KOULUTERVEYS 2006: IISALMEN KUNTARAPORTTI  

Koko raportti löytyy pdf-tiedostona sivun alareunasta

TIIVISTELMÄ

Kouluterveyskysely on tehty Iisalmessa huhtikuussa 1998, 2000, 2002, 2004 ja 2006 peruskoulujen 8. ja 9. luokkien oppilaille. Vuonna 1998 kysely tehtiin lukioiden 2. vuosikurssin ja vuodesta 2000 1. ja 2. vuosikurssin opiskelijoille. Tässä raportissa esitetään perustulokset elinolojen, kouluolojen, terveyden, terveystottumusten, terveysosaamisen ja oppilashuollon muutoksista yläluokilla ja lukioissa 1998-2006. Vastaajia on vuosittain ollut yläluokilta 582, 550, 526, 515 ja 484 sekä lukioiden 1. ja 2. vuosikursseilta 277, 279, 288 ja 265.

Elinolot
Vanhempien työttömyys vähentyi kahden viime vuoden aikana. Aiempaa harvemmalla nuorella oli keskusteluvaikeuksia vanhempiensa kanssa. Vanhemmat myös tiesivät paremmin missä nuori viettää viikonloppuiltansa. Peruskoululaisista neljänneksellä ja lukiolaisista lähemmäs joka toisella (46 %) oli viikossa käytettävissä yli 17 euroa rahaa. Yläluokkalaiset tekivät aikaisempaa vähemmän rikkeitä ja kokivat aiempaa harvemmin fyysistä uhkaa. Sen sijaan lukiolaiset hieman aiempaa useammin kokivat vuoden aikana fyysistä uhkaa (13 % -> 16 %). Lukiolaisista aiempaa useammalla oli läheinen ystävä, jolle voi luottamuksellisesti kertoa asioista.

Kouluolot
Sekä yläluokkalaisista että lukiolaisista aiempaa harvemman mielestä koulun fyysisissä työoloissa oli puutteita. Kuitenkin kun verrataan työoloja muuhun maakuntaan, niin havaitaan, että Iisalmen lukiolaisten mukaan puutteita oli myös keskimääräistä harvemmin (25 % vs. 39 %), kun puolestaan yläluokkalaisilla niitä oli selvästi keskimääräistä yleisemmin (70 % vs. 50 %). Yläluokkalaisilla oli aiempaa yleisemmin työilmapiirin ongelmia ja kuulematta jäämistä koulussa sekä opiskeluvaikeuksia ja avun puutetta koulunkäynnissä ja opiskelussa. Lukiolaisilla nämä kaikki vähenivät. Peruskoululaisista koulukiusaamisen kohteeksi joutui aiempaa harvempi ja lukiolaisista harvempi kuin aiemmin lintsasi useasti kuukaudessa. Aiempaa harvempi koki koulutyöhön liittyvän työmäärän liian suureksi. Yläluokkalaisista kuitenkin keskimääräistä useampi oli tätä mieltä (44 % vs. 37 %).

Terveys
Yläluokkalaisten useat päivittäiset oireet lisääntyivät (15 % -> 19 %). Samoin yleistyi myös keskivaikea tai vaikea masentuneisuus, jota oli nyt aiempaa ja keskimääräistä useammalla. Peruskoululaisilla myös koulu-uupumus oli yleisempää kuin Pohjois-Savossa (14 % vs. 11 %). Lukiolaisilla viikoittainen päänsärky vähentyi, mutta lääkärin toteamat pitkäaikaissairaudet lisääntyivät. Viikoittaiset oireet olivat kuitenkin lukiolaisilla keskimääräistä harvinaisempia. Aiempaa harvempi lukiolainen kokikin terveydentilansa huonoksi tai keskinkertaiseksi (20 % -> 15 %).

Terveystottumukset
Monissa terveystottumuksissa on tapahtunut myönteistä kehitystä. Epäterveelisten välipalojen syöminen koulussa vähentyi, säännöllinen liikunnan harrastaminen lisääntyi ja humalajuominen väheni sekä peruskoululaisilla että lukiolaisilla. Lisäksi keskimääräistä useammin syötiin kouluruoan kaikki aterianosat. Yläluokkalaisilla myös tupakointi ja lukiolaisilla puolestaan hampaiden harjaamisen laiminlyöminen vähenivät.

Terveysosaaminen ja oppilashuolto
Terveysosaamisen ja oppilashuollon osalta tilanne niin Iisalmen yläasteilla kuin lyseossakin näytti keskimääräistä paremmalta. Terveystiedon aiheet kiinnostivat enemmän kuin Pohjois-Savossa, ja keskimääräistä useammat nuoret kokivat terveystiedon opetuksen myös lisäävän valmiuksia huolehtia terveydestä. Seksuaaliterveystietous oli aiempaa useammin hyvä. Lukiolaisilla myös päihdetietous oli parempaa kuin maakunnassa. Peruskoulussa kouluterveydenhuollon toimivuuteen henkilökohtaisissa asioissa oltiin keskimääräistä tyytyväisempiä. Sekä peruskoulussa että lyseossa kouluterveydenhoitajan ja -lääkärin vastaanotoille pääsy koettiin keskimääräistä helpommaksi.

Liitetiedostot
Nimi