopullinen luovutuskirja, tilaussopimus tai urakkasopimus)  Investointitukea ei myönnetä lainkaan sellaiseen toimenpiteeseen, jonka toteuttaminen on aloitettu ennen hakemuksen vireille tuloa.

Mikä on aloittamista?

  • Kun rakennat tai laajennat rakennusta. Perustustyö on aloitettu valamalla tai muulla vastaavalla kestävällä tavalla tai jos perustustyön toteuttaa urakoitsija, lopullinen urakkasopimus on allekirjoitettu.
  • Kun peruskorjaat rakennusta. Työn tekeminen on aloitettu tai jos se teetetään, lopullinen sopimus työn tekemisestä on allekirjoitettu.
  • Kun hankit koneen tai laitteen. Tilaus on tehty tai sopimus hankinnasta on allekirjoitettu. Jos tilausta ei edellytetä, hankintahinta tai sen ensimmäinen erä on maksettu.

Rakennussuunnitelmasta, liiketoimintasuunnitelmasta ja salaojasuunnitelmasta johtuvat kustannukset ovat tukikelpoisia, vaikka ne ovat syntyneet ennen tukihakemuksen jättämistä.

Linkki avautuu uudelle välilehdelle.

Vipu-mobiili

Vipu-mobiili on viljelijän uusi työkalu.

Viljelijän ja hallinnon väliseen ajantasaiseen tiedonvaihtoon on ladattavissa älypuhelimeen maksutta Google Play- tai App Store-sovelluskaupasta Vipu-Mobiili mobiilisovellus. Jatkossa jokaisella viljelijällä tulee olla Vipu-Mobiili sovellus käytössä.

Vipu-mobiilista lisää alla olevista linkeistä. Linkki ohjautuu Ruokaviraston sivulle, missä on YouTube videoita ja kysymyksiä ja vastauksia liittyen Vipu-mobiiliin.   

Mela-asiamiehen palvelut ajanvarauksella

Iisalmessa ja Lapinlahdella Mela-asiamiehen tehtävät hoitaa:

Pirkko Halttunen
Puhelinnumero: 029 435 2686
Sähköpostiosoite: pirkko.halttunen@mela.fi

Sonkajärvellä ja Vieremällä Mela-asiamiehen tehtävät hoitaa:

Harri Hurskainen 
Puhelinnumero: 029 435 2629
Sähköpostiosoite: harri.hurskainen@mela.fi

Vuokrasopimukset

Maatalouden ilmoitus- ja lupa-asiat

Aumausilmoitukset

Välitä viljelijästä

Välitä viljelijästä -projektista saat maksutonta ja luottamuksellista apua matalalla kynnyksellä. Olemme maatalousyrittäjien tukena elämän pienissä ja suurissa haasteissa.

Tutustu projektiin (avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)

Ajankohtaista

Iisalmen kaupunkistrategia läpinäkyvämmäksi: Ihmemittari konkretisoi strategian tavoitteet ja toimenpiteet käytännön tason mittareiksi

Iisalmen kaupunki on julkaissut strategian toteutumista läpinäkyvästi mittaavan ihmemittariston. Iisalmen ihmemittari löytyy kaupungin verkkosivustolta ja on siten helposti luettavissa missä ja milloin vain. Mittaristoon on valittu kaupungin toimialoilta keskeisimmät tunnusluvut, jotka kertovat kaupunkistrategian toimenpiteiden toteutumisesta.

”Haluamme parantaa strategiamme läpinäkyvyyttä ja seurantaa kuntalaisille ja eri sidosryhmien suuntaan. Toisinaan korkealentoiset strategiset lauseet on hyvä konkretisoida käytännön tason mittareiksi”, kertoo Iisalmen kaupunkistrategiasta vastaava elinkeinojohtaja Terho Savolainen.

Iisalmen ihmemittaria on työstetty yhdessä toimialojen edustajien ja teknisestä toteutuksesta vastaavan Branden asiantuntijakumppaneiden kanssa kuluvan syksyn ajan. Brandella on kokemusta kaupunkien auttamisesta avoimemman hallinnon kehittämisessä.

”Osallistavampi ja vuorovaikutuksellisempi kaupunki lisää kaupunkilaisten turvallisuudentunnetta ja antaa syitä uskoa tulevaisuuteen. Samalla kaupungin oma päätöksenteko, palveluiden suunnittelu ja toteutus paranee”, kuvailee Branden Business Designer Eveliina Eräjärvi.

Kun Iisalmi käynnisteli oman ihmemittarinsa luomista, oli yhtenä inspiraation lähteenä Branden ja Äänekosken kaupungin yhteistyönä syntynyt Äänekoski-ilmiötä eli Äänekosken kaupunkistrategiaa seuraava mittaristo. Iisalmeen rakennettiin kuitenkin juuri oman kaupungin tarpeita vastaava ratkaisu.

Asukkaiden sujuja arki ja hyvinvointi sekä kaupungin elinvoima piirtyvät mittaristoon selkeinä näkyminä

Iisalmen ihmemittari on rakennettu strategian teemojen, Inspiroiva Iisalmi, Ihana Iisalmi ja Ihmeiden Iisalmi, ympärille. Mittari tarjoaa selkeän näkymän kunkin strategisen teeman kannalta tärkeimpiin mitattavissa oleviin muuttujiin: Esimerkiksi Inspiroiva Iisalmi -osiossa mitataan asukkaiden hyvinvointiin vaikuttavia asioita, kuten uimahallin kävijämääriä, kirjaston lainamääriä, varhaiskasvatuksen osallistumisastetta ja asukkaiden koulutustasoa. Ihana Iisalmi -osiossa tutkitaan onnistumista turvallisen kaupunkiympäristön luomisessa mitaten esimerkiksi energiankulutusta, liikenteen vähäpäästöisyyttä ja rakennusvalmiiden tonttien määrää. Ihmeiden Iisalmi -osio puolestaan tarjoaa näkymän muun muassa uusien yritysten määrään, työttömyysasteeseen, asukkaiden verotulojen kehitykseen ja kaupungin digitaaliseen näkyvyyteen.

”Näitä ihmemittaristoon koottuja tietoja tullaan päivittämään aktiivisesti ja siten tilannekuva on paremmin kaikkien nähtävillä myös varsinaisten strategian raportointikausien välillä. Mittaristoon liittyy myös vaihtuvia kysymyksiä eri osa-alueista, ja niiden kautta kuntalaisten toivotaan osallistuvan strategian seurantaan ja kehittämiseen. Nyt heti aluksi kysymme esimerkiksi sitä, ovatko iisalmelaiset halukkaita suosittelemaan asumista kotikaupungissaan”, esittelee Terho Savolainen.

Ihmemittari toimii iisalmelaisen arjen monitorina myös tulevissa strategiakehityksen vaiheissa:

”Iisalmen kaupunkistrategialle on juuri tehty väliarviointi näin valtuustokauden viimeisen vuoden käynnistyessä. Sen perusteella ainakaan vielä ei ole tarvetta radikaaliin suunnanmuutokseen, Iisalmi pyrkii edelleen Suomen houkuttelevimmaksi seutukaupungiksi”, kertoo Terho Savolainen ja jatkaa:

”Tiettyjä strategian painopistealueita tarkennettiin ja mittareita päivitettiin, toimenpidetasolla toimialoille tuli jonkin verran uusia toteutettavia tehtäviä. Ensi vuoden kuntavaalien jälkeen uusi valtuusto päättää seuraavan strategiapäivityksen aikataulusta, todennäköisesti se tehdään valtuustokauden alkuvaiheessa 2025–2026”.

Lisätietoja:
Terho Savolainen, elinkeinojohtaja, Iisalmen kaupunki, p. 040 630 5328, terho.savolainen@iisalmi.fi

Iisalmen ihmemittari netissä:
www.iisalmi.fi/ihmemittari(siirryt toiseen palveluun)