Kansainvälisyyskoordinaattori Anni-Erika Ylösen ja pakolaisten palveluohjaaja Katja Hukkasen mukaan yhdenvertaisempi ja yhteisöllisempi Iisalmi rakentuu arjen kohtaamisissa, joihin jokainen voi omalla puheellaan ja toiminnallaan vaikuttaa.
Iisalmen kaupungin tämän syksyn On vain meitä – ja ihmeet tehdään yhdessä -kampanjan ytimessä ovat yhdenvertaisuus, osallisuus ja yhteisöllisyys. Samat arvot näkyvät vahvasti myös kansainvälisyyspalveluiden työssä. Vuonna 2024 käyttöön otettu On vain meitä -slogan muistuttaa yhdenvertaisuudesta.
Kansainvälisyyskoordinaattori Anni-Erika Ylönen ja pakolaisten palveluohjaaja Katja Hukkanen iloitsevat sloganin saamasta hyvästä palautteesta ja siitä, miten se on vakiinnuttanut paikkansa kansainvälisyyspalveluiden yhdenvertaisuustyön tunnuslauseena.
“Se kiteyttää ajatuksen siitä, ettei meitä tarvitse jakaa niihin, noihin, teihin ja heihin, vaan me ollaan kaikki sitä yhtä eli meitä”, Ylönen kertoo.
Syksyn kampanjassa nähdään ja kuullaan erilaisissa elämäntilanteissa olevien iisalmelaisten tarinoita. Hukkanen ja Ylönen toivovat, että niistä jokainen herättäisi ajatuksia ja lisäisi ymmärrystä siitä, että jokaisen elämäntarina ja lähtökohdat ovat erilaisia.
On vain meitä -slogan syntyi tarpeesta kiinnittää huomiota siihen, miten helposti ihmisiä erotellaan toisistaan esimerkiksi puheessa, usein täysin tiedostamatta.
“Aina ei huomata, miten huomaamattomasti erottelua toisiin voi tapahtua puheessa. Me työskentelemme kansainvälisten asiakkaiden kanssa, niin tällainen jaottelu on särähtänyt korvaamme usein. Siksi On vain meitä -slogan on tärkeä muistutus tästä”, Hukkanen toteaa.
Iisalmen kaupungin kansainvälisyyspalvelut tarjoaa ohjaus- ja neuvontapalveluja kaikille Ylä-Savon työllisyysalueella asuville maahanmuuttajille. Ylä-Savon työllisyysalueeseen kuuluu Iisalmi, Kiuruvesi, Pielavesi, Sonkajärvi ja Vieremä.
Kansainvälisyyskoordinaattorina toimivan Ylösen työhön kuuluu kansainvälisyys- ja maahanmuuttoneuvonnan tarjoaminen alueen toimijoille, mikä tapahtuu yhteistyönä eri verkostojen, kuntien, työnantajien, oppilaitosten, varhaiskasvatuksen, järjestöjen ja yritysten kanssa.
Pakolaisten palveluohjaajan työssään Hukkanen puolestaan työskentelee tiiviisti asiakkaiden kanssa ja vastaanottaa kiintiöpakolaisia sekä oleskeluluvan ja kuntapaikan saaneita turvapaikanhakijoita.
Sekä Ylönen että Hukkanen ovat havainneet, että usein ennakkoluulot ja –olettamukset johtuvat tietämättömyydestä. Työssä tärkeänä osana onkin tietoisuuden lisääminen yhdenvertaisuudesta ja kansainvälisyyspalveluiden toiminnasta. Esimerkiksi vierailut Ylä-Savon alueen oppilaitoksiin ja varhaiskasvatuksen yksikköihin ovat jokainen osaltaan mahdollistaneet hyvän keskustelun yhdenvertaisuuden ja osallisuuden teemojen ympärillä.
“Me sanotaan aina ihmisille, että meiltä saa kysyä. Ei tarvitse tietää oikeita termejä tai osata sanoa asioita täydellisesti, vaan niistä voidaan keskustella yhdessä”, Ylönen kertoo.
Kansainvälisyyspalveluiden työntekijät muodostuvat jo varhain tärkeäksi toimijaksi alueelle tulleille maahanmuuttajille ja pakolaisille. Hukkasen mukaan työn palkitsevimpia hetkiä ovat ne, joissa asiakkaan luottamus vahvistuu ja hän uskaltaa ottaa puheeksi enemmän myös itselleen merkityksellisiä asioita. Asiakastyössä kokonaisvaltainen kohtaaminen korostuu, ja on tärkeää, että jokainen asiakas kohdataan yksilöllisesti.
“Siksi on tärkeää, että pysähdymme kiireenkin keskellä, kysymme mitä kuuluu ja kohtaamme ihmisen ennen kuin siirrymme itse asiaan”, Ylönen sanoo.
Pakolaistyössä ohjaustapaamiset jatkuvat säännöllisesti koko kotoutumisajan, joka kestää kolme vuotta. Pitkä asiakassuhde korostaa sitä, kuinka merkityksellisiä pienetkin vuorovaikutustilanteet voivat olla.
“Jokin yksittäinen ele tai katsekin voi jäädä pitkäksi aikaa mieleen. Tämä työ muistuttaa usein siitä, miten paljon merkitystä on sillä, miten kohtaamme ihmisen ja miten puhumme hänelle”, Hukkanen ja Ylönen toteavat.
Heidän mukaansa arjen erilaisissa kohtaamisissa jokainen voi tehdä pienillä teoilla ja eleillä paljon sen suhteen, miten ihminen kokee tulleensa nähdyksi ja kuulluksi.
“Se, että moikataan ja kysytään, että mitä kuuluu. Ollaan ystävällisiä, hymyillään ja luodaan katsekontaktia”, Ylönen kertoo.
“Kohdataan toinen toisemme ihmisinä. Ja on hyvä muistaa, että kaikessa toiminnassa positiivisuus lisää aina positiivisuutta ympärille.”, Hukkanen lisää.
Kansainvälisyyspalveluille valtakunnallinen rasisminvastainen viikko on yksi vuoden tärkeimmistä ajankohdista yhdenvertaisuustyön näkyväksi tekemisessä. Tänä vuonna viikon toteutusta lähestyttiin enemmän yhdenvertaisuudenpuolesta puhumisen näkökulmasta. Myös rasisminvastaisella viikolla Nuorisotalolla järjestetty All Together – Kaikki yhdessä –kansainvälinen konsertti saavutti suuren suosion.
Kansainvälisyyspalvelujen postikorteissa lukee tärkeä sanoma: Yhdenvertaisuuden puolesta.
Kansainvälisyyspalveluiden yhdenvertaisuustyötä tehdään näkyväksi ympäri vuoden erilaisissa tapahtumissa ja tilaisuuksissa. Tapahtumat tarjoavat matalan kynnyksen mahdollisuuksia tutustua uusiin ihmisiin, toimintaan ja palveluihin. Syksystä 2025 lähtien toiminut Kansainvälinen kahvila on tarjonnut rennon kohtaamispaikan eri taustoista tuleville ihmisille. Keväällä 2026 varhaiskasvatus organisoi Tulethan mukkaan –tapahtuman, joka puolestaan kokosi yhteen kaupungin toimijoita toteuttamaan maksutonta ja monialaista perhetapahtumaa. Kansainvälisyyspalvelut ovat aikaisempina vuosina olleet järjestämässä toimintapisteitä Lasten liikennepuistossa sekä olleet mukana Iisalmi harrastaa yhdessä -päivässä.
Mukaan on tullut paljon uutta toimintaa. Kuluneen kesän aikana kansainvälisyyspalvelut olivat mukana Iisalmen iltatoreilla. Louhenkatupäivänä teltalla oli runsaasti kävijöitä ja keskustelua käytiin monenlaisten asioiden ympärillä. Tämä oli osoitus siitä, että ihmisillä on aito halu kysyä, etsiä tietoa ja lisätä ymmärrystään.
Bonuskesätyöntekijät järjestivät kesän aikana lapsille liikuntakerhoja ja liikuntaleikkipuistotoimintaa. Myös nuorille on alkanut toiminta, jonka tavoitteena on auttaa nuoria integroitumaan Iisalmeen.
Hukkanen ja Ylönen kertovat, että tärkeänä osana kansainvälisyyspalveluiden osallistumisessa tapahtumiin on se, että se voi jo osaltaan madaltaa jonkun kävijän kynnystä tulla mukaan.
“Sitten voi tavallaan kutsua asiakkaita mukaan tapahtumiin, että hei tulkaa moikkaamaan, mekin ollaan siellä”, Hukkanen toteaa.
Yksi esimerkki yhteisöllisyyttä ja kotoutumista tukevasta toiminnasta on kansainvälisyyspalveluiden käynnistämä Bridge Builder –toiminta, jossa vapaaehtoiset ovat mukana tukemassa ja kannustamassa Iisalmeen tulleita kansainvälisiä ihmisiä löytämään omaa paikkaansa uudessa ympäristössä.
“Mikäli uusi kansainvälinen iisalmelainen toivoo Bridge Builderia avukseen, yhteyden Bridge Builderiin saa minun kauttani” Ylönen kertoo.
Hukkasen ja Ylösen mukaan nähdyksi tulemisen kokemukseen riittää usein ystävällinen hymy ja katsekontakti.
On vain meitä – ja ihmeet tehdään yhdessä -kampanja nostaa esiin iisalmelaisten kokemuksia siitä, mitä yhteisöön kuuluminen merkitsee. Hukkanen ja Ylönen ajattelevat kuulumisen tunteen syntyvän merkityksellisyyden kokemuksesta – että kuuluu osaksi jotain yhteisöä, eikä jää tahtomattaan yksin.
Työpaikka, opiskelupaikka, harrastus tai muu yhteisö tarjoaa mahdollisuuden osallisuuteen, mutta yhtä tärkeää on se, miten ihminen otetaan vastaan.
“Kuulumisen tunnetta lisää se, että sinut huomioidaan siellä, missä toimit. Silloin koet kuuluvasi siihen joukkoon”, he toteavat.
He muistuttavat, että yhteisöön kiinnittyminen on kuitenkin vastavuoroinen prosessi. Vaikka ympäristöllä on tärkeä vastuu vastaanottavana yhteisönä, myös oma aktiivisuus ja halu luoda yhteyksiä auttavat löytämään paikan uudessa kaupungissa.
Yhdenvertaisempi, osallisempi ja yhteisöllisempi Iisalmi luodaan yhdessä, pieni teko kerrallaan. Aivan kuten hekin tekevät työtä keskustelu keskustelulta yhdenvertaisuuden eteen, niin jokainen voi tehdä samaa arjessaan. Työ yhdenvertaisuuden eteen on jokapäiväistä.
“Se tuo paljon iloa, että yhdenvertaisuuden merkitys on huomattu kaupungissa koko ajan paremmin ja pitkäjänteinen työ alkaa tuottaa tulosta. Samalla kuulee kuitenkin edelleen asioita, jotka muistuttavat siitä, miksi tätä työtä tarvitaan. Meillä on vielä paljon epätasa-arvoisuutta ja ikävää kommentointia”, Ylönen kertoo.
Ylönen korostaa, että erilaiset mielipiteet ovat sallittuja – suotaviakin, mutta tapa, miten ne tuodaan esille, on ratkaisevaa. Hän muistuttaa, että jokaisella on vastuu omista sanoista ja teoista.
Hukkasen ja Ylösen mukaan kampanjan suurin onnistuminen olisi se, että se käynnistäisi keskusteluja, jotka jäisivät osaksi jokaista päivää ja tarjoaisivat peilauspintaa omille ajatuksille ja toiminnalle myös tulevaisuudessa. Jokainen tarvitsee lämpimiä kohtaamisia, ja he toivovatkin, että kampanja herättäisi ajatuksia siitä, miten voisimme kohdata toinen toisemme avoimemmin.
“Avarakatseisuus asioissa palvelee meitä kaikkia, niin kaupunkilaisia, yhteisöjä kuin yrityksiäkin”, he toteavat.