Pohjois-Savon lomituspalvelut
Järjestämme lomituspalveluja kotieläintuotantoa harjoittaville maatalousyrittäjille. Maatalousyrittäjä voi saada maatalouslomittajan hoitamaan eläimiä puolestaan, kun hän pitää vuosilomaa tai esimerkiksi sairastuu.
Lomituspalvelut 1.1.2023
Iisalmen kaupunki hallinnoi 1.1.2023 alkaen Iisalmen, Kiuruveden, Kuopion, Suonenjoen ja Varkauden kaupunkien ja Heinäveden, Leppävirran, Siilinjärven, Rautavaaran, Rautalammin, Vesannon, Tervon, Keiteleen, Pielaveden, Kaavin, Lapinlahden, Sonkajärven, Tuusniemen ja Vieremän kuntien lomituspalveluita.
Pohjois-Savon lomituspalvelujen asiakaspalvelu
Puhelinpalvelu on avoinna arkisin klo 9.00 – 15.00.
p. 040 722 7010
Ajan asiointiin voit varata myös lomituspalvelujen sähköpostista: lomitus@iisalmi.fi
Toimisto on avoinna ma-pe klo 9.00-15.00.
Käyntiosoite: PL 10/Luuniemenkatu 3 B, 74101 IISALMI
Lomitusasioitasi voit hoitaa Melan asiointipalvelun kautta. Melan asiointipalvelut löytyvät Melan nettisivuilta. Linkit avautuvat uuteen välilehteen.
Tietoa maatalousyrittäjille
Toimi näin
Mikäli sinulla ei ole mahdollisuutta käyttää Lomitusnettiä, voit palauttaa hakemukset suoraan lomatoimistoon postilla tai sähköpostilla. Lisäksi sijaisapuhakemuksessa on mainittava vähintään seuraavat tiedot:
- hakijan nimi
- syntymäaika
- sijaisavun ajankohta
- tieto millä perusteella sijaisapua (esim. työkyvyttömyys) haet
Kenelle ja millä ehdoin
Oikeus lomituspalveluihin on kotieläintilallisilla, joilla on vähintään 6 kotieläinyksikköä. Toiminnan on oltava maatilatalouden tuloverolain mukaan verotettua. Maatalousyrittäjällä, joka käyttää lomituspalvelua, tulee olla lakisääteinen MYEL-vakuutus.
Lomituspalveluja voi saada vain maatalouden tuloverolain piiriin kuuluvan kotieläintalouden harjoittamista varten. Maatalousyrittäjän tulee osallistua itse säännöllisesti omalla tehtäväosuudellaan välttämättömiin päivittäisiin kotieläinten hoitotöihin, jotta hän voi saada lomituspalveluja. Kuntoutustuella olevalla saattaa olla oikeus sijaisapuun. Lisätietoa saat Melan verkkosivuilta.
Tausta ja lainsäädäntö
Maatalousyrittäjän lomituspalveluita ovat vuosiloma, sijaisapu ja maksullinen lomitus. Tilan maatalousyrittäjät voivat yhdessä valita, käyttävätkö he paikallisyksikön lomituspalveluja vai järjestävätkö lomituspalvelunsa itse.
Jos maatalousyrittäjä on valinnut paikallisyksikön palvelut, kuntaan työsuhteessa oleva maatalouslomittaja tai kunnan hankkima ostopalvelulomittaja tekee maatalousyrittäjän välttämättömät päivittäiset kotieläintenhoitotyöt maatalousyrittäjän ollessa vuosilomalla tai esimerkiksi sairaana.
Jos maatalousyrittäjä on valinnut itse järjestettävät lomituspalvelut, hän voi ostaa vastaavan palvelun ennakkoperintärekisteriin merkityltä palvelun tuottajalta. Paikallisyksikkö maksaa hakemuksesta korvauksen palvelun tuottajalle.
Maatalousyrittäjien lomituspalvelulakiLomitusmuodot
Vuosiloma
Maatalousyrittäjän vuosiloman saaminen edellyttää, että vuosilomaa hakeva henkilö täyttää tietyt lomituspalvelulaissa säädetyt edellytykset.
Lomaan oikeutettu maatalousyrittäjä:
* työhön osallistuen harjoittaa päätoimisesti karjataloutta
* yrittäjällä on voimassaoleva pakollinen MYEL-vakuutus tai hakemus vireillä
* karjatalouden tulee käsittää vähintään kuusi (6) kotieläinyksikköä loma-ajankohtana
* vuosiloman pituus on 26 päivää
* vuosilomaan saa sisältyä enintään kolme sunnuntaita/pyhäpäivää (paikallisyksikön palveluita käytettäessä, ei koske itse järjestettyä lomitusta)
* osa-aikaisella työkyvyttömyyseläkkeellä olevalla tulee myös olla voimassaoleva MYEL-vakuutus
Maatalousyrittäjän vuosilomaa haetaan vuosittain paikallisyksikön määräämänä ajankohtana.
Tarkempia tietoja lomituspalveluista ja vuosilomasta sekä Lomituspalvelulaki (1231/1996) ja asetus (1333/1996) löytyvät Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen nettisivuilta
Sijaisapu
Sijaisapuhakemus tulee tehdä ennen kuin lomitus voi alkaa, joko kirjallisesti, lomitusnetin kautta, sähköpostin kautta tai tekstiviestillä (todennettavissa).
Maatalousyrittäjällä, joka harjoittaa maataloutta ja joka on sairauden, tapaturman, kuntoutuksen (lääkinnällinen), synnytyksen tai muun näihin verrattavan tilapäisen syyn vuoksi estynyt huolehtimaan maatalousyritykseen kuuluvista välttämättömistä tehtävistä ilman tilan ulkopuolista apua, on oikeus saada maatalouslomittaja sijaisavun ajaksi.
Sijaisapulomituksen aikana tulee karjatalouden käsittää vähintään kuusi kotieläinyksikköä ja sijaisapulomitukseen kuuluvat vain sijaisavun saajan välttämättömät päivittäiset karjataloustyöt.
Sijaisavusta perittävä maksu määräytyy MYEL-työtulon mukaan. Äitiysrahakauden ajalta sijaisavun korvaus on 50 %:lla alennettuna. Tilan ulkopuolella työskentelevän maatalousyrittäjän sijaisavun korvaus on 50 %:lla korotettuna.
Sijaisavun liitteet tulee toimittaa päätöksen tekoa varten lomatoimistolle ja ennakkoon tiedettäviin sijaisapuihin liitteet ennen päätöksen tekoa, esim. leikkaukset, lääkärin määräämät kuntoutukset, äitiyslomat jne.
Tarkempia tietoja Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen nettisivuilta
Maksullinen lomittaja-apu
Vuosilomaan oikeutettu maatalousyrittäjä voi käyttää enintään 120 tuntia kalenterivuodessa maksullista lomittaja-apua. Ko. lomituksia voivat tehdä lomatoimiston osoittamat päätoimiset maatalouslomittajat (kuukausi- ja tuntipalkkaiset maatalouslomittajat).
Tarkempia tietoja Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen nettisivuilta.
Melan laatima lomitusopas
Melan nettisivuilta löydät lomituspalvelulain tulkinnat. Linkki avautuu uudelle välilehdelle.
Lomituspalveluiden johdosta, ohjauksesta sekä valvonnasta vastaa sosiaali- ja terveysministeriö. Valtakunnallisesti lomituksen toimeenpanovastuu on Melalla. Maatalousyrittäjien lomituspalvelut rahoitetaan valtion varoista. Maatalousyrittäjät osallistuvat kustannuksiin lähinnä sijaisapu- ja maksullisen lomituksen maksuin.
Onnistunut lomitus
Lomitus sujuu hyvin, kun kaikki lomituksen osapuolet, lomitushallinto, maatalousyrittäjä ja maatalouslomittaja tekevät yhteistyötä. Tavoitteena on järjestää lomituspalvelut mahdollisimman hyvin maatalousyrittäjien toiveiden mukaisesti.
Paikallisyksikön järjestämissä lomituksissa maatalouslomittaja on lomatoimen työnjohdon alainen ja häntä koskevat sen määräykset työajasta ja työturvallisuudesta.
Maatalousyrittäjä voi itse toiminnallaan vaikuttaa lomituksen onnistumiseen. Lomitus onnistuu, kun maatalousyrittäjä opastaa maatalouslomittajan työhönsä ja antaa hänelle ohjeet eläinten hoidosta ennen lomituksen alkamista.
Maatalousyrittäjän tulee huolehtia, että työolosuhteet ja koneet täyttävät työturvallisuusvaatimukset. Lisäksi maatalouslomittaja tulee opastaa koneiden, laitteiden ja vaarallisten aineiden käyttöön. Maatalousyrittäjän tulee myös hankkia rehua ja muita maataloustarvikkeita sekä ilmoittaa maatalouslomittajalle, mistä hänet tavoittaa loman aikana.
Työohjeet lomittajalle voit tallentaa Melan asiointipalvelun kautta Lomitusnetti -ohjelmaan. Lomitusnetti -ohjelmaan kirjaudut Melan asiointipalvelun kautta. Linkki avautuu uudelle välilehdelle.
Lomituspalvelujen yhteistoimintaryhmä
Lomituspalvelujen onnistuminen edellyttää yhteistyötä kaikkien lomitusjärjestelmän kanssa tekemisissä olevien välillä. Kuntiin onkin perustettu paikallisia yhteistoimintaryhmiä, joissa on jäseninä lomituspalveluista vastaava kunnan vastuuhenkilö, lomittajien ja viljelijöiden edustajat sekä Mela-asiamies.
Yhteistoimintaryhmä seuraa lomituspalveluiden toimivuutta ja käsittelee lomitukseen liittyviä käytännön kysymyksiä. Yhteistoimintaryhmän perusajatuksena onkin tukea lomituksen hallintoa päätöksenteossa. Yhteistoimintaryhmä voi käsitellä vain lomituksen yleisiä kysymyksiä. Se ei voi ratkaista yksittäisten maatalousyrittäjien lomitusasioita.
Yksittäinenkin maatalousyrittäjä voi vaikuttaa kuntansa lomitusten toimivuuteen ja palvelujen kehittämiseen ottamalla yhteyttä oman paikallisyksikkönsä yhteistoimintaryhmän jäseniin ja esittämällä heille näkemyksensä.
Voit antaa palautetta lomitusjärjestelyistä myös suoraan lomituspalvelut hoitavalle paikallisyksikölle. Palautteen Pohjois-Savon lomituspalvelujen alueella voi antaa osoitteeseen lomitus@iisalmi.fi tai soittaa numeroon 040-722 7010. Palaute ohjataan kyseisestä asiasta vastaavalle henkilölle. Voit antaa palautetta lomituksiin liittyvistä asioista myös suoraan yhteistoimintaryhmälle. Valitus lomituspalvelujen järjestämiseen liittyvistä asioista tehdään paikallisyksikköä hallinnoivan kunnan- tai kaupunginhallitukselle.
Ohjeet maatalouslomittajalle
Voit kuunnella tai lukea ohjeet. Ohjeet ovat helpolla suomen kielellä
Meillä on töitä maatalouslomittajille
Yhteystiedot
Aamuvuori Heli
Lomituspalvelujohtaja
Lomituspalvelut hallinto
Jestoi Mirja
Asiakkuuspäällikkö
Lomituspalvelut, Luuniemenkatu 3
Laakso Tiina
Talouspäällikkö
Lomituspalvelut hallinto
Huvinen Tuula
Lomituspalvelupäällikkö
Lomituspalvelut hallinto
Korhonen Merja
Lomituspalvelupäällikkö
Lomituspalvelut
Ajankohtaista
Vuoden 2024 maatilayrittäjien tunnustuspalkinnot
Maaseutuhallinnon yhteislautakunta myönsi vuoden 2024 tunnustuspalkinnot kokouksessaan 28.11.2024 § 22. Kuntien palveluvastaavat järjestävät palkinnon luovutuksen.
Iisalmen kaupunkistrategia läpinäkyvämmäksi: Ihmemittari konkretisoi strategian tavoitteet ja toimenpiteet käytännön tason mittareiksi
Iisalmen kaupunki on julkaissut strategian toteutumista läpinäkyvästi mittaavan ihmemittariston. Iisalmen ihmemittari löytyy kaupungin verkkosivustolta ja on siten helposti luettavissa missä ja milloin vain. Mittaristoon on valittu kaupungin toimialoilta keskeisimmät tunnusluvut, jotka kertovat kaupunkistrategian toimenpiteiden toteutumisesta.
”Haluamme parantaa strategiamme läpinäkyvyyttä ja seurantaa kuntalaisille ja eri sidosryhmien suuntaan. Toisinaan korkealentoiset strategiset lauseet on hyvä konkretisoida käytännön tason mittareiksi”, kertoo Iisalmen kaupunkistrategiasta vastaava elinkeinojohtaja Terho Savolainen.
Iisalmen ihmemittaria on työstetty yhdessä toimialojen edustajien ja teknisestä toteutuksesta vastaavan Branden asiantuntijakumppaneiden kanssa kuluvan syksyn ajan. Brandella on kokemusta kaupunkien auttamisesta avoimemman hallinnon kehittämisessä.
”Osallistavampi ja vuorovaikutuksellisempi kaupunki lisää kaupunkilaisten turvallisuudentunnetta ja antaa syitä uskoa tulevaisuuteen. Samalla kaupungin oma päätöksenteko, palveluiden suunnittelu ja toteutus paranee”, kuvailee Branden Business Designer Eveliina Eräjärvi.
Kun Iisalmi käynnisteli oman ihmemittarinsa luomista, oli yhtenä inspiraation lähteenä Branden ja Äänekosken kaupungin yhteistyönä syntynyt Äänekoski-ilmiötä eli Äänekosken kaupunkistrategiaa seuraava mittaristo. Iisalmeen rakennettiin kuitenkin juuri oman kaupungin tarpeita vastaava ratkaisu.
Asukkaiden sujuja arki ja hyvinvointi sekä kaupungin elinvoima piirtyvät mittaristoon selkeinä näkyminä
Iisalmen ihmemittari on rakennettu strategian teemojen, Inspiroiva Iisalmi, Ihana Iisalmi ja Ihmeiden Iisalmi, ympärille. Mittari tarjoaa selkeän näkymän kunkin strategisen teeman kannalta tärkeimpiin mitattavissa oleviin muuttujiin: Esimerkiksi Inspiroiva Iisalmi -osiossa mitataan asukkaiden hyvinvointiin vaikuttavia asioita, kuten uimahallin kävijämääriä, kirjaston lainamääriä, varhaiskasvatuksen osallistumisastetta ja asukkaiden koulutustasoa. Ihana Iisalmi -osiossa tutkitaan onnistumista turvallisen kaupunkiympäristön luomisessa mitaten esimerkiksi energiankulutusta, liikenteen vähäpäästöisyyttä ja rakennusvalmiiden tonttien määrää. Ihmeiden Iisalmi -osio puolestaan tarjoaa näkymän muun muassa uusien yritysten määrään, työttömyysasteeseen, asukkaiden verotulojen kehitykseen ja kaupungin digitaaliseen näkyvyyteen.
”Näitä ihmemittaristoon koottuja tietoja tullaan päivittämään aktiivisesti ja siten tilannekuva on paremmin kaikkien nähtävillä myös varsinaisten strategian raportointikausien välillä. Mittaristoon liittyy myös vaihtuvia kysymyksiä eri osa-alueista, ja niiden kautta kuntalaisten toivotaan osallistuvan strategian seurantaan ja kehittämiseen. Nyt heti aluksi kysymme esimerkiksi sitä, ovatko iisalmelaiset halukkaita suosittelemaan asumista kotikaupungissaan”, esittelee Terho Savolainen.
Ihmemittari toimii iisalmelaisen arjen monitorina myös tulevissa strategiakehityksen vaiheissa:
”Iisalmen kaupunkistrategialle on juuri tehty väliarviointi näin valtuustokauden viimeisen vuoden käynnistyessä. Sen perusteella ainakaan vielä ei ole tarvetta radikaaliin suunnanmuutokseen, Iisalmi pyrkii edelleen Suomen houkuttelevimmaksi seutukaupungiksi”, kertoo Terho Savolainen ja jatkaa:
”Tiettyjä strategian painopistealueita tarkennettiin ja mittareita päivitettiin, toimenpidetasolla toimialoille tuli jonkin verran uusia toteutettavia tehtäviä. Ensi vuoden kuntavaalien jälkeen uusi valtuusto päättää seuraavan strategiapäivityksen aikataulusta, todennäköisesti se tehdään valtuustokauden alkuvaiheessa 2025–2026”.
Lisätietoja:
Terho Savolainen, elinkeinojohtaja, Iisalmen kaupunki, p. 040 630 5328, terho.savolainen@iisalmi.fi
Iisalmen ihmemittari netissä:
www.iisalmi.fi/ihmemittari(siirryt toiseen palveluun)