Iisalmen kaupungin talousarvio 2026 on tasapainoinen ja palveluja turvaava – investointejakin riittää veto- ja pitovoiman vahvistamiseksi
Iisalmen kaupungin vuoden 2026 talousarvion ja vuosien 2027–2028 taloussuunnitelman valmistelua on leimannut talouden taantuma sekä maailmankaupan ja sotien aiheuttama poikkeuksellinen epävarmuus. Epävarmuuksista huolimatta vuoden 2026 talousarvio on tasapainossa. Vakaa talous tuo turvaa. Talousarvioehdotusta voidaan luonnehtia palvelut turvaavaksi, investointipainotteiseksi ja kaupungin pito- ja vetovoimaa vahvistavaksi.
Taloussuunnitelmavuosina 2027–2028 kuntatalouden kokonaistilanteen arvioidaan pysyvän edelleen haasteellisena, eikä valmistelussa olevan valtionosuusuudistuksen vaikutuksista ole vielä vahvistettuja tietoja. Iisalmessa tasapainon saavuttamisen edellytyksinä suunnitelmavuosina on menokehityksen hillitseminen ja tulopohjan vahvistaminen.
Iisalmen tuloveroprosentti on ollut jo seitsemän vuoden ajan maakunnan alhaisin, 7,9 %. Verotulojen arvioidaan kasvavan ensi vuonna 2,3 %, eli noin 1,0 miljoonaa euroa. Kasvu onkin tervetullutta, sillä kaupungin investointitarpeet sekä rakennusten että kunnallistekniikan osalta ovat mittavat koko suunnitelmakauden ajan. Ensi vuonna kaupungin nettoinvestointitaso on 19,7 miljoonaa euroa, ja investointisuunnitelman keskiarvo vuosille 2026–2030 on noin
16,4 miljoonaa euroa (netto, sisältäen vesilaitoksen).
Rakennusinvestoinneista suurin hanke on Kulttuurikeskuksen uudistuksen ja peruskorjauksen käynnistäminen, arvoltaan noin 11,3 miljoonaa euroa vuonna 2026. Vuonna 1989 valmistuneen Kulttuurikeskuksen saneeraus tulee olemaan kaupungin historian suurin investointi. Liikenne-, liikunta- ja viheralueiden peruskorjauksiin investoidaan 3,9 miljoonaa euroa. Kaupungin investointitaso on ollut viime vuosina suhteellisen korkea, ja korkean investointitason myötä velkaantuminen jatkuu tulevina vuosina.
Energian ja puhtaan siirtymän tuuli- ja aurinkovoimahankkeita on vireillä Iisalmen alueella. Vuorimäen osayleiskaavan lisäksi Rajamäen aurinkoenergiaa koskeva osayleiskaavatyö valmistuu vuoden 2026 aikana. Lisäksi on vireillä useita selvityksiä ja suunnitelmia sähkön varastointiin ja datakeskusten sijoittumiseen kaupungin alueelle. Flying Forest -yritys suunnittelee biokerosiinin tuotanto- ja tutkimuslaitosta Iisalmeen. Yritys on varannut tehtaalle alueen Soinlahden teollisuusalueelta ja kerää parhaillaan hankkeelle rahoitusta. Toivottavaa on, että hanke etenee suunnitelmakauden aikana.
Sote-kiinteistöjen yhtiöittäminen on merkittävä muutos
Kaupungin toiminnan kannalta merkittävin muutos on sote-kiinteistöjen yhtiöittäminen. Yhtiön perustaminen perustuu kuntalain yhtiöittämisvelvollisuuteen tilanteissa, joissa kunta toimii kilpailutilanteessa markkinoilla. Tämänhetkisen suunnitelman mukaan Iisalmen kaupungin kokonaan omistamaan yhtiöön siirretään kaupungin omistuksessa olevista sote-kiinteistöistä sairaalarakennukset Vire ja Pulssi, sairaalan pysäköintilaitos, terveyskeskus, lastenkoti Taskukello sekä päiväkeskus Purje.
Iisalmen kaupungin elinkeinorakenne perustuu monipuoliseen ja elinvoimaiseen toimialarakenteeseen. Iisalmessa ja seudulla toimii useita vahvoja, kansainvälisesti suuntautuneita vienti- ja kasvuyrityksiä. Seutukunnan elinkeinopolitiikan ja edunvalvonnan yhteistyötä vahvistetaan yhteisellä vuosittaisella tulevaisuusfoorumilla sekä yhteisellä kehittämissuunnitelmalla. Tulevaisuusfoorumi on tiedossa tänä vuonna joulukuun 3. päivä. Aktiivista työtä kaupungin elinkeinoelämän ja vetovoiman perustan vahvistamiseksi jatketaan By Iisalmi -brändityön avulla. Kaupungin kokonaismarkkinoinnin taso ja laajuus pyritään pitämään myös tulevina vuosina hyvällä tasolla.
Kaupunkistrategian tavoitteena on olla vetovoimaisin seutukaupunki vuonna 2035. Iisalmi on Ylä-Savon yhteistyötä rakentava ja elinvoimainen seutukeskus, joka houkuttelee osaajia, tukee yrittäjiä ja pitää huolta jokaisesta. Iisalmen vetovoima ja houkuttelevuus ovatkin näkyneet taloustaantumasta huolimatta teollisuuden ja kaupan investointeina. Iisalmi on seutukunnan palvelu- ja työssäkäyntikeskus, jonka julkisiin ja yksityisiin palveluihin turvautuvat myös lähialueiden asukkaat.
Iisalmen työpaikkaomavaraisuus on kehittynyt myönteisesti, ja kaupunki on lähestymässä 110 %:n työpaikkaomavaraisuustasoa. Onnistuneen kaavoituksen ja riittävän monipuolisen tonttivarannon ansiosta seutukeskuksen vetovoimaa on tulevina vuosina edelleen hyvä kehittää.
“Vuoden 2026 talousarvio osoittaa, että pystymme epävarmassa ajassa tekemään kauaskantoisia, harkittuja mutta myös rohkeita päätöksiä. Tasapainoinen talous antaa meille mahdollisuuden turvata palvelut, vahvistaa elinvoimaa ja investoida tulevaisuuteen — se tekee Iisalmesta edelleen vetovoimaisen kotipaikan asukkaille ja yrityksille”, kiteyttää Iisalmen kaupunginjohtaja Jarmo Ronkainen.
Tämä sivusto käyttää evästeitä. Evästeistä osa on välttämättömiä ja osaa käytetään analytiikka- ja markkinointitarkoituksiin. Lue lisää Evästekäytännöt-sivulta
Evästeasetukset
Tämä sivusto käyttää evästeitä. Evästeistä osa on välttämättömiä ja osaa käytetään analytiikka- ja markkinointitarkoituksiin. Valitse tästä, mitkä evästeet sallit.
Välttämättömiä sivuston teknisen toiminnan kannalta.
Keräävät sivuston käytöstä anonyymia tietoa, jota käytetään sivuston ja sen sisältöjen kehittämiseen.
