Elinkeinojohtajan katsaus
Elinvoimakirjeen 1/2026 pääkirjoitus.
Hyvää alkanutta vuotta voinee vielä toivottaa näin tammikuun lopullakin – toivomme varmasti kaikki, että siitä todellakin tulee hyvä vuosi. Haasteita on viime vuosina riittänyt ja talouden kasvu on antanut odottaa itseään, vaikka positiivista virettä on ollut ilmassa. Vuoden vaihteessa teemme kukin tahoillamme myös menneen vuoden arviointia ja yrityspalveluissa se tarkoittaa osaltamme asiakastyytyväisyyskyselyä. Kiitos kaikille siihen vastanneille, palautteen perusteella palveluiden taso on säilynyt hyvänä ja kouluarvosana palveluillemme on 9,1. Suositteluhalukkuus (NPS) on myös jopa erinomaisella tasolla 73, jossa on nousua edellisenkin vuoden jo hyvistä tuloksista. Erityisen tyytyväinen voimme olla, että uudet työllisyysalueen työnantajapalvelut on saatu toimimaan hyvin ”perinteisten” yrityspalvelujemme rinnalla. Palveluiden pariin on siis löydetty muutoksista huolimatta kohtalaisen hyvin. Muuten vuositilastojen tarkastelu kertoo yrityspalveluiden asiakasmäärän olleen tavoitteidemme mukainen ja yritysten kehittämishankkeitakin on määrällisesti laitettu liikkeelle hyvin. Hankkeiden kokoluokka on jonkin verran aiempia vuosia pienempi, mikä johtunee talouden yleisestä epävarmuudesta. Sumeat näkymät jarruttavat edelleen investointihalukkuutta monilla toimialoilla.
Joulukuussa uusittu kaupunkistrategia tuo meillekin elinvoimapalveluihin uusia tavoitteita erityisesti vihreän siirtymän investointien vauhdittamiseen. Alueen useat energiatuotannon hankkeet ja valmistuva Fingridin Järvilinja tuovat Ylä-Savoon huikeita mahdollisuuksia myös jatkoinvestoinneille energiaa hyödyntäville toimialoille. Flying Forestin biopolttoainehanke on yksi tärkeä ja jo julkisuudessa esitelty hanke, mutta keskusteluja käydään myös monista muista hankkeista, jotka toisivat isoja investointeja ja elinvoimaa alueelle. Strategiaan laitetut tavoitteet 100M€ investoinneista vihreän siirtymän hankkeisiin valtuustokauden aikana voivat hyvinkin ylittyä moninkertaisesti, mikäli kaikki menee hyvin. Näiden lisäksi toki meidän perinteisetkin toimialat ovat investoineet viime vuosina hyvin ja suunnittelevat jo seuraavia askeleita. Seudun tulevaisuus näyttää siis tässä mielessä hyvältä, kaupungin tehtävänä on tietysti tukea kaikkia näitä ponnisteluja sekä yhteistyössä elinkeinoelämän ja oppilaitosten kanssa varmistaa työvoiman saatavuutta väestön ikääntyessä. Yhteinen vetovoimatyö on yksi osa näitä ponnisteluja, tavoitteenamme on uudessakin strategiassa olla Suomen vetovoimaisin seutukaupunki. Myös By Iisalmi -työn tavoitteita ja strategiaa tulemme päivittämään kuluvan vuoden aikana yhteistyössä verkoston kanssa.
Vuoden alkuun sijoittuu myös jo perinteeksi muodostunut ystävänpäivän yrittäjälounaamme, joka tosin tänä vuonna pidetään jo etukäteen perjantaina 13.2. ystävänpäivän sattuessa viikonlopulle. Samassa yhteydessä käynnistämme uuden strategian mukaisen elinkeino-ohjelman laatimista keräämällä yrittäjien näkemyksiä tulevaisuudesta. Tervetuloa siis mukaan lounaalle ja antamaan alkusysäys yhteiselle elinkeino-ohjelmalle! Kutsun ja ilmoittautumisohjeet löytyvät tästä uutiskirjeestä.
Terho Savolainen