Kampanjan suojelijoiden Sanna Kauppisen ja Jukka Ryhäsen mukaan yhdenvertaisempi ja yhteisöllisempi Iisalmi syntyy tavasta, jolla kohtaamme toisiamme arjessa. Jokainen hymy, tervehdys ja välittämisen teko rakentaa tunnetta siitä, että Iisalmi kuuluu kaikille.
Iisalmen kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jukka Ryhänen ja kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Sanna Kauppinen toimivat On vain meitä – ja ihmeet tehdään yhdessä -kampanjan suojelijoina. Yhdenvertaisuuden, yhteisöllisyyden ja osallisuuden äärellä oleva kampanja herättää heissä ajatuksia Iisalmeen kuulumisesta, kodin tunteesta ja arjen pienistä kohtaamisista – ja miten voimme päivittäin jokainen osaltamme kiinnittää näihin huomiota.
Kampanjan tarinoissa kuullaan ajatuksia Iisalmeen kuulumisesta niin täällä varttuneilta kuin muualta muuttaneilta. Kauppisen ja Ryhäsen mukaan tarinoiden myötä jokainen voi omaksua näkökulmia osaksi ajatuksiaan ja arkeaan. Kukin iisalmelainen on omista lähtökohdistaan rakentanut Iisalmeen kodin. Kauppisen ja Ryhäsen mukaan voimme oppia niin täällä pidempään asuneilta kuin uusin silmin Iisalmea katsovilta. Näin ollen perinteet ja uudet näkökulmat pääsevät kohtaamaan arvokkaalla tavalla.
“On tärkeää, että tänne muuttaneille on tunne siitä, että Iisalmi on heidänkin kotinsa ja heidän tarinansa asettuu sellaisenaan arvokkaana osaksi kaupunkimme tarinaa rikastuttamaan”, Kauppinen toteaa.
Molemmilla kampanjan suojelijoilla on juuret vahvasti Iisalmessa, joten heille Iisalmeen kuuluminen tuo mieleen lämpöisiä ajatuksia kodinomaisesta tunteesta. Kauppinen kulkee ajatuksissaan taaksepäin lapsuuteensa, jolloin joka keskiviikkoiseen Aku Ankan lukuhetkeen sisältyi mummon tekemän ruoan kotoinen tuoksu.
“Toivon samanlaista kotiintulon ja kotona olemisen tunnetta ihan meille kaikille. Että kotona on hyvä olla ja kotiin on hyvä tulla”, hän hymyilee.
Kauppinen toivoo, että jokainen iisalmelainen tuntisi olonsa täällä kotoisaksi.
Kauppinen toivoo, että elämässä saisi näkyä enemmän lapsille ominainen ennakkoluuloton suhtautuminen asioihin.
“Haluaisin, että palaisimme avoimempaan katsontakantaan, terveeseen uteliaisuuteen ja hyväksyntään, ja että ajattelisimme tämän kampanjan tavoin: On vain meitä. Tämän eteen meidän on tehtävä työtä aktiivisesti”, Kauppinen toteaa.
Useimpien ihmisten identiteettiin kuuluu vahvasti se, mistä tulemme ja mitä aiemmat sukupolvet ovat käyneet läpi. Ryhänen kertoo, miten esimerkiksi sotien jälkeen ihmiset joutuivat irtaantumaan kodeistaan ja asettumaan olosuhteiden pakosta uusiin paikkoihin. Hänenkin mummonsa tuli aikanaan Iisalmeen Karjalasta.
“Jos ajatellaan sitä aikaa, niin ei varmasti ole ollut helppoa asettua uuteen paikkaan ja sopeutuminen on ottanut aikansa. Samalla tavalla voidaan ajatella nykytilannetta, kun meille tulee muualta Suomesta ja maailmalta ihmisiä, että olisi valtavan tärkeää, että me välittäisimme heille tunteen, että kaikki ovat tervetulleita”, hän kertoo.
Heidän mukaansa nykyisen maailmantilanteen herättämien huolien keskellä on entistä tärkeämpää pysähtyä ihmisyyden äärelle. Tämän päivän vastakkainasetteluakin ruokkivassa ajankuvassa yhdenvertaisuuden ja osallisuuden edistäminen on erityisen tärkeää.
“Voimme jokainen toimia vastavoimana silloin, kun esiin nousee eriarvoistavia mielipiteitä, että tuomme vielä vahvemmin esille yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon sanomaa”, Kauppinen painottaa.
Jukka Ryhänen kannustaa kohtaamaan jokaisen hymyillen ja tervehtien.
Kauppisen ja Ryhäsen mukaan ihmiselle on ominaista halu kuulua yhteisöön. Ryhänen nostaa esiin omina yhteisöllisyyden kokemuksinaan erilaisiin järjestöihin kuuluminen sekä poliittisen työn myötä tulleet kontaktit. Nuorena saadut kokemukset nuorisoseuran toiminnasta ovat jättäneet vahvan yhdessä tekemisen muiston. Hän toivoo, että talkoohenki olisi nykyistä vahvempi tulevaisuudessa.
Kauppisen mukaan erityisesti kaupungin luottamushenkilönä toimiminen on tuonut elämään paljon kohtaamisia. Hänen mukaansa arjen pienissä hetkissä on paljon yhteisöllisyyden mahdollisuuksia. Lähtien jo kauppareissusta, jossa voi tavata niin tuttuja kuin moikata tuntemattomiakin. Myös kaupunkijuhlana tunnetussa Louhenkatupäivässä ihmiset ovat runsain joukoin yhdessä paikassa ja hyväntuulisia kohtaamisia syntyy pitkin päivää.
Kauppinen pitää tärkeänä, että osaisimme kohtaamisissa katsoa kokonaiskuvaa ja huomaisimme erityisesti heidät, jotka tavalla tai toisella tuntevat itsensä eriarvoiseksi.
“Silloin toteutamme ihmisarvon sanomaa kuin perustuslain sanomaa siinä, että pidetään kaikki mukana ja kaikista huolta”.
Väkiluvun kehityksen suhteen Iisalmi on samojen haasteiden edessä muiden pienempien kaupunkien kanssa. Iisalmelaisia ihmeidentekijöitä tarvitaan jatkossakin, jotta tulevaisuuden Iisalmi tarjoaisi hyvät elämisen puitteet jatkossakin. Pitovoiman kannalta on tärkeää turvallisuuden tunne, joka luodaan tasavertaisuuden ja yhdenvertaisuuden ilmapiirillä. Kauppisen ja Ryhäsen mukaan jokaisella on yhteinen vastuu sen luomisesta päivittäin. Kohtaamme toinen toisiamme päivittäin erilaisissa tilanteissa ja voimme tällöin valita, miten olemme niissä läsnä.
“Olen ottanut tavakseni, että kerran päivässä muistan positiivisesti pysäyttää jonkun. Se tuo äärettömän hyvää mieltä, kun näkee toisen ilmeestä aidon ilon ja ehkä hämmennyksenkin”, Kauppinen kertoo.
“Se, että moikkaamme toisiamme ja kysymme kuulumisia. Ja hymyilemme. Se on tärkeää kohtaamista”, Ryhänen sanoo.
“Kohtaamiset ovat itselleni voimaannuttavia” Ryhänen kertoo.
Kampanjan suojelijoiden toiveissa tulevaisuuden Iisalmi on elinvoimainen, hyväksyvä, kunnioittava ja yhteisöllinen. Ja että yhdenvertaisuus olisi vahva kivijalka kaikessa toiminnassa. Kauppisen mukaan ihanteena olisi, että esimerkiksi seksuaalivähemmistöjen oikeuksien ja asioiden esillä pitäminen ei jatkossa enää tarvitsisi erillistä liputtamista.
“Siihen jaksan uskoa, että tulevaisuudessa seksuaalivähemmistöjen asiat ovat itsestäänselvä osa yhteiskuntaa. Maailmanlaajuisesti tilanne on tällä hetkellä siltä osin huolestuttava ja siksi meidän on tärkeää saada oma kotipesä kuntoon”, hän toteaa.
Toivo tulevaisuuden Iisalmen suhteen liittyy kasvavaan sukupolveen, tulevaisuuden tekijöihin. Kauppista ilahduttaa nuorison valveutuneisuus tasa-arvoon ja tunnetaitoihin liittyvistä asioista. Hän muistuttaa, että vaikka näemme esimerkkejä ympärillämme, jotka horjuttavat tulevaisuuden uskoa, niin usein ongelma on jossain muualla kuin ihmisyydessä. Se, miten kohtelemme toisiamme tänä päivänä, vaikuttaa huomiseen.
“Me ollaan kaikki ihmisiä ja ihmisarvo on jakamaton”, Kauppinen toteaa lopuksi.
Sanna Kauppinen muistuttaa, että “On vain meitä” -sanonta vaatii jokaiselta tekoja joka päivä.