Iisalmen elinkeinotyön tulokset ovat parantuneet ja positiivinen kehitys näkyy erityisesti hankinnoissa ja kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyydessä. Kehittämiskohteita on tunnistettavissa yrityspalveluiden vaikuttavuudessa, vuoropuhelussa ja ennakoivassa viestinnässä yritysten kanssa sekä kaupungin vetovoiman vahvistamisessa niin, että se näkyy myös suositteluhalukkuudessa.
Suomen Yrittäjien Kuntabarometrin 2026 tulokset julkaistiin tällä viikolla Jyväskylässä pidetyssä Kunnallisjohdon seminaarissa. Keskikokoisten kuntien joukossa Iisalmi sijoittui sijalle 50 kokonaisranking-pisteillä 2,98 (kaikkien vastausten valtakunnallinen keskiarvo 3,14). Iisalmi paransi sijoitustaan verrattuna edelliseen, vuonna 2024 toteutettuun barometriin. Edelliskerralla pisteet olivat 2,67 eli nousua oli +0,31 pistettä ja sijoitus parani sijalta 67 sijalle 50. Iisalmi on kuitenkin edelleen hieman alle valtakunnan ja Savon keskiarvon, mutta ero on kaventunut merkittävästi. Olemme siis menossa oikeaan suuntaan.
Erityisen ilahduttavaa oli iisalmelaisten aktiivinen vastaaminen kyselyyn. Tänä vuonna vastauksia saatiin 123 kappaletta edelliskerran 22 vastauksen sijaan. Lämmin kiitos kaikille kyselyyn vastanneille palautteestanne!
Selvin myönteinen kehitys tapahtui hankinnoissa. Hankintojen osa-alueen keskiarvo nousi 2,48 → 2,96, ja hankintapolitiikan kokonaisarvosana parani merkittävästi 2,45 → 3,04. Myös käytännön tekemisessä on edistytty: esimerkiksi pienhankintojen järjestämistä pk‑yritykset huomioiden arvioitiin aiempaa paremmaksi (2,62 → 2,94).
Päätöksenteon yrityslähtöisyys vahvistui niin ikään. Osa-alueen keskiarvo nousi 2,57 → 2,87, ja kokonaisarvosana päätöksenteon yrityslähtöisyydestä parani 2,57 → 3,04. Myönteistä kehitystä näkyi siinä, että yritykset huomioidaan aiempaa paremmin jo päätösten valmistelussa (2,90 → 3,04) ja erityisesti elinkeinopolitiikan asema kunnassa on vahvistunut (2,62 → 3,03).
Näissä arvosanoissa näkynee osittain myös Ylä-Savon alueella viime aikoina käyty avoin vuoropuhelu elinkeinopolitiikan linjauksista ja toteuttamistavoista. Lisäksi yritysvaikutusten arviointia kaupungin päätöksenteossa on lisätty ja mm. hankintaohje on parhaillaan päivitettävänä.
Maltillisempaa, mutta positiivista kehitystä nähtiin useilla muillakin osa-alueilla:
Kehitys on näillä osa-alueilla selvästi oikeansuuntaista mutta maltillisempaa ja joukosta löytyy selkeitä kehityskohteitakin. Yrityspalveluiden osalta erityisesti yhteydenpito yrityksiin (2,70) ja yritysten toiminnan kehittämisen tukeminen (2,90) saivat keskiarvoa heikompia pisteitä.
Vaikka päätöksenteon osalta tapahtui selkeää paranemista, Iisalmen pisteet päätöksenteon avoimuudessa (2,9) ja tehokkuudessa (2,83) jäävät kuitenkin selkeästi jälkeen sekä valtakunnan että Savon keskiarvojen.
Veto- ja pitovoimaan liittyvissä kysymyksissä Kuntabarometrin tuloksissa näkyy mielenkiintoinen ristiriita: Iisalmi arvioidaan melko hyväksi paikaksi yrityksen sijaintipaikkana (3,43) ja asuinpaikkana (3,80). Tästä huolimatta yrittäjien halukkuus suositella Iisalmea toiselle yritykselle on heikko. Suositteluhalukkuutta kuvaava NPS‑luku on -28, mikä on hieman heikompi kuin vuonna 2024 (-27) ja selvästi alle valtakunnallisen keskiarvon (-8).
Kuntabarometrin tulokset antavat hyvän pohjan jatkokehittämiselle ja osoittavat, että tehty työ näkyy jo joiltakin osin yrittäjien arvioissa. Tänä vuonna tulemme tekemään kaupunkistrategiaa täydentävän elinkeino-ohjelman, jonka laadintaan saamme kuntabarometrin palautteista hyvää pohja-aineistoa. Tulemme lähiaikoina tekemään iisalmelaisille yrittäjille barometria täydentävän kyselyn, jolla puretaan tarkemmin auki barometrin antia ja kerätään käytännön ideoita ja palautteita elinkeinotyön kehittämiseksi. Syksyn aikana järjestämme elinkeino-ohjelman työstämiseen liittyviä työpajoja, joissa elinkeinopolitiikan osa-alueista voidaan käydä syventävää keskustelua ja valita yhteisesti kehittämisen keskeiset painopistealueet ja toimenpiteet seuraaville vuosille.
Suomen Yrittäjien toteuttamalla Kuntabarometri -kyselyllä kartoitetaan joka toinen vuosi kuntien ja yrittäjien yhteistyötä sekä elinkeinopolitiikan tilaa valtakunnallisesti, alueellisesti ja kuntakohtaisesti. Taloustutkimus kysyi Suomen Yrittäjien toimeksiannosta yrittäjiltä mielipiteitä yrityksen kotikunnan toiminnasta. Kysely tehtiin verkkokyselynä 11.2.–16.3.2026 ja vastauksia saatiin 11 985 kpl eri puolilta Suomea.
