Elinkeinojohtajan katsaus
Elinvoimakirjeen 2/2026 pääkirjoitus.
Talven selän taittuessa kohti kevättä on tähän alkuvuoteen mahtunut jo paljon tapahtumia, sekä positiivisia että valitettavasti myös negatiivisia. Jos nyt aloitetaan huonoista uutisista, on tietysti Kulttuurikeskuksen pääurakan kilpailutuksen kaatuminen markkinaoikeudessa iso takaisku niin kaupungille kuin monille kohteen käynnistystä odottaville yrittäjillekin. Aktiivisella yrittäjien kanssa käydyllä vuoropuhelulla laaditut hankintakriteerit osoittautuivat nyt osittain liian tulkinnanvaraiseksi, minkä vuoksi markkinaoikeus katsoi tarjouspyynnön olleen hankintasäännösten vastainen. Päätös on erityisen harmillinen, koska pääurakka olisi aiemmalla päätöksellä varmasti toteutunut paikallisin voimin. Seuraavaksi on otettava lusikka kauniiseen käteen ja laadittava uusi tarjouspyyntö, jonka kriteerit kestävät myös oikeudessa. Tämä työ on jo käynnissä ja tarkoitus on käynnistää uusi kilpailutus maaliskuussa. Toivotaan tietysti, että toisellakin kierroksella saadaan hyviä tarjouksia ja päästään laadukkaaseen lopputulokseen. Paikallisilla toimijoilla on edelleen aivan yhtä hyvät mahdollisuudet tarjota uudellakin kierroksella ja menestyä kilpailussa.
Onneksi myös positiivisia uutisia on saatu erityisesti puhtaan siirtymän projekteissa. Rajamäen aurinkovoimahankkeen kaavoitus etenee ja kaupunki käynnistää myös uusia kaavoitushankkeita mahdollistaakseen sähköä hyödyntävien hankkeiden sijoittumisen Iisalmeen. Uusia kaava-alueita on suunnitteilla Marjahakaan ja Peltomäkeen. Näille alueille on ollut alustavissa keskusteluissa suurta mielenkiintoa monillakin toimijoilla, joten syksyllä käynnistyvään toimijahakuun odotamme hyvää osallistujamäärää. Useat energiantuotantohankkeet Ylä-Savon muissa kunnissa sekä Fingridin Järvilinja tekevät meistä hyvän sijoittumiskohteen näille hankkeille.
Alkuvuodesta on jatkettu keskustelua myös kuntien välisestä elinkeinoyhteistyöstä ja kyselty Iisalmen näkemysten perään. Iisalmen kanta on sinänsä selkeä ja pysynyt ennallaan siitä saakka, kun yrityspalvelut otettiin omaksi toiminnaksi: suoraan kaupungin alla toimivat elinvoimapalvelut ovat palvelleet tarkoitustaan hyvin. Ymmärrän toki pienten kuntien haasteen järjestää laajoja asiantuntijapalveluita pienillä resursseilla, mutta unohdetaanko keskustelussa jo tehtävä seutuyhteistyö? Jo tälläkin hetkellä Iisalmen kaupungin ja Teollisuuskylän yritysneuvonnan asiakkaista vain 40% on Iisalmessa kotipaikkaa pitäviä yrityksiä eli käytännön tasolla yhteistyötä tehdään jatkuvasti kaikissa kunnissa. Olemme valmiit myös lisäämään palveluihin resursseja, mikäli joku Ylä-Savon kunta näin toivoo ja itse asiassa viime vuonna tällainen yhteistyösopimus alkoikin Lapinlahden ja Vieremän kanssa. Emme myöskään tyrmää muita toimintamalleja ja yhteistyötä vaikkapa Ylä-Savon Ammattiopiston kanssa teemme tiiviisti ennakoinnissa ja osaamisen kehittämisessä niin kaupunkina kuin työllisyysalueen vastuukuntanakin. Ylä-Savon elinvoimajunalla voi olla useita moottoreita, kunhan ajamme kaikki samaan suuntaan.
Terho Savolainen