Elämää maalla ja maailmalla – luonnon ja kansainvälisten yritysten äärellä. Organisaatioshamaani ja kuntamentori Tiina Heikka etsi vierailullaan reseptiä Iisalmen ihmeisiin kymmenen tarinan kautta. Mitä Tiina Iisalmesta löysi – löytyikö resepti ihmeisiin? Tältä sivulta voit lukea tarinoita, jotka kertovat sekä Iisalmen ihmeistä että niiden syntyyn myötävaikuttaneista asioista.
Tiina Heikka on räväkkä kuntamentori ja organisaatioshamaani, joka sai ensikosketuksen Iisalmeen Diili-ohjelmassa kilpaillessaan. Kun Tiinalle tarjoutui mahdollisuus hakea Iisalmen kaupungin ja By Iisalmi -verkoston matchmakeriksi Matchmade in Iisalmi -kampanjaan, hän päätti käyttää tilanteen hyödyksi, sillä Iisalmi oli herättänyt kiinnostuksen. Iisalmi kutsuikin Tiinan mukaan kolmen somevaikuttajakokoonpanon joukkoon.
Tiina kiinnostui Diili-ohjelmassa ollessaan Iisalmen ihmeistä. Vaikkakin viime reissu Iisalmeen toi ohjelmassa hänelle potkut, antoi Iisalmi uuden mahdollisuuden. Tiinan toiveena olikin, että hän pääsisi syvemmin näkemään, mikä mahdollistaa kasvavien ja kansainvälisten yritysten menestymisen juuri Iisalmesta käsin. Häntä kiinnosti myös kaupungin rooli elinkeinotoiminnan kehittäjänä ja kuntamarkkinoinnin uudistajana
Haluan oppia ja nostaa esille niitä menestystekijöitä, joista voisi olla hyötyä laajemminkin Suomen ja kuntien kehittämiselle.
Tiina Heikka
Vahva arvopohjasidonnaisuus näkyy iisalmelaisissa yrityksissä ja ihmisissä. Arvoihin pohjautuva toiminta on tulevaisuuden yrittäjyyttä ja johtajuutta. Kun arvomaailma on läsnä tekemisessä ja asioita tehdään arvomaailmasta käsin, silloin myös liiketoiminta kukoistaa. Ihmiset, jotka toimivat arvomaailmansa kautta, ovat houkuttelevampia. Samoin yritykset ja kunnat. Ihmiset ja asiakkaat tulevat arvomaailman perässä.
Kun arvona ei ole taloudellinen menestyminen, vaan aito halu auttaa asiakasta, pelastaa maailma tai tuottaa eettisesti vastuullisia palveluita ja tuotteita, taloudellinen menestyminen tulee kuin huomaamatta, koska hyvä tulee hyvän luo. Ei tehdä asioita rahan takia vaan rakkaudesta lajiin. Iisalmelaisten arvoina esille nousevat innovatiivisuus, tinkimättömyys, turvallisuus, rohkeus, kotimaisuus, avoimuus, tasavertaisuus ja kotiseuturakkaus. Iisalmessa arvot ovat muutakin kuin strategiaan tehty kirjaus, ne elävät ja ohjaavat toimintaa, koska arvoista käydään keskustelua ja ne myös siirtyvät sukupolvelta toiselle.
Kun arvot ohjaavat toimintaa, vaaditaan myös rohkeutta tehdä arvojen mukaisia tekoja. Tätä uskallusta Iisalmesta löytyy.
” Jos teet yrittäjänä työtä, jolla ei ole arvopohjaa, särjet itsesi ja terveytesi jollakin tapaa. “
– Laila Kämäräinen, yrittäjä, Keila- ja liikuntakeskus Liike
” Se oli samalla vaikea ja samalla helppo ratkaisu, koska se oli arvovalinta. Emme voineet tehdä muutakaan.“
– Mark Ryan (Vice President, Equipment Offering & New Technology), Normet Oy (yrityksen lähdöstä Venäjän markkinoilta)
” Välillä vaatii paljon rohkeutta sanoa asiat suoraan asiakkaalle. Mutta meidän on uskallettava puhua myös niistä asioista, jotka ovat asiakkaille tabuja. “
– Tomi Niiranen, Business Controller, Equipment Business Line, Normet Oy
Laatutaso halutaan Iisalmessa pitää korkeana, se on kunnia-asia. Toisaalta halutaan tehdä myös omalla tinkimättömällä tavalla eikä haluta esittää mitään muuta kuin ollaan. Laatua ovat: luotettavuus, rehellisyys ja aitous.
Laatu näkyy myös vastuullisuutena. Halutaan, että omat tuotteet ja palvelut ovat kestäviä. Kannetaan myös yhteiskuntavastuuta. Ymmärretään, mihin maailma on menossa ja halutaan olla mukana torjumassa isoja negatiivisia megatrendejä, kuten ilmastonmuutosta.
Laatu on jatkuvaa parantamista. Kun myydään laatua, ei myydä lopputulosta vaan tietotaitoa ja sitä arvoa, mitä ihmiset kaipaavat. Halutaan tehdä koko ajan asioita paremmin vastaamaan asiakkaiden tarpeita, parantamaan turvallisuutta, vähentämään päästöjä tai tehdä asiat muuten fiksummin. Se vaatii myös mahdollisuutta tehdä virheitäkin, koska laatu ei parane ilman mahdollisuutta uskaltaa rohkeasti kokeilla uutta.
Laatu ei näy vain lopputuotteessa vaan myös prosesseissa. Siinä, että alusta loppuun hoidetaan asiat mahdollisimman hyvin – ja vielä varmistetaan, että asiakas on tyytyväinen senkin jälkeen, kun takavalotakuu on aikaa sitten päättynyt.
Laatu erottaa iisalmelaisen kilpailijoista. Laatu on ammattitaitoa ja osaamista, jota Iisalmessa halutaan varmistaa muun muassa osaamisen kehittämistä tukevilla toimenpiteillä niin yrityksissä kuin kaupungin organisaatiossakin.
Laadusta ei tingitä ja hommat pittää tehä niiku on sovittu.
Antti Niskanen, yrittäjä, Pesolan Pihviliha Oy
Emme ole halvin, mutta haluamme olla laadukkain ja innovatiivisin. Haluamme olla ambulanssien Ferrari.
Ville Repo, toimitusjohtaja, Profile Vehicles Oy
Laatutason odotukset tulevat jo näistä paikallisista veturiyrityksistä, esim. Olvi ja Genelec ja heidän antamastaan esimerkistä.
Kari-Matti Ruhanen, toimitusjohtaja, Savon Lasituote Oy
Ja miksei voisi tehdä asioita rohkeasti ja laadukkaasti, kun ammattitaitoa löytyy.
Katja Jauhiainen, myyntijohtaja, Savon Lasituote Oy
Iisalmelaisissa yrityksissä asiakas on ykkönen. Tuotekehitys ja palvelutuotanto lähtee liikkeelle asiakkaan tarpeista ja asiakastyytyväisyys on todella arvostettu asia. Ei olla siis enää vanhanaikaisessa tuotelogiikassa vaan asiakaslogiikassa, jossa arvo syntyy vuorovaikutuksessa asiakkaan kanssa, asiakkaan todellisuuden kautta.
Yritysten kehitystoiminta lähtee liikkeelle siitä, että halutaan ratkaista asiakkaiden ongelmia. Siinä on liiketoiminnan kasvun siemen. Tehdään jotain, mitä joku muu ei ole tehnyt tai tehdään se uudella ja paremmalla tavalla.
Iisalmessa ongelmia ratkottaessa otetaan kekseliäisyys – ja joskus jopa luova hulluus – käyttöön, Asiakas otetaan mukaan kehittämisprosessiin ja tuotetestaukseen tai rakennetaan jopa virtuaaliseen maailmaan digitaalinen kaksonen vastaamaan sitä konetta, jota asiakas on ostamassa. Asiakaslähtöisissä yrityksissä kuunnellaan asiakasta ja tarjotaan omasta asiantuntemuksesta käsin ratkaisuja, joskus jopa opetetaan asiakasta siitä, mihin suuntaan heidän kannattaisi toimintaansa kehittää.
Asiakaslähtöinen yhteiskehittämisen toimintatapa synnyttää uusia innovaatioita, mikä selittää osaltaan Iisalmen monet menestyvät kasvuyritykset. Tapa myös haastaa yrityksiä uudella tavalla, koska asiakkaat odottavat aina, että yritykset ylittävät itsensä. Mutta tämä ei haittaa, koska Iisalmen yrityksissä tykätään haasteista.
Asiakaslähtöisissä organisaatioissa halutaan tuottaa sitä, mitä asiakas tarvitsee eikä sitä, mitä yritys/yrittäjä itse kokee tarpeelliseksi tai haluaa tehdä. Yksinyrittäjät ovat itse vahvasti mukana asiakaspalvelussa ja haluavat koko ajan parantaa toimintaansa. Yhteiskehittäminen näkyy yhteisenä arvoverkostona, josta voidaan hyödyntää paikallisten yritysten osaamista ja resurssia yhteisesti asiakkaiden parhaaksi
Asiakaslähtöisyys tarkoittaa omalta jalustalta alas astumista ja myös omien puutteiden myöntämistä. Vain silloin voi lähteä rehelliseltä pohjalta yhdessä suunnittelemaan uutta. Tämä on uuden ajan toimintaa: yhdessä tekemistä, yhdessä suunnittelua, yhdessä arviointia, yhdessä onnistumista. Samat periaatteet toteutuvat kuin yhteisopettajuudessa, jossa siinäkin Iisalmessa ollaan otettuja isoja askeleita.
Asiakaslähtöisyys on menestyksemme avain. Haluamme olla lähellä asiakasta. Puhumme samaa kieltä ja toimimme samalla tasolla. Ratkaisemme asiakkaidemme ongelmia uudella tavalla, yhdessä.
Mark Ryan (Vice President, Equipment Offering & New Technology), Normet Oy
Meidän tärkein voimavaramme on asiakaslähtöisyys.
Ville Repo, toimitusjohtaja Profile Vehicles Oy
Haluamme esimerkiksi vähentää hiilidioksidipäästöjä, mutta emme vain omassa toiminnassamme, vaan haluamme auttaa myös asiakkaitamme vähentämään heidän päästöjään.
Tomi Niiranen, Business Controller, Equipment Business Line, Normet Oy
Asiakkaita pitää osata kuunnella, oli yrittäjyyden ala mikä tahansa. Pitää kuunnella heitä, joille tuotteitasi tai palveluitasi tarjoat.
Laila Kämäräinen, yrittäjä, Keila- ja liikuntakeskus Liike
Iisalmessa sitoutuminen seutuun ja siihen, että tehdään parhaamme oman yhteisön eteen, näkyy selvästi yritysten arjessa. Työtä tehdään rohkeasti omilla kasvoilla ja ollaan ylpeitä siitä mitä tehdään. Yrittäjähenkinen asenne näkyy myös työntekijäpuolella eri aloilla. Halutaan tehdä hyvää ja ollaan sitoutuneita siihen työhön.
Sitoutumista tukee esimerkiksi se, että yrityksiin päästään matalalla kynnyksellä sisään harjoittelemaan työntekoa ja päästään mukaan työyhteisöön jo aikaisessa vaiheessa vaikkapa opintojen aikaan. Toinen sitoutumista lisäävä asia on se, että ihmiset tuntevat toisensa. Tutulle ihmiselle haluat olla mukava ja tehdä asiat hyvin. Jopa henkilöstön lainaus yrityksestä toiseen onnistuu.
Iisalmen kaupunki on myös ottanut roolia seudullisissa asioissa, koska kaupunki on sitoutunut koko Ylä-Savon alueen kehittämiseen. Esimerkiksi matkailuverkoston yhtenä ohjenuorana on, että jokaisella toimijalla on tasavertainen ääni ja asioita ratkotaan saman pöydän ääressä.
Sitoutuminen näkyy myös naapuriapuna. Jos minun yritykseni tarvitsee jotakin, ostan sen mieluiten toiselta iisalmelaiselta yritykseltä ja jos naapuri tarvitsee jeesiä, olen valmis auttamaan.
Päätöksiin sitoudutaan ja arvostava keskustelukulttuuri tukee sitoutumista uusien asioiden hoitoon, eikä Iisalmea olekaan nähty otsikoissa kuntapolitiikan riitojen vuoksi. Kuntajohtajillakin on ollut pitkiä pestejä.
Se mitä luvataan, se pidetään.
Ville Repo, toimitusjohtaja Profile Vehicles Oy
Täällä vallitsee valmistelijoiden ja päätöksentekijöiden välinen yhteistyö ja arvostus. Kampittamisen halu puuttuu. Riitely on kuntalaisten verorahojen käyttämistä väärään paikkaan ja on selkeä imagohaitta. Täällä sitä ei tapahdu.
Jarmo Ronkainen, kaupunginjohtaja, Iisalmen kaupunki
Kukahan tämän savolaisuuden on joskus brändännyt? Varmaan jostain muualta Suomesta tullut, koska vaikka huumorinkukka kukkiikin, niin esimerkiksi lause ”vastuu jää kuulijalle” ei sovi savolaiseen toimintakulttuuriin.
Savolaisuus on aitoutta, huumoria, rehellisyyttä ja lupausten pitämistä. Periaatteena on: Yhet puhheet eli kerran sovitaan asiat ja se pitää. Siinä on uusi ja parempi savolaisten slogan.
Iisalmessa hyväksyvä ja mukaan ottava ilmapiiri on kaiken perusta. Hyvä ilmapiiri mahdollistaa hyvät ihmissuhteet. Hyvä ilmapiiri tuo mukanaan matkailijat, pitää paikkakunnalla yritykset, tukee kotoutumisessa, houkuttelee muuttamaan paikkakunnalle ja tukee juurien luomisessa paikkakunnan maaperään. Tämän eteen kannattaa koko yhteisön tehdä töitä, koska se tukee kaikkien eri osa-alueiden onnistumista.
Täällä on sellainen ihana lämpö ja ystävällisyys osana asiakaspalvelua. Se kelpaa kelle tahansa.
– Original Sokos Hotel Koljonvirta
Iisalmessa ymmärretään, että osaavan työvoiman pitovoima syntyy muuallakin kuin työpaikalla. Siihen vaikuttavat harrastukset, kulttuuri, yhteisöllisyys, perhe. On poikkeuksellista, että Iisalmen kaupungissa on ymmärretty kulttuurin vaikutus elinkeinoelämään. Kulttuuri ei ole mitään ylimääräistä kivaa höttöä, vaan olennainen osa paikkakunnan pitovoimaa. Kulttuurissa on myös iso potentiaali yritysten toiminnan kehittämiseksi, mitä ei ole Suomessa vielä osattu edes ottaa kunnolla käyttöön. Jos yrityselämä on kaupungin selkäranka, kulttuuri on sen keuhkot.
Myös kulttuurin ja liikunnan ristiin pölytys on merkityksellistä. Ajatusmalli siitä, että kaikki rajat häivytetään ja vain mahdollistetaan se, että ihmisille on iästä riippumatta hyvin matala kynnys harrastaa, on äärimmäisen hyvä ja kannatettava. Iisalmen harrastusmalli toimii.
Iisalmessa on hyödynnettävänä uskomaton kulttuurihistoria ja mehevä maaperä luovalle kehittämistyölle. Prosenttiperiaate uudisrakentamisessa, mieletön kulttuurikeskus, aktiiviset paikalliset taiteilijat ja kauniit kulttuurikohteet varmistavat sen, että kulttuuri näkyy arjen keskellä ja tukee kaupungin veto- ja pitovoimaa.
Viihtymispalveluilla ja esimerkiksi kulttuurilla on iso rooli siinä, että paikkakunnalla pysytään. Kulttuuripalvelut, vapaa-ajanviettomahdollisuudet, aktiivinen seuratoiminta, nämä kaikki ovat tärkeä osa paikkakunnan pitovoimaa.
Jarmo Ronkainen, kaupunginjohtaja, Iisalmen kaupunki
Kulttuurikeskus on kaupungin käytetyin rakennus.
Terho Savolainen, elinkeinojohtaja, Iisalmen kaupunki
Vahvat juuret näkyvät iisalmelaisessa yritysperimässä. Perheen ja aikaisempien sukupolvien tuki on merkittävä menestyksen vauhdittaja. Yritysvierailuilla voi kuulla, miten toisella äiti auttelee, toisella molemmat eläkkeellä olevat vanhemmat ovat mukana työn touhussa. Vanhemmat sukupolvet ovat mukana auttamassa, pyyteettömästi, omaksi iloksi.
Joillakin yrityksessä on töissä koko perhe, tai yritys on jo aikanaan suvussa pistetty alulle. Verenperimä myös velvoittaa. Se tuo sinut osaksi sukupolvien välistä ketjua, jota on kunnia-asia kuljettaa eteenpäin. Eikä se ketju katkea edes yllättäviin kuolemiin tai muihin vastoinkäymisiin. Kun juuret ovat vahvat, paikkakuntaa ei vaihdeta ihan noin vain. Juuret luovat turvaa, vastuuntunnetta ja merkityksellisyyttä.
Paikallisylpeys syntyy oman paikkakunnan historian ymmärryksestä. Nuorille on inspiroivaa tietää, että vaikka Iisalmi sijaitsee metsien ja järvien keskellä etäällä maailman metropoleista, siellä voidaan kuitenkin keksiä merkittäviä innovaatioita ja tehdä asioita paremmin kuin muualla.
Joissain kaupungeissa jokin iso jättiyritys buustaa aluetta, mutta täällä Iisalmessa kasvu on tapahtunut perheyritysten kautta.
Jarmo Ronkainen, kaupunginjohtaja, Iisalmen kaupunki
Tämä on sellainen tiivis perheyhteisö. Raidatkin meidän logossamme kuvastavat Iisalmea.
Ville Repo, toimitusjohtaja, Profile Vehicles Oy
Isä jo huumorilla sanoi, että helpommalla pääsi, kun oli töissä. Mutta kyllä vanhemmistani on ollut korvaamaton apu meille.
Timo Korhonen, yrittäjä, Keila- ja liikuntakeskus Liike
Äiti otti sitten yritykseni some-vastuun, kun jäi eläkkeelle. Ja hyvin sen hoitaakin.
Kari-Matti Ruhanen, toimitusjohtaja, Savon Lasituote Oy
Täällä on koti. Normet on aina ollut Iisalmessa. Olemme uskomattoman ylpeitä siitä, että yrityksemme kotipaikka on juuri Ylä-Savossa.
Mark Ryan (Vice President, Equipment Offering & New Technology), Normet Oy
Yleensä erilaiset yritysten rahoituskanavat eivät saa ylistystä osakseen, vaan enemmänkin manataan niiden byrokraattisuutta tai muuta vaikeutta. Harvoin nousevat esille myönteiset tarinat siitä, miten julkisella rahoituksella on onnistuttu saamaan asioita aikaiseksi. Joskus jopa pidetään kunnia-asiana sitä, että meidän yrityksemme ei ole hakenut mitään ulkopuolista rahaa.
Iisalmessa on toisin. Yritykset ovat hakeneet ja saaneet rahoitusta ja kertovat siitä avoimesta. Samaten kaupunki on oivaltanut esimerkiksi hankerahoituksen merkityksen kehittämisessä, mm. kulttuuripuolella. Rahaa on maailmassa, se vaan pitää osata kanavoida itselle.
Business Finland on ollut mahtava tuki toiminnan kehittämiselle. Olemme saaneet erilaisia tutkimushankerahoituksia, joilla olemme pystyneet kehittämään maailmanlaajuisesti toimintaamme ja tuotteitamme. Business Finland tukee myös aktiivisesti viennissä ja esim. kumppaneiden löytämisessä.
Ville Repo, toimitusjohtaja, Profile Vehicles Oy
Ei olisi ilman ELY-keskuksen myöntämää puolen miljoonan kehittämisrahaa ikinä saatu Smart Lucioita kehitettyä yksin omalla rahalla.
Kari-Matti Ruhanen, toimitusjohtaja, Savon Lasituote Oy
Pitkäjänteisyys näkyy siinä, että saadut ideat ja keksinnöt viedään toteutukseen. Ideoita on kenellä vain, mutta kaikilla ei ole pitkäjänteisyyttä viedä niitä maaliin.
Pitkäjänteisyys näkyy Iisalmessa mm. jo 1960–70-luvuilla tehdyissä linjanvedoissa ja panostuksissa koulutukseen ja teollisuustoimintaan. Nämä panostukset näkyvät nyt kasvuyrityksinä ja laajana alihankintayritysten verkostona.
Yritysten toiminnan kehittäminen Iisalmessa on pitkäjänteistä. On lähdetty navetan nurkasta tai autotallista ja kasvettu isoksi kansainväliseksi yritykseksi. Asenne on se, että pieni haluaa olla suuri. Koko ajan näkyvissä on iso kuva ja tähtäimessä seuraavat etapit.
Vuonna 2017 Iisalmessa tehtiin päätös olla Suomen houkuttelevin seutukaupunki vuonna 2030. Teot mitoitetaan tavoitteen mukaisesti. Aikajana on riittävän pitkä.
Iisalmen kaupungin markkinoinnin ja tunnettavuuden lisäämiseksi on tehty pitkäjänteistä työtä, joka jatkuessaan tulee antamaan parhaat hedelmät vasta vuosien päästä. Sitkeyttä tarvitaan tehdä tekoja, joiden vaikutuksia ei pysty heti mittaamaan tai osoittamaan. Yrittäjiltä ByIisalmi-markkinointi saa kehuja, koska se tukee koko paikkakunnan imagon luomista ja osallistaa yhteisön nostamaan omaa paikkakuntaansa myönteisessä valossa esille, pitkäjänteisesti.
Iisalmi haluaa olla Suomen paras koulukaupunki, joka on vaatinut pitkäjänteisiä, yli valtuustokausien kulkevia päätöksiä esim. kouluinvestoinneista sekä laajasta tuntikehyksestä. Panostuksia tehdään myös osaamisen kehittämiseen pitkällä tähtäimellä yhdessä oppilaitosten kanssa.
Kaupungin osalta tähtäin on oltava koko ajan pitkällä tulevaisuudessa ja on pyrittävä haistelemaan yritysten tulevia tarpeita. Iisalmessa tonttitarjontaa on ennakkoon ainakin 10 vuoden tarpeisiin. Maan makuuttaminen on pienempi haitta kuin se, että yritysten tarpeisiin ei pystyttäisikään vastaamaan heti kun tarve on.
Täällä näyttäisi ihan erilaiselta ilman teollisuutta, onhan tämä sellainen teollisuuden ihme. Toisaalta julkisellakin sektorilla on ollut siinä roolia. 1960-luvulla huomattiin, että puuttuu ammattioppilaitos, niin Ylä-Savon kunnat perustivat sellaisen. 1970-luvulla perustettiin Iisalmen Teollisuuskylä, joka loi lisäpohjaa yritystoiminnalle. On tehty oikeita päätöksiä isossa kuvassa.
Jarmo Ronkainen, kaupunginjohtaja, Iisalmen kaupunki
Päättäjät ymmärtävät täällä, että yritykset ovat kaupungin veturi. Jos yritys meiltä jotain pyytää, pyrimme siihen aina vastaamaan.
Terho Savolainen, elinkeinojohtaja, Iisalmen kaupunki
Asiat on hoidettava niin, että seuraavanakin pyhänä asiakasta hymyilyttää.
Antti Niskanen, yrittäjä, Pesolan Pihviliha Oy
”Iisalmessa on niin hyvännäköiset miehet”.
Näin sanottiin perusteluksi Iisalmeen muutolle. Sitä valttikorttia ei Iisalmen kaupunki ole vielä käyttänyt hyväkseen markkinoinnissaan. Tuota ihmettä kannattaisi tutkia vielä lisää ja pistää ”savolaiset jurrikat” laajemminkin viemään iisalmelaista ilosanomaa maailmalle. Voisihan tuo väestökadossakin auttaa.
Normet on varmasti yksi Iisalmen parhaiten varjelluista salaisuuksista. Vaikka yritys työllistää maailmanlaajuisesti n. 1600 henkilöä, toimii yli 30 maassa ja on yksi alansa markkinajohtajista, meillä Suomessa yritys on edelleen aika vähän tunnettu meille, jotka eivät toimi kaivos- tai tunneliteollisuudessa. Kannattaisi kuitenkin tutustua, koska yritys tekee äärimmäisen tärkeää kehittämistyötä turvallisuuden ja ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta. Ja onhan se nyt uskomatonta, että iisalmelainen yritys on esimerkiksi ollut mukana toteuttamassa tunnelia Thames-joen alitse.
Nykyään puhutaan paljon siitä, miten yritys ei myy tuotteita tai palveluita vaan sitä arvoa, mitä asiakas tarvitsee ja haluaa ostaa. Puhutaan siis arvonluonnista.
Ajattelutapa vaikuttaa pehmeän ihmislähtöiseltä, mutta kyllä sitä sovelletaan kovassa bisneksessäkin, kuten Normetin toiminnassa. Itseasiassa niin sujuvasti, että arvot näkyvät oikeastaan kaikessa yrityksen toiminnassa aina tuotekehityksestä asiakkaan lopputuotteeseen asti.
Vaikka Normetin tuotevalikoimassa ovat laitteet maanalaiseen rakentamiseen, rakennuskemikaalit ja kalliolujitusteknologiat, heidän intohimonaan on tarjota kumppaneilleen ratkaisuja, jotka parantavat heidän prosessiensa turvallisuutta, tuottavuutta ja kannattavuutta.
Normetin arvot ovat välittäminen, sitoutuminen ja rohkeus. Aika simppelit, mutta voimakkaat, analysoi Vice President Mark Ryan.
– Ratkaisemme asiakkaidemme ongelmia yhdessä heidän kanssaan, hän kiteyttää.
Business Controller Tomi Niiranen kertoo prosessista, jolla arvot on saatu elämään Normetilla. Olennaisinta oli se, että arvot muotoitiin yhdessä työntekijöiden kanssa ulkopuolisen fasilitaattorin kanssa. Arvot nousivat työntekijöistä itsestään.
– Olin itsekin ihan, että vau, mun näkemykset näkyvät näissä arvoissa, vaikka meitä oli iso porukka miettimässä meidän arvomaailmaa. Nyt arvot oikeasti kuvastavat sitä, mitä me normetilaiset itse ajattelemme, Niiranen kuvailee.
– Arvoista käydään paljon keskusteluja siltä kantilta, mitä ne tarkoittavat meidän arjessamme, Tomi Niiranen kertoo.
Välittämisestä ja sitoutumisesta Normet on ollut tunnettu alusta asti, mutta rohkeus on jotain, jota peräänkuulutetaan vielä lisää. Fail fast -kulttuuriin kannustetaan, jotta asiakkaiden ongelmiin voidaan löytää uusia ratkaisuja.
Rohkeus merkitsee myös kykyä nostaa esille alalla olevia tabuja, jotta toimintaa voidaan kehittää. – Vaatii rohkeutta sanoa asiakkaalle, että suljetussa tunnelissa diesel-höyryt ovat kuolettavia eikä työntekijöitä pitäisi altistaa höyryille. Osa ei vieläkään halua kohdata tätä asiaa. Toisaalta tämä on motivoinut meitä kehittämään akkukäyttöisiä sähköajoneuvoja, Tomi Niiranen kertoo.
Normet toimii yli 50 eri paikkakunnalla. – Se ei ole sattumaa. Haluamme olla samalla tasolla asiakkaan kanssa. Puhumme samaa kieltä. Ratkaisemme ongelmia yhdessä asiakkaiden kanssa, Ryan kuvailee.
Arvot näkyvät Normetilla myös vastuullisuutena.
Yhteiskuntavastuuseen kuuluu, että yritys vaikuttaa myönteisesti yhteisöön, jossa se toimii. Esimerkiksi Intiassa Normet on tukenut valtion kouluja Jaipurissa ja Zawarissa, rakentanut luokkahuoneita, toimittanut koulupöytiä ja -tuoleja sekä auttanut koululaisia saamaan puhdasta juomavettä. Tavoitteena on rakentaa tasa-arvoisempaa yhteiskuntaa. Koko ajan kehittyvässä yrityksessä jatkuva muutos onkin Normetin toiminnan perusasioita. Muutos vaatii osaamisen päivittämistä, jota varten muun muassa toimii Normet Akatemia.
– Sitoutuminen siihen, miten asiakasta voidaan palvella paremmin, on ollut aina meidän juttu, koko 60-vuotisen historian ajan, Niiranen ja Ryan toteavat.
Veljekset Jaakko ja Jussi Sarvela perustivat Peltosalmen Konepaja Oy:n kotitilansa tyhjäksi jääneen navettaan 1962. Yrityksen toiminta perustui vahvasti keksintöihin, joilla haluttiin helpottaa asiakkaiden arkea. Tuolle arvopohjalle on ollut hyvä rakentaa menestyvää kasvuyritystä.
Jos et vielä seuraa Pesolan Pihvilihaa somessa, niin otappa seurantaan. Siinä on nimittäin sellaista totista maatilan arjen huumoria, joka sulattaa kyllä muunkin kuin savolaisen sydämen. Niskasen Antti joutui täyttämään isot saappaat jo 12-vuotiaana, kun hänen isänsä yllättäen kuoli. Samaan tahtiin, kun tuo pieni poika on kasvanut maatilan isännäksi, on maatila myös kasvanut laadukasta lihaa tuottavaksi Pesolan tilaksi. Tilan tuotteista nautitaan aina savolaisesta pitopöydästä helsinkiläisiin ravintoloihin saakka.
Antti hoitelee bisneksiään samalla otteella kuin eläimiäänkin – eli laadukkaasti, mutta sopivasti huumorin pilke silmäkulmassa.
Ratkaiseva käänne tilan menestymiselle on ollut siirtyminen suoramyyntiin yhdeksän vuotta sitten. Siirtymää verkkainen isäntä pohti seitsemän vuotta. Isoin kynnys oli antaa tuotteelle kasvot. – Alakuun nolotti ajjoo kaapunkilla kun fokuksen perässä ol Pesolan Pihvilihan tarra, Antti kuvailee.
Suoramyynti on parantanut tilan kannattavuutta ja etenkin lisännyt yrittäjän vapautta, vaikka teettääkin helevetisti töitä.
– Vie aikaa, mutta antaa hirveesti kun piiri laajenee. Ei oo niin ykstotista tämä homma ja tuntuu siltä, että on ihan oikeesti johtaja eikä teurastamon renki, Antti kuvailee.
Vaikka suoramyynti ei mikään kultakaivos olekaan, voi hinnoitteluun vaikuttaa itse. Toisaalta myös riskit on kannettava itse. Tuotantomäärien on oltava suuria.
– Ei siitä mittään tule, jos on vaan kaks killoo sisäfilettä tarjolla ravintoloille.
Välillä voikin siis stressi hiipiä puseroon, kun kaikki liha pitää saada myytyä. Pesolan Pihvilihasta lähtee maailmalle lihaa noin 40 000 kiloa vuosittain. Antin tilalla on noin 250 eläintä ja tila työllistää kaksi ulkopuolista työntekijää. Uusi sukupolvikin on tilalla jo kasvamassa eli suvulla yli 100 vuotta olleelle tilalle vaikuttaisi olevan jatkuvuutta.
Vaikka lihan kasvattaminen saakin tänä päivänä kritiikkiäkin osakseen, ei Antti juurikaan pohdi asiaa. – Keskityn omaan hommaan. Viranomaiset jo antavat sääntelyä, mikä varmistaa toiminnan laadun.
Nykyään brändinäkään toimiminen ei enää Anttia ahdista ja Facebookissakin on yli 12 000 seuraajaa. Savolaiseksi jurrikaksi kun Anttia kutsuin, niin meinasi hänellä mennä itsepaistettu burgeri väärään kurkkuun, mutta kuitenkin ihan hyvillä mielin sen jälkeen vielä esitteli meikäläiselle tiluksiaan. Että eipä kai tuo jurrikka kuitenkaan suuttunut.
Mielestäni tässä Antin brändissä parasta onkin juuri se, että hän on oma aito ja rehellinen itsensä. Juuri sellainen luotettava suomalaisen ruoan tuottaja. Siinä on tuotteen ja tekijänsä imago kunnossa. Parempaan brändityöhön ei edes stadilainen konsulttitoimisto isolla rahalla pystyisi.
Ps. Antin lainaukset eivät ole oikeaa savoa, mutta mulla on vielä kielikurssi kesken. 😉
Ps. mun ravintoloitsijakaverit, tilatkaa Antilta lihaa. Tulee suoraan tuottajalta ja on hyvää.
#matchmadeiniisalmi #byiisalmi #tehdäänihmeitäyhdessä #iisalmijatienoot #pesolanpihviliha #maaseutu #ruoka #kotimaisuus #yrittäjyys
Voisi ajatella, että Iisalmessa, Ylä-Savon järvien ja metsien keskellä olisi arki-iltana aivan kuollutta, mutta eipä olekaan, osasyynsä tähän on varmasti business-matkaajien suurella määrällä. Vaikka Iisalmen on vain 22 000 asukasta, matkailijoiden määrä on suuri. Vuonna 2021 saapuneita matkailijoita oli liki 35 000 ja yöpymisiä oli Iisalmessa lähes 62 000 kpl. Esimerkiksi Original Sokos Hotel Koljonvirrassa noin 65 prosenttia asiakkaista ovat business-matkaajia. Eipä siis ole ihme, että ensi kevät-kesällä valmistuvassa hotellin remontissa otetaan huomioon merkittävällä tavalla business-matkaajat koko asiakaspolku huomioiden, aina huoneen varaamisesta alkaen.
– Hotelli teetti remonttia ajatellen asiakaskyselyn, joiden perusteella parantamiskohteiksi nousivat business-matkaajien toiveet, jotka nyt huomioidaan hotellin juuri alkaneessa remontissa, vasta alle vuosi sitten itsekin iisalmelaistunut hotellinjohtaja Tarja Jeskanen selvittää.
Remontissa parannetaan edelleen huoneviihtyvyyttä, jotta varmistetaan esimerkiksi laadukas unikokemus. Lisäksi parkkipaikkoja kohennetaan ja tuodaan lisää sähkölatauspaikkoja.
Asiakkailta saadun palautteen perusteella tehdään vastaanottoon myös laadukas shop, josta voi ostaa eri vuorokauden aikoina evästä. Lisäksi rakennetaan täysin uudet saunatilat huomioiden business-matkaajien halu rentoutua ja rauhoittua.
Paikalliset tuotteet tulevat jatkossa näyttelemään entistä isompaa osaa esim. menussa. Samalla vielä entisestään panostetaan siihen, että matkailijoiden olisi helppo päästä nauttimaan paikallisista nähtävyyksistä ja elämyksistä. Jo nyt pääsee salille tai elokuviin hotelliketjun etukortilla.
Iisalmessa matkailijoiden tarpeisiin vastataan Iisalmi ja tienoot -matkailuverkoston avulla. Verkoston kautta kootaan yhteen mm. matkailijoita kiinnostavia luontoon ja elämyksiin liittyviä paketteja, omalla yläsavolaisella ja maanläheisellä otteella.
– Apuna palveluiden muotoilemisessa on käytetty esimerkiksi isojen yritysten vieraista vastaavien henkilöiden asiantuntemusta, jotka ovat päässeet testaamaan tuotteita. Tuotetestauksen kautta varmistetaan se, että tuotepaketit vastaavat esim. ulkomaalaisten korkeaan laatutasoon tottuneiden business-matkaajien tarpeisiin, kertoo Kirsi Piirainen Kestävää kasvua Ylä-Savon matkailuun -hankkeesta.
Pienehköjen paikkakuntien – kuten Iisalmi – vahvuutena ovat lukuisat yksinyrittäjät, jotka tuovat omalla persoonallaan lämminhenkisyyttä palveluihin, mutta varmistavat myös laatutason, koska tekevät työtä omalla nimellään ja kasvoillaan.
Verkostomaisen toiminnan kehittämistä onkin hyvä jatkaa Iisalmen seudulla ja yhdessä asiakkaiden kanssa paketoida ne parhaat palvelupaketit, avaimet käteen -periaatteella. Tässä on yksi Iisalmen ihmeistä, joita voisi vielä jatkotyöstää enemmänkin. Tyytyväinen business-matkaaja on kaupungille kelpo käyntikortti.
#matchmadeiniisalmi #byiisalmi #tehdäänihmeitäyhdessä #iisalmijatienoot
#originalkoljonvirta #matkailu #verkostot #markkinointi #business
Iisalmen ihmeistä yksi on ehdottomasti Keila- ja liikuntakeskus Liike. Jo se, miltä tilat näyttävät ja millainen tunnelma siellä on, tuntuu ihmeelliseltä. Lisäksi toimintojen kattavuus on vaikuttava. Kuntosalin, keilahallin ja ryhmäliikuntatilojen lisäksi löytyy mm. iso kokous- ja tapahtumatila, spa-saunaosasto ja tennishalliakin rempataan parhaillaan. Lisäksi löytyy mm. simulaattori, josta löytyvät jääkiekot, golfit, pistooliammunnat ja ralliautoilut muun muassa. Lapsille on oma iWall-pelimaailma. Mutta hienot tilat eivät tee Liikkeestä vielä ihmeellistä, vaan paikan henki ja omistajien ihmislähtöinen asenne tekevät Liikkeestä timanttisen paikan, iisalmelaisen ihmeen.
Laila Kämäräisen keppijumppatunti Keila- ja liikuntakeskus Liikkeellä on samalla vähän kuin kehonhuoltoluento, itsensä hyväksymiseen tähtäävä terapiakäynti tai anatomian luento. Välillä Lailalta onkin kysytty, miksi hän jakaa niin paljon tietoa tunnilla, eikä esimerkiksi lisäpalveluna myy erikseen omaa asiantuntemustaan.
– Se riitelisi vastoin mun arvoja. Haluan, että asiakkaat kokevat tunneilla elämyksiä, oivalluksia ja hyväksytyksi tulemista joka kerta. Haluan auttaa asiakkaita mahdollisimman paljon ryhmäliikuntatilanteessa, Laila Kämäräinen kertoo.
Liikkeen omistajat Laila Kämäräinen ja Timo Korhonen nostavat ykkösjutuksi yhteisöllisyyden.
Lähes kaikki asiakkaat tuntevat toisensa nimeltä ja Timon isää nimittävät jo asiakkaatkin sujuvasti ukiksi. Liikkeen jengi tuntuu perheeltä, vaikka kyseessä ei todellakaan ole mikään perähikiän pikkusali, kävijöitäkin on semmoinen 110 000 vuosittain.
Yhteisöllisyys näkyi muun muassa kuntosalin remontin yhteydessä. Laila ja Timo pyysivät vapaaehtoisia auttamaan kuntosalin tyhjentämisessä ja paikalle saapui nelisenkymmentä salikävijää. Liikkeellä on 5 kokoaikaista työntekijää ja lisäksi Timon vanhemmat ovat remmissä mukana. Porukka on pieni, kun huomioidaan, että perheyrityksen liikevaihto on 1,2 miljoonaa euroa.
– Oikeat ihmiset oikealla paikalla. Heillä on sama henki ja ideologia kuin meillä, Laila kertoo.
Liikkeen ideologiana on tuottaa maanläheisiä liikuntapalveluita iisalmelaisille perheille vauvasta vaariin. Eettiset arvot ovat hyvin tärkeitä Liikkeelle.
– Toimimme ihmiseltä ihmiselle. Pyrimme olemaan hyvin helposti lähestyttäviä ja meidän tuntimme on räätälöity palvelemaan oikeita, tavallisia ihmisiä. Saat tulla sellaisena kuin olet, sulla ei tarvitse olla uusia treenivaatteita tai pesty tukka. Täällä kaikki ovat samalla viivalla, Laila kuvailee.
– Ryhmäliikunnan kävijämäärät pompsahtivat uusiin sfääreihin, kun lähdettiin kyselemään asiakkailta, mitä he haluavat. Keppijumppakin on asiakkaiden toiveiden pohjalta kehitelty tunti. Tunnit ovatkin usein loppuunvarattuja, Laila kertoo.
Timo ja Laila ostivat paikan 2017 ja ovat kehittäneet tiloja ja toimintoja paljon. Kuntosali muistuttaa tunnelmaltaan hieman kuin jotain ylellistä klubia, mustat seinät ja hämyisät valot luovat houkuttelevan, erilaisen kuntosalifiiliksen. Mallia on haettu ulkomailta väri- ja äänitunnelman luomiseen.
– Haluamme tarjota hyvinvointipalveluita kaikille aisteille. On miellyttävämpää liikkua, kun valot eivät ole kuin leikkaussalissa. Kun häviät hämyisään valoon, on helpompi uskaltaa liikkua, vaikka olisit epävarma liikkeistäsi tai kehostasi, Laila perustelee.
Liikkeen laajentumisen perään myös muihin kaupunkeihin on kyselty, mutta Laila ja Timo eivät syty idealle. – Kun tykkää itse tehdä asioita ja olla tässä käytännön työssä mukana, niin ei ole halua lähteä tätä toimintaa kasvattamaan. Tätä ei tehdä rahan takia, vaan rakkaudesta lajiin, Timo sanoo.
Kyllä meille varmaan nauretaan, että on ne hölmöjä, kun eivät tee bisnestä ja rahaa, mutta kun ei se ole meidän arvojen mukaista. Enkä minä haluaisi minnekään hallinnolliseksi johtajaksi vaan haluamme olla päivittäisissä toiminnoissa mukana, Laila kertoo.
– Kun tekee asioita, joista tykkää, niin ei se tunnu niin työltäkään, Timo heittää.
– Ulkopuolisilta tulee ehdotuksia, mitä pitäisi tehdä, että liiketoiminta kasvaisi ja saataisiin lisää rahaa. Mutta me olemme tyytyväisiä siihen, että saadaan pidettyä tämä nykytilanne. Asiakkaita on jo nyt paljon, haluamme palvelle heitä mahdollisimman hyvin, Laila toteaa.
– Ja jos jotain plussaa jää, niin se kaikki laitetaan tähän yritykseen, meidän asiakkaiden hyväksi, Timo tähdentää.
Suomessa tuntuu olevan ideologiana, että vain kasvava yritys on menestyvä ja kehittyvä. Mutta kehittyvä yritys voi olla muutakin. Aina voi kehittää laatua, prosesseja, asiakaslähtöisyyttä ja vaikka omaa hyvinvointia sekä menestyä sitä kautta paremmin ja paremmin. Ei ole pakko kasvaa. Kasvun tavoittelu voi olla jopa sen esteenä, mitä sinä haluat elämälläsi oikeasti yrittäjänä tehdä.
Ihminen ei ole koskaan vain yhdessä roolissa paikkakunnalla. Vaikka ihminen muuttaisi työn perässä, hän tuo muun elämänsä mukana. Siihen kuuluvat perhe, vapaa-aika, harrastukset, yhteisöön kuulumisen tarpeet. Työ voi pidätellä paikkakunnalla hetken aikaa, mutta jos tämä muu osa-alue jää paitsioon, ihminen muuttaa muualle. Osaavan työvoiman pitovoima syntyy muualla kuin työpaikalla.
Kulttuurin merkitys elinkeinoelämän vahvistajana on jäänyt Suomessa liian pienelle huomiolle.
– Viihtymispalveluilla ja esimerkiksi kulttuurilla on iso rooli siinä, että paikkakunnalla pysytään. Kulttuuripalvelut, vapaa-ajanviettomahdollisuudet, aktiivinen seuratoiminta, nämä kaikki ovat tärkeä osa paikkakunnan pitovoimaa, sanoo Iisalmen kaupunginjohtaja Jarmo Ronkainen.
Harva kaupunki vielä ymmärtää kulttuurin merkitystä elinkeinoelämälle. Kulttuuri on tärkeä osa pitovoimaa ja myös paikkakunnan imagoa, jolla on suuri merkitys elinkeinoelämälle. Ei yksikään yritys halua ilmoittaa kotipaikakseen sitä puolikuollutta kylää, jossa mikään ei toimi ja ihmisillä ei ole hyvä olla.
Iisalmessa kulttuurin eteen on tehty paljon ja tullaan tekemään. Esimerkiksi kulttuurikeskuksen iso remontti on tulossa. Arviolta 25 miljoonan euron investointi on iso, mutta se halutaan toteuttaa juuri siksi, että kulttuuri on muuta kuin turhaa höpönpöppöä. Jos yrityselämä on kaupungin selkäranka, kulttuuri on sen keuhkot.
– Kulttuuria tarvitaan, jotta ihminen jaksaa olla ja elää, sanoo kirjasto- ja kulttuuripalvelupäällikkö Sanna Marin.
– Ilman luovuutta ei ole menestyviä yrityksiä, komppaa kulttuurituottaja Marja Kettunen.
Iisalmessa on hyvä pohja rakentaa kulttuuripalveluita, koska paikkakunnan historiaan ja nykyisyyteenkin liittyy paljon kulttuurialan ihmisiä. Ihmiset tarvitaan tuomaan taide eläväksi, kaikkien meidän ulottuville. Kesällä 2021 Iisalmen kaupungin läpi kulkevalla Euroopan pisimmällä koivukujalla järjestettiin jo kolmannen kerran suomalaisen kuvanveistotaiteen näyttely. Kuraattorina toimi taiteilijaprofessori Kaarina Kaikkonen, iisalmelaisia hänkin.
Aina kulttuuripanostus ei ole ollut Iisalmessa itsestäänselvyys. Kulttuurikeskus päätettiin aikanaan valtuustossa rakentaa vain yhden äänen enemmistöllä. Vastarannan kiisket näkivät, että kulttuurikeskukselle ei ole kaupungissa käyttöä. Nyt muutama vuosikymmen myöhemmin tilat loppuvat kesken. Kulttuurikeskus toimii monitoimitalona, jonka käytävillä ja huoneissa on elämää aamusta iltaan. Tapahtumakeskus, konserttisali, juhlatila, kirjasto, taidenäyttelyiden pitopaikka, harjoitustila, kuvataidekoulun, kansalaisopiston, musiikkiopiston ja Snellman-kesäyliopiston opetustila.
Merkityksellistä on myös se, että on alettu häivyttää liikunnan ja kulttuurin välisiä raja-aitoja. Tällä ristiinpölytyksellä on tavoitteena esimerkiksi kannustaa kaikkia iisalmelaisia harrastusten pariin. Tavoite on sama kuin Suomen harrastusmallissa, mutta huomioiden kaikenikäiset.
– Tuomme taidetta arkeen. Kun esimerkiksi joku hakee liput IPK:n peleihin liput meiltä, hän voi samalla ihastua kirjastoon, kertoo Marja iisalmelaisen Mestis-joukkueen lipunmyynnistä.
Iisalmen harrastusmallissa pyritään siihen, että kaikilla lapsilla on mahdollisuus harrastukseen. Uusia kulttuuri-ihmisiä on kasvamassa mm. Jaana Hiltusen vetämässä sanataiteen kerhossa.
– Tämä kerho on se Iisalmen ihme. Täällä tapahtuu ihmeitä, sanoo Jaana Arkkitehtuuri- ja ympäristökoulu Lastusta.
– Elämykselliset muistot voivat tuoda myös ihmisiä takaisin tänne Iisalmeen. Itse muistan elävästi, miten näin täällä kulttuurikeskuksella aikanaan 17-vuotiaana Ismo Alangon Pulu-kiertueen, Marja muistelee.
Iisalmella taide tulee myös näkyväksi. Kaikessa uudisrakentamisessa noudatetaan prosenttiperiaatetta eli investoinnin kustannusarviosta 1 % laitetaan taiteeseen. Tällä rahalla esim. uudessa Kilpijärven koulussa tulijaa tervehtii hirvi koulun seinässä.
Onko media puolueeton aluekehittämisessä? Mun mielestä ei. Kovasti puhutaan siitä, että media on puolueeton, mutta toisaalta tiedetään hyvin, että aihe- ja haastateltavavalinnoilla on merkittävä vaikutus siihen, miten asioita julkisessa keskustelussa käydään läpi.
Kävimme mielenkiintoista keskustelua Ari-Pekka Mölsän kanssa median roolista alueensa kehittäjänä Iisalmessa. Ari-Pekka on sekä paikallislehti Iisalmen Sanomien että maakuntalehti Savon Sanomien toimittaja.
Mun näkemykseni on, että median rooli alueen kehittämisessä on väistämätön, mutta liian vähän hyödynnetty. Ari-Pekka vahvisti näkemystäni tästä, mutta korosti toki median puolueettomuutta ja raportoijan roolia.
Heitin ehdotuksena, että eikö media voisi olla aluekehittämisessäkin mukana vahvemmassa roolissa? Mitä jos, media olisi mukana antamassa omaa näkökulmaansa viestinnän asiantuntijana esimerkiksi alueen yhteiskehittämisen työpajassa? Hetken makustelun jälkeen Ari-Pekkakin innostui ideasta. Medialla on osaamista siitä, miten viestiä. Miksi tätä osaamista ei voisi jakaa laajemminkin? Yhteistyö median kanssa on molempien etu, kun mediaan ei pyritä ohjailemaan.
Keskustelu oli mielenkiintoinen, koska usein media mielletään passiiviseksi toimijaksi aluekehittämisessä, vaikka oikeasti median rooli on aktivoiva. Media valitsee mistä se kertoo ja millä tavoin. Annetaanko ääni vain kielteisille uutisille? Suositaanko ilmoittajia? Jakautuvatko uutiset sen mukaan, mistä löytyy isoin kohderyhmä? Jääkö pienemmän paikkakunnan asiat alikynteen, vaikka uutisina ne olisivatkin isompia kuin alueen laajempilevikkisen kaupungin?
Välillä tuntuu, että kaikessa viestinnässä vain kielteinen on uskottavaa viestintää, vaikka yhtä lailla positiivinen lähestymistapa on uskottava. Mielestäni olisi syytä kaataa keinotekoisia raja-aitoja ja ottaa media enemmän mukaan alueiden kehittämiseen; viestinnän osaajana ja yrityksenä.
Kumpia uutisia sinä mieluummin haluaisit? Kielteisiä vai myönteisiä?
#matchmadeiniisalmi #byiisalmi #tehdäänihmeitäyhdessä #iisalmijatienoot
#media #elinvoima #kehittäminen
Meeri ja Fiia tekevät kuperkeikkoja. Tunnistan toisen tytön kasvot. Olemme nähneet ennenkin, vuosi sitten Diilin kuvauksissa.
– Muistatko sinä minua, kysyn.
– Muistan, sanoo Fiia, sillä äänenpainolla, että totta kai, älä nyt hölmöjä kysele.
Muistan, että tytön syntymäpäivä on tässä lähiaikoina. Se tieto sulattaa jään ja ihana puheen pulputus alkaa. Käydään läpi synttärit ja veljen harrastukset sun muut. Montessori-päiväkodin lämmin henki herää eloon.
Maria Montessori perusti ensimmäisen lastentalon vuonna 1907 perustuen ideologialle, joka edelleen luo pohjan tämän päivän montessoripäiväkodeille. Suomen ensimmäinen kunnallinen montessoripäiväkoti avattiin Iisalmeen marraskuussa 1990. Tämä Kirkkopuiston päiväkoti toimii edelleen samoissa tiloissa tarjoten päivähoitoa 21 lapselle. Lapset ovat iältään 3–6-vuotiaita.
Suojellussa vanhassa puutalossa kaiken ei tarvitse olla ihan vimpan päälle. Monet pelit ja leikit saavat aineistonsa luonnosta ja askartelumateriaalista. Toki digilaitteitakin käytetään. Onhan ajatuksena yhdistää Maria Montessorin ajatukset nykypäivään.
Montessoripäiväkodin toiminta perustuu lapsen itseohjautuvuuteen. Jos tulee virheitä, niitä ei erikseen alleviivata vaan luotetaan siihen, että toistojen kautta lapset itse oivaltavat oikean toimintatavan. Ympäristö houkuttelee lasta tekemään itse.
– Lapsen kehityksen pahin este on aikuinen, viittaa varhaiskasvatusjohtaja Katja Koskela esimerkiksi puolesta tekemiseen tai virheiden esille nostamiseen.
Montessoripäiväkodissa jokainen lapsi elää omaa oppimispolkuaan huomioiden eri herkkyyskaudet.
– Lapsen oma kehityspolku on meidän laki. Lapset pitävät itse järjestystä yllä ja heitä autetaan tekemään itse asioita. Mikään villi länsi tämä ei kuitenkaan ole, Koskela muistuttaa ja kuvailee montessoripäiväkodin toimintaperiaatteita maalaisjärkisiksi.
Koskelan näkemyksen mukaan paljon perheiden yhteisestä ajasta varastaa tänä päivänä puhelimet. Joskus vanhemmillekin joudutaan huomauttamaan asiasta, kun lasta haetaan puhelin korvalla.
– Yhdessä oleminen on tie onneen, Koskela sanoo ja kannustaa vanhempia jättämään kännykän katselun vähemmälle ja keskittymään siihen, mitä lapsen maailmassa tapahtuu ja touhuamaan asioita yhdessä.
Ihmeellisen Kirkkopuiston montessoripäiväkodista tekee näin vierailijan näkökulmasta hiljaisuus. Sinun ei tarvitse huutaa, kun tulet nähdyksi ja kuulluksi muutenkin.
Tilastojen valossa Suomen osaajapulaan ei voida vastata muutoin kuin maahanmuuton edistämisellä. Osaajatuontiin pitäisi panostaa ihan kunnolla, kuten muualla Euroopassa on tehtykin vuosien saatossa.
– Suomi lähtee liikkeelle takamatkalta, mutta nyt on eväät olemassa, sanoo kansainvälisen rekrytointimallin koordinaattori Vesa Liesivuori Pohjois-Savon ELY-keskuksesta. Mallia on haettu muun muassa Tanskasta, jossa muutama vuosi sitten löysättiin maahanmuuttopolitiikkaa ja päätettiin parantaa työperäisten muuttajien integraatiota. ELY tukee maahanmuuton edistämistä, mutta jatkossa kuntien rooli tässä asiassa tulee olemaan entistä merkittävämpi.
Esimerkiksi Pohjois-Savossa osaajapula alkaa olla todellinen ongelma. Työvoiman määrä vähenee Suomessa, kädentaidot heikkenevät ja teknologinen kehitys vaatii yhä osaavampaa ja monitaitoisempaa porukkaa, vaikka toisaalta automaatio vähentääkin joitakin työtehtäviä. Korkean osaamisen tarve on kasvussa.
Monet yritykset ovat jo itse alkaneet taklata ongelmaa omilla koulutusohjelmillaan ja houkuttelevuustekijöillä. Esimerkiksi Normetilla on käytössä summer-trainee-ohjelma, jonka avulla uudet tekijät pääsevät kiinni oikeisiin töihin ja osaksi normetilaisten heimoa jo opiskelujen aikana. Myös Profile Vehicles aikoo myös ottaa käyttöön koulutuksellisen työympäristön, koska muuten jatkossa ei tule riittämään työntekijät. Yrityksissä ja kunnissa voidaan tehdä paljon, mutta koulutuksen edellytykset luodaan muualla.
– Suomen isoin ihme on suomalaisten koulutustaso, kuten esimerkiksi ilmainen yliopisto-opetus, siitä kannattaa pitää kiinni, sanoo Normetin Vice President Mark Ryan.
Osaajapula voi olla yritysten kasvun ja alueen elinvoiman este. Suomen mittapuussa osaajapula on osa kestävyysvajetta, johon pitäisi pikaisesti keksiä ratkaisuja. Nyt tarvitaan valtion puolelta isoja linjanvetoja ja tukea osaajien saamiseksi Suomeen. Vastuun kaataminen kunnille ei ole oikea toimintamalli. Kun jäävuori on edessä, pienet korjausliikkeet eivät enää riitä.
Ylä-Savon tulevaisuusfoorumissa esille nousivat mm. yritys- ja oppilaitosyhteistyön kehittäminen edelleen joustavampaan sekä oppilaan ja yritysten tarpeet paremmin kohtaavaan suuntaan, koulutusperäisen maahanmuuton edistäminen ja sen varmistaminen, että opiskelijat saavat harjoituspaikat yrityksistä Suomessa. Kauppakamarin edustaja nosti esille englanninkielisten tutkintojen oikeudet. Yhteistyö on nostettava keskiöön ja oppilaitosten on tiedettävä yritysten tarpeet.
Kohdemarkkinointimaina ovat mm. Vietnam, Thaimaa ja Argentiina. Miksi henkilö valitsisi juuri Suomen? Meidän pitää pystyä tarjoamaan kokonaisvaltainen paketti, joka houkuttelee muuttamaan Suomeen. Pelkkä työpaikka ei riitä.
Mitkä ovat sinun lääkkeesi osaajapulaan?
Joskus onnellinen sattuma kuljettaa meitä eteenpäin menestyksen polulla. Onnekas on uteliaan luonteen omaava ihminen, joka uskaltaa sanoa sattumalle kyllä ja tarttua uusiin haasteisiin. Kari-Matti Ruhanen on tällainen ideanikkari.
Kun piti ostaa lisää hallitilaa metallialan yritykselle, kaupan päällisinä tuli lasiliike. Valikoima oli Savon Lasituotteella jo laaja, mutta keksijänhattu päässä, kun on syntynyt, niin tuoteideoita alkoi syntyä lisää Kari-Matin pääkopassa.
Joulusaunan lauteilla se idea iski. Lasipaviljonki. Helposti asennettava, laadukas ja kaunis lasipaviljonki. Sellainen pitää tehdä. Niin alkoi syntyä asiakkaiden tarpeiden mukaan toteutettavia lasipaviljonkeja. Nimeksi tuli Lucia, valontuojan mukaan. Myöhemmin syntyi vielä idea Smart Luciasta, lasi-iglusta, elämystilasta. Mutta ei riitä pelkät ideat. Ideat pitää saada vielä toteutettua ja sen jälkeen myytyäkin.
Nyt Kari-Matti on asettanut itsensä ja yrityksensä äärimmäisen toteuttamishaasteen eteen. Smart Lucioita on myyty Grönlantiin.
Edessä on lasi-iglujen rakentaminen asiakkaiden toiveiden mukaisesti ja Grönlannin hankala lainsäädäntö huomioiden, pitkä merimatka myrskytuulissa ja paikalleen rakentaminen Grönlannin talvessa.
Kun tämä hanke on saatu tehtyä, yrityksellä on upea referenssi ulkomailta ja monta uutta opittua asiaa. Laatu on samalla yrityksen menestystekijä, mutta myös mahdollinen kompastuskivi.
– Tulee tehtyä ylilaatua ja sitä rimaa on vaikea pudottaa, toisaalta halutaan olla paras ja laatu erottaa meidät kilpailijoista, Kari-Matti pohdiskelee.
Yhdeksi menestyksen avaimeksi Kari-Matti mainitsee Iisalmen veturiyritykset. Ne yritykset, jotka avaavat latua muillekin ja pitävät yllä tulevaisuuden uskoa.
– Genelec on inspiroinut itseäni todella paljon. Genelec on oikeastaan pieni yritys, mutta määrää aktiivikaiuttimien maailman markkinahinnan. Sen ajattelemisesta nousee ihan karvat pystyyn. Olis hienoo olla joskus semmonen yritys, Kari-Matti toteaa. Sanomattakin lienee selvää, että Smart Luciassa on Genelecin äänentoistojärjestelmä ja ne lähtevät myös Grönlantiin.
Savon Lasituote on keksintöpajan lisäksi ihan tavallinen lasiliike, jossa yksi suosituimmista tuotteista on tuulilasi. Samasta laadusta pidetään kuitenkin kiinni myös näissä vähemmän lennokkaissa tuotteissa.
– Sehän tämän kehittämistoiminnan mahdollistaa. Ja myös ulkopuolinen rahoitus. Ei olisi ilman Ely-keskuksen myöntämään puolen miljoonan kehittämisrahaa ikinä saatu näitä Smart Lucioita kehitettyä yksin omalla rahalla, Kari-Matti sanoo.
Savon Lasituotteen 9 hengen porukka on sitoutunutta ja silmään pistää se, että yrityksen kotisivuilla omilla kasvokuvillaan esillä ovat niin toimitusjohtaja, asentajat kuin siistijäkin. Kaikki samalla ammattiylpeydellä.
Yrityksestä on pikkuhiljaa kehkeytynyt myös perheyritys, kun Kari-Matin äiti Raija otti itselleen some-vastuun jäätyään eläkkeelle. Sisko Katja Jauhiainen vaihtoi pitkän uransa Olvilla ja siirtyi veljen ajatuksesta yritykseen myyntijohtajaksi. Työnjohtaja Marko Ronkainen on tuntenut Kari-Matin pikkupojasta asti.
Rohkeus ja intohimo – ehkä myös luova hulluus – ohjaavat yrityksen toimintaa.
– Haluamme ratkaista asiakkaiden haasteita ja keksiä uusia ratkaisuja. Kokeillaan ja katsotaan. Ja Kari-Matti innostaa tähän omalla esimerkillään. Hän aina sanoo, että kyllä me onnistumme, elä hättäile, työnjohtaja Marko Ronkainen kuvailee.
– Ja miksei sitä voisi tehdä, kun osaa, eli ammattitaitoa löytyy. Kari-Matin asenne on jo sellainen, että ei ole sellaista asiaa, mihin me emme keksi ratkaisua. Eli johto on sellainen, joka ajattelee, että mikään ei ole mahdotonta, Katja-sisko kuvailee.
Katja kiteyttää iisalmelaisen tavan toimia kahteen sanaan: ”yhet puhheet”. Se tarkoittaa, että se, mitä on sovittu, myös hoidetaan. Eipä mikään ihme, että iglut on siis tilattu juuri tästä iisalmelaisesta yrityksestä. Toki vielä on vähän jännitystä ilmassa siitä, miten projekti saadaan toteutettua.
– Sitten kun tämä on maalissa, niin otetaan ryhmähali, Marko, Katja ja Raija sanovat hymyssä suin.
Kun Kari-Matilta kysyy, onko hänellä jo seuraava innovaatio mielessä, mies hymyilee ja vastaa:
– On mulla yks.
Onkohan Iisalmen vedessä jotakin erikoista, kun sieltä löytyy niin paljon menestyvien yritysten juuria? Ja kyllä! Onhan siinä! Ainakin Runnilla.
Runnin ihmelähde löydettiin 1700-luvun puolivälissä, kun rautapitoisen veden huomattiin edistävän terveyttä.
Jo kauan ennen virallista löytämistä ympäristössä asuvan kansan suussa kulki ihmeellisiä tarinoita lähteen parantavasta voimasta. Kerrotaan, että muuan jalkavammainen ja muutenkin raihnainen mies oli iisalmelaista herraa soutaessaan pysähtynyt juomaan lähteestä, huomannut veden terveelliseksi, jatkanut lähteellä käyntejä ja saanut terveytensä takaisin.
Nykyisin samaisen ihmelähteen paikkeilla sijaitsee Runnin kylpylä eli virallisemmin Spa Hotel Runni.
Vanhempien maakunnan kylpylöiden voi ennakkoluuloisesti ajatella olevan vähän elähtäneitä. Jos mielessäsi kuvittelit sellaista punaista tai vihreää plyyshiä, valkoisia uimahallilaattoja ja kulahtaneita kasarihuonekaluja, niin tuon mielikuvan voit pyyhkiä mielestäsi heti, kun astut Runnin kylpylän pääovista sisään. Paikka on täysin remontoitu hyvällä maulla ja huokuu hyvinvoinnin henkeä. Kruununa on pihalla oleva savusaunatupa ja ulkoporealtaat. Paikassa on muutenkin jotakin mystistä.
– Runnin energia vetää ja täällä sielu lepää, sanoo vastikään Spa Hotel Runnin johtajana aloittanut Noora Tökkeri.
Haaveena on muun muassa pistää Runnin lähteen energia jälleen virtaamaan ja hyödyntää paikan pitkää historiaa. Ihmevettä ja muitakin kotimaisia luonnonhoitoja tullaan jatkossa tarjoamaan vielä enemmän. Hyvinvointia kaikille aisteille.
– Olemme keskellä Suomea ja business-matkaajien määrä kasvaa koko ajan. Kaivataan yhteistä tekemistä ja täältä sitä löytyy. Reklamaatioitakin tulee – siitä, että nukutaan liian pitkään, koska huoneissa on niin hyvät sängyt, kertoo myyntipäällikkö Marjut Kasslin-Kokkonen pilke silmäkulmassa.
Workcation-matkailijoille Runnin alue onkin ihanteellinen. Rauhallinen jokimaisema kutsuu inspiroitumaan ja innostumaan. Todennäköisesti koronan jälkeenkin tullaan hyödyntämään edelleen loman ja työn yhdistäviä kokous- ja työmatkoja, koska halutaan tarjota työntekijöille virkistäviä elementtejä työn oheen. Esimerkiksi yrittäjille workcation voi olla hyvä tapa saada hieman huvia ja lepoa työn keskelle. Mitä kauempaa Runnille tullaan, sitä eksoottisemmalta paikka tuntuu. Potentiaalia olisikin tarjota ulkomaalaisille vierailijoille kokonaisvaltainen Suomi-elämys juuri Runnilla.
Spa Hotel Runni on avoinna kaikille ja hotellissa on uskoa siihen, että hyvä asiakaspalvelu palkitsee.
– Kun annat itsestäsi paljon, asiakkaat tulevat uudestaan, toimitusjohtaja Tökkeri kuvailee.
Parin vuoden päästä kylpylätoiminnan aloittamisesta alueella tulee kuluneeksi sata vuotta. Alueella on myös pitkät kulttuuriperinteet, kun vakiovieraita olivat muun muassa Akseli Gallen-Kallela, Juhani Aho, Eino Leino ja Oskar Merikanto. Kulttuuri-illoissa pääsetkin kuulemaan näiden taiteilijoiden elämästä.
Olihan siitä ollut jo puhetta, että Ville Repo ottaa itselleen Profile Vehiclesin toimitusjohtajuuden vuodenvaihteessa 2021, mutta tehtävä tulikin eteen nopeammin yhtiön pitkäaikaisen toimitusjohtajan, Villen isän Markon, kuoltua yllättäen syyskuussa 2020.
Nyt toimitusjohtajuutta on takana parisen vuotta ja Villen omat johtamisperiaatteet ovat alkaneet kirkastua. Ville ei isänsä johtamistyyliä arvostele, mutta parinkymmenen vuoden aikana ajat ehtivät muuttua. Entinen patruunamainen johtajuus ei ole enää tätä päivää ja Ville haluaakin muuttaa Profile Vehiclesin johtamiskulttuurin uusille urille.
– Haluan, että tästä tulee ihan oikeasti tiimityötä ja haluan antaa myös johtoryhmälle mahdollisuuden ottaa enemmän vastuuta. Näin saadaan koko jengi voimavaraksi.
Muutosta on alettu viemään eteenpäin henkilökohtaisilla avainhenkilöiden koulutuksilla ja johtajuusvalmennuksilla. Vahvan kasvun strategia halutaan saada eläväksi ja toimari haluaa oikeasti tietää, mihin suuntaan juuri henkilöstö haluaa työtään viedä.
Lean on Villen mukaan jo vähän vanhanaikainen juttu, joten yhtiössä on kehitetty oma Profile Industrial Operation -toimintamalli.
– Lisäksi haluan luoda tänne koulutuksellisen ympäristön. Meidän pitää pystyä vastaamaan osaajapulaan.
Profile Vehicles on erikoisajoneuvojen suunnittelija ja valmistaja, joka toimittaa ajoneuvoja maailmanlaajuisesti. Yhtiö valmistaa vuosittain noin 500 ajoneuvoa. Ambulansseja, poliisiautoja, armeijan autoja, muun muassa. Ambulansseja on mennyt niin Thaimaan kuninkaalle kuin Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksellekin.
– Emme ole halvin, mutta haluamme olla laadukkain ja innovatiivisin. Me haluamme olla ambulanssien Ferrari. Sen takia suunnittelemme ambulanssit yhdessä asiakkaiden kanssa, heidän tarpeisiinsa vastaten.
Asiakaslähtöisen toimintatapansa ansiosta yritys keksii jatkuvasti uusia ratkaisuja, joita myös muut kopioivat käyttöön. Ville esittelee muun muassa työergonomiaa parantanutta kääntyvää tuoli ambulanssissa ja helposti puhdistettavia yhtenäisiä, valettuja pintoja.
– Hyvä, että turvallisuutta edistävät innovaatiot leviävät laajasti käyttöön.
Juuret ovat tälle yritykselle tärkeät. Jopa yhtiön logossa olevat kaksi viivaa viittaavat kotikaupunki Iisalmeen.
– Suomalaisuus on asia, jota vientiyritykset eivät osaa riittävän hyvin hyödyntää myynnissä ja markkinoinnissa. Suomalaisten luotettavuus on isossa huudossa maailmalla, Ville huomauttaa.
Yhdessä on hieno onnistua. Viime viikolla otettiin kuohuviinit, kun 50 ambulanssin kauppa Tanskaan valmistui. – Tätä iloa ja onnellisuutta haluan tuoda yhtiöön vielä lisää, Ville Repo toteaa.
Yhtiössä on aiemminkin vaihtunut toimitusjohtajuus dramaattisesti. Myös Marko joutui ottamaan toimitusjohtajuuden lennosta, kun edeltäjänsä kuoli yllättäen. Tämänkin historian valossa Ville pitää tärkeänä sitä, että tämä ketju saadaan katkaistua.
– On tärkeää, että pidän itsestäni huolta. Vaikka elämäntehtäväni on johtaa tätä yritystä, työ ei ole koko elämä, Ville painottaa.
Iisalmen tavoite on olla Suomen paras koulukaupunki.
Tuntikehyksestä, joka tarkoittaa lyhyesti oppilaille annettavan opetuksen viikkotuntimäärää, on monessa kunnassa säästösyistä jouduttu leikkaamaan, mutta Iisalmessa ei ole haluttu tähän lähteä.
– Tuntikehys on tosi hyvä. Niin hyvä, että opetusta annetaan meillä jopa kuukausia enemmän opetusta peruskoulun aikana kuin niissä kunnissa, missä opetusta annetaan minimituntikehyksen mukaan, Kilpijärven koulun rehtori Tapani Kettunen kertoo.
Kouluinvestointeja on tehty urakalla eikä kaupungista kohta löydy enää vanhoja koulurakennuksia lainkaan. Mielenkiintoista on se, että investointeja on tehty myös pieniin kyläkouluihin eli on rakennettu myös pieniä noin 60 oppilaan kouluja. Laaja kouluverkko mahdollistaa asumisen koulun vierestä myös muualta kuin kaupungin ytimestä.
– Pitää olla erilaisia asumisvaihtoehtoja ihmisille, perustelee elinkeinojohtaja Terho Savolainen.
Iisalmessa sivistyspalvelut tukevat elinvoimapalveluita. Kilpijärven koulu aloitti toimintansa uudessa koulurakennuksessa maaliskuussa. Uudet tilat tuntuvat lähes uskomattomilta, kun taustalla on pitkä pätkä väliaikaistiloissa sisäilmaongelmien takia. Mutta väistötiloissa toimiminen ei ollut pelkästään negatiivinen asia, vaan toi tullessaan myös mahdollisuuden toimia uudella tavalla.
– Totesimme parin opettajan kanssa, että korvaavissa tiloissa ei opetus voi toimia vanhalla tyylillä, joten opimme käyttöön yhteisopettajuuden opetussuunnitelman mukaisesti, Tapani Kettunen kertoo.
Yhteisopettajuutta toteutettiin tiimissä, jossa oli kolme opettajaa ja yksi koulunkäynninohjaaja. Pian yhteisopettajuus alkoi tuntua hyvältä toimintamallilta. Päätettiin, että kun uudet tilat saadaan käyttöön, koko koulu siirtyy yhteisopettajuus-malliin ja tämä huomioitiin jo tilojen suunnitteluvaiheessa.
– Kyseessä on kuitenkin prosessi, jossa suurin muutos pitää tapahtua arvoissa ja asenteissa. On uskallettava päästää toinen aikuinen luokkaan ja paljastaa myös omat heikkoutensa ja hyväksyä se, että ei ole ainoa auktoriteetti luokassa. Siinä tavallaan tiputaan siitä täydellisyyden kateederilta, Tapani kuvailee.
– Itse olen ollut yli 30 vuotta opettajana ja voin todistaa, että vanha koirakin voi oppia uusia temppuja, jos siihen on halua, Tapani vakuuttaa.
Yhteisopettajuudessa opetus suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan yhdessä.
Hyötynä yhteisopettajuudessa on, että lapsella on enemmän aikuisia, joilla on yhteinen vastuu hänen oppimisestaan, jolloin pystytään huomioimaan lasten erilaisuus aikaisempaa paremmin.
Oppilaat pystytään jakamaan helposti erilaisiin ryhmiin tarvittaessa ja jos joskus opettajan ja lapsen kemiat eivät ihan kohtaa, voidaan opetusvastuuta jakaa tämä huomioiden. Kun opetus suunnitellaan yhdessä, jakautuu vastuukin tasaisemmin.
– Aikuisilla on erilaisia vahvuuksia ja näin pystymme hyödyntämään niitä paremmin oppilaiden hyväksi. Tässä mallissa oppilaiden vahvuudet ja tarpeet ovat keskiössä. 1+1 on todellakin enemmän kuin 2, rehtori kertoo.
Tapani Kettusen kanssa yhteisopettajuutta lähti aikanaan toteuttamaan opettaja Heli Pesonen, joka löytää yhteisopettajuudesta paljon hyviä puolia.
– Opetussuunnitelma toteutuu koululla ja lapset ovat keskenään samassa asemassa. Lapset ovat ikään kuin meidän yhteisiä, jolloin saa tukea myös omaan työhön. Kun opetusvastuu jakautuu ja ryhmiä voidaan jakaa eri tavoin, voimme jakaa työpanosta tukea tarvitseville tai esim. lahjakkaille lapsille paremmin. Sekin helpottaa, kun aina ei ole se haastavin porukka itsellä. Omaa työhyvinvointia tämä on parantanut. Jaksaa paljon paremmin, Heli sanoo.