Ravitsemus osana lasten ja nuorten hyvinvointia
Terveellinen ravitsemus, riittävä liikunta ja lepo ovat lasten ja nuorten hyvinvoinnin perusta.
Monipuolisen ja säännöllisen ruokailun sekä riittävän unen ja liikunnan varmistamiseen osallistuvat huoltajat. Kotona voidaan tukea lapsen tai nuoren myönteistä suhtautumista esimerkiksi yhteisiin ruokailutilanteisiin. Ruokaan tai syömiseen liittyvää opetusta ja viestintää kutsutaan ruokakasvatukseksi. Kouluissa ruokakasvatusta toteutetaan eri oppiaineissa ja kouluruokailussa opetussuunnitelman mukaan. Ruuasta oppimalla ja innostumalla oppilaille kasvaa myönteinen ja tasapainoinen suhde itseensä ja ruokaan. Tämä edistää terveyttä, hyvinvointia ja oppimista. Lapsuudessa opitut tottumukset ja taidot siirtyvät myös aikuisuuteen luoden pohjaa elämänmittaiselle hyvinvoinnille.
Koululounas täydentää päivän muita aterioita ja täysipainoista ravitsemusta, kun kaikki aterian osat nautitaan. Ravitsemuksen lisäksi kouluruokailu on tärkeä paikka harjoitella yhdessä syömisen taitoja. Kouluruokailu vahvistaa yhteisöllisyyttä, edistää hyvinvoinnin eri ulottuvuuksia, toimii kasvatuksellisena työvälineenä ja tarjoaa tauon keskelle koulupäivää. Kouluruokailut ovat merkittäviä ruokakasvatuksellisia tilanteita, sillä ne toistuvat päivittäin vaikuttaen tapojen ja tottumusten muodostumiseen.
Kouluterveyskyselyn (2025) mukaan Iisalmessa 8. ja 9. luokan oppilaista 55 % ei syö koululounasta päivittäin. Koko maassa vastaava osuus on 44 %. Tilanne on heikentynyt vuoteen 2023 verrattuna Iisalmessa ja koko maassa. Alakouluissa kouluruokailuun osallistutaan, mutta kaikki aterian osat eivät välttämättä tule syödyiksi. Erityisesti pienten koululaisten ruokakasvatuksessa huoltajien esimerkki ja kiinnostus lapsen syömiseen ovat keskeisiä. Myönteinen asenne tarttuu lapsiin. Yläkoululaisten ravitsemukseen vaikuttaminen on haastavampaa, mutta myös nuoret seuraavat huoltajien ohjeita ja esimerkkiä. Siksi viestiä aamupalan ja koululounaan tärkeydestä kannattaa jakaa johdonmukaisesti. Taskurahan saamisen ehtona voi olla, ettei kouluruokaa korvata epäterveellisillä välipaloilla.
Kotona on tärkeää kiinnittää huomiota ateriarytmiin. Aamupala ennen koulupäivää, välipala koulun jälkeen, päivällinen sekä iltapala virkistävät ja tukevat lapsen opiskelukykyä. Toisaalta ne ovat myös terveen kasvun ja hyvinvoinnin perusta. Aamulla maha on tyhjä ja verensokeri alhaalla. Aamiainen käynnistää päivän ja auttaa oppimista tukevan vireystilan saavuttamisessa. Monipuolinen aamupala koostuu kasviksista, hedelmistä tai marjoista, kuitupitoisesta täysjyväpuurosta tai -leivästä tai leivonnaisista kuten riisipiirakoista sekä rasvattomista tai vähärasvaisista maitovalmisteista tai niitä korvaavista kasvipohjaisista tuotteista. Koulumatkalla nautittu energiajuoma ei korvaa aamupalaa, sillä piristävä vaikutus kääntyy hetkessä nuutumiseksi.
Vuoden 2025 kouluterveyskyselyn mukaan Iisalmessa 4. ja 5. luokan oppilaista 28 % sekä 8. ja 9. luokan oppilaista 55 % ei syö aamupalaa joka arkiaamu. Vastaavat osuudet koko maassa ovat 29 % ja 45 %. Alakouluikäisten osalta tilanne on hieman parantunut verrattuna vuoteen 2023, kun taas yläkouluikäisillä tilanne on huonontunut sekä Iisalmessa että koko maassa. Kaikenikäisillä yhteisten aterioiden nauttiminen säännöllisesti on osa terveellisiä perhekäytäntöjä. Ihmisten väliset suhteet ja yhteenkuuluvuuden tunne vahvistuvat ja säännöllisesti toistuessaan yhteiset ateriat luovat turvallisuuden tunnetta. Rauhoittumalla aterian äärelle tuetaan lapsen hyvinvointia.
Lähteet:
Kuisma K. Syödään yhdessä – miksi se on tärkeää lapsiperheissä? (siirryt toiseen palveluun)
Laatikainen R, Laitinen K. Syödäkö vai eikö syödä aamiaista? Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2020;136:731–733.
Maistuva koulu. Kouluruokailu(siirryt toiseen palveluun).
Maistuva koulu. Miksi yhdessä syöminen on niin tärkeää?(siirryt toiseen palveluun)
Maistuva koulu. Mitä on ruokakasvatus?(siirryt toiseen palveluun)
Opetushallitus. Tietoa kouluruokailusta.(siirryt toiseen palveluun)
Raulio S. Koululaisten ja opiskelijoiden ravitsemus(siirryt toiseen palveluun). Lääkärikirja Duodecim. Kustannus Oy Duodecim
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Ruokailu varhaiskasvatuksessa(siirryt toiseen palveluun).
Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet(siirryt toiseen palveluun).
Valtion ravitsemusneuvottelukunta. Syödään ja opitaan yhdessä – kouluruokailusuositus. Helsinki: Juvenes Print – Suomen Yliopistopaino Oy 2017.