Terveydensuojeluvalvonta

Terveydensuojelulain (763/1994) 13 § mukaisista toiminnoista on tehtävä ilmoitus kunnan terveydensuojeluviranomaiselle viimeistään 30 päivää ennen toiminnan aloittamista.

Ilmoitus tulee tehdä seuraavista toiminnoista:

• majoitus- ja ravitsemistoiminnasta annetussa laissa (308/2006) tarkoitetun majoitusliikkeen käyttöönotosta
• yleisölle avoimen kuntosalin ja muun liikuntatilan, saunan, kylpylän, uimahallin, uimalan ja uimarannan käyttöönotosta
• päiväkodin ja kerhon sekä esi- tai perusopetusta, ammatillista koulutusta, lukio-opetusta tai korkeakoulutusta antavan oppilaitoksen ja opetuksen järjestämispaikan käyttöönotosta
• jatkuvaa hoitoa antavan sosiaalihuollon toimintayksikön sekä vastaanottokeskuksen käyttöönotosta
• solariumliikkeen, tatuointiliikkeen ja kauneushoitolan sekä muun huoneiston, jossa harjoitetaan ihonkäsittelyä, käyttöönotosta
• sellaisen muun huoneiston tai laitoksen käyttöönotosta tai sellaisen toiminnan aloittamisesta, josta voi aiheutua sen käyttäjämäärä tai toiminnan luonne huomioon ottaen terveyshaittaa.
• työtila, jonka käytöstä voi aiheutua terveyshaittaa asuinrakennukseen tai alueelle, jolla on asuinhuoneistoja. Jos toiminta edellyttää ympäristönsuojelulain mukaisen ympäristöluvan, ilmoitusta ei tarvitse tehdä.
• eläintenpitoon tarkoitetun rakennuksen tai aitauksen sijoittaminen tai käyttöönotto asemakaava-alueella

Vastaava ilmoitus on tehtävä myös toiminnan olennaisesta muuttamisesta. Myös toiminnanharjoittajan vaihtumisesta on ilmoitettava kunnan terveydensuojeluviranomaiselle.

Ilmoituslomakkeet

Ilmoitukset tehdään Ruokaviraston sähköisessä ilppa-ilmoituspalvelussa tai Iisalmen kaupungin Suomi.fi lomakepalvelun kautta.

ilppa -Ympäristöterveydenhuollon sähköinen ilmoituspalvelu

Iisalmen kaupungin Suomi.fi lomakepalvelun ilmoituslomakkeet

Terveydensuojelulain (763/94) mukaan asunnon ja muun sisätilan sisäilman tulee olla puhdasta. Lämpötila, kosteus, melu, ilmanvaihto, valo, säteily, mikrobit ja muut vastaavat tekijät eivät saa aiheuttaa terveyshaittaa asunnossa ja muussa tilassa oleskeleville. Asuntojen ja muiden oleskelutilojen, kuten koulujen ja päiväkotien, terveydellisten olojen valvonta kuuluu kunnan terveydensuojeluviranomaisen tehtäviin. Ylä-Savossa asunnontarkastuksia tekevät ympäristöterveystarkastajat.

Epäiletkö asunnossasi olevan terveyshaittoja?

Jos epäilet, että asunnossasi on terveyshaittoja, on suositeltavaa ottaa ensin yhteyttä isännöitsijään. Mikäli kosteus- ja homevaurio on silmin havaittava, tulee viat korjata pikimmiten.

Asukas voi kääntyä ympäristöterveysvalvonnan puoleen, mikäli asunnon omistaja ei pyynnöstä huolimatta ole korjannut vauriota tai korjaustoimet ovat olleet riittämättömiä. Myös lääkäri voi antaa suosituksen asunnontarkastukseen. Asunnon vaihtoon tai muutoin kuntoon liittyviä tarkastuksia ei terveysvalvonnassa tehdä.

Ympäristöterveystarkastaja laatii tarkastuksesta tarkastuskertomuksen, jossa voidaan antaa asunnon omistajalle toimenpidesuosituksia, korjausmääräyksiä tai asunnon käyttöön liittyviä rajoituksia. Kouluissa ja päiväkodeissa tarkastuksia tehdään kolmen vuoden välein sekä mahdollista terveyshaittaa epäiltäessä.

Terveyshaitta-epäilyyn perustuva ensimmäinen tarkastuskäynti on maksuton. Tarkastukseen kuuluu usein kosteusmittaus, asunnon aistinvarainen tarkastelu ja tarvittaessa otetaan sively-, materiaali- tai ilmanäytteitä. Joissakin tapauksissa voi olla tarpeen ulkopuolisen asiantuntijan tekemä selvitys terveyshaitan löytämiseksi. Näytteenoton ja ulkopuolisen asiantuntijan käyttämisestä aiheutuvat kulut maksaa kiinteistön omistaja.

Melu

Melu on ääntä, jonka ihminen kokee epämiellyttävänä tai häiritsevänä. Häiritsevyyteen vaikuttavat melun taajuus, äänen voimakkuus ja sen esiintymistapa. Ympäristöterveysvalvonta tekee melumittauksia pääsääntöisesti valitusten perusteella.

Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut ohjearvot päivä- ja yöajan melutasoille sisätiloissa. Asuinhuoneissa, majoitustiloissa, päiväkodeissa ja opetushuoneistoissa keskiäänitason ohjearvo päivällä on 35 dB. Yöajan ohjearvot ovat 5 dB päiväarvoja alhaisemmat. Asunnon muissa tiloissa ja keittiötiloissa sallitaan päivällä korkeammat tasot, ohjearvo on sekä päivällä että yöllä 40 dB. Kokoontumis- ja opetushuoneistoille ei ole annettu yöajan ohjearvoja.

Normaaliin asumiseen liittyvät äänet kerros- ja rivitaloissa, esimerkiksi lasten äänet, koiran haukunta, pianon soitto, eivät ole terveydensuojelulain tarkoittamaa melua. Kyseisissä asioissa tulee aina kääntyä taloyhtiön tai isännöitsijän puoleen. Kiinteistön ulkopuolelta kantautuvaan meluun liittyvät kysymykset kuuluvat ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Radon

Radon on hajuton, mauton ja näkymätön radioaktiivinen jalokaasu. Suomessa sisäilman raadonpitoisuudet ovat Euroopan korkeimpia.  Hyvin ilmaa läpäisevät sora- ja hiekkaharjut ovat radonpitoisen ilman ehtymätön lähde. Myös pohjavesien luonnollinen radioaktiivisuus on Suomessa korkea ja erityisesti porakaivovesien radonpitoisuus on Suomessa paikoin maailman huippuluokkaa. Altistuminen radonille aiheuttaa vuosittain noin 200 keuhkosyöpätapausta.

Ylä-Savossa on terveysvalvonta tutkinut ajoittain ympäristön asuntojen sisäilman radonpitoisuutta. Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen (944/92) mukaan huoneilman radonpitoisuus ei saisi ylitää 400 Bq/m3. Talvella 2006 toteutettiin yhdessä Säteilyturvakeskuksen kanssa asuntojen radonmittausprojekti (180 mittauspaikkaa). Ylä-Savossa korkein pitoisuus on mitattu Vieremällä 1100 Bq/m3. Ylä-Savossa ei ole muutamaa yksittäistapausta lukuun ottamatta kohonneita radonpitoisuuksia. Koska radon-kaasua voi tulla sisäilmaan myös talousveden kautta, syvistä poravesikaivoista tulisi tutkituttaa radonpitoisuus.

Tupakan savu on merkittävin sisäilmaston terveyshaitta. Tupakkalain tarkoituksena on, että kukaan ei altistu tupakansavulle vastoin tahtoaan. Tupakointi on pääsääntöisesti kiellettyä julkisissa, yleisölle tarkoitetuissa tiloissa sekä työpaikoilla. Taloyhtiöissä kiinteistön omistaja on velvollinen huolehtimaan siitä, ettei tupakansavu pääse asuntoihin ilmastoinnin tai rakenteiden kautta.

Ylä-Savossa suurin talousveden hankkija ja veden toimittaja on kuntien omistama tukkuvesiyhtiö Ylä-Savon Vesi Oy. Yhtiölle kuuluvat kuntien väliset siirtolinjat. Pääasiallinen jakelu tapahtuu vesilaitosten verkon kautta, kaikki liittyjät ovat kuntien vesilaitosten asiakkaita. Ylä-Savon Vesi Oy:n käytössä on 17 pohjavedenottamoa ja 10 vedenkäsittelylaitosta. Ylä-Savon alueella on myös vesiosuuskuntia tai yhtiöitä, joilla on oma vedenottamo.

Valvonta

Kunnan terveydensuojeluviranomaisen on säännöllisesti valvottava talousveden laatua. Talousveden laadun valvontaan sovelletaan laitoksen koosta riippuen sosiaali- ja terveysministeriön asetuksia (1352/2015 tai 401/2001). Valvontaviranomaisena toimii ympäristölautakunta. Säännöllisen valvonnan piiriin kuuluu sellaiset talousvettä käyttävät laitokset, jotka toimittavat talousvetenä käytettävää vettä vähintään 10 ³/d tai vettä käytetään vähintään 50 henkilön tarpeisiin.

Säännöllisen valvonnan piiriin kuuluville talousvettä toimittaville osuuskunnalle ja yhtiölle on laadittu jatkuvan tarkkailun valvontatutkimusohjelmat. Valvontatutkimusohjelmassa määritetään talousveden veden valvonnan tarve, näytemäärät, näytteiden ottopaikat ja tutkimussisällöt sekä näytteiden ottajat. Toimintaohjeet häiriötilanteissa sisältyvät myös ohjelmaan. Vettä toimittava laitos tekee myös käyttötarkkailusuunnitelman, jossa selvitetään raakaveden laadun seurantaa.

Talousvedessä ei saa olla mitään eliöitä kuten esimerkiksi bakteereita, viruksia tai loisia eikä haitallisia  aineita sellaisina määrinä, että niistä voisi aiheutua vaaraa ihmisten terveydelle. Talousveden laatua tutkitaan sitä tiheämmin, mitä enemmän laitos toimittaa vettä tai vedenjakelualueella käytetään vettä.

Ympäristöterveystarkastaja seuraa vesilaitosten valvontatutkimusohjelmien toteutumista. Viranomaisvalvonnan tarkoituksena on todentaa, että talousveden laatu on säädösten mukaista eikä aiheuta terveyshaittaa. Ympäristöterveystarkastaja ottaa myös vesinäytteitä, joilla laitosten oman valvonnan luotettavuutta testataan. Pienten vesiyhtymien ja yksityisten kaivojen vedenlaatua valvotaan ensisijaisesti veden käyttäjien yhteydenottojen perusteella.

Talousveden laatu

Talousvettä toimittavan laitoksen tulee antaa käyttäjilleen toimittamansa veden laatutiedot. Jos talousvesi ei täytä sille asetettuja laatuvaatimuksia ja vedestä voi aiheutua haittaa terveydelle, kunnan terveydensuojeluviranomaisen on yhdessä vettä toimittavan laitoksen tai veden käyttäjän kanssa selvitettävä, mistä veden laadun häiriö johtuu. Terveydensuojeluviranomaisen on määrättävä veden toimittaja korjaamaan tilanne pikaisesti ja annettava veden käyttäjille ohjeet siitä, miten terveyshaitta voidaan ehkäistä.

Talousveden saastumistilanteissa ympäristöterveydenhuolto vastaa tilannejohtamisesta ja antaa terveyshaittojen ehkäisemiseen tai välttämiseen liittyvät ohjeet ja määräykset. Laitos vastaa tilannejohtamisesta silloin, kun kyse on veden käsittely- tai jakeluhäiriöstä.

Toimintaohjeet epäiltäessä talousveden laatuhäiriötä

Veden jakeluhäiriössä ja tavanomaisissa verkostoveden laatuun liittyvissä kysymyksissä kuten veden väri, sameus, haju, maku ja kovuus, ottakaa ensisijaisesti yhteyttä vettä toimittavaan laitokseen/kuntasi vedenjakelusta vastaavaan tahoon.

Veden saastumisepäilyssä, häiriö voi aiheuttaa terveyshaittaa, silloin yhteyttä on otettava talousvettä toimittavaan laitokseen ja ympäristöterveystarkastajaan:

Työajan ulkopuolella ilmoitus on tehtävä vesilaitoksen päivystäjälle (yhteystiedot tämän sivun lopussa.)

Yksityisen kaivoveden tutkituttaminen

Yksityishenkilöt voivat tuoda vesinäytteet ympäristöterveysvalvonnan Iisalmen tai Kiuruveden toimipisteiseen ottamalla yhteyttä ympäristöterveystarkastajaan. Näytteet lähetetään Savo-Karjalan ympäristötutkimus Oy:lle analysoitavaksi.

Näytteenottopullot ja näytteenotto-ohjeet saat ottamalla yhteyttä ympäristöterveystarkastajaan (yhteystiedot sivun alareunassa). Ennen näytteiden tuomista on oltava hyvissä ajoin viimeistään edeltävänä päivänä yhteydessä ympäristöterveystarkastajaan, jotta näytelähetteet ehditään tekemään ennen näytteiden toimittamista laboratorioon.

Kaivon kunto

Kaivon kunto on syytä tarkastaa säännöllisin väliajoin ja aina, jos veden laadussa havaitaan muutoksia:

•  likavedet ja pintavedet eivät saa päästä kaivoon
• renkaiden saumojen tulee olla tiiviitä, routa voi siirrellä päällimmäisiä renkaita
• kaivon pohjalla ei saa olla sorakerroksen päällä lietettä
• kansirakenteen tulee olla tiivis, jotta esimerkiksi hiiret tai oravat eivät pääse kaivoon,  huomioi tuuletus.
• tarvittaessa kaivo tyhjennetään, renkaat harjataan ja pohjaliete poistetaan
• saumat tiivistetään ja pohjasoraa uusitaan
• kaivon puhdistuksessa ja kunnostuksessa suositellaan käytettävän kaivon huoltoon erikoistuneita yrityksiä

Kuntien vesilaitosten yhteystiedot sekä päivystysnumerot

Iisalmen Vesi Oy,
Asiakaspalvelu
puh. 040 830 2667
Päivystys 24H
puh. 0400 670 455

Kiuruvesi
Asiakaspalvelu
puh. 040 514 6771
Päivystys (työajan ulkopuolella)
puh. 040 7050 438

Sonkajärvi
Vesihuoltomestari
puh. 040 675 8223
Päivystys
puh. 0400 175 176

Vieremän Lämpö ja Vesi Oy
Työnjohtaja
040 141 7718
Päivystys
puh. 0400 479 282

Uimahallit ja kylpylät

Iisalmen ja Kiuruveden uimahallien sekä Runnin kylpylän valvontaan kuuluu yhtenä osana myös allasvesien laaduntarkkailu. Laitokset ovat yhteistyössä ympäristöterveysvalvonnan kanssa laatineet säännöllistä valvontaa varten valvontatutkimusohjelman. Valvontatutkimusohjelmassa määritetään muun muassa uima-allasveden valvonnan tarve, näytemäärät ja tutkimussisällöt sekä näytteiden ottajat. Toimintaohjeet häiriötilanteissa sisältyvät myös valvontaohjelmaan. Myös eräille hoitolaitoksille on laadittu allasveden laadun valvontaohjelma.

Uima-allasvesien laatutiedot on oltava käyttäjien nähtävillä, esimerkiksi ilmoitustaululla.

Uimarannat

Ylä-Savossa on EU-luokituksen mukainen uimaranta ainoastaan Iisalmessa. Iisalmessa kaupungin rannan kävijämäärä on niin suuri , että siitä otetaan EU:n vaatimuksen mukaisesti vesinäytteet. Tämä tarkoittaa  kolmea näytteenottokertaa uimakauden aikana, tämän lisäksi yksi vesinäyte otetaan ennen uimakauden alkua.

Muilta uimarannoilta vesinäytteitä otetaan keskimäärin 1 – 3 kertaa uimakauden aikana. Uimarantojen valvonnan ja uimavesinäytteiden ottamisen suorittavat ympäristöterveystarkastajat.

Uimarannan veden laadun tiedot tulee olla nähtävillä jokaisen uimarannan ilmoitustaululla.

Uimarannan kuntoon, varustukseen ja uimaveden laatuun liittyvissä kysymyksissä yhteyttä tulee ottaa ensisijaisesti uimarannan ylläpitäjään, jonka yhteystietojen tulee löytyä uimarannalta.

Lue seuraavilta verkkosivuilta lisätietoa kuntien  ylläpitämistä uimarannoista, niiden sijainnista sekä uimaveden laadusta.

Valvonnan piirissä olevat uimarannat

Iisalmi

• Kaupungin uimaranta (ns. EU-uimaranta)
• Kirkonsalmen uimaranta
• Mansikkaniemen uimaranta
• Makkaralahden uimaranta
• Pöllösenlahden uimaranta
• Lippuniemen uimaranta
• Kangaslammen uimaranta

Kiuruvesi

• Pappilanrannan uimaranta
• Savirannan uimaranta
• Honkarannan uimaranta

Sonkajärvi

• Kangaslammen uimaranta
• Komulan uimaranta (Sukeva)

Vieremä

• Sotkun uimaranta
• Valkeisen uimaranta

Uimapaikat

Yleisten uimarantojen lisäksi Iisalmen, Kiuruveden, Vieremän ja Sonkajärven alueella on useita pieniä uimapaikkoja, jotka eivät kuulu terveydensuojelulain mukaisen valvonnan piiriin. Uimapaikkojen, joiden kävijämäärä on erittäin vähäinen, uimaveden laatua ei siten valvota eikä uimapaikoille tehdä säännöllisiä tarkastuksia. Uimapaikan mahdollisista kuntoon, varustukseen ja siten myös turvallisuuspuutteisiin liittyvistä asioista tulee ilmoittaa ensisijaisesti alueen omistajalle tai haltijalle.
Talviuintipaikat

Ympäristöterveystarkasta valvoo valvontasuunnitelman mukaisesti myös talviuintipaikkoja. Iisalmessa otetaan säännöllisesti vesinäyte Pursiseuran avantouintipaikalta, Vieremällä vesinäyte otetaan Sotkun avantouintipaikalta, Sukevalla Hirsikankaan avantouintipaikalta, Sonkajärveltä Kangaslammen avantouintipaikalta ja Kiuruvedeltä Kuorrevirran avantouintipaikalta.

Kunnan terveydensuojeluviranomainen voi velvoittaa kiinteistön tai yleisen alueen omistajan tai haltijan ryhtymään tarvittaessa toimenpiteisiin terveyshaittaa aiheuttavien mikrobien ja vahinkoeläinten hävittämiseksi kiinteistöltä tai yleiseltä alueelta.

Kunnan terveydensuojeluviranomainen voi määrätä kunnassa tarpeellisista toimenpiteistä vahinkoeläinten hävittämiseksi, mikäli niiden voidaan katsoa levittävän tauteja tai muutoin aiheuttavan terveyshaittaa.

Ohje lintujen ja siilien ruokintaan

Rakennusten suojaamiseen jyrsijöitä ja lintuja vastaan tulee myös kiinnittää huomiota. Asunto-osakeyhtiöt voivat antaa muun muassa lintujen ruokintaa koskevia määräyksiä järjestyssäännöissään. Asunto-osakeyhtiössä mahdollisista vahinkoeläinhavainnoista taikka asukkaiden epäasiallisesta toiminnasta tulee ilmoittaa isännöitsijälle.

Tuhohyönteiset

Sisätilojen pienet kutsumattomat vieraat, tuhohyönteiset, ovat ihmiselle usein harmillisia ja joskus myös haitallisia. Tuhohyönteisistä pääsee usein eroon omatoimisesti, mutta joskus torjuntatoimissa on syytä turvautua ammattilaisten apuun. Asunto-osakeyhtiössä tuhohyönteishavainnoista tulee ilmoittaa isännöitsijälle.

Osa kotien hyönteisistä on täysin harmittomia, satunnaisesti luonnosta sisälle kulkeutuneita yksilöitä. Jotkin hyönteiset (kuten sokeritoukka ja sokerimuurahainen) eivät aiheuta muuta, kuin esteettistä haittaa, jos niitä ei ole suuria määriä. Tuholaisen tunnistaminen auttaa arvioimaan torjuntatoimenpiteiden tarpeellisuutta. Ympäristöterveysvalvonta auttaa tuhohyönteisten ja -eläinten tunnistamisessa.

Vahinko- ja tuhoeläinten torjunta-aineita ja -välineitä myydään esimerkiksi rautakaupoissa, tavarataloissa, apteekeissa ja puutarhamyymälöissä.