Lapsi voi tarvita tukea yhdellä tai useammalla kehityksen osa-alueella. Varhaiserityiskasvatuksen tehtävänä on lapsen tuen tarpeen mahdollisimman varhainen tunnistaminen, tuen tarpeen arviointi, tuen järjestäminen, mahdollisiin jatkotutkimuksiin ohjaaminen sekä monialainen yhteistyö. Tarkoituksena on turvata lapselle laadukas ja lapsen yksilölliset tarpeet huomioiva varhaiskasvatus.

Lapsen tuen tarpeen arvioinnin lähtökohtana on vanhempien ja kasvatushenkilöstön lapsesta tehtyjen havaintojen yhteinen tarkastelu tai aiemmin todettu lapsen tuen tarve. Lapsen tuen tarvetta arvioitaessa, suunniteltaessa ja toteutettaessa oleellista on tunnistaa lapsen vahvuudet ja kehitystarpeet sekä muodostaa lapsesta kokonaiskuva. Tärkeintä on tukea lapsen myönteisen minäkuvan ja terveen itsetunnon kasvua. Konkreettiset tukitoimet aloitetaan heti, kun tuen tarve on havaittu. Tuen tarve, tavoitteet ja menetelmät kirjataan lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan tai esiopetuksen oppimissuunnitelmaan. Suunnitelma laaditaan yhdessä lapsen vanhempien, varhaiskasvatuksen henkilöstön, varhaiskasvatuksen erityisopettajan sekä mahdollisten yhteistyötahojen, esim. neuvolan terveydenhoitajan, psykologin, terapeutin tai sosiaalityöntekijän kanssa. On tärkeää, että tavoitteita ja tukitoimia arvioidaan jatkuvasti lapsen arjessa.

Varhaiskasvatuksessa työskentelee neljä konsultoivaa varhaiskasvatuksen erityisopettajaa, jotka ohjaavat tuen asioissa muuta varhaiskasvatuksen henkilöstöä. He kartoittavat lasten tukitoimien tarvetta ja järjestävät tarvittavaa tukea yhteistyössä vanhempien, varhaiskasvatuksen henkilöstön, eri alojen asiantuntijoiden ja sidosryhmien kanssa.